Kyselisin hieman mielipiteitä ( varsinkin miehiltä) ja vastaavia kokemuksia.
Itselläni on ihana mies, komea, kiltti, ystävällinen, aito. Ongelma on kuitenki se että mies ei ole onnellinen kanssani. Hän on vain puolet omasta itsestään kanssani, olemme kaikesta eri mieltä tai emme ymmärrä toisiamme. Hän ei myöskään mitä ilmeisemmin ulkonäystäni pidä, katsoo aina suoraan silmiin ei kosketa turhia. Mies on kanssani ehkä jostain velvollisuuden tunteesta tai ei usko saavansa muutakaan. Olen itse onnellinen saadessani nukahtaa hänen viereensä, mutta onko väärin jatkaa suhdetta? Voinko koskaan tehdä hänestä onnellista?
Itselläni on ihana mies, komea, kiltti, ystävällinen, aito. Ongelma on kuitenki se että mies ei ole onnellinen kanssani. Hän on vain puolet omasta itsestään kanssani, olemme kaikesta eri mieltä tai emme ymmärrä toisiamme. Hän ei myöskään mitä ilmeisemmin ulkonäystäni pidä, katsoo aina suoraan silmiin ei kosketa turhia. Mies on kanssani ehkä jostain velvollisuuden tunteesta tai ei usko saavansa muutakaan. Olen itse onnellinen saadessani nukahtaa hänen viereensä, mutta onko väärin jatkaa suhdetta? Voinko koskaan tehdä hänestä onnellista?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Älä oleta kysy suoraan onko hän onnellinen kanssasi.
Ei kannata tulkita ja kuvitella miehen tuntemuksia, saatat olla ihan väärässäkin. Mies ei välttämättä osoita tunteitaan samalla tavalla kuin nainen. Ei ehkä osaa myöskään puhumalla niistä kertoa. Luota siihen että hän on onnellinen, jos kuitenkin haluaa olla kanssasi. Sellaisetkin asiat kuin huolenpito, auttaminen, ystävällisyys , läsnäolo, saattavat kertoa rakkaudesta, vaikka hän ei suoraan sinua tai suhdettanne kehuisikaan.
Olemme olleet yhdessä neljä vuotta, viimonen vuosi tälläistä. Jos yrittää kysyä suoraan niin turhautuu samantien.
No mitä se vastasi???