Parisuhde on nykypäivänä pelkkä vitsi. Pitkät liitot ovat entisaikojen juttuja, eikä päde enää nykypäivän liitoissa.
5-7 vuoden jälkeen suhteesta tulee pelkkää ”pakkopullaa” ja ollaan vaan yhdessä kun ”täytyy olla” (esim. lasten takia) (varsinkin kun nainen saa lapsia, mies alkaa katsella muita naisia)
Kuvioihin tulee pettämiset ja vieraat suhteet (pelkkä nettiporno ei enää riitä)
Parempi olisi tunnustaa tosi-asiat ja lopettaa teeskentely: Tästä voisi tehdä perussäännön (5-7 vuoden kuluessa kumppani vaihtoon), niin ihmiset jaksaisivat sen aikaa olla uskollisena kun tietäisivät että kohta alkaa vaihtokierros.
5-7 vuoden jälkeen suhteesta tulee pelkkää ”pakkopullaa” ja ollaan vaan yhdessä kun ”täytyy olla” (esim. lasten takia) (varsinkin kun nainen saa lapsia, mies alkaa katsella muita naisia)
Kuvioihin tulee pettämiset ja vieraat suhteet (pelkkä nettiporno ei enää riitä)
Parempi olisi tunnustaa tosi-asiat ja lopettaa teeskentely: Tästä voisi tehdä perussäännön (5-7 vuoden kuluessa kumppani vaihtoon), niin ihmiset jaksaisivat sen aikaa olla uskollisena kun tietäisivät että kohta alkaa vaihtokierros.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Voithan ehdottaa tuota mallia seuraavalle kandidaatille. Mutta omassa suhteessasi sinä päätät "tosiasiat" itse.
Sä voit ihan rauhassa panna jokaista Tatjaanaa vuoden välein. Mulle sopii tää perinteinen suhde.
Mies parisuhteesta, olet täysin oikeassa.
"Parempi olisi tunnustaa tosi-asiat ja lopettaa teeskentely"
Oikeastaan suhteet muuttuvat ahdistavaksi, koska on päämääränä ikuinen yhteinen onni. Tämä estää ihmisiä olemasta rehellinen. Ei kehdata myöntää toiselle, että tut mä sua jaksa enään katsella.
Tai ei uskalleta kertoa mitä toinen tekee väärin, koska pelätään että "parisuhde kariutuu"..
Ihminen kokee kahlitsevaksi epärehellisyydessä elämisen.
jäävuoren huippu on pettäminen. Pettäminen on "parisuhderikos", jossa vain kulminoituu valheessa eläminen muutenkin. Kun ei kiinni jää millään ja tilanne ei laukea, niin petetään sitten kunnolla, jotta jotain edes tapahtuisi.
Jos ihmiset eivät pelkäisi suhteen kariutumista niin kamalasti, eikä tavoitteena olisi ikuinen suhde, niin uskallettaisi ajoissa kyseenalaistaa kulloinenkin tilanne jolloin lähtee tarve vihata puolisoa, pettää puolisoa, ajatella puolisosta pahaa..jotka kaikki heikentävät suhdetta ja altistavat sen pettämiselle.
Mutta jos ihminen kokee olevansa jumissa, ei koe olevansa oma itsensä joka tapauksessakaan, kokee että toista pitää miellyttää suhteen kariutumisen tai muun pahan uhalla, niin tuloksena on äkkiä pettäminen ja puolisonvaihto.
Moni katuu puolisonvaihtoa, jos onglemana ei ollut väärä puoliso vaan epärehellinen minäkuva.
Tämä voisi olla ex-vaimoni kirjoittama.
Aika fiksu ex-vaimo sulla siinä tapauksessa. Täyttä faktaahan tuo oli.
Turhat riidat ja katkeruudet olisivat historiaa kun toimimaton suhde laitettaisiin nopeasti poikki.
Totta, mut joko poikki, tai sitten jos ei tarvitisi aina pelätä sitä lopullista ratkaisua eli eroa, niin suhteet voisivat kestää jopa pitempään. Kun eroa ei tarvitse pelätä, vaan se olisi luonnollinen osa elämää, niin koittaa vapaus. ja koska ihminen kokee olevansa vapaa parisuhteensa sisällä, hänen ei tarvitse etsiä vapaudentunnetta ulkopuolelta. Sama homma ihminen joka pelkää kuolemaa, ei itseasiassa uskalla elää. Ihminen joka pelkää eroa, ei todennäköisesti uskalla olla oma itsensä parisuhteessa, ja voi jopa pettää.
