inhoa peliä.
Mielestäni kaikki tässä maailmassa on peliä. Kysymys on vaan siitä minkä asteisesta pelistä on kysymys, kuinka likaista peliä peluri pelaa. Tässä osassa näyttelee hyvin paljon osaa ihmisen persoonallisuus, miten se on rakentunut. Joidenkin pelurien taktiikkaa jotkut naiset toisiaan pitävät aivan miehen käytökseen sopivana, antavat suosiolla pyörittää itseään ja tavallaan pelaavat itsekin pelurin kanssa samaa peliä. Samoin voivat miehet suosiolla lähteä naisen peliin mukaan miettimättä, että se olisi peliä. Tuolloin ei kumpikaan pidä peliä pelinä, eikä ajattele että edessä on inhottava hyväksikäyttäjä ja halveksittava hyväksikäytetty. Yhtä sallittua pelaaminen on siis myös naisillekin. Koko naisen ja miehen välinen kemiahan perustuu suhdepelaamiseen. Siitä lähtee joko kiehtova tai turmeleva suhde alulle riippuen siitä miten tietoisia ollaan "pelin hengestä"
Asteita siis löytyy pelaajista ja heidän pelistään. Naiset ja miehet itse ovat päättämässä mihin saakka rajansa vetävät.
Mielestäni kaikki tässä maailmassa on peliä. Kysymys on vaan siitä minkä asteisesta pelistä on kysymys, kuinka likaista peliä peluri pelaa. Tässä osassa näyttelee hyvin paljon osaa ihmisen persoonallisuus, miten se on rakentunut. Joidenkin pelurien taktiikkaa jotkut naiset toisiaan pitävät aivan miehen käytökseen sopivana, antavat suosiolla pyörittää itseään ja tavallaan pelaavat itsekin pelurin kanssa samaa peliä. Samoin voivat miehet suosiolla lähteä naisen peliin mukaan miettimättä, että se olisi peliä. Tuolloin ei kumpikaan pidä peliä pelinä, eikä ajattele että edessä on inhottava hyväksikäyttäjä ja halveksittava hyväksikäytetty. Yhtä sallittua pelaaminen on siis myös naisillekin. Koko naisen ja miehen välinen kemiahan perustuu suhdepelaamiseen. Siitä lähtee joko kiehtova tai turmeleva suhde alulle riippuen siitä miten tietoisia ollaan "pelin hengestä"
Asteita siis löytyy pelaajista ja heidän pelistään. Naiset ja miehet itse ovat päättämässä mihin saakka rajansa vetävät.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Peli on jatkuvasti dynaamisessa liikkeessä ja panoksia ovat itsetunto, itseluottamus ja hyväksyntä.
Sitä pelataan lopulta kaikissa ihmissuhteissa.
Pelinappuloina on vallan kaikki eri muodot - ja mitä enemmän pelinappuloita sen paremmat mahdollisuudet voittaa.
Se joka tajuaa säännöt on vahvoilla ja voi kiertää niitä.
Jos joskus pääsee sääntöjen ytimeen asti, menettää viattomuutensa eikä näe enää tarkoitusta missään - usein vahvimmat luontaiset pelaajat ovatkin niitä, jotka ovat kadottaneet kaikki tarkoitukset jo nuorella iällä.
Hyvin ajateltu. Viattomuudella eli pahan tietämättömyydellä on tavallaan käsissään elämän valttikortit. Jos kykenee pitämään tuon valttikortin käsissään pelin loppuun asti voittona on onnellisuus, noin naiivin yksinkertaisesti ajateltuna.
Tieto lisää tuskaa ja kaiken kokeminen turruttaa tunteet. Kaikki tieto ei siis ihmiselle ole tarpeen, eikä kaiken kokeminen. Silti ihminen on alusta asti ollut uteliaisuutensa vanki, asioita pitää tutkia ja kokeilla, ilman sitä ihminen ei opi tietämään mikä hänelle on hyvästä mikä pahasta. Viattomuudella on siis hintansa, kuten tuon ytimeen asti pääsemiselläkin. Toinen katuu kokemattomuuttaan toinen ehkä kaiken kokemistaan? Pelissä ei ole sääntöjä on vaan harkinta, jonka varassa peliä pelataan.
