Seinille puhuminen kyllästyttää.

Mistä syystä olet yksinäinen? Mitä sen eteen olet yrittänyt tehdä?

Senkun tietäisi :)
Olen varmaan jotenkin hankala ihminen?!?

Olen laitellut vuosien varrella deitteihin ilmoituksia joissa olen etsinyt elämänkumppania ja joskus ihan ystäviäkin vaan.

Joskus on ollut jotain ystäviä, mutta yhden ihan ok naisystävän menetin, kun hän meni ihastumaan johonkin mieheen ja siihen kuvioon ei sopinut mieskaveri.

Olen myös osallistunut johonkin harrasteisiin joissa käy muita ihmisiä. Mutta ei sieltäkään oikein ole tullut ystäviä.

Nyt elämäni on ollut työtä ja sitten kotiin pelaamaan jotain koneella tai lukemaan kirjoja tai katselemaan netistä videoita.

Nuorempana yritin seurustella mutta siitä ei tullut mitään ja sain muutamalta ihmiseltä ikävää palautetta koskien ulkonäköäni ja olemustani.

Olin tosin silloin aika ujo ja ehkä nuokin kokemukset ovat tehneet hieman araksi ja sisäänpäinkääntyneeksi.

Toisinaan valtaa tunne, ettei kukaan voi pitää minusta, saatikka nyt rakastaa. Mutta siitä kyllä yleensä pääsee samantien ohi.

Ikää on nyt 39 ja vanhat tutut ovat erkaantuneet siis nuoruuden kaverit jo vuosia sitten. Kaikki tuttavani ovat menneet avioon ja eronneet ja menneet taas. Itse olen aina kuljeskellut elämässä yksin. Mielestäni kuitenkin olen ollut avoin ja myös itse ottanut yhteyttä ihmisiin.

Pidän yksinolemisesta, mutta kaipaisin ihan elävää ihmisseuraa toisinaan. Kirjoittaminen kanssa voi helpottaa kyllä.

Itse asiassa minulla on yksi ystävä jonka kanssa olen kirjoitellut, mutta se on tosi harvinaista se. Jos kirjoitan, niin odottelen vastausta pari viikkoa - kuukauden päivät.

Jotain todellisempaa ihmiskontaktia kai sitä kaipaa.

Olen kirjoitellut joskus pitkäänkin aikaisemmin joidenkin kanssa, mutta ei niistä suhteita ole tullut, kun se on tuo naamavärkki joillekkin liikaa vaan :) Nykyään asia jaksaa jo hymyilyttää, aina ei niin ole ollut.

Mutta juu kai se löytyy kaverikin jos on löytyäkseen.