Ratkaiseeko raha?

KORJAUS: Tarkoitin kirjoittaa tuohon toiseksi viimeiseen kappaleeseen että:
Huolitko kumppaniksesi köyhän kirkonrotan, KUN hän on henkisiltä ja muilta ominaisuuksiltaan kuin sinulle luotu - samaa maata!

Lyhyt vastaus, kyllä.
Tässä maailmassa on niin vaikeaa löytää sielunkumppaninsa, että kun sellaisen viimein löytää, ei kannata antaa pinnallisten asioiden vaikuttaa.

Sellaista parisuhdetta tuskin onkaan, jossa molemmat tienaisivat pennilleen saman verran. Tekstisi perusteella et ole mikään monikansallisen yhtiön perijä, eli tuloeronne suuruus on todennäköisesti samalla tasolla kuin useimmissa suomalaisissa parisuhteissa.

Hyvänä puolena mainittakoon, että yhteen muuttamisen jälkeen molempien asuinkustannukset todennäköisesti pienenevät, jolloin sitten pääsee vaikka kahvillekin joskus. Ja jos kyseessä ei ole "velkainen luuseri", voi tulotaso muutenkin iän ja kokemuksen myötä hieman nousta.

Ajattelet selvästi asioita hieman pidemmällä tähtäimellä, mikä tietysti onkin ihan viisasta. Ajatusleikkinä voisit kuvitella elämääsi vaikkapa viidentoista vuoden päähän. Olisitko mieluummin hyvin toimeentuleva, mutta yksin kaikki nuo vuodet, vai rakastamasi ihmisen kanssa, mutta huonommin toimeentuleva?

Mä en kai oo kauniskomeafiksumahtava... Köyhä ja yksinäinen olen iha viimesen päälle, eikä minua juuri siksi taatusti kukaan huoli! En edes rupee yrittämään itteeni paremmilla paikoilla elävien riesaksi ja siipiveikoksi. Ei semmosta rakkautta oo olemassa. Ei kukaan tule mua talteen ja turvaan korjaamaan, kun ei ole rahaa mihinkään ja olen jo yli 50. Pitkä yksinäinen taival on ajatella elämää viidentoista vuoden päähän, kun jokainen päivä on jo nyt pitkä yksin.
Oli minulla taannoin suhteen alku. Kaveri halus matkustella ja kaikkee. Sillä oli oma maksettu asunto, autot ja kaikki. Mulla ei ollu rahaa pysyä mukana enkä siivestellä halua. Kohtuutonta se olisi. Köyhä kai ymmärtää enemmän rahan päälle.
Siihen kai se sitte tyssäs... rahaan... se sielunkumppanuus. Elintaso ja sen myötä elämäntyyli olivat kuin yö ja päivä. Ei hän käsittänyt mun tilannettani. Pelkkä kynttiläillallisen laittaminen hänelle, tarkoitti minulle taas monen päivän pihistelyä.

Vastaukseni sinulle Pelokaston: En tiedä kumpi osapuoli olet tarinassasi, kirkonrotta vai se toinen, mutta kyllä raha vaan ratkaisee silloin kun ei puhuta pelkistä penneistä.

Lähtökohtaisesti alhainen tulotaso vastapuolella on hieman askarruttavaa. Eikö hän käy töissä vai eikö ole jaksanut tai osannut opiskella kunnon ammattia.
Jos työskentelee jollain alalla mihin tuntee paloa tai velvollisuutta alhaisen tulotason voi hyväksyä, ei raha mitään lopulta merkkaa mutta tyhmä ei saa olla eikä mielellään ajattelematon.
Raha on rahaa, sillä saa vapautta ja kokemuksia joka on tavoiteltavaa, muttei tärkeintä. Uskon, että moni muu ajattelee asiasta saman tapaan, huomaa että jos olet kiinnostunut toisesta tee tilanteesi hänelle selväksi - näin et joudu ottamaan paineita. Ketään ei myöskään saa hyväksikäyttää.

Kaikkihan riippuu siitä, kuinka tärkeää roolia raha esittää kunkin ihmisen elämässä, siis suhde rahaan ja miten sitä käyttää. Vähän vaikutusta on myös itsekunkin persoonissa, kuin avarakatseinen ja itsenäisesti ajatteleva ihminen on kyseessä. Tää pätee niin siihen rikkaaseen kuin köyhempäänkin, joka ei koe olevansa siipeilijä vaikka ei maksaisikaan aina omaa osuuttaan.

