Ensin pannaan monta kertaa ja sitten vasta voi ajatella pitempää suhdetta kun molemmat on todenneet kummankin panotaidot hyviksi.
Suhde alkaa sängystä.
mies.
21235
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Valitettavasti noin se monella nykyisin menee. Ja jos ei heti kolmansilla tai viimeistään neljänsillä treffeillä halua seksiä, haukutaan niuhoksi ja tiukkapipoksi. Mutta se mikä sopii joillekin ei sovi kaikille, ja siksi olen päättänyt etten anna enää periksi vaikka menisi tuhat vuotta löytää se kuukauden tai parin ajan odottava mies. Ja koska uskon aitoon rakkauteen, uskon sellaisen vielä löytävänikin näiden satojen kiirettä pitävien miesten joukosta.
Jep naisillahan on mistä valita, mies ei pääse vastaavaan tilanteeseen ellei ole joku julkkis, tai rikas. Onneksi lohdutuksena on, että suurin osa valinnoistanne on täyttä paskaa ja lopuksi valitsette kuiteskin jonkun feikin joka kusee pitemmän päälle ja päädytte monesti viellä onnettomampaan tilanteeseen kuin me miehet joita ette huomaