Vilpittömyyskö hukassa?

Epärehellinenkö

Mitä sanoa ystävälle, joka epäilee vilpittömyyttäsi hänen onneaan kohtaan? Kaikki alkoi siitä, kun en tarpeeksi nopeasti reagoinut hänen lähettämäänsa viestiin tulevasta perheenlisäyksestä. (Viestitin kahden päivän sisällä) Laitoin viestiä, mutta ilmeisesti väärään numeroon. En hänestä kuullut pitkiin aikoihin. Pommitin viesteillä, sillä aloin itsekin epäillä mistä on kyse, kun kaverista ei mitään kuulunut. Samalla huomasin, että puhelimessani oli kaksi eri p. numeroa, (työ ja ilm. omapuh.) joten viestitin molempiin numeroihin varmuuden vuoksi. Edelleenkään ei mitään vastausta pitkään aikaan, kunnes sitten tuli viesti, kun jo aikani olin pommittanut ja epäillyt, että onko kaverini jostain suuttunut.
Joo oli suuttunut kun en tarpeeksi ajoissa ollut onnitellut tulevasta perheenlisäyksestä. Hänelle olin maininnut, että oma elämäntilanne tuolloin rankka oman isän sairastelujen takia, kahden pienen lapsen kanssa ja päivät täynnä peltotöitä.. Anteeksipyynnön laitoin hänelle, jos olin hänen tunteitaan loukannut. Mutta oikeasti, miten pitäisi suhtautua, kun kaveri näidenkin viestien jälkeen epäilee vilpittömyyttäni hänen onneansa kohtaan? Pitäisikö vaan antaa asian olla?

5

92

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hei haloo!

      Ei millään pahalla, mutta ei kai yhden tekstiviestin kirjoittaminen voi olla todella nii-in vaikeaa (siis muutaman sanan kirjoittaminen ja sitten lähettäminen), raskasta ja aikaa vievää? Vaikka kuinka olisi itsellä vaikeaa, niin luulisi, että yhden simppelin tekstiviesten voisi sentään lähettää, eihän se ole kuin alle minuutti elämästäsi pois?

      En ymmärrä näitä, jotka aina vetoavat tähän, että itsellä niin kamalan rankkaa on elämä.. Ei hyvänen aika, tekstiviestin lähettäminen ei voi olla oikeasti niin vaikeaa.

      • Epärehellinenkö

        hei haloo! Juurikin tätä samaa asiaa ihmettelen nyt kaverini kohdalla, kun väittää, että on niin paha jännetuppitulehdus, ettei pysty kirjoittamaan.. On hällä mies, joka vois kirjottaa jos puhumaan ei kykene. En silti suutu, vaikka en ole häneltä mitään vastausta saanut usein lähettämiini kysymyksiin raskaudesta, lapsen syntymästä jne... En ole saanut enkä saa, koska hän haluaa vain kiukutella... Aivan sama mun puolesta koska vastaa, mut eikö se niin ole, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ja mä sentään onnitteluviestin laitoin kaverille viikon sisällä? Ja oikeesti hei haloo, jos sulla on oikeesti noin hieno elämä, että päivystät puhelimen ääressä kännykkä ladattuna niin hienoo... Mut aattelepa jos sattuisikin käymään niin, että joutuisit esim. onnettomuuteen ja makaisit koomassa sairaalassa päiviä - kuukausia... tai joku pöllisi kännykkäsi eikä olisi varaa uuteen tai... vaihtoehtoja löytyy... En jaksa luetella.. Näissäkin tapauksissako motkottaisit kaverille, jos viestiä et olisi saanut ns. ajoissa? Ei kai elämä sellasta ole että jonkun toisen pillin mukaan eletään? Ei mun elämäni ainakaan. Ja mielestäni jos oikeita ystäviä tässä ollaan, niin tosiystävä antaa anteeksi, kun kerran anteeksi häneltä asiaa olen pyytänyt. Ja olisi kai tosiystävä antanut sympatiaa mun rankan loppuvuoden takia, mutta kun ei. Mitään viestiä ei tullut... Mutta mä en ajattelekaan ihan noin itsekkäästi asiaa - onneksi. Luojan kiitos meitä ihmisiä on erilaisia :)


      • hei haloo!
        Epärehellinenkö kirjoitti:

        hei haloo! Juurikin tätä samaa asiaa ihmettelen nyt kaverini kohdalla, kun väittää, että on niin paha jännetuppitulehdus, ettei pysty kirjoittamaan.. On hällä mies, joka vois kirjottaa jos puhumaan ei kykene. En silti suutu, vaikka en ole häneltä mitään vastausta saanut usein lähettämiini kysymyksiin raskaudesta, lapsen syntymästä jne... En ole saanut enkä saa, koska hän haluaa vain kiukutella... Aivan sama mun puolesta koska vastaa, mut eikö se niin ole, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ja mä sentään onnitteluviestin laitoin kaverille viikon sisällä? Ja oikeesti hei haloo, jos sulla on oikeesti noin hieno elämä, että päivystät puhelimen ääressä kännykkä ladattuna niin hienoo... Mut aattelepa jos sattuisikin käymään niin, että joutuisit esim. onnettomuuteen ja makaisit koomassa sairaalassa päiviä - kuukausia... tai joku pöllisi kännykkäsi eikä olisi varaa uuteen tai... vaihtoehtoja löytyy... En jaksa luetella.. Näissäkin tapauksissako motkottaisit kaverille, jos viestiä et olisi saanut ns. ajoissa? Ei kai elämä sellasta ole että jonkun toisen pillin mukaan eletään? Ei mun elämäni ainakaan. Ja mielestäni jos oikeita ystäviä tässä ollaan, niin tosiystävä antaa anteeksi, kun kerran anteeksi häneltä asiaa olen pyytänyt. Ja olisi kai tosiystävä antanut sympatiaa mun rankan loppuvuoden takia, mutta kun ei. Mitään viestiä ei tullut... Mutta mä en ajattelekaan ihan noin itsekkäästi asiaa - onneksi. Luojan kiitos meitä ihmisiä on erilaisia :)

        Tarkoitan lähinnä tilanteita, että kyllä se viesti nähdään ja luetaan, mutta ei viitsitä jostain syystä vastata siihen (oma paha mieli, sydänsurut, laiskuus, välinpitämättömyys,kateus,katkeruus) ja sitten jälkikäteen selitellään, että oi voi oli niin hirveä kiire, että ei edes viestiin ehdi vastata muutamalla sanalla eli toisin sanoen mieli on muuttunut. Toki onnettomuudet ym. asia erikseen, mutta tuskin niitä nyt oikeasti joka päivä on ja jos on ollut sellainen, niin miksi ei voi mainita sellaisesta...


        Niitä on sellaisia ihmisiä, jotka purkaa omaa pahaa oloaan siihen toiseen vaikka sitten jättämällä vastaamatta tms.


    • Ymmärrän

      Jos ei usko, niin ei usko :( ei sinulla ole velvollisuutta yrittää saada häntä uskomaan, hänen pitäisi uskoa sinua jo sen takia, että olette oikeita ystäviä.

      Ehkä rauhoittuu joskus, kun raskaushormoonit laskeutuu ja ymmärtää, ettei koko maailma pyöri hänen itsensä ympärillä, mutta sitäkään ei voi taata. Aika itsekäs kaveri kyllä tuon perusteella mitä kerroit, että en oikein itse jaksaisi tuhlata voimia hänen kaltaiseensa, kun ei tule edes yhtään vastaan asian kanssa.

    • Treat MeRight,please

      Mulla myös pitkäaikainen kaveri joka epäilee vilpittömyyttäni .Tein uudenvuoden lupauksen että en ole aina se yhteyksien pitäjä(siis naamatusten yhteyksien pitäjä,en tarkota mitään some"ystävyyttä") ,katson kuinka usein hän pitää yhteyttä tai lähinnä kutsuu itsensä minulle kylään tai minun hänelle. Kas kummaa ,ei ole käynyt, eikä kutsua sinne ole tullut. Eli minua epäili etten ole aito ystävä, mutta eipä ollut hänkään kovin aito kun ei aidosti halua pitää yhteyttä. Kurja juttu,mutta tällaista elämä joskus on. Iloja ,pettymyksiä, onnea.....vaihtelevasti. Mutta sehän sitä on, oikeaa elämää !! :)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset

      Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi
      Maailman menoa
      42
      3900
    2. Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron

      Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal
      Maailman menoa
      39
      3486
    3. Jäikö meidän välit

      Mielestäsi Kesken?
      Ikävä
      70
      3108
    4. Olisipa saanut sinuun

      Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak
      Ikävä
      91
      2940
    5. Mitäs nyt sijoittajat?

      Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no
      Maailman menoa
      85
      1934
    6. Miks tän meidän

      Rakkauden on pitänyt olla näin vaikeaa?
      Ikävä
      35
      1928
    7. muista olla

      VAROVAINEN! m
      Ikävä
      24
      1769
    8. Onneksi on edes yksi kuva

      Susta mitä voin välillä ihastella ja kaipailla sua😔
      Ikävä
      32
      1713
    9. Elän vastoin

      Kaikkia arvoja kun en pysy sinusta erossa.
      Ikävä
      29
      1711
    10. Olisitpa se hellä

      Ja herkkä minkä kuvan sain sinusta irl. Haluaisin että elämässäni olisi sellainen joka arvostaa minua juuri sellaisena k
      Ikävä
      23
      1664
    Aihe