Koskaan en lakkaa ihmettelemästä miesten, sanotaan nyt omien kokemusten perusteella 23-32 vuotiaiden, tekemiä tyhjiä, katteettomia lupauksia. Luvataan yhtä, ei koskaan lunasteta lupauksia, tehdään toista. Useimmiten kyse on ollut mitättömän pienistä asioista, vaikkakin huhujen mukaan isotkin lupaukset unohtuvat toisilta nopsaan.
En nyt toki tarkoita, että naiset AINA pitäisivät KAIKKI lupauksensa, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että naisen sanaan voi luottaa miestä enemän.
Osaisiko joku viisas selittää, miksi näin? Maailmassa olisi paljon vähemmän nalkuttavia muijia, jos ne armaat kullanmurumiehet oppisivat seisomaan sanojensa takana.
En nyt toki tarkoita, että naiset AINA pitäisivät KAIKKI lupauksensa, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että naisen sanaan voi luottaa miestä enemän.
Osaisiko joku viisas selittää, miksi näin? Maailmassa olisi paljon vähemmän nalkuttavia muijia, jos ne armaat kullanmurumiehet oppisivat seisomaan sanojensa takana.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Miten olisi tälläinen vaihtoehto:
Kun ei naisilta saa suoraa vastausta mihinkään..
Joten sinne jäävät nutturaan hautomaan..myöhemmin taas valitetaan kun koskaan-ei-sitä-mitä-minä-haluan.
Kannattaisi esittää tuo tuolla naisen logiikka -palstalla. Herttaisena ja ystävällismielisenä naisolentona voinen kuitenkin tässä lyhyesti kommentoida.
Naiset puhuvat eri kieltä kuin miehet, joten kysymyksesi lienee oikeutettu :). Naiset vastaavat miesten kysymyksiin omalla, naisellisella tavallaan ja monesti miehestä voi tuntua, että nainen ei vastaa ollenkaan.
En tiedä, mitä tuolla tarkalleen ottaen tarkoitit, mutta itselleni on ainakin tuttua tämä: mies kysyy jotain. Minä en halua käskeä enkä komentaa enkä nalkuttaa. Haluan, että hän tekee ko. asian vapaasta tahdostaan, haluan että hän ymmärtää itse asian merkityksen. Voin vihjata toivomani ratkaisun suuntaan tavalla tai toisella. Mies ei ymmärrä vihjausta. Mies ei tee, kuten toivoin. Minua ärsyttää.
Nainen on erilainen olento kuin mies. Nainen on - ei tarvi tästä hermostua - mielestäni pyyteettömämpi ja hieman epäitsekkäämpi (tottakai poikkeuksia on, mutta noin yleisesti). Nainen haluaa miellyttää muita ihmisiä ja olla huomaavainen. Mies on huomaavainen ei-naisellisella tavalla ja nainen kokee, että mies välittää vain itsestään.
Senpä takia... hyvät miehet ja naiset: miehelle pitää sanoa suoraan, mitä haluaa tämän tekevän. Älä sano "Roskat ovat viemättä", sano "Vietkö roskat?". Miehet taas... Kun nainen sanoo "Hartiat on tosi jumissa", ainut oikea vastaus tähän on "Haluaisitko, että hieron niitä?". Siedetään toisiamme! =)
ja erittäin suora ja multa saa aina suoran vastauksen joka asiaan kakistelematta. En osaa ns. naisellisia krumeluureja. Mutta mitäs sanot kun äijät ei oikein tykkääkään suorapuheisista naisista vaikka aina valittavat ettei naisilta saa suoraa vastausta?!?!
Niin ja kun mies kohteliaasti huomauttaa, että ovatpa lattiat pölyiset, ainoa oikea vastaus on, että nainen imuroi ne heti. Omasta vapaasta tahdostaan, tietenkin. Jos ei imuroi, on miehen syytäkin olla vihainen.
