Olen täällä palstalla lukenut lukemattomista aloituksista ja muistakin teksteistä että useimmilla on kai lähes pakollista viestittää kumppanilleen joskus useitakin kertoja päivässä vaikka ei olisi mitään asiaakaan. Minua ainkin ärsyttäisi jos se viestien saaminen olisi jokapäiväistä. Joskus kun tulee viesti keneltä hyvänsä niin soitan takaisin, paljon nopeampaa ja asia tulee paremmin selvitettyä. Miksi lähettäisin viestin takaisin kun voin soittaakin.
No jaa, joskus kymmenisen vuotta sitten tuli mullakin joskus lähetettyä joku viesti kun se oli sitä uutuudenviehätystä. Nyt olen viimeksi lähettänyt vaimolle viestin kun piti testata uutta älypuhelinta. Siitä on kolmisen vuotta aikaa. Senkin asian olisin yhtä hyvin voinut hänelle sanoa koska hän oli kotona.
Ei teidän tarvitse luulla että olen joku juntti joka ei välitä pidä yhteyttä vaimoon muuta kuin kotona ollessa. SOITAN joskus parikin kertaa päivässä, varsinkin jos on jotain asiaa muutenkin, vaikka kauppaostoksista. Työmatkoilla ollessani myös useinkin puhelinkeskusteluja mutta ei viestittämisiä.
No jaa, joskus kymmenisen vuotta sitten tuli mullakin joskus lähetettyä joku viesti kun se oli sitä uutuudenviehätystä. Nyt olen viimeksi lähettänyt vaimolle viestin kun piti testata uutta älypuhelinta. Siitä on kolmisen vuotta aikaa. Senkin asian olisin yhtä hyvin voinut hänelle sanoa koska hän oli kotona.
Ei teidän tarvitse luulla että olen joku juntti joka ei välitä pidä yhteyttä vaimoon muuta kuin kotona ollessa. SOITAN joskus parikin kertaa päivässä, varsinkin jos on jotain asiaa muutenkin, vaikka kauppaostoksista. Työmatkoilla ollessani myös useinkin puhelinkeskusteluja mutta ei viestittämisiä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Luulen että useimmat viestittelijät ovat nuoria ja aika tuoreessa suhteessa ja kai lähettävät pieniä hempeilyjä, ikäänkuin vaikka ruusun antaisi. Te olette jo vanhoja kalkkiksia ettekä enää lähettele "ruusuja". Kuinka usein vaimosi saa kukkia?
Ei todellakaan saa usein oikeitakaan kukkia. Äitienpäivänä ja syntymäpäivänä nyt ainakin, joskus harvoin muulloinkin. Sensijaan suukkoja ja halaamisia useastikin joka päivä vaikkei mitään seksiä olisikaan. Siinä olet oikeassa että ollaan aika vanhoja mutta siinä et, että oltaisiin kalkkiksia.
Kyllä meillä ainakin lentelee viestit päivittäin, välillä tiheästikin. Mutta me flirtataan miehen kanssa ja valmistaudutaan illan sekstailuun.
Sitä päitsi on erittäin ilkeää ja tylyä, jopa epäkohteliasta olla vastaamatta.
Pieni kysymys: Kuinka vanhoja olette (noin), kauanko olette asuneet yhdessä?
Ja tietenkin, onko teillä molemmilla sellainen työ että voi aina lähes välittömästi vastata viestiin. Mulla ei ole sitä mahdollisuutta. Jaskus en pystyisi vastaamaan useaan tuntiin.
No mulle voi vapaasti soitella, mutta en vastaa. Kyllä kaikki aina on viimeistään sitten oppineet tekstaamaan, kun on ollut tärkeää ja kiireistä asiaa.
Soitatko sitten mielummin takaisin jos joku tuttavasi tekstittää että soita niin pian kun saat viestin, olis tärkeetä asiaa, vai tekstitätkö ensin että tekstitä mitä tärkeätä asiaa?
