kysymys ilmeneekin otsikossa.
esikoulu suosittelee palloiluharrastusta mutta eivät ole valmiit kirjoittamaan suosittelukirjettä.
esikoulu suosittelee palloiluharrastusta mutta eivät ole valmiit kirjoittamaan suosittelukirjettä.
mitä olette mieltä alle kouluikäisten harrastuksesta?
rosestar
88135
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 88
Vanhimmat
syy ettei kirjoita "ei ole tapana kirjoittaa".
heidän mukaan luo sosiaalisuutta, joukkuehenkeä, ja tuo itsevarmuutta osaamiseen ja kun on mieluista ollut talvet ja kesät esikoulun pihalla, oppisi oikein säännötkin.
Riippuu ihan harrastuksesta, itse talvella hiihdin ja kesällä leikittiin kirkonrottaa, polttopalloa jne.
Tuossa lienee kyse jalkapalloilusta? Miksikä ei, vaikka jokaisesta ei tule uutta Litmasta.
kyllä hänen taitoja on kehuttu hän ja toinen poika osasi koripallon pompotusta ja vaihtoa paremmin kuin muut(muuta eivät osanneet vaihtoa). hän onkin lahjakas motorisella puolella ja numeraalisesti vaikka puhe on nuoremman tasoista.
koripallo onkin uusi asia.
itsehän en ole ihmeemmin harrastanut mitään, kerran kokeilin taekwontoa 5 luokalla ja vyö kokeeseen en uskaltanut mennä vaikka olin jo aikas taitava.
loppu ura lyhyeen 8)
Periaatteessa se mikä tuntuu mielekkäältä peliharrastukselta eikä pakkopullaa on hyväksi. Joukkuepeleissä oppii monesti sosiaalisia taitoja ja jossain vaiheessa oppii, ettei pelijoukkueessa opitut sosiaaliset taidot riitä jokaiseen sosiaaliseen tapahtumaan
poikani tarvitsee ikäisiää kävereita, jotka ei anna hänen tahdolleen aina periksi.
nuoremmat lapset antaa helpommin periksi, koska he ei osaa puollustaa ja vanhemmat lapset antaa helpommin periksi koska ymmärtää että hän on pieni.
miksi kaikki kuvittelee harrastuksesta, että tekisin hänelle työtä siitä.
kyllä lapsen on hyvä monipuolisesti olisi osata vähän kaikkea jos häntä kiinnostaa se.
Vanhemmat voi myös "tappaa" lapsen innostuksen. Itse jo kouluikäisenä toivoin piikkareita, käytiin sitten äidin kanssa ostamassa Sokoksesta, olisin halunnut valkoiset, ei käynyt, äiti valitsi kolme kertaa kalliimmat. Halusin lisäksi maastopiikit, kun harrastin maastojuoksua, ei käynyt.
Maantiellä pystyi ratapiikeillä juoksemaan, maastossa ei. Kerran kokeilin ja tarttuivat kaatuneeseen puuhun ja minä mätkähdit pitkin pituutta. Sitten lähes uudet piikkarit jäi koristeiksi ja maastojuoksukin jäi siihen mätkähdykseen.
Kirjoitin yleisellä tasolla, suurin osa vanhemmista ei pakkotyrkytä lapsilleen mitään harrastusta
no meillä ei olla niin rahakkaita että herra joutuu tyytyy siihen mitä saa.
ehkä liian henkilökohtaisesti otin, olisi pitänyt osata ajatella laajemmin 8)
mutta lapset aina katsotaan massana.
MIKSI MUN EPÄVARMUUS KATSOTAAN NEGATIIVISENA.
olen kuitenkin ollut lapsi ja minua ei ole kukaan tukenut pääsin siihenkin lajiin siskoni rinnalla. muuten en olisi päässyt, yksin silloin ollut nyt minulla mies joka tukee ja lapset joiten taka joutuu menee läpi tulen
älä välitä genio kusipään jutuista
kiitos
Alta kouluikäisestä tulee mieleen ettei vielä kaipaa harrastuksia. Pikkulapset muuttavat mieltään monta kertaa päivässä eivätkä jaksa keskittyä tai edes muistaa harrastuksia.