Miesten ja naisten kielessä on eroja ja näiden välillä tulee useita törmäyksiä.
Välttämättä mies ei ymmärrä naista niin kuin nainen ja ellei sano tarpeeksi suoraan ja selkeästi, mutta kuitenkin kiltisti.
Mielestäni naisen pyynnöt eivät aina le aivan selkeitä ja jos niihin vastaa jotain tyyliin voinhan minä tehdäkin sen jos ehdin. Niin naiselle se tuntuu tarkoittavan samaa kuin "minä lupaan".
Jaa, mun mies lupailee kaikenlaista kyllä ihan omasta aloitteestaan. Lupailee sekä isoja että pieniä asioita. Toteutus on sitten ihan eri asia. Ikää on jo pitkälti yli 40, joten ei taida rajoittua ilmiö alkuperäisen esittämään hintahaarukkaan. Ärsyttävä tapa, en paljon enää kuuntele mitä lupailee. Olen hiljaa ja ajattelen, että saas nähdä. Jos tekee, hyvä. Jos ei, niin ei sitten.
Ks. yllä kommentointini naisten ja miesten eroista... Ollaan samoilla linjoilla.
Jos nainen sanoo tekevänsä jotain, hän myös tekee sen. Miehen ei pitäisi sanoa naiselle tekevänsä jotain "jos ehtii", koska nainen tulkitsee tämän niin, että mies tekee asian ja toivoo naisen arvostavan ponnistuksiaan, sillä miehellä on kiire. Jos mies ei sitten teekään asiaa, ei kenties ehdi, nainen kokee sen niin, että mies asettaa asiat tärkeysjärjestykseen ja nainen itse on niistä viimeinen.
Näin siis minun kohdallani.
nykyäänkö miehen täytyy aina tehdä jotain? Se taitaa olla pakollista niin päin. Itse ainakin joudun koko ajan varomaan sanojani.
Aiemmin luvatut hommat pitää hoitaa alta ja jos aikaa jää niin sitten niitten myöhemmin sovittujen hommien kimppuun.
Onko näin että nainen tulkitsee eäpvarmat vastaukset itselleen edullisiksi?
Esim jos ehdin niin teen... naisen korvaan kuulosta "kyllä kulta oikopäätä" Kuinka voin sitten sanoa että ehkä jos ehdin
.. kuin "ehkä jos ehdin" on suorasukainen "en ehdi nyt, katsotaan myöhemmin". Tosin on sitten turha vedota ehtimiseen, jos aikaa näyttää olevan yllin kyllin esim. sohvalla olut kädessä lepäilyyn.
Ehdottomasti kaikki naiset jättäkää epäluotettavat miehenne! Ei tarvitse sitten aina valittaa ja marista!
suoraan kohteeseen, kun noin ärhäkästi asiaan takerruit. Asiallisesti aseteltuun, ei ainoastaan miehiä sättivään kysymykseen voisi olettaa vastattavan järjellisesti.
Kyllä se on näin, että nalkutus tuli ensin sitten vasta katteetomat lupaukset. Jos nainen nalkuttaa, niin mies lupaa ihan mitä vaan , että nalkutus loppuu. Siis jos nainen EI nalkuta--> mies pitää lupaukset.
Kaikki naiset eivät ole tyhjästä nalkuttavia marisijoita, vaikka joku niin näyttää ajattelevankin.
Onko se niin vaikea hyväksyä, että jotkut vaan ovat sen luonteisia, että lupailevat kaikenlaista eivätkä kuitenkaan toteuta lupauksiaan. Eikä se liity toiseen osapuoleen mitenkään. Saman kokevat hänen ystävänsä, sukulaisensa työkaverinsa ym. ym. Luultavasti monet tyhjän lupailijat vielä ihan vilpittömästi uskovat puheisiinsa. Itse en lupaa mitään, mitä en sitten kanssa pidä. Jos ei ole varma, voi sanoa, esim. että yritän tehdä. Ei luulisi vaativan paljon muuttaa hiukan puheitaan. Tyhjän lupaileminen vie täysin uskottavuuden ja pahimmassa tapauksessa kunnioituksen. En usko enää mieheni lupailuihin, mutten jätä häntä kuitenkaan, koska hänessä on tarpeeksi hyviä puolia.