Olis sekin aika idioottimaista.
Tuolla ylempänä joku kirjoitti että olisi aika epäkohteliasta olla vastaamatta viesteihin. Mun mielestä on enemmän epäkoheliasta olla vastaamatta puhelimeen jos kerran saa soiton ja näkee kuka se on ja on muutenkin mahdollisuus vastata.
Soitan takaisin vain vanhemmilleni ja sisaruksille. Jos annan jollekin miehelle numeroni, kerron samalla, että en puhu puheluita, viestin ainoastaan tekstarein. Samoin kerron aina jos yritys tai viranomainen kysyy numeroani. Kerron numeron ja myös sen, etten vastaa puheluihin. Kyllä ne sinnikkäästi silti yrittää, mutta enhän minä sitä kuule, koska puhelin on aina äänettömällä. Kokeilisit sinäkin, tekee hyvää :)
Siis kaikki ystäväsi ovat vanhempasi ja sisaruksesi. Ja ehkä joku mies joka ei kuitenkaan ole ystäväsi koska et puhu puhelimessa heidän kanssaan. Aika pieni on ystävä ja tuttavapiiri sinulla. Onko sulla joku kompleksi tai puhelinfobia?
Ystävien kanssa sovitaan tapaaminen tekstiviestillä, tai vielä useammin meileillä, koska kaikki ovat työssään meilin ääressä jatkuvasti.
Ei mulla ole kompleksia, ainakaan tästä asiasta, eikä fobiaa. Olen vaan niin älykäs ja kaukaa viisas. Otan riskejä, mutta en turhia.
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=6502
Minusta on kiva saada mieheltäni viesti, vaikka ei nuoria ollakaan...ihan lyhykäinen rakkausviesti...sellainen kuin "rakastan sinua" tms. Ei tuohon viestiin tarvitse vastata puhelinsoitolla tietenkään. Se on vain muistutus siitä, että on toisen mielessä. Tosin minä taidan useammin laittaa sen viestin ja mies vastaa samanlaisella pikkuviestillä. Jos minulla on varsinaista asiaa, joka vaatii keskustelua, niin silloin kyllä soitan.
Entä miten oli teillä silloin kun ei viestejä vielä voitu lähettää? Soititteko puhelimella pikku soiton että "rakastan sinua" vai säästittekö sen sanomisen siihen kun olitte kasvokkain. Jos soititte silloin niin miksi ette tee sitä nyt? Minusta ainakin on paljon läheisempää kuulla toisen ääni kuin että lukee kylmää tekstiviestiä.
Riippumatta viesteistä kerron lähes päivittäin miehelleni, että rakastan häntä (ihan kasvokkain)...jos ei muulloin, niin viimeistään kun menemme nukkumaan...Emme muuten tunteneet toisiamme siihen maailmanaikaan, kun ei ollut nykypuhelimia ja viestimahdollisuuksia :). Puhelimessa en sinänsä tykkää puhua paitsi kaiutintoiminnolla kännyköiden säteilyn vuoksi. Viestin voi myös lukea "omaan tahtiin"...ei tarvitse vastailla puhelimeen esim. kesken ruoanlaiton tms. Jos taas olen töissä, niin en voi aina vastata puhelimeen...mutta on kiva, kun siellä puhelimessa on tuo pikku viesti mieheltä.
Jos kimpassa on kaksi ihmistä, joiden mielestä viestittely on kivaa ja sopii kuvioon, miksi jättäväisivät sen tekemättä? Jokainen hoitaa suhdetta omalla tavallaan.
Mulle laitetaan aika usein viestejä siksi, että ihmiset, kumppani mukaanlukien, tietävät puhelimeni olevan töiden takia äänettömällä. Vastaan heille sopivimmalla tavalla, pikkuasiat kuittaan viestillä, isommat soitan mahdollisuuksien mukaan.