Pohdin lähteäkö nettideittailuun uudestaan. Hyviä puolia toki on. Säästän aikaa tapaamalla useita ihmisiä lyhyessä ajassa. Lisäksi voin hakea toista itseä kiinnostavien piirteiden perusteella. Ehkä nimettömyyden kautta naiset ovat myös avoimempia. Ihastuminen liittyy silloin enemmän toisen sisimpään. Miehenä koen myös epätodennäköisen mutta mahdollisen hylkäyksen vähemmän synkkänä kuin livenä.
Mutta haitat. En voi koskaan tietää kuka toisessa päässä on. Olen verbaalisesti lahjakas. Ehkä yksi tuhannesta on samalla tasolla kanssani. En ole tavannut naista, joka osaisi kuvata itseään todenmukaisesti. Ehkä helmiä on vain yksi tuhannesta? Ja aika tietokoneella on pois kaikesta muusta mahtavasta mitä voi tehdä.
Naisilta löytyy yritystä itsensä kuvaamiseen mutta tulokset ovat heikkoja. Miehenä toivoisin, että naiset harjoittaisivat tunteiden ja itsensä verbalisointia. Uskon, että se auttaisi monia naisia myös näkemään itseensä selvemmin. Ja aiheuttaisi vähemmän väärinkäsityksiä. Ja parempia kohtaamisia. Ainakin minun kanssani.
Hmm. En tarkoittanut moittia teitä ihanat naiset. Olette vain vähän kömpelöitä.
Mutta mielipiteitä.
Plussat ja miinukset - netissä vai livenä?
29
406
Vastaukset
- parnasson takana
Nettideittailu voi olla turhauttavaa verbaalisesti lahjakkaille ihmisille. Ensinäkemältä vaikuttaa siltä, että kanava suosii ihmisiä joilla on sana hallussaan. Totuus on kuitenkin vähän toinen. Useimmat ihmiset (mutta ehkä erityisesti miehet?) ei piittaa tuon taivaallista siitä, mitä sinne profiiliin on runoiltu. Kun profiilista tsekataan vain kuva ja ikä sekä ehkä se lapsellisuus, niin naiset oppii pian, että vaivannäkö sen tekstin eteen on yksinkertaisesti turhaa. Sitten ollaan tilanteessa, jossa meillä on sadoittain näitä "Hei! Jos kiinnostuit niin kysy lisää" -profiileita. Viestittelyynkään ei ehkä viitsitä satsata sen kummemmin, jos käytäntö on se, että toinen vaan lykkää puhelinnumeronsa soittokäskyn keralla.
- parnasso
Valitettavasti omat kokemukseni kertovat samaa viestittelystä. Onhan se selvää, että ihminen ei mahdu sanoihin, kirjaimiin tai rivien väleihin. Kokisin kuitenkin upeana, jos voisin tutustua ensin toisen sisäiseen maailmaan. Ehkä latteaa sanoa mutta koen, että sisäisesti kaunis ihminen näyttäytyy minulle hehkuvana. Mutta vaatiihan se myös ihmiseltä syvyyttä.
parnasso kirjoitti:
Valitettavasti omat kokemukseni kertovat samaa viestittelystä. Onhan se selvää, että ihminen ei mahdu sanoihin, kirjaimiin tai rivien väleihin. Kokisin kuitenkin upeana, jos voisin tutustua ensin toisen sisäiseen maailmaan. Ehkä latteaa sanoa mutta koen, että sisäisesti kaunis ihminen näyttäytyy minulle hehkuvana. Mutta vaatiihan se myös ihmiseltä syvyyttä.
Hyvää keskustelua.
Itse pidän nettideittailun ehdottomana plussana sitä, että voi tutustua kaikessa rauhassa ja anonyyminä ilman painetta.
Baarissa tai harrastusten parissa tavatessa ei myöskään voi tietää onko vastapuoli, johon olet iskenyt silmäsi, lainkaan sinkku.
Neitssä olet omalla tavallaan myös samalla lähtötasolla: olette molemmat valmiita aloittamaan suhteen.
Lisää aiheesta voi lukea E-kontakti.fin blogista: http://www.e-kontakti.fi/blogi/nettideittailijoilla-onnellisempia-suhteita-tassa-syy/
Mukavaa viikonjatkoa,
Heli E-kontakti.fistä- 3+3
e-kontakti.fi kirjoitti:
Hyvää keskustelua.
Itse pidän nettideittailun ehdottomana plussana sitä, että voi tutustua kaikessa rauhassa ja anonyyminä ilman painetta.
Baarissa tai harrastusten parissa tavatessa ei myöskään voi tietää onko vastapuoli, johon olet iskenyt silmäsi, lainkaan sinkku.
Neitssä olet omalla tavallaan myös samalla lähtötasolla: olette molemmat valmiita aloittamaan suhteen.
Lisää aiheesta voi lukea E-kontakti.fin blogista: http://www.e-kontakti.fi/blogi/nettideittailijoilla-onnellisempia-suhteita-tassa-syy/
Mukavaa viikonjatkoa,
Heli E-kontakti.fistäAika yllättävää että Heli, E-kontaktin tuotepäällikkö on tuota mieltä... kukapa se purisi ruokkivaa kättä ;D
- nohh,...
e-kontakti.fi kirjoitti:
Hyvää keskustelua.
Itse pidän nettideittailun ehdottomana plussana sitä, että voi tutustua kaikessa rauhassa ja anonyyminä ilman painetta.
Baarissa tai harrastusten parissa tavatessa ei myöskään voi tietää onko vastapuoli, johon olet iskenyt silmäsi, lainkaan sinkku.
Neitssä olet omalla tavallaan myös samalla lähtötasolla: olette molemmat valmiita aloittamaan suhteen.
Lisää aiheesta voi lukea E-kontakti.fin blogista: http://www.e-kontakti.fi/blogi/nettideittailijoilla-onnellisempia-suhteita-tassa-syy/
Mukavaa viikonjatkoa,
Heli E-kontakti.fistä"Baarissa tai harrastusten parissa tavatessa ei myöskään voi tietää onko vastapuoli, johon olet iskenyt silmäsi, lainkaan sinkku."
eipä tätä voi kyllä sen paremmin tietää nettideitissäkään. Voi olla jopa enemmänkin varattuja ym. feikkejä viihdyttämässä itseään joutavilla seksitarinoinneilla ja haaskaamassa todellisten sinkkujen aikaa.
- N 40+
Musta tämä on makuasia ja riippuu vastaajan luonteesta ja sosiaalisesta elinympäristöstä. Jos elämä/ammatti on hyvin sosiaalista, jossa kohtaa mielenkiintoisia UUSIA ihmisiä, niin silloinhan sitä luontevasti tutustuu livenä.
Mun sosiaalisessa ympäristössä on fiksuja itseni kaltaisia ihmisiä, mutta aika vähän uusia ihmisiä. En siis viitsi jahdata varattuja työkamuja.
Ja baareissa tietty voisi tutustua uusiin, mutta en ole kiinnostunut ensivaikutelman antamisesta/saamisesta humalassa. Ja baareissa ei tiedä taustoista.