Oikea ikä taitaa harrastusten aloittamiselle olla siinä kahdeksan viiva yhdeksän hujakoilla.
tuo jalkapallo on ollut hänen ihan iskestynyt vapaamuotoisesti harrastaa päiväkodissa jo 4v lähtien, tässä välissä ollaan vaihettu päiväkotia kun esikoulun aloittanut.
että kun säännöt puuttuu hän on katsonut pelikonsoli maailmasta kun pelaajat pelissä maata myöten syöksyy palloa ottamaan, siinä tulee kampailtua muutavia kavereita.Eli menee liian konfiikki riskiksi.
eli tämä ei ole mikään ajatuksen vaihosta. häntä kiinosti koripallo kun oli kokeillut mutta haluaa kuitenkin aloittaa jalkapallon. eli mikä siinä on sitten?.
ymmärtäisin jos lapsi ei ole kiinnostunut tälläisestä.
Mikäli lasta itseään innostaa eikä harrasteta liian vakavalla mielellä, niin mikä jottei alle kouluikäinenkin voi harrastaa ihan säännöllisesti.
On paljon kaikenlaisia kerhoja, urheiluseurojen järjestämiä leikkimielisiä tapahtumia yms joihin lapsi voi ottaa osaa ja sitä kautta päästä tutustumaan eri lajeihin. Ehkä sieltä löytyy jokin itseä innostava laji kouluikää ajatellen.
Mitä tarkoitat tuolla suosittelukirjeellä? Mihin sellainen tarvitaan?
rahallinen tuki toimeentulosta kyllä harrastaminen maksaa.
mutta kyllä he antoi luvan laittaa yhteistiedot että jos tarvii soittaa saa kuunnella suosittelut suullisesti.selvisi tässä n. tunti sitten. kun kysyin voinko laittaa yhteistiedot. opettaja oli harrastuksesta kesän ajan samaa mieltä koska on säännöllinen ja sosiaalisuus on heikkoa pojallani.
Harrastaminen saattaa tosiaan tulla hyvinkin kalliiksi. Toivottavasti poikasi pääsee pelaamaan rakastamaansa jalkapalloa.
meillä on 400euron vakuutus maksut nyt ja lisenssi ei ole kuin n.80 30euroa. mutta joka kuukausi on tiukkaa. Ei sitä ihan turhaan itketä.
katsotaan, mitä tapahtuu.
Silloin kun on tiukkaa, ei auta kuin sopeuttaa menot tuloihin ja karsia sieltä mistä voi. Luovuutta se joskus kyllä vaatii.
Tsemppiä tiukkaan tilanteeseen.
kyllähän se näkyy aikuisten halvassa huvissa, mistä karsitaa lapsiemme vuoksi.
viimeksi ollaan käyty elokuvissa josta viimeksi kerroin se pilvikartasto
Miksi harrastuksen pitäisi olla jokin palloilu-jääkiekko?
Mitäs huuliharpunsoitto sitten on? se on meillä ainakin harrastus.
Kai ne tietää, et esimerkiksi polvet kovilla niissä eivätkä halua ottaa vastuuta siitä...
juokseminen on ihmisen luontainen kyky paeta eläimiä, enkä usko että ensimmäiseksi aateltuna polvia.
polvethan menee ruvelle, ainakin miehen äidillä silloin (kun viel eli) niin puuvilla lakoissa.
"polvethan menee ruvelle, ainakin miehen äidillä silloin (kun viel eli) niin puuvilla lakoissa. "
korjaus
polvethan menee ruvelle ainakin miehen äidin(kun vielä eli) mukaan, puuvillalakanoissa
Palloilulajeissa on ne nopeat pysähdykset ja suunnanvaihdot. Ne on polville kovia.
lapsi ei vielä kalkeudu
Kun lihaksisto ei ole tarpeeksi kehittynyt, kovimmat iskut ottaa nivelet. Ja tietenkin sillä tekniikallakin on oma osuutensa asiaan.
lapsi paranee nopeammin kuin aikuinen
Paranee paranee, mutta paikka on aina paikka. Ja kun niitä riikkoontumisia on tarpeeksi ja vakaviakin vielä, ei se paraneminenkaan enää niin itsestäänselvää ole.
lastani en voi pitää kuplapallossa.
jalkapallo on vähemmän vaarallisempaa kuin vuoristokiipeily.
Sä et ole tainnut ikinä urheilla...
En minä ole nyt lyttäämässä pentujes harrastuksia ja sitä et ne diggaa niistä. Sehän on vaan hieno juttu. Kerroin vaan riskeistä mitä niihin liittyy. Mitä kovemmaksi treeni ja peli tulee menemään, sen suuremmaksi tulee myös loukkaantumisriskit. Sen nyt ei vielä tarkoita sitä, että loukkaantuu varmasti, mutta riskit siihen kasvaa valtavasti.
Palloilulajeissa on omat riskinsä. Kyllä lajeja harrastaneet tietää ne. Lajeja harrastamattomat eivät tajua ja luulevat monesti tietävän paremmin kuin harrastaneet.
en ole harrastanut mitään säännöllisesti vuotta pidempää että aloituksia on enemmän ja lopetuksia.
Alle kouluikäinen ei itse vielä pysty päättämään, mitä haluaa kaikki tuntuu kivalta.
Ei pahalla,te ette voi toimeentulotuella tukea lapsienne harrastuksia. Teidän on tyydyttävä, kunnallisiin ohjattuihin lapsiryhmiin.
Menkää töihin ja tehkää lapsienne eteen kaikki! Sikiätte vaan.. lapsi lapsen jälkeen ja itket täällä köyhyttäsi. kuvottavaa.
juu sikiätään kuin kanit, minun taitoni ei riitä siihen mihin vaaditaan taitoja.
jolloin olen tehty vain koneeksi.
et ole tarpeeksi taitava ymmärtää aisioita. oksenna vai kun lapseni voi paremmin kuin monen muun lapset.
Järkky tapaus :( yhyy, mun pennusta ei tule Jari Litmasta :( yhyy, olen synnytyskone ja lypsän maidot.
olet byyy katkera ämmä
Litmanen on hyvä esimerkki palloilajien raadollisuudesta urheilijoille.
äitinä olo vaatii taitoja se on surkeus kun moni äiti harjoittelee vasta ensimmäisen kanssa
ikävää että sitä taitoo ei arvosteta.
Miettikää nyt kuin hauras on Litmanen nykyisin. Sen ei enää kummosempaa osumaa tarvi saada kun on jo taas kerran rikki.
Eli kannattaa miettiä tarkkaan mihin lastaansa kannustaa. Monet lajit on harrastuksena ok, mutta kun alkaa olla veren maku suussa ja tavoitteena ammattilaisuus, on syytä ottaa huomioon myös riskit ja kertoa niistä lapsille. Ja tietenkin se inhorealismi siinä, että ei tänäpäivänä huipulla pärjää ilman douppia.
Rose, olet trolli.
olen aito, sehän tässä mättääkin
minä en lapsestani litmasta tee, vaan havittelen hänelle elämää mitä minulla ei ole ollut.
http://www.lahdensuomalainenklubi.com/litmanen.htm
:O jos ei kaverilla mene särkylääkkeitä, niin ihme!
*huokaus*
Mitä jos antaisit lastes kasvaa ja havitella elämä mitä HE haluavat etkä sinä.
Mut hän on silti paras suomalainen jalkapalloilija kautta aikojen. Tuskin Suomesta ihan heti hänenkaltaista tulee. Kova oli vaan hinta siitä kunniasta...
Lapsi ei saa kannatella vanhempaa koskaan. Olet painolasti omalle lapsellesi tulevaisuudessa, tämän takia.
Miksihän aina sanotaan, että ensimmäisen lapsen kanssa vain harjoitellaan?
Minulle lapseni ei ole mikään harjoituskappale. Mielestäni lasten lukumäärä ei mitenkään korreloi kasvatustaitojen kanssa, kyse on enemmänkin aidosta halusta olla hyvä vanhempi lapselleen.
Juuri näin!
se on se projektiivinen identifikaatio
haluan lapsille terveellisen elämän se on mun tavoite, mitä minä en ole saanut.
" HE haluavat" vastaavasti täällä on puhuttu ettei he osaa vielä muka päättää.
Niin ja se alkaa siitä, että ei uskottele itselle olevansa hyvä vanhempi, että tekemällä "niin" ja "näin" on hyvä vanhempi. Se ei ole niin mustavalkoista. Mikään tässä maailmassa ei ole, vaikka valtaosa niin uskookin.
tiedät? mieshän ostaa mulle talon ja luvannut sen.
vaikka tuskin enään haluan sitä silloin enään.
voin elää niinkuin ennenkin säästäen lapsien tulevaisuuteen 8)
Jos sinä et osaa päättää niin miten kuvittelisit heidän osaavan? Jos et itsekään tiedä minkälainen on terveellinen elämä, miten voit sellaisen opettaa lapsille? Tai tiedätkö? Jos tiedät niin mistä tiedät?