Siipeilijät ovat varmaan hyvinkin avarakatseisia.

Niin, mitenköhän kävisi pariskunnalle, jossa mies rikas kitupiikki ja nainen keskituloinen ja "ei rahavammainen"?

Tai kaksi kitupiikkiä keskenään?

Entä kaksi rikasta "eirahavammaista" tai kaksi "eirahavammaista" keskituloista.

Ja lopuksi rikas "eirahavammainen ja keskituloinen "eirahavammainen" tai rikas "eirahavammainen ja köyhempi "eirahavammainen"?

Liian suuret erot suuntaan tai toiseen eivät yksinkertaisesti toimisi omalla kohdallani. Tuloni eivät ole niin hyvät, että voisin kustantaa kaiken tuplahinnalla eli tarjota myös miehelle ruuan ulkona useamman kerran viikossa tai kustantaa hänenkin matkansa ulkomaille jne, mutta mitä järkeä olisi myöskään sellaisessa suhteessa, jossa ei tehtäisi juuri mitään asioita yhdessä?

Ja sama pätee myös niin päin, että jos mies olisi selvästi hyvätuloisempi niin juttu tyssäisi siihen, koska ei minulla ole varaa esim. talvilomailla Karibialla tai syödä viiden tähden ravintoloissa jne.

Olen tuossa tilanteessa. Nuori nainen, jota tapailen, ei vielä ole voinut saada työkokemusta ja opintoja siihen malliin, että olisi kovin suurret tulot.

En näe ongelmaa, jos tilanne kuitenkin paranee myöhemmin. Yhteen muuttaminen ei varmaankaan tule juuri nyt kysymykseen. Sitä vaihtoehtoa joutuu arvioimaan myöhemmin uudestaan, kun kummankin rahatilanne elää.

Rahalla on siis merkitystä, mutta väittäisin, että enemmän merkitsee asenne ansaitsemiseen ja työntekoon. Onko halua opiskella tai muuten parantaa omaa kykyä ansaita oma elantonsa? Sen näkee suhteen kehittyessä.

Minulla on vähän samanlainen tilanne. Minulla on tunteita mieheen, jonka uskon olevan se oikea.

Minulla on sellainen käsitys miehestä, että hänellä on ainakin ollut taloudellisesti vaikeita aikoja. Silloin kun nähtiin toisiamme minulla taisi yhteen aikaan olla aika normaali palkka. Niin että muistaakseni ei tarvinnut niin paljon miettiä, mistä säästää ja mitä ostaa. Palkka ei kuitenkaan ollut erikoisen suuri.

Minulla on kuitenkin ollut myös kituutusaikoja. Kun pitää miettiä tarkasti ostoksia, että mitä ostaa. Eikä sellainen elämä sinäänsä pelota, kun verrattuna vaikka johonkin köyhään maahan, olisin siellä varmaan joku rikas.

Raha ei siis ainakaan minulle ratkaise. Tärkeämpää on, että saa jakaa arjen jonkun sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa luonteemme sopivat yhteen, ja jota kohtaan minulla on tunteita.

Minulle tuollaiset rahaa vievät harrastukset, kuten matkustelu, ei ole suuri kysymys. En ole muutenkaan elämässäni tottunut matkustelemaan kovinkaan paljon, joten sellaisesta ei minun tarvitsisi vieroittautua.

Ja jos ei ole rahaa, voi treffeillä esim. käydä kävelyllä tai istuskella rannalla.

Toivottavasti se minun tuntema mies ottaisi yhteyttä. Eikä jättäisi asiaa sikseen vain raha-asioiden takia. Jos ei edes yritä, ei saa tietää, miten olisi käynyt.

Elän työmarkkinatuella ja minä en tarvii kenenkään rahoja. Minulla on virveli ja uistimia omasta takaa. Minulla on jopa oma soutuvene. Ostin sen kun pilkkosin puita enolleni yhtenä kesänä ja se maksoi hiukan palkkaa

Omistan myös taulu telkkarin, pleikkari 3, johon on 20 peliä, pesukone, läppärin johon kaijuttimet. On omat huonekalut ja omilla vaatteillani kuljen.

Säästössä on rahaa ja nälkää en ole kärsinyt ikinä. Olen jopa lihonut työttömyyden aikana vaikka minulla on kuntosali jäsenyys ollut kolme vuotta ja siellä käyn usein. Viime kesänä kävin jopa lomalla ahvenanmaalla viikon reissu ja joulukuussa olin risteilyllä.

Velkaa tosin minulla on 400 euroa ja ei mitään lainavelkoja edes. Mielestäni elän ihan mukavasti vaikka en ole töissä. Tyttöystävää tietenkään ei ole ja ei kukaan nyt työttömästä kiinnostu.

Alkoholia en juo useinkaan ja tupakkia en polta joten siinäkin säästyy monta sataa euroa kuussa. Minä en mielestäni elä kitudietillä. Kyse on vaan siitä miten rahansa käyttää järkevästi. En tosi käy kahviloissa enkä teattereissa. En edes juo kahvia ja leffoja näkee netistä ilmaiseksi.

Työtön ei mielestäni ole köyhä suomessa koska perustoimeentulo taataan jokaiselle. Jos juo usein viinaa niin sinnehhän ne rahat menee ja sitten ei saa ostettua niitä virveleitä ja pleikkareita. Ennen työttömyyttä olin kyllä 11 vuotta töissä ja siitä säästin hiukan rahaa ettei nälkään kuole.

On paljon naisia jotka seurustelee miesten kanssa jotka juo viinaa joka viikonloppu, sekös on kiva suhde. Minulla on parempaa tekemistä kun juoda kännit viikonloppuisin.

Minä jo valitsin rahattoman miehen, koska hän oli ihana ja rakastin häntä. Mies ei vain itse kestänyt varakkuuttani, kun tunsi itsensä alempitasoiseksi kuin minä. Hän poistui vähin äänin hiljaa hiipuen pois luotani..

Minulle siis olisi kelvannut rahaton mies hyvinkin, koska minulle rakkaus on ihmissuhteessa tärkeintä. Minä en sitten rahoineni kelvannutkaan hänelle..

Ota mut sitten.

Hyvin pärjää jos ei ryyppää tai vedä röökiä. Lisätuloja saa kun tekee jotain pikkuhommia välillä.

Raha ratkaisee aina että alkaako mitään suhdetta edes. Ja sitten on ulkonäkö.

Raha ei ratkaise.

Ihan hyviä kysymyksiä. Varmaan yhdessä maksettaisiin kaikki kulut enkä missään nimessä olettaisi mitään arvokkaita lahjoja. Noh enpä niitä odota varakkaalta mieheltäkään.

Niin minä en alkaisi miten sen kummempia miehelle ostamaan, syystä että sillä on pienempi palkka. Minun omalla palkalla kuitenkin jo elätetään minut ja 2 lastani. Näin ollen se mies on se jolle jää enemmän huvittelurahaa kuin minulle.

Naiset haluaa että on miehellä rahaa. Itse esitin ensin varakasta tai hyvin toimeentulevaa ja yks nainen oli intona. Sitten kerroin sille että nukun veljeni sohvalla ja etsin asuntoa ja on huono tilanne, nainen sanoi että ei halua enää tapailla.

Meni pari viikkoa kun nainen näki minut vahingossa kun naisen kaveri asui samassa talossa kuin minä eli lähes keskustassa. Nainen oli kovin hämmästynyt ja kyseli että asunko tosiaan tässä ja siinä ja myönsin että asun tosiaan omassa asunnossa. Nainen alkoikin lähettelee viestejä että haluaa tapailla taas ja olla yhdessä ja itse olin ensin mukana mutta lopulta sanoin että ei kiinnosta.

Valitettavasti rahalla on merkitystä silloin, jos toinen osapuoli kokee sen ongelmaksi. Yksi mies oli minusta kiinnostunut, mutta häntä jurppi kun minun autoni oli isompi, uudempi ja hienompi. Hänellä oli työsuhdeautona keskikokoinen laatuauto, mutta pienissä yksityisomisteisissa firmoissa ei työsuhdeautoa vaihdeta niin usein kuin isoissa.

Hän myös luuli jostain syystä, että tienaan häntä enemmän, mutta tosiasiassa hänen palkkaveronsa olivat kuitenkin 2/3 mun vuosittaisesta bruttopalkasta - niin hänen piti erikseen kertoa paljonko maksaa veroja, jotta pystyisin arvioimaan tulotason. Hän myös omistaa ison veneen. Mutta koska hän ei ollut varma onko parempipalkkaisempi kuin minä, tuli alemmuuskompleksi ja hän jätti minut tekstarilla.

Todella sääli, sillä normitulotaso riittää minulle ihan hyvin ja myöskään en sen kummempaa tulotasoa odota mieheltäkään. Ja maksan oman osuuteni ravintolalaskuista ja takseista yms.