Vastaus: hyvä nettideitti-ilmoitus ja sen perään tutustuminen livenä ja selvänä. - Just näin
''Ihastuminen liittyy silloin enemmän toisen sisimpään.''
Nettideittailussa ei valitettavasti tapahdu tätä. Jos profiilissas on ykskin negatiivinen asia niin keskustelua ei edes synny. Sitten asia onkin erikseen jos pääset treffeille jonkun kanssa.
Niin ja en sano että näin olis kaikkien kohdalla mutta mitä tätä palstaa on lukenu niin se on aika yleistä. - asdea
Netissä:
- naiset eivät vastaa viesteihin, tai luultavasti edes lue niitä.
Livenä:
- Tervehtiessä nainen katsoo pitkään ja halveksuen ja kehoittaa painumaan vi**uun tai vain kääntää selän.
Ei merkittävää eroa livenä tai netissä.- Parnasso
Arvoisa asdea! Ihminen on oppivainen. Minut on rakennettu niin, että jos kompastun niin opin nousemaan ylös. Ja luultavasti myös tarkkailemaan sitä maastoa, jossa kävelen. Jos en pystyisi oppimaan ja nousemaan ylös jäisin luultavasti sisällä makaamaan.
Jos yritän kiinnittää naisen huomion ja saan pakit niin otan opikseni. Jos samalla tavalla saan pakit 20 kertaa niin en ajattele, että naiset ovat kranttuja vaan sitä, että teen jotain väärin ja yritän kehittää itseäni.
Tällä varsin yksinkertaisella kaavalla olen oppinut, että vaikka ulkonäkö on merkityksellinen asia niin vielä merkityksellisempää on hyvä luottamus omaan itseen. Se on muista erittäin viehättävää. Pidän sitä myös itsekin viehättävänä muissa ihmisissä.
Kirjoituksestasi tulee vaikutelma että sinulla on ikäviä kokemuksia kohtaamisista naisten kanssa? Ensiksi kannattaa tarkistaa onko oma henkilökohtainen hygiania kunnossa. Jos tiedät, että korvista ja nenästä tursuavat karvat eivät ole kenenkään mielestä kovin hotit voit miettiä onko tukkasi siisti ja huoliteltu. Myös ihonhoitoon kannattaa kiinnittää huomiota. Nämä kaikki vaikuttavat myös positiivisesti itsetuntoon. Myös vaatekaappi kannattaa käydä läpi. Ehkä hieman tyylikonsultaatiota ystäviltä? Mieluiten naispuoleisilta.
Itsetunnon kehittäminen on helppoa. Tee asioita, jotka haastavat sinua ja joissa onnistut. Uudet harrastukset myös laajentavat sosiaalista piiriä. Ja siitäkin tulee hyvä olo.
Tsemppia. - luuserismies
Parnasso kirjoitti:
Arvoisa asdea! Ihminen on oppivainen. Minut on rakennettu niin, että jos kompastun niin opin nousemaan ylös. Ja luultavasti myös tarkkailemaan sitä maastoa, jossa kävelen. Jos en pystyisi oppimaan ja nousemaan ylös jäisin luultavasti sisällä makaamaan.
Jos yritän kiinnittää naisen huomion ja saan pakit niin otan opikseni. Jos samalla tavalla saan pakit 20 kertaa niin en ajattele, että naiset ovat kranttuja vaan sitä, että teen jotain väärin ja yritän kehittää itseäni.
Tällä varsin yksinkertaisella kaavalla olen oppinut, että vaikka ulkonäkö on merkityksellinen asia niin vielä merkityksellisempää on hyvä luottamus omaan itseen. Se on muista erittäin viehättävää. Pidän sitä myös itsekin viehättävänä muissa ihmisissä.
Kirjoituksestasi tulee vaikutelma että sinulla on ikäviä kokemuksia kohtaamisista naisten kanssa? Ensiksi kannattaa tarkistaa onko oma henkilökohtainen hygiania kunnossa. Jos tiedät, että korvista ja nenästä tursuavat karvat eivät ole kenenkään mielestä kovin hotit voit miettiä onko tukkasi siisti ja huoliteltu. Myös ihonhoitoon kannattaa kiinnittää huomiota. Nämä kaikki vaikuttavat myös positiivisesti itsetuntoon. Myös vaatekaappi kannattaa käydä läpi. Ehkä hieman tyylikonsultaatiota ystäviltä? Mieluiten naispuoleisilta.
Itsetunnon kehittäminen on helppoa. Tee asioita, jotka haastavat sinua ja joissa onnistut. Uudet harrastukset myös laajentavat sosiaalista piiriä. Ja siitäkin tulee hyvä olo.
Tsemppia.En ole asdea, mutta vastaavassa tilanteessa. Eli en saa naisilta vastauksia nettideiteitissä, ja vastaukset pelkään tervehtimiseen yöelämässä on ovat negatiivisia.
Pari vuotta sitten tein naispuoleisen ystäväni kanssa täyden uusimisen vaatekaappiini, silmälaseihin, kampaukseen... Sillä ei ollut mitään merkitystä nailta saamaan huomioon. Hygieniasta pidän huolta ja ihon hoitoon ja kosmetiikkaan käytän varmasti enemmän aikaa, rahaa ja vaivaa kuin 95% suomalaisista miehistä
Itsetunto on naisia lähestytteässä huono - luonnollisesti kun ei ole kuin huonoja kokemuksia. Ystävinäni minulla on kuitenkin useampiakin naispuoleisia ihmisiä, joiden kanssa vietän aikaa viikoittain. Kaveripiiri ja sosiaaliset ympyrät ovat muutenkin laajat. Tuossa kyllä puhu peetä, kun sanot itsetunnon kehittämisen olevan helppoa. Se nimittäin vaatii onnistumisia kehittyäkseen. Töissä minulla oli alkuun hieman heikko itsetunto, ja se on nykyään rautaista luokkaa johtuen siitä, että olen oppinut, tiedän ja olen vetanyt muutaman haastavan projektin kunnialla läpi. Naisten kanssa ei koskaan ole tullut kuin paskaa niskaan yrityksestä huolimatta, joten itsetunto on vain kokoajan laskenut vajoten pohjalukemiin. Tämän alemmas se ei varmasti enään voi laskea. - Parnasso
luuserismies kirjoitti:
En ole asdea, mutta vastaavassa tilanteessa. Eli en saa naisilta vastauksia nettideiteitissä, ja vastaukset pelkään tervehtimiseen yöelämässä on ovat negatiivisia.
Pari vuotta sitten tein naispuoleisen ystäväni kanssa täyden uusimisen vaatekaappiini, silmälaseihin, kampaukseen... Sillä ei ollut mitään merkitystä nailta saamaan huomioon. Hygieniasta pidän huolta ja ihon hoitoon ja kosmetiikkaan käytän varmasti enemmän aikaa, rahaa ja vaivaa kuin 95% suomalaisista miehistä
Itsetunto on naisia lähestytteässä huono - luonnollisesti kun ei ole kuin huonoja kokemuksia. Ystävinäni minulla on kuitenkin useampiakin naispuoleisia ihmisiä, joiden kanssa vietän aikaa viikoittain. Kaveripiiri ja sosiaaliset ympyrät ovat muutenkin laajat. Tuossa kyllä puhu peetä, kun sanot itsetunnon kehittämisen olevan helppoa. Se nimittäin vaatii onnistumisia kehittyäkseen. Töissä minulla oli alkuun hieman heikko itsetunto, ja se on nykyään rautaista luokkaa johtuen siitä, että olen oppinut, tiedän ja olen vetanyt muutaman haastavan projektin kunnialla läpi. Naisten kanssa ei koskaan ole tullut kuin paskaa niskaan yrityksestä huolimatta, joten itsetunto on vain kokoajan laskenut vajoten pohjalukemiin. Tämän alemmas se ei varmasti enään voi laskea.Hyvä luuserismies. Huonoon itsetuntoon on kaksi vaihtoehtoista syytä. Toinen on se että jo varhaislapsuuden kokemukset ovat sellaisia, että itsetunto on nollassa. Jos äidinmaito on ollut katkeraa kalkkia niin korjaussarja on astetta kovempi. Ehkä jopa pitkä psykoterapia. Mutta senkin avulla yleensä ihmisestä tulee ihan kokonainen.
Toinen ja luultavasti yleisempi huonon itsetunnon lähde on nuoruudesta ja omaan kasvuun ja näihin kokemuksiin liittyvät itsetuntoa alentaneet tapahtumat. Aivan kuten tuossa osuvasti kuvasit.
On kuitenkin monia varsin yksinkertaisia asioita joiden avulla itsetuntoa voi kohentaa. Yksi tärkeimmistä on asioista puhuminen. Puhuminen toiselle auttaa kohtaamaan omia demoneja. Mainitsit esimerkiksi sen, että sinulla on myös naispuolisia ystäviä. Oletko yrittänyt heille puhua huonosta itsetunnostasi? Tai sitten miespuolisille ystävillesi. Tunteen jakaminen muiden kanssa auttaa niiden käsittelyssä ja kohtaamisessa.
Me ihmiset olemme lopulta aika samanlaisia. Minä jopa epäilen, että tapauksessasi ei ole edes kysy huonosta itsetunnosta. Huonolla itsetunnolla varustettu ei ehkä muillakaan elämän alueilla koe rautaisia itsetuntoa. Sinulla on vain huonoja kokemuksia naisista ja se on johtanut itseään ruokkivaan kierteeseen jossa kohtaamisesi toisen kanssa on vaikeutunut oman käytöksesi takia. Lohduttava ajatus voisi olla se että jos toinen ei ole kiinnostunut niin mitä sitten. Silti aamulla nousee aurinko aivan kuten kaikkina muinakin päivinä. Ethän sinäkään kelpuuta kaikkia. Mitä enemmän kohtaamisia sitä todennäköisemmin jossain kohtaa osuu kohdalleen. - luuserismies
Parnasso kirjoitti:
Hyvä luuserismies. Huonoon itsetuntoon on kaksi vaihtoehtoista syytä. Toinen on se että jo varhaislapsuuden kokemukset ovat sellaisia, että itsetunto on nollassa. Jos äidinmaito on ollut katkeraa kalkkia niin korjaussarja on astetta kovempi. Ehkä jopa pitkä psykoterapia. Mutta senkin avulla yleensä ihmisestä tulee ihan kokonainen.
Toinen ja luultavasti yleisempi huonon itsetunnon lähde on nuoruudesta ja omaan kasvuun ja näihin kokemuksiin liittyvät itsetuntoa alentaneet tapahtumat. Aivan kuten tuossa osuvasti kuvasit.
On kuitenkin monia varsin yksinkertaisia asioita joiden avulla itsetuntoa voi kohentaa. Yksi tärkeimmistä on asioista puhuminen. Puhuminen toiselle auttaa kohtaamaan omia demoneja. Mainitsit esimerkiksi sen, että sinulla on myös naispuolisia ystäviä. Oletko yrittänyt heille puhua huonosta itsetunnostasi? Tai sitten miespuolisille ystävillesi. Tunteen jakaminen muiden kanssa auttaa niiden käsittelyssä ja kohtaamisessa.
Me ihmiset olemme lopulta aika samanlaisia. Minä jopa epäilen, että tapauksessasi ei ole edes kysy huonosta itsetunnosta. Huonolla itsetunnolla varustettu ei ehkä muillakaan elämän alueilla koe rautaisia itsetuntoa. Sinulla on vain huonoja kokemuksia naisista ja se on johtanut itseään ruokkivaan kierteeseen jossa kohtaamisesi toisen kanssa on vaikeutunut oman käytöksesi takia. Lohduttava ajatus voisi olla se että jos toinen ei ole kiinnostunut niin mitä sitten. Silti aamulla nousee aurinko aivan kuten kaikkina muinakin päivinä. Ethän sinäkään kelpuuta kaikkia. Mitä enemmän kohtaamisia sitä todennäköisemmin jossain kohtaa osuu kohdalleen.Ystäville( niin mies- kuin naispuoleisille) puhuminen huonosta itsetunnosta ja ujoudesta on turhaa, he tuntevat minut pitkältä ajalta, joten he eivät tiedä sitä epävarmaa puolta minusta. He vain vähättelevät ja lähes naureskelevat kun sanon, että minun on vaikea ottaa alkuun kehenkään kontaktia ja ennen olen ollut todella ujokin. Tätä ei tietenkään näy missään harrastuksissa tai työtilaisuuksissa, jossa on jo tilanteen luonteen kannalta luonnollista, että toiseen pitää saada kontakti, jotta hommat toimii. Eli puhuminen ei auta.
Naispuoleiset, kuten miespuoleiset, ystäväni aina ihmettelevät, että miksi minulla ei ole ketään. Kun kerron, että en kelpaa kenellekkään ja minkälaista palautetta saan naisilta kun yritän lähestyä he vain kauhistelevat ja väittävät minun valehtelevan. Joten tilanne on hieman turhauttava, joten nykyään pyrin välttämään asiasta puhumista yleisesti.
Kohtaamisia vapaisiin naisiin vain ei tule missään. Kohtaan kyllä työ- ja ystäväpiirissä naisia paljonkin, kaikki vain varattuja. Itse asiassa olen alkanut vähentämään käymistä kavereiden illanistujaisissa ja juhlissa kun aina ärsyttää olla se ainoa sinkku. Menen nykyään mielummin aikaisin nukkumaan ja aamusta salille. - Parnasso
luuserismies kirjoitti:
Ystäville( niin mies- kuin naispuoleisille) puhuminen huonosta itsetunnosta ja ujoudesta on turhaa, he tuntevat minut pitkältä ajalta, joten he eivät tiedä sitä epävarmaa puolta minusta. He vain vähättelevät ja lähes naureskelevat kun sanon, että minun on vaikea ottaa alkuun kehenkään kontaktia ja ennen olen ollut todella ujokin. Tätä ei tietenkään näy missään harrastuksissa tai työtilaisuuksissa, jossa on jo tilanteen luonteen kannalta luonnollista, että toiseen pitää saada kontakti, jotta hommat toimii. Eli puhuminen ei auta.