Minäkin halusin pienenä Kekkoseksi, mutta musta tulikin vaan duunari. Onneksi niin, vituttaisi olla Kekkonen. Kekkosena olo olisi kokopäivä hommaa eikä omaa elämää olisi lainkaan. Toisin se on nyt duunarina...
en enään yritä sinun mieltäs genio virkistää.
ikävä tosi asia on että moni vasta opettelee saiaalassakin vaipan vaihtoa.
Tiedätkö mitä?
Jos sinä tietäisit mikä olisi hyväksi lapsillesi ja heidän tulevaisuudelle, niin tuskinpa sinä täällä tämänkaltaisia utelisit. Aloita siitä, että selvität mikä heille EI OLE hyväksi ja katso mitä sen jälkeen jää jäljelle. Tämän ei pitäisi olla liian vaikea tehtävä.
tiedän lapsen tarpeet koska minä olen se, joka opin elämästä ja olen lukenut(vaikka en osaa tuottaa oikean oppimisesta tekstiä), minua on kehuttu olen ollut esimerkillinen äiti monen ihmisen mukaan (paitsi äitini) ja olen se jota kuunnellaan ja erikseen kehutaan.
eli kerroin nyt sen mitä ympärilläni näen.
olen lasten elämässä, mitä minulla ei ole ollut ÄITI(kirjaimellisesti).
Puolustan lapsiani ja opetan oikean.
lapseni saa ruokaa eikä näe nälkää.
häipäisen itseni kerjäämällä virastoissa oikeuden lapsilleni, jota moni vanhempi ei osaa pyytää tai halua häpäistä itseään.
kouluttaudun kun mies on kouluttautunut(koska kouluttautumiseni vaatii aikaa ja tukitoimia).
On monta tapaa olla hyvä vanhempi. Mikä toimii yhdessä perheessä, ei toimikaan toisessa... Tärkeintä on käyttää tervettä järkeä ja löytää se oma tapa olla hyvä vanhempi lapselleen.
jaha kysyn nyt sinulta mitä utelen?
Se, että haluaa keskustella lapsiin liittyvistä asioista, kertoo mielestäni siitä, että on motivoitunut olemaan hyvä vanhempi lapsilleen. Eiköhän Rose siis tee parhaansa tarjotakseen lapsilleen hyvän elämän, vaikka teidän näkemykset eivät kaikessa kohtaakaan.
Kaiken tuollaisen oppii tekemällä.
Vanhempana olo on aina haasteellista onpa lapsia yksi tai viisi. Oleellisinta on aidosti välittää lapsistaan ja pyrkiä tekemään parhaansa, jotta lapsella/lapsilla olisi turvallinen ja onnellinen lapsuus. Se voi merkitä monia asioita, sinä takuulla teet asioita lastesi kanssa eri tavalla kuin minä, mutta uskoisin että kummatkin me haluamme yhtä palavasti olla hyviä äitejä lapsillemme ja sen lapsi vaistoaa ja tuntee sydämessään vielä aikuisenakin.
Hän vaan hakee tukea omille näkemyksilleen. En kyllä ymmärrä miksi, jos on varma oikeassa olostaan. Minä en siinä vaiheessa neuvoja keneltäkään kysele, jos tiedän mitä tehdä ja miten toimia. Silloin toimin. Ei se ole sen ihmeellisempi juttu.
Rosestar on enemmän motivoitunut saamaan huomiota ja hyväksyntää palstalla. Kysymys kuuluu, että miksi? Tämä on sitä inhorealismia.
Ja mikä tärkeintä, on lukea kaikki lastenkasvatusoppaat ja imeä kaikki neuvot kaikilta asiantuntijoilta. Ja sitten vielä kaikki viisaat neuvot palstaltakin...
Mä en oikeastikaan aina meinaa tajuta näitä tyyppejä. Mihin on kadonnut se oma järki? Oma henkilökohtanen ajattelukyky? Itsenäinen oppimiskyky? Onko sitä ikinä ollutkaan?
Kysyisitkö sinä, oasis, neuvoja lapsenkasvatukseen tai lapsesi harrastuksiin liittyvistä asioista täällä? Kysyisitkö aiheesta yleensäkään keneltäkään neuvoja?
ahaa, ettei siis palstalla saa kaveerata yleisesti.
kysymys kuuluu mitä sinulle ystävyys on?
Saat kaveerata ihan kenen kans lystää. Ei ole minulta pois.