Makuasia. Itsensä kusettaminenkin on vain niin kauan kivaa kun se onnistuu - eikä käänny itseään vastaan.
Muutenkin kun asiat kusevat pahasti elämässä, on pakko ruveta alkaa olemaan utelias.
Suotta mulkata, tää on vaan mun tapa! Ääää!! Dis wad it is!!
Viime kädessä vain ihmisellä on moraali, ja itse pelillä ei koskaan ole moraalia. Jos ihmisillä ei ole moraalia, ei sitä voi olla pelilläkään. Siksi pelin syyttäminen omasta moraalittomuudesta on väärin, ja lause: "Syytä peliä, älä peliä" on vain oman opportunistisen moraalittomuuden puolustelua.
Sosiaalisessa kanssa käymisessä meidän on pakko tehdä joskus valinta luottaa toiseen ihmiseen. Jos tulemme petetyiksi, ja saamme vastaukseksi vain: "Syytä peliä, älä pelaajaa", on kyseinen henkilö moraalisesti korruptoitunut, sillä kiistäessään oman moraalisen vastuunsa, ihminen kiistää myös oman ihmisyytensä. Sellainen ihminen ei ole paskankaan arvoinen.
Kun taas puhumme sukupuolten välisestä kanssakäymisestä niin on totta, etteivät ihmiset osaa arvioida vastakkaista sukupuolta kuten omaansa. Miehet osaisivat usein kertoa naiselle 10 sekunnissa, milloin he ovat tekemisissä pettävän ihmispaskan tai muun pelimiehen kanssa. Mutta eiväthän naiset tietenkään kuuntele pullasormista kamupoikaa. Varmasti sama heikkous arvioida naista vaivaa myös miehiä.
Tästä voimme tehdä johtopäätöksen, että vaara kiehtoo ihmistä ja on seksuaalisesti kiihottavaa. Nainen siis alitajunnallisesti tietää jo etukäteen, milloin hän on vaarassa ja mies tulee pettämään häntä. Mutta ilmeisesti juuri se siinä onkin niin kiihoittavaa, kun tietää, että kohta sattuu ja lujaa.
Vaaran tunne toimii siis eräänlaisena katalyyttinä joka vahvistaa tunteita sekä seksuaalista draivia. Ehkä rakkaus sodassa ihmisten kuollessa ympärillä on siksi niin usein myös romanttisten tarinoiden aiheena. Vastaavasti rakkaudesta insinöörimieheen ei tiettävästi koskaan ole kirjoitettu rakkausromaania tai ainakaan kukaan ei sitä muista mikäli sellainenkin on olemassa.
Ja piti kirjoittaa ensimmäisessä kappaleessa: "syytä peliä, älä pelaajaa."
On raamatullinen pelistrategia panna vain sitä yhtä ainoaa avioliiton kumppania...
mutta darwin esitti jo 1800-luvulla luonnonvalintateorian
ja tosiaan luonto haluaa säilyttää optimaalisesti elämää kannustaen moniin panoihin sen tähden että selviytmisen tsäännssit maksimoituisivat
joten ihminen ei ole tieteellisesti ottaen yksiavioinen kuten esim. joutsen tai pingviini on
pitäisikin kaikkien edun nimissä siirtyä mosambikilaiseen yhteisökulttuuriin jossa kukaan ei tiedä kuka on kenenkin lapsi koska kaikki panee kaikkia rauhan ja harmonian ollessa täydellinen
avioliittoinstituutio on vain yksi juutalaiskristillisen jumalan =rahan=kapitalismin
muodoista aivopestä ihmisiä "yksityisomistukseen"
länsimaissahan aviopuoliso ja omat lapset symboloivat stausta ja omaisuutta jota havitellaan kaikin mahd.keinoin ja puolustetaan oman hengen uhalla
tämä kapitalismi meidät itsekkäiksi tekee ja ahneiksi luoden meistä psykopaatteja joiden tehtävä on vain hankkia mahd.paljon resursseja omaavia miehiä ja kauniita naisia...
korjatkaa jos tässä ajattelussa on jotain moitittavaa
Nainen saa varmasti munaa, mies ei useinkaan pillua. Siinä se peli on.