Kaikki ongelmathan parisuhteessa alkaa nalkuttamisesta. Hieman naisenlogiiggaa tähän väliin:Toi mun mieheni laiska, tylsä, uusavuton ,sohvaperuna, mut kai se siitä muuttuu unelmien prinssiks parissa vuodessa, jos ei muuten nii sit nalkuttamalla. Jos mies ei kelpaa sellaisena kuin on, niin vaihtakaa parempaan. Älkää nalkuttako.
Onko naisesi nalkuttanut sulle oikeinkirjoituksesta, syytä olisi?
.. juu samaa katselin, nohopella ei mene kovin vahvasti logiigan kanssa ... ehhehhe...
Just tää on nalkutusta. Joka helvetin pikkuasiasta pitää huomauttaa. Ei meistä kukaan ole täydellinen.
Ehei. Ei tuo ole nalkutusta. Se oli vaan huomautus sinun kielellisestä vajavuudestasi, jotta voisit kehittää itseäsi siinä. Kukaan ei väittänyt, että etenkään sinä olisit täydellinen. Itse et näytä kestävän omaa epätäydellisyyttäsi.
Kyllä se hieman vaikea on hyväksyä, ainakin minun. Mutta nyt kun otit esille, että kyse olisikin jostain lähes sisäsyntyisestä ominaisuudesta, voinen yrittää suhtautua miehen katteettomiin lupauksiin hieman suvaitsevaisemmin.
Voisinkohan minäkin sitten heittäytyä esim. erittäin laiskaksi kotosalla jne. Sanoisin sitten vaan, että sorry, tää on mun luonteenpiirre, tämä sotkuisuus. Siivoa jätkä ite :)
Kuule, en se minäkään tylsän sohvaperunan kanssa mennyt naimisiin, vaan siitä on tullut sellainen. Sama ilmiö kun miehet ruikuttaa, että vaimo oli ennen ´ah niin hehkeä ja nyt ei mahdu ladonovesta...
No otetaanpa esimerkki töistä kotona. Vaimo antaa homman tehtäväksi. Kun ehdit hiukan aloittamaan (tai et edes aloittamaan) tulee seuraava, joka onkin "kiireisempi" ja uutta ja uutta jne. Puuhaa riittää moneksi päiväksi ja saatat saada listan melkein valmiiksi, niin tulee nukkumaan mennessä kommentti: "Et ole vieläkään tehnyt sitä...(ensimmäinen työ). Miehillä kun on putkiaivot (meikäläinen ei todellakaan pysty keskittymään seitsemään hommaan yht'aikaisesti), koittakaa antaa aikaa hoitaa työt jonossa.
Fiksu ajatus. Tämän olemme toki huomanneet muissakin asioissa.. Mies on huomauttanut siitä, että riitojen yhteydessä otan uusia "aiheita" esille niin kovalla vauhdilla, että hän ei ehdi käsittää, mistä ensimmäisessäkään oli kyse.
Joskin täytyy sanoa, että tässähän oli nyt kyse vähän toisesta asiasta.. Pitäisi kai antaa esimerkki. Jos mies on luvannut vaikkapa lähteä joihinkin kekkereihin, jotka häntä eivät kiinnosta: "Joo, voin mä lähteä". Sitten kun juhlat alkavat lähestymään, hän on autuaasti unohtanut koko asian ja tilalle onkin tullut jotain muuta. Suutun. Mielestäni hän lupasi. Omasta mielestään hän ei luvannut. ...