Naispuoleiset, kuten miespuoleiset, ystäväni aina ihmettelevät, että miksi minulla ei ole ketään. Kun kerron, että en kelpaa kenellekkään ja minkälaista palautetta saan naisilta kun yritän lähestyä he vain kauhistelevat ja väittävät minun valehtelevan. Joten tilanne on hieman turhauttava, joten nykyään pyrin välttämään asiasta puhumista yleisesti.
Kohtaamisia vapaisiin naisiin vain ei tule missään. Kohtaan kyllä työ- ja ystäväpiirissä naisia paljonkin, kaikki vain varattuja. Itse asiassa olen alkanut vähentämään käymistä kavereiden illanistujaisissa ja juhlissa kun aina ärsyttää olla se ainoa sinkku. Menen nykyään mielummin aikaisin nukkumaan ja aamusta salille.Varmasti tuntuu hyvin epämiellyttävältä jos omat kokemukset ja tunteet eivät saa ystäväpiirissä ymmärrystä ja jakamista osakseen. Mutta eikö tuokin osaltaan kerro siitä, että ainakin sinut hyvin tuntevat ihmiset kokevat että olet itsevarma? Minulle syntyy vaikutelma siitä, että osaat varsin hyvin kuvata itseäsi. Olet tiedostanut, että itsevarmuus on se asia joka sinua estää etenemästä. Tunnet siis itsesi.
Jos autosta on polttoaine loppu niin akun vaihtaminen uuteen ei korjaa tilannetta. Ammun nyt vähän laajemmalla skaalalla ihan vain tuulettaakseni ajatuksiasi. Mitä jos kyse ei olekaan huonosta itsetunnosta. Mitä jos huono itsetunto onkin se asia jonka olet nostanut ilmeiseksi selitykseksi toiminnallesi? Mitä jos kysymys onkin jostain aivan muusta?
Tämä meni jo offtopicciin mutta oikeastaan on paljon mielenkiintoisempaa kuin tuo mistä alunperin kysyin.
- luuserismies
No offtopikkia on alkuperäiseen mutta menkööt. Itsetuntemus, itsetunto, itsevarmuus - määrittelyasioita. Eli koen, että tunnen itseni hyvin. Tiedän missä olen hyvä, mitä en osaa ect. Itsevarmuus on joissakin asioissa hyvä, mutta esimerkiksi naisten kanssa sitä ei ole. Itsetunto - hankalampi jo...
Olen nostanut huonon itsetunnon selitykseksi huonolla menestykselleni kuten sanoit. Mutta mikäs muu se voisi olla. Naiset edellyttää hyvää itsetuntoa sellaista. Ulkonäössäni ei kuulemma ole mitään niin vastenmielistä, että se estäisi naisiin tutustumisen ( naispuoleisilta kavereilta kuultua). Ne naiset, jotka minut tuntevat kehuvat luonnettani lähespoikkeuksetta, joten en sitten välttämättä usko olevani niin kusipäinen ihminenkään, ettei minua voisi suhteeseen kuvitella. Joten mieleeni on jäänyt vain huono itsetunto, ja tietenkin kokemattomuus naisten "hurmaamisessa". Olen seurustellut ja joskus harrastanut seksiäkin, joten ihan kokematon en naisten kanssa ole, mutta se hurmaamisen taito puuttuu.
Joten kaksi syytä löydän - huono itsetunto ja kokemattomuus naisten iskemisessä. - Parnasso
En ole aivan varma siitä mitä olen tekemässä mutta yritän silti auttaa. Olkoon sitten omalla vastuullasi mitä tällä avullani teet. Sikäli kun tästä mitään apua on. Lukemani perusteella ja sillä ihmiskokemuksella mitä minulla on niin väitän, että sinulla ei ole huono itsetunto.
Sanoisin että sinulla on keskimääräistä parempi itsetunto. Sinulla ei vain ole onnistumisen kokemuksia naisten kanssa ja siksi tuo alue on jäänyt sinulle vieraaksi. Jopa ehkä pelottavaksi. Vaikutat älykkäältä ja omaat myös hyvän kirjallisen ilmaisun. Sosiaalisen piirisi laajuuden perusteella arvelisin, että et jää sanattomaksi kahden tai useamman keskeisessä kohtaamisessa.
Ongelmasi on luultavasti aika yksinkertainen. Pelkäät torjutuksi tulemisen tunnetta. Ja se on aika ymmärrettävää. Se että ei kelpaa on aina kova isku. Onneksesi et ole yksin tuon tunten kanssa. Voin vakuuttaa että kaikki muutkin pelkäävät sitä. Kuka enemmän kuka vähemmän. Mutta kyse onkin siitä miten sinä olet valmis käsittelemään sitä tunnetta. Annatko sen ohjata valintojasi? Torjutuksi tulemisen tunnetta ei tietenkään vähennä uudet kokemukset torjutuksi tulemisesta. Ne vain vahvistavat sitä kierrettä. Ja lopulta se tunne kasvaa ajatukseksi siitä, että kyse on huonosta itsetunnosta.
Naisia ei minusta oikein hurmata. Hurmaaminen on jotain jota tehdään uskonnollisissa yhteisöissä tai lavaesiintyjän karismalla. Se on jotain halpoja taikatemppuja ja uskoa johonkin ihmeelliseen taikakaluun. Tehdäksesi vaikutuksen toiseen ihmiseen niin ensimmäinen ja tärkein asia on olla oma itsensä. Rennosti. Jos joku ihastuu sinuun niin haluat että hän ihastuu sinuun eikä johonkin kuvitteelliseen hahmoon.
Toiseksi tärkein asia on olla kiinnostunut toisesta. Tämä kuulostaa tavattoman helpolta mutta on oikeasti vaikea taiteenlaji. Toisen pitää antaa puhua itsestään ja itselleen tärkeistä asioista. Ja ihmiset haluavat aina puhua itsestään.
Kolmanneksi tärkein asia on leikki ja hauskuus ja huumorintaju. Muuta tilanne leikiksi joka on teille molemmille hauska ja viihdyttävä. Se tuntuu hyvältä sinusta ja toisesta ja saatte hyvät naurut.
Noilla kolmella asialla pääsee jo hyvin pitkälle. Mutta eiväthän ne sinulle tietenkään mitään tarkoita näin ylätason höpötyksinä. Toi nettideiittailu on siinä mielessä hyvä juttu että torjunta siellä on helpompi ottaa vastaan kuin IRL. Käytännön vinkki. Sanoit että et saa vastauksia nettideittailussa. Koitapas tälläistä aloitusta. "Moi, näytät kivalta ja ujolta. Jos sun pitäisi olla joku eläin niin mikä olisit mieluiten?" Jos lähetät ton kymmenelle niin varmasti saat vastauksia. Sama toimii varmasti baarissakin. Ja tuossa tiivistyvät nuo aiemmat ohjeeni aika kivasti. Kerrothan miten onnistuu!- Jagdpanther
Luulen ettei hän oikein pääse siihen puhumisasteellekkaan jos ensimmäinen kommentti on "painu helvettiin!" Uskoisin että luuserismiehellä vois mennä ihan hyvinki jos ees siihen puhumisvaiheeseen pääsis.
