Ukin ja mummon härskit puheet

Meillä ei kotona puhuttu kukista ja mehiläisistä, seksuaalikasvatus tapahtui uhkailemalla, pelottelemalla, huutamalla ja syyllistämällä.

Sain esim.puhuttelun kun olin ollut leikkimässä leikkipuistossa jossa oli ollut yhtäaikaa myös poikia. Olin tuolloin 5-vuotias ja nämä pojat ehkä saman ikäisiä. Kuulemma tieto tästä oli tullut joltain minut nähneeltä kylän naiselta joka oli ilmoittanut kotiinpäin että siellä se värkkää pokien kanssa.
Leikin kylläkin kaverini kanssa ja nämä pojat olivat ketä lie, alueen toisessa päässä leikkimässä omia juttujaan.Se oli viimeinen kerta kun pääsin kotipihalta yhtään minnekään, "kun alkavat kuule sinusta kylällä puhumaan".
Joskus kylässä kävi naapurin vanhapappa, kova kertomaan vitsejä. Oli sitten varastossa härskimmän puoleinen vitsi. Kysyi että voikohan hän kertoa, ymmärtääköhän tuo tyttö.
"Ei se mitään ymmärrä", oli vastaus.
En siis saanut ymmärtää mutta kun syyteltiin niin piti ymmärtää. Jos televisiosta sattui tulemaan joku suutelukohtaus, tv napattiin kiinni ja minut komennettiin vihaisesti posi ja hirveä sadattelu että tuollaista katsoo.
Pukeutua piti niin, ettei houkuttele miehiä. Pitkään käytin kesällä paksua villatakkia ettei rintsikoiden remmit näy puseron läpi, en myöskään oppinut koskaan uimaan kun "itseensä rannalla ei tarvi esitellä".

11-vuotiaana kuukautisten alettua hirveää huutoa, jos nyt hankkiutuu tiineeksi niin kotiin ei ole tulemista ! Itkin ja selitin että olen vielä lapsi. Paskat sinä mikään lapsi enää ole, oli vastaus.
Jo naimisissa ja perheellisenä ollessani mummo näki keittiön pöydällä miehen antihistamiini levyn, pieniä tabletteja. Moraalisaarna huudon kanssa, että mitäs ne tämmöset ehkäisypillerit on, etkai sinä tämmösiä vaan kuule syö, sano sille miehelles että käyttää kuule sitä kontuumia vaan.
Voi luoja olisin halunnut painua maan alle myötähäpeästä, ei siinä auttaneet selitykset antihistamiineista.

Ja kun esikoinen oli syntynyt, sain neuvoja että älä nyt enää tee lapsia kun aattelevat että oot joku kani, hyi olkoon. Yksi lapsi riittää ja käyttäkää vaan sitä kontuumia.
En edes musita mitä tuohon kommentoin, en varmaan mitään koska olin niin häpeän kourissa, hirveitä juttuja ja neuvoja.

Nyt olen itsekin mummi, saan äidiltäni hyviä neuvoja miten minun pitää sille tyttärelleni sanoa että ei ole "sillälailla", voi sitä muutenkin sen miehen kanssa elää, ettei tulis enempää niitä lapsia kun aattelevat että ollaan jotain kanisukua.

Maailman tapahtumia komentoidessaan ukki ja mummo saattavat oikein mielellään käyttää härskiä alatyylin tekstiä esim. sateenkaariperheistä tms puhuessaan, "runkata, parrua pilluun, kyrpä pölkylle, puuta nussia".
Ihan hirveää kuultavaa. Ja jos koitan vaihtaa puheenaihetta, saan hyökkäystä heti osakseni "paraskin siinä, muistakkos miten itse vehtasit poikien kanssa jo 5-vuotiaana sielä leikkikentällä, kato kato kun naamasta näkee että kyllä se muistaa tämän tapauksen".

Tämä on kyllä niin pervoa ja oksettavaa. Nyt kun itselle on tullut ikää, miettii näitä asioita, onko pakko olla edes näin kieroutuneiden ja ällöttäväpuheisten isovanhempien kanssa tekemisissä.