Häpäiset lapsesi täällä internetin helmoissa.
tässä sinulle omaa järkeä itsetuntoa vahvistetaan juuri sillä, että haetaan hyväksyntää.
ymmärrätkö itse kuinka moni lukee näitä ja oppii kun epävarmuus tai ratkaisukyky on kotoksella.
vitut.
ja kuin myös oppii kuuntelemalla neuvoja. kaikilla ei ole sitä tukiverkostoa kotona.
Kysyt palstalla päätöksiä, jotka koskevat omia lapsiasi. Hetkinen, mikä olisi pielessä.
Haet täältä hyväksyntää, oman lapsesi pallopeliin. Herätys...!
Jos kerran pallo kiinnostaa osta pallo ja kengät.
Tämä on keskustelupalsta. Onko vaikee ymmärtää? Tääl voi keskustella kaikenlaisista asioista.Ei mee jakeluun sinulle ja neukulle?
Ei mene jakeluun hurun jutut :D ei sitten niin millään. Pistetään patakeräys rosen lapselle pallo:D :D ei jumakauta.
Ei varmaan meekkään pinnallinen pikku paska kun olet. Ja lapseton tietenki
genonia lopeta hölmöily, etkö itse näe kuinka haet vihamiehiä itsellesi anonyyminä.
mitä päätöksiä?
kuin niin lapseni häpäisen?? et sitten perustele.
Sosituksia, varusteita, kuljetusvuoroja, pelimaksuja,, , , ,
Miksi lasten harrastuksista on muodostunut niin "ammattimaista" ja siihen liitetään jopa tulosvastuullisuutta? Kaikilla tulisi olla viimeisen päälle varusteet, vanhemmat ottavat harrastukset ryppyotsaisen tosikkomaisesti!
Miksi ei voitaisi tukea tuota "lätäkön jäällä" pelattavaa kaverillista lätkää?
olen ihan samaa mieltä, ainut ongelma ettei minun lapsellani ole tuota lätäkön päällä pelattaa kaveri porukkaa.
nykyäähän ihan nuorempia vasta oppineet leikkimään toisten kanssa, niin liitto ainakin hakee lapsen vanhempia osallistumaan vetämään harkat ja antaa jokaiselle pelaajalle ilmaisen pallon ja pelipaidan(lisäksi maksetaan lisessi)
Juu ja kyynisellä, kokemuksen syvällä rintaäänellä, totean: Ei aikaakaan, kun sinut oletetaan osallistuvan talkoisiin, joukkokuljetuksiin, varainkeruisiin, jne. Aletaan esittelemään peliohjelmia sarjataulukoita menestyskäyriä, jne.
Ja aut armias, jos kieltäydyt osallistumasta, niin sitä mulkoilun ja verhotun vittuilun määrää!! Ne ilmaiset pallot ja pelipaidat eivät tosiaankaan ole loppupeleissä ilmaisia!
Laitahan lapsesi pelaamaan, niin on omankin vapaa-aikasi ohjelma taattu.
Nousee mieleen, monen kohdalla, että kumman harrastus se nyt olikaan, lapsen, vai hänen vanhempiensa?
Annetaan niiden lasten leikkiä ja olla lapsia, aikuisuutta he sitten saavat elää myöhemmin!!
Edellinen EI siis ollut arvostelua sinua, "rosetar", kohtaan, enemmänkin näkemystä noista joukkueurheilu harrastajien vanhemmista yleisesti.
minun pojallani pitäisi olla jo valmentaja mutta 2 vuotta nuoremmilla ei ole ja ilmaisella pallolla houkutellaan päiväkotien ovessa osallistumaan 8)
no minä en lähde mukaan kilpailuun muiden vanhempien kanssa koska en ala stressaan. poikani on hyvä sellaisena ja kun tulee säänöt tutuksi, eiköhän hän halu jo lopetella kun kaveri porukka tuohon pelikentälle löytyy.
minulle riittää että hän oppii joukkuen hengen ja pelisäännöt.
mutta silloin kun odotin vanhimmaista pelattiin joukkuella tälläisenä kaveriporukalla ja suunittelivat jos saisivat lähikaupan ponsoroimaan.
mutta uranihan oli lyhyt raskauden takia ja sain sorminivelee vamman kun olin maalivahti 8).
"riittää että hän oppii joukkuen hengen ja pelisäännöt.", , , niinpä! Niin moni meistä muistakin ajattelee, kunpa se olisikin useammalle noin, eikä osallistumassa lapsensa harrastukseen, Litmasen tai Selänteen kuva silmissään.