Jagdpanther kirjoitti:
Luulen ettei hän oikein pääse siihen puhumisasteellekkaan jos ensimmäinen kommentti on "painu helvettiin!" Uskoisin että luuserismiehellä vois mennä ihan hyvinki jos ees siihen puhumisvaiheeseen pääsis.
Jos tuollaisia vastauksia ihan oikeasti saa, ja siis kyse on siitä, että sitä tapahtuu usein, niin jotain on pakko olla vialla. Jos sosiaaliset taidot on kunnossa, ulkonäkö on kunnossa, liialla alkoholilla ei ole osuutta asiaan niin mieleeni tulee vain yksi asia, mikä kannattaa tsekata: millaisia naisia lähestyy. En millään jaksa uskoa, että kaikki naiset baareissa käyttäytyisivät tuolla tavalla.
- Nainen :)
Parnasso kirjoittaa todella hyvin, joten "luuserismies", lue useaan kertaan yllä oleva P:n teksti ja yritä sisäistää se ohjenuoraksi elämääsi.
Live-elämässä:
Mielenkiintoni miesten joukossa herättää sellainen mies, joka luo silloin tällöin katseen minuun päin lähestymättä minua. Mitä pitempään mies jaksaa vain katsahdella, sitä enemmän alan odottaa sitä, milloin mies tekee seuraavan liikkeen eli hymyilee minulle! Jos hymyilen takaisin, on se merkki siitä, että mies kiinnostaa minua ja silloin on hyvä hetki lähestyä minua!
Yksinkertaista - eikö vain :)!
Tunkumiehet, jotka syöksyvät heti (liian) lähelle, voivat saada naiselta ajattelemattomia kommentteja (kuten mainitsit saaneesi).
Jokaisen ihmisen olisi hyvä tutustua kirjoihin, joissa kerrotaan ihmisen elekielestä. Elekielen tuntemus helpottaa sosiaalista elämäämme suunnattomasti.
Elekieli (kehon kieli) on ihmisen vaistomaista toimintaa, mutta elekielen ymmärtäminen on vain jäänyt ihmisiltä unohduksiin. - luuserismies
helka kirjoitti:
Jos tuollaisia vastauksia ihan oikeasti saa, ja siis kyse on siitä, että sitä tapahtuu usein, niin jotain on pakko olla vialla. Jos sosiaaliset taidot on kunnossa, ulkonäkö on kunnossa, liialla alkoholilla ei ole osuutta asiaan niin mieleeni tulee vain yksi asia, mikä kannattaa tsekata: millaisia naisia lähestyy. En millään jaksa uskoa, että kaikki naiset baareissa käyttäytyisivät tuolla tavalla.
En lähesty niitä kauneimpia naisia, en lähesty naisia kännissä. Sosiaaliset taidot ovat mielestäni kunnossa, mutta eiväthän ne käy missään vaiheessa ilmi kun kaikki yritykset tyrehtyvät jo alkuunsa. Nykyään lähestyn todella harvoin naisia, kun käyn todella harvoin baareissa.
Viime viikonloppuna nyt yritin lähestyä kolmea n. 30-vuotiasta pyöreämpää naista baarissa. 2 käänsivät suoraan selän ja kolmas sanoi, että ei kiinnosta jutellaan tässä kaverien kanssa, joten suorilta haistatteluilta vältyön tällä kertaa.
Eli vika on varmasti itseluottamuksen lisäsäksi ulkonäössä, joka on vain niin vastenmielinen, ettei herätä mitään muuta kuin inhoa naisissa. Sitä vain kaverit sitten eivät ole kehdanneet sanoa.
- luuserismies
En pelkää torjutuksi tulemista, olen siihen niin tottunut, että voisi jopa sano, että odotan sitä. Kun lähestyn naisia "sillä mielellä" niin mielessäni on päällimmäisenä, että pakithan tässä tulee. Jos nainen alkaa keskustelemaan, se on yllätys. Tietenkään viimeiseen vuoteen en ole lähestynyt kuin varmaan 5 naista livenä, en jaksa enää nykyään yksinkertaisesti käydä baareissa. Alkon juonnin olen jättänyt todella vähälle ja viikoittainen unirytmin täydellinnen sekoittaminenkaan ei kiinnosta.
Tuossa olen samoilla linjoilla tuossa omana itsenä olemisessa, totuushan paljastuu ennen pitkää, joten ei kannata esittää mitä ei ole. Jotkut vaan osaavat luoda vielä itsestään "kiinnostavamman" kuvan kuin ovat esittämättäkuitenkaan mitään.
Nettitreffit nyt ovat turhauttava paikka. Tein mielesäni hyvän kuvallisenprofiilin ja naispuoleinen kaverini sen vielä tarkasti (kuvat ja tekstin), että se kuvaa mienua ja kuvat ovat ok. Parin kuukauden aikana lähettelin n. 60 viestiä, joista suurin osa huolella laadittuja. Viestissä kävin läpi miksi lähestyin, perustuen toisen profiiliin, mitä arvoja meillä oli samoja... HIeman esittelin itseäni lisää suhteessa profiilliini ja esitin muutamia kysymyksiä. TIlasto: 30 ei edes käynyt katsomassa profiiliani (viestin oli lukenut), 25 katsoivat profiilin mutta eivät reagoineen, 4 vastasi kiitos mutta ei kiitos ja yksi lähetti kaksi viestiä. Tein suosittelemasi kokeen ja lähetin hieman vastaavia viestejä kuin esitit ja tulos oli se, että kukaan ei ole toistaiseksi käynyt edes katsomassa profiiliani. Niin ja nettideiteissä, kuten normaalielämässäkin käytän sitä suodatinta etten edes yritä lähestyä niitä kauneimpia naisia.
Naiselle hieman vastausta kanssa. Olet oikeassa en osaa lukea pätkääkään elekieltä, mutta missä olin edes oppinut. Taino osaan sanoa töissä milloin jollakin ei kiinnosta palaveri yms.. Mutta en ole koskaan havainnut, että nainen olisi kiinnostunut minusta "sillä tavalla". Kaksi vaihtoehtoa: joko minusta ei ole koskaan ollut kiinnostunut yksikään nainen tai sitten joku on ollut ja en ole huomannut. Veikkaan ensimmäistä.
Kait minut voi sitten laskea tunkumieheksi, silloin hyvin harvoin kun yritän lähestyä naista. En tietenkään ole ensimmäisenä tunkemassa jutuille kun huomaan naisen, mutta melko pian kuitenkin. Se kuitenkin on niin, että jos baarissa jää odottelemaan pitkäksi aikaa niin vapaan oloisen naisen seuraan aina parkeeraa joku komea mies loppuillaksi. Aivan sama kuinka paljon silmäpeliä olisi ollut alkuillasta.