Pettäminen on monesti myös vapaudenkaipuuta. Kun ei saa olla oma itsensä suhteen sisällä, se pitää tehdä jossain muodossa- ulkopuolella sitten jos ei muuten.
jos saa olla, suhteessa rehellinen, se voi tarkoittaa vaikkapa sitä että kun kertoo toiselle, että en mä sua rakasta, ilman että tarvii pelätä toisen lähtevän, niin seuraavana päivänä voi huomata tunteiden vahvistuvan jälleen..kyse oli vain siitä, että kun ei tarvitse salata asioita, ne eivät laajene omassa päässään lisää. joskus tää on ihan ihmisen itse löydettävä.
jos muija on paska, niin voi lähteä. Ei ole pakko olla toisen kanssa.
Heti kun ei ole pakko, ja tietää että minulla on vaikka mahdollisuus muuttaa pois, alkaa löytyä voimavaroja lisää.
ei muutakun rikos ja rangaistus kehiin niistä jotka oli vielä 30-50luvulla rikoksia.. näin taataan jälkeläisillekin parempi elämä eikä mitään tulevaisuuden kauhukakaroita yms. ongelmia yhteiskuntaan.
Voi teitä menneisyyden haikailijoita. Se, että eroaminen oli ennen mahdotonta sekä taloudellisesti, että yhteisön ja kirkon painostuksen vuoksi, ei tehnyt parisuhteista yhtään onnellisempia kuin nykyisin. Vaikka hakattiin, petettiin ja raiskattiin, ei erottu. Ai niin, eihän avioliiitossa voinut edes raiskata...
Minusta on aika ikävä ajatus, että esimerkiksi uskollisuus ei johdu omasta tahdosta vaan ainoastaan mahdollisuuksien puutteesta.
"Minusta on aika ikävä ajatus, että esimerkiksi uskollisuus ei johdu omasta tahdosta vaan ainoastaan mahdollisuuksien puutteesta."
oli kyllä hienosti sanottu, hatunnostoa tuosta ajatelmasta!
Ei tässä yhteisö painosta vaan omatunto. Minä valitsin tieni ja sidoin valintoihini vaimoni ja lapseni. En voisi antaa itselleni anteeksi, jos hylkäisin heidät vain, koska en satu olemaan onnellinen.
Minä ainakin toivon, että vaimoni jättäisi minut, jos ei enää rakastaisi minua. Silloin sekä hänellä, että minulla itselläni olisi mahdollisuus löytää uusi ja onnellinen suhde. Enkä minä itse sen enempää jäisi rakkaudettomaan ja onnettomaan suhteeseen. Marttyyriutta ei koskaan kukaan arvosta yhtä paljoa kuin marttyyri tuntee kärsivänsä.
Luuletko, että vaimosi arvostaisi asennettasi, jos tietäisi, että olet hänen kanssaan vain velvollisuudentunteesta?
Totta kai rakastan vaimoani ja lapsiani. Sanoin vain, etten ole onnellinen. En haaveile uudesta suhteesta.
En tiedä, mitä vaimo arvostaa tai on arvostamatta. Halveksisin itse itseäni, jos jättäisin leikin kesken.
Parisuhteeseen mennessä pitäisi ottaa vastuu molemmin puolin, eikä vain pyrkiä itse saamaan hyvä puoliso.
Jos on tasaveroisia, parisuhde tuntuu mukavalta ja kauan, jos toinen on varakkaampi, aktiivisempi terveempi, parisuhteessa erot voivat tuntua kurjalta joka päivä.
Minä kyllä voitin monessa suhteessa liitossamme, sain varakkaan ja hyvätuyloisen. Puolisolla oli vain yksi vika, hän oli saanut ankaran uskonnolisen kasvatuksen, onneksi hän vieläkin kärsii lapsuudestaan ja on onnellinen kun on saanut olla hyvässä turvallisessa suhteessa kymmeniä vuosia.
Kannatta laskea pisteet opiskelusta, varallisuudesta, iästä, ulkomuodosta, kehon rakenteesta, ystävien määrästä, elämäntavoisyta, jos meneen tasan niin ok
Kyllä se välillä vitsiltä tuntuu jos on oltu naimisissa 40v,lapset maailmalla ja sänkyhommat on ok...vielä.mies lähenee 70v ja ja olen alle 60v itsestään selvyys vissiin.käy hermoille ainainen takapuolten kasominen,tietysti vielä nuorempien kuin minä tuolla kaupoissa?ei mitään normaalia katsomista,Parempi vissiin katsella itsekin,ja oon vielä hyvännäköinen koska minuakin katsellaan .Onko mies seonnut vai kokeillaanko vetovoimaa,en ymmärrä.