Noo naisille nyt taitaa olla ilo uutiset. Ajattelin keskittyä tässä vähän reenailemaan ja pudottelemaan painoa, joten baareissa minua ei tule näkymään. Ja nettideitin tilauskin loppuu sunnuntaina, joten tuskin sitä enään uusin.- yksnainen30v
Hyvä, että älysit luovuttaa! Säästyvätpähän naiset monelta vasten mieliseltä lähestymiseltä! Toivottavasti pysyt päätöksessäsi ja todellakin toivon, että muutkin "luuserimiehet" älyäisivät tehdä saman päätöksen. Naiset saisivat vähemmän turhia alotteita, ja eivät turhautuneena torppaisi hyvien miesten lähestymisiä.
- Parnasso
Hyvä luuserismies. Miten tämän nyt muotoilisin? Sanot, että et pelkää torjutuksi tulemisen tunnetta. Silti kerrot, että päällimmäisenä on ajatus, että pakithan tässä tulee? Jos näytät minulle ihmisen, joka ei pelkää torjutuksi tulemista niin minä näytän sinulle ihmisen, jolla on isoja ongelmia.
Jos päänsisäinen todellisuutesi on sellaisessa kulmassa, että varaudut jo etukäteen torjuntaan, lienee aika selvää, että se heijastuu myös ulkoiseen olemukseesi. Muotoilen asian näin. Mikä on pahinta mitä voi tapahtua siitä, että joku torjuu sinut? Sinä tunnet torjutuksi tulemisen tunteen. Onko se nyt sitten lopulta edes niin kamalaa? Varmasti työelämässäsikin on päivittäin erilaisia torjuntoja. Haluaisit jutella jonkun kanssa mutta hänellä onkin kiire muualle. Torjuntaa sekin.
Nettitreffiviestittelyysi haluaisin kiinnittää muutamia huomioita. Kärjistän hieman mutta uskon, että se auttaa sinua näkemään paremmin tämän asian. Parisuhteen etsiminen ei ole työpaikan etsimistä. Uskon että olet laatinut ja varmasti paljon miettinyt mitä kirjoitat ja miten. Kun kuvailet arvojen ja itsensä esittelyn syventämisen ja toisen profiilin analysoinnon niin siitä tulee suoraan sanottuna sinusta vähän tylsä kuva. Kovin erilainen kuin mitä olen saanut sinusta täällä palstalla. Syvällinen, pohdiskeleva ja tunteva ihminen.
Harva nainen (tai mies) valitsee seuransa sillä perusteella että tuolla ihmisellä on kategorisesti samanlaisia asioita kuin minulla. Tunteet eivät oikein tottele luetteloita. Paljon parempi lähtökohta on saada toinen tuntemaan itsensä arvokkaaksi ja ainutlaatuiseksi. Sillä sellaisia me kaikki lopulta olemme. Leikki ja huumori ovat erinomainen tapa lähestyä toista ihmistä. Kukapa ei haluaisi olla sellaisen ihmisen lähellä joka saa meidät hyvälle tuulelle?
Ehkä olisi aika hieman uudistaa profiilia. Unohtaa kaikenlainen itsensä luettelointi ja kerro kuvaillen omasta elämästäsi. Arvaan, että profiilissasi lukee että olen urheilullinen ja sosiaalinen. Mutta on paljon mielenkiintoisempaa muotoilla asia niin, että pidän punttitreenistä sillä siitä tulee kehoon hyvä olo ja samalla tapaan siellä kavereita, joiden kanssa on hauska treenata yhdessä. Hyvä sääntö on tehdä siitä profiilista täysin erilainen kuin muilla. Kirjoita se itsellesi. Katso elämääsi sellaisesta näkökulmasta, josta et sitä ole aiemmin katsonut. Koska se on varmasti arvokas ja ainutlaatuinen ja sellainen jossa moni haluaisi olla mukana jakamassa. - luuserismies
Parnasso kirjoitti:
Hyvä luuserismies. Miten tämän nyt muotoilisin? Sanot, että et pelkää torjutuksi tulemisen tunnetta. Silti kerrot, että päällimmäisenä on ajatus, että pakithan tässä tulee? Jos näytät minulle ihmisen, joka ei pelkää torjutuksi tulemista niin minä näytän sinulle ihmisen, jolla on isoja ongelmia.
Jos päänsisäinen todellisuutesi on sellaisessa kulmassa, että varaudut jo etukäteen torjuntaan, lienee aika selvää, että se heijastuu myös ulkoiseen olemukseesi. Muotoilen asian näin. Mikä on pahinta mitä voi tapahtua siitä, että joku torjuu sinut? Sinä tunnet torjutuksi tulemisen tunteen. Onko se nyt sitten lopulta edes niin kamalaa? Varmasti työelämässäsikin on päivittäin erilaisia torjuntoja. Haluaisit jutella jonkun kanssa mutta hänellä onkin kiire muualle. Torjuntaa sekin.
Nettitreffiviestittelyysi haluaisin kiinnittää muutamia huomioita. Kärjistän hieman mutta uskon, että se auttaa sinua näkemään paremmin tämän asian. Parisuhteen etsiminen ei ole työpaikan etsimistä. Uskon että olet laatinut ja varmasti paljon miettinyt mitä kirjoitat ja miten. Kun kuvailet arvojen ja itsensä esittelyn syventämisen ja toisen profiilin analysoinnon niin siitä tulee suoraan sanottuna sinusta vähän tylsä kuva. Kovin erilainen kuin mitä olen saanut sinusta täällä palstalla. Syvällinen, pohdiskeleva ja tunteva ihminen.
Harva nainen (tai mies) valitsee seuransa sillä perusteella että tuolla ihmisellä on kategorisesti samanlaisia asioita kuin minulla. Tunteet eivät oikein tottele luetteloita. Paljon parempi lähtökohta on saada toinen tuntemaan itsensä arvokkaaksi ja ainutlaatuiseksi. Sillä sellaisia me kaikki lopulta olemme. Leikki ja huumori ovat erinomainen tapa lähestyä toista ihmistä. Kukapa ei haluaisi olla sellaisen ihmisen lähellä joka saa meidät hyvälle tuulelle?
Ehkä olisi aika hieman uudistaa profiilia. Unohtaa kaikenlainen itsensä luettelointi ja kerro kuvaillen omasta elämästäsi. Arvaan, että profiilissasi lukee että olen urheilullinen ja sosiaalinen. Mutta on paljon mielenkiintoisempaa muotoilla asia niin, että pidän punttitreenistä sillä siitä tulee kehoon hyvä olo ja samalla tapaan siellä kavereita, joiden kanssa on hauska treenata yhdessä. Hyvä sääntö on tehdä siitä profiilista täysin erilainen kuin muilla. Kirjoita se itsellesi. Katso elämääsi sellaisesta näkökulmasta, josta et sitä ole aiemmin katsonut. Koska se on varmasti arvokas ja ainutlaatuinen ja sellainen jossa moni haluaisi olla mukana jakamassa.Siinä olet väärässä, että mainitisisin sosiaalisuuden tai urheilun profiilissani. Tottakai olen listannut ne harrastuskohtaa, mutta muuten en mainitse. Enkä pidä itseäni mitenkään merkittävän sosiaalisena, joten en sitäkään mainitse. Elämäni taitaa olla kaikilla alueilla hyvinkin tylsää. Työni on mielenkiintoista, mutta en saa siitä puhua kenelläkkään, en saa edes mainita mitä teen työkseni firman ulkopuolelle. Kavereiden kanssa nyt tulee vietettyä paljon aikaan, mutta ihan normaalia toimintaahan se on - ei mitään mainitsemisen arvoista. Elämäni on joka suunnasta katsoen aika tylsää.
En matkustele, kuin Suomessa. Arkeni pähkinän kuoressa: ylös 5.30, aamutreeni ja töihin, kotiin 17-19, kokkailu, treeni tai kaverien näkemistä ja nukkumaan 2100. Viikonloppuisin yleensä vierailen eripaikkukunnalla kaverien luona, tai joskus viettelen yksinkin kotosalla. Syy miksi kuljen paljon eripaikkakunnilla on se, että viimeisen kolmen vuoden aikana olen asunut viidellä eri paikkakunnalla, joten ystäviä on siellä ja täällä.
Mitempä teet normaalista elämästä erikoisen esitelmän - et mitenkään. Tottakai mainitsen mistä pidän ja mitä haluaisin tehä tulevaisuudessa yms. Profiilin uudistamisen voi unohtaa, poistin sen juuri näin viimeisen vapaapäivän kunniaksi. Aivan samahan se on mitä sinne kirjottaisi ja miten kun ei sitä kuitenkaan yksikään nainen käy lukemassa. Jos vierailuja profiilissani oli puolen vuoden pidon jälkeen ja sadan lähetetyn viestin jälkeen alle 20 kpl niin se kertoo ihan riittävästi. En osaa tehdä profiilista mitenkään erillaista kuin muilla, niitähän on niin miljoonaa erillaista. Pyrin kuitenkin sitä tehdessä välttämään, sitä tylsää ominaisuuksien luettelointia.
Varmasti se näkyy siinä kun lähestun naisia etten luota itseeni ja odotan pakkeja. Mutta miten muutenkaan siihen voisi saada itsensä suhtautumaan? Koskaan en ole saanut itselähestyessä kuin pakkeja ja haistatteluja, haistatteluja kylläkin vähemmän viime vuosina. Ainoat ihmissuhteeni ovat alkaneet siitä, että nainen on tuonut kiinnostuksen minua kohti esiin, mutta sitä ei kyllä ole tapahtunut kuin 2 kertaa elämäni aikana. Ystävyyssuhteet ovat aina alkaneet, joko työ- kaveri tai harrastuspiireistä. Vapaita naisia ei näissä kuitenkaan tapaa, joten sillon tällöin on pakko yrittää muuta kautta tavata. Nyt vain taidan olla luovuttamispisteessä, ja yritän totuttautua ajatuksesta loppuelämästä yksin. Ja miten siitä rakennetaan mahdollisimman hyvä ilman parisuhdetta. - luuserismies
Parnasso kirjoitti:
Hyvä luuserismies. Miten tämän nyt muotoilisin? Sanot, että et pelkää torjutuksi tulemisen tunnetta. Silti kerrot, että päällimmäisenä on ajatus, että pakithan tässä tulee? Jos näytät minulle ihmisen, joka ei pelkää torjutuksi tulemista niin minä näytän sinulle ihmisen, jolla on isoja ongelmia.
Jos päänsisäinen todellisuutesi on sellaisessa kulmassa, että varaudut jo etukäteen torjuntaan, lienee aika selvää, että se heijastuu myös ulkoiseen olemukseesi. Muotoilen asian näin. Mikä on pahinta mitä voi tapahtua siitä, että joku torjuu sinut? Sinä tunnet torjutuksi tulemisen tunteen. Onko se nyt sitten lopulta edes niin kamalaa? Varmasti työelämässäsikin on päivittäin erilaisia torjuntoja. Haluaisit jutella jonkun kanssa mutta hänellä onkin kiire muualle. Torjuntaa sekin.
Nettitreffiviestittelyysi haluaisin kiinnittää muutamia huomioita. Kärjistän hieman mutta uskon, että se auttaa sinua näkemään paremmin tämän asian. Parisuhteen etsiminen ei ole työpaikan etsimistä. Uskon että olet laatinut ja varmasti paljon miettinyt mitä kirjoitat ja miten. Kun kuvailet arvojen ja itsensä esittelyn syventämisen ja toisen profiilin analysoinnon niin siitä tulee suoraan sanottuna sinusta vähän tylsä kuva. Kovin erilainen kuin mitä olen saanut sinusta täällä palstalla. Syvällinen, pohdiskeleva ja tunteva ihminen.
Harva nainen (tai mies) valitsee seuransa sillä perusteella että tuolla ihmisellä on kategorisesti samanlaisia asioita kuin minulla. Tunteet eivät oikein tottele luetteloita. Paljon parempi lähtökohta on saada toinen tuntemaan itsensä arvokkaaksi ja ainutlaatuiseksi. Sillä sellaisia me kaikki lopulta olemme. Leikki ja huumori ovat erinomainen tapa lähestyä toista ihmistä. Kukapa ei haluaisi olla sellaisen ihmisen lähellä joka saa meidät hyvälle tuulelle?
Ehkä olisi aika hieman uudistaa profiilia. Unohtaa kaikenlainen itsensä luettelointi ja kerro kuvaillen omasta elämästäsi. Arvaan, että profiilissasi lukee että olen urheilullinen ja sosiaalinen. Mutta on paljon mielenkiintoisempaa muotoilla asia niin, että pidän punttitreenistä sillä siitä tulee kehoon hyvä olo ja samalla tapaan siellä kavereita, joiden kanssa on hauska treenata yhdessä. Hyvä sääntö on tehdä siitä profiilista täysin erilainen kuin muilla. Kirjoita se itsellesi. Katso elämääsi sellaisesta näkökulmasta, josta et sitä ole aiemmin katsonut. Koska se on varmasti arvokas ja ainutlaatuinen ja sellainen jossa moni haluaisi olla mukana jakamassa.Niin, jäi kiittämättä! Kiitoksia viesteistäsi, ja siitä, että oikeasti halusit nähdä vaivaa ja yrittäen auttaa minua! Se on harvinaista. Mutta valitettavasti ei minua taida voida kukaan auttaa, mutta kiitos kuitenkin.
- Nainen30w
luuserismies kirjoitti:
Niin, jäi kiittämättä! Kiitoksia viesteistäsi, ja siitä, että oikeasti halusit nähdä vaivaa ja yrittäen auttaa minua! Se on harvinaista. Mutta valitettavasti ei minua taida voida kukaan auttaa, mutta kiitos kuitenkin.
Arvaanko oikein kun ajattelen sun olevan insinööri? Vaikutat juuri sellaiselta tylsältä pystyyn kuolleelta putkiaivolta kun insinöörit yleensä ovat? Ei ihme ettei naiset kiinnostu!
- n49
Parnasso kirjoitti:
Hyvä luuserismies. Miten tämän nyt muotoilisin? Sanot, että et pelkää torjutuksi tulemisen tunnetta. Silti kerrot, että päällimmäisenä on ajatus, että pakithan tässä tulee? Jos näytät minulle ihmisen, joka ei pelkää torjutuksi tulemista niin minä näytän sinulle ihmisen, jolla on isoja ongelmia.
Jos päänsisäinen todellisuutesi on sellaisessa kulmassa, että varaudut jo etukäteen torjuntaan, lienee aika selvää, että se heijastuu myös ulkoiseen olemukseesi. Muotoilen asian näin. Mikä on pahinta mitä voi tapahtua siitä, että joku torjuu sinut? Sinä tunnet torjutuksi tulemisen tunteen. Onko se nyt sitten lopulta edes niin kamalaa? Varmasti työelämässäsikin on päivittäin erilaisia torjuntoja. Haluaisit jutella jonkun kanssa mutta hänellä onkin kiire muualle. Torjuntaa sekin.
Nettitreffiviestittelyysi haluaisin kiinnittää muutamia huomioita. Kärjistän hieman mutta uskon, että se auttaa sinua näkemään paremmin tämän asian. Parisuhteen etsiminen ei ole työpaikan etsimistä. Uskon että olet laatinut ja varmasti paljon miettinyt mitä kirjoitat ja miten. Kun kuvailet arvojen ja itsensä esittelyn syventämisen ja toisen profiilin analysoinnon niin siitä tulee suoraan sanottuna sinusta vähän tylsä kuva. Kovin erilainen kuin mitä olen saanut sinusta täällä palstalla. Syvällinen, pohdiskeleva ja tunteva ihminen.
Harva nainen (tai mies) valitsee seuransa sillä perusteella että tuolla ihmisellä on kategorisesti samanlaisia asioita kuin minulla. Tunteet eivät oikein tottele luetteloita. Paljon parempi lähtökohta on saada toinen tuntemaan itsensä arvokkaaksi ja ainutlaatuiseksi. Sillä sellaisia me kaikki lopulta olemme. Leikki ja huumori ovat erinomainen tapa lähestyä toista ihmistä. Kukapa ei haluaisi olla sellaisen ihmisen lähellä joka saa meidät hyvälle tuulelle?
Ehkä olisi aika hieman uudistaa profiilia. Unohtaa kaikenlainen itsensä luettelointi ja kerro kuvaillen omasta elämästäsi. Arvaan, että profiilissasi lukee että olen urheilullinen ja sosiaalinen. Mutta on paljon mielenkiintoisempaa muotoilla asia niin, että pidän punttitreenistä sillä siitä tulee kehoon hyvä olo ja samalla tapaan siellä kavereita, joiden kanssa on hauska treenata yhdessä. Hyvä sääntö on tehdä siitä profiilista täysin erilainen kuin muilla. Kirjoita se itsellesi. Katso elämääsi sellaisesta näkökulmasta, josta et sitä ole aiemmin katsonut. Koska se on varmasti arvokas ja ainutlaatuinen ja sellainen jossa moni haluaisi olla mukana jakamassa.Mielenkiintoinen keskustelu, sykähdyttävän ilahduttavia varsinkin nämä Parnasson tekstit!
Hetken aikaa nettitreffaillut, haastava "harrastus" etten sanoisi... profiilissa kannattaa välttää kaikki kliseet, mitä persoonallisempi ilmoitus sen parempi. Mutta toisaalta, taidan itse enemmän pitää livemaailmasta.. ihanaa kevättä kaikille seuranhakumetodista riippumatta.
- insinööri
Kyllä meillä kotona sanotaan että minä olen maailman ihanin mies. Ja fiksuin :)
Onneksi on kontrastina niitä köyhiä taiteilijoita tai tuotantotyöntekijöitä yms. muita vaimonhakkaajia, jotka ovat niitä "mielenkiintoisempia" sinulle. - jälleen torjuttu
Luuserismies
Ihan järkyttyneenä olen lukenut näitä viestejä.
Ei ole totta että naiset haistattelee, siihen sanoisin, että sinun onneksesi et joutunut sellaisten kanssa pidemmälle.
Ja on ihan sama oletko Insenjööri tai taiteilija, sinun sieluasi ei ammattisi muuta.
Ota tulevaisuutesi käsiisi ja katso mailmaa uusin silmin, unohda onnen etsiminen otsa rypyssä ja jonain elämisen ehtona.
Hymyile vastaantulijoille, avaa naisille ovet hymyssä suin. Katso vastaantulijoita silmiin, huomaat paljon uutta hyvää ympärilläsi.
Ei kestä kauaa kun huomaat etä vaikka olet yksin et ole yksinäinen ja tulet löytämään onnesi jonkun hymysi yhteydessä.- dasdasss
Toi on aivan täysin normaalia toimintaa, että naiset haukkuu miehiä. Joskus jopa kilpaillaan tyttöjen kanssa, kuka vetää övereimmät loukkaukset baarissa lähestyvälle miehelle.
Aivan turha on kaupungilla minkään ukon mulkoilla mua silmiin, en katsele heitä. Jos joku räkänokka läski roikkuu ovenkahvassa, tuhahdan vihaisesti tai mahdollisuuksien mukaan jätän kulkematta ovesta.
Minulla on mies kotona, joten en tarvitse muiden miesten kuolaamista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalainen tutkimus paljasti oudon asian vasemmistolaisista - he häpeävät itseään
Kyllä, asia on faktaa. Suomalainen tutkimus osoittaa, että vasemmistolaisina itseään pitävät kansalaiset häpeävät itseää1383819Sosialismia Tampereella: Virallinen ilmiantolinja avautuu kaupungissa
Nyt siis mennään mansessa ihan justiinsa samaan malliin kuin entisessä Neuvostoliitossa, jossa saattoi ilmiantaa naapuri3362954Tätä et nähnyt tv:ssä: Frederik paljastaa - Totuus "haisevasta jäynästä" pehtoorille Farmilla
Frederik veti ns. herneen nenään ja päätti kostaa pehtoorille. Mitäs mieltä olet Frederikin "aamutoimista"? Lue jutt81855Ellen Jokikunnas paljastaa kyynelehtien Ralph-pojasta: "Apua..."
Ellen Jokikunnaksen ja hänen puolisonsa Jari Raskin perheestä ja taloprojektista Italiassa kertova Unelmia Italiassa -sa51588Oho! Vappu Pimiä teki "röyhkeän" teon - Onko sopivaa paljastaa tämä MasterChef-sarjasta?
Vappu Pimiä on astunut MasterChef Suomi -keittiöön ja liittynyt ohjelman legendaariseen tuomaristoon Helena Puolakan ja41069- 71924
Kaste tulisi tehdä apostolisella tavalla Ap. t. 2:38 mukaan
Apostolit eivät kastaneet kolminaisuuden nimellä vaan Jeesuksen alkuperäisen käskyn mukaisesti: Ap. t. 2:38 Niin Pietar38854- 44764
- 65731
Kuhmossa rallit alkoi ennen aikojaan
Paettiin polliisia törkeästi? Se tuo rallikiima on näemmä saavuttanu paikalliset tommi mäkiset kiljupäissään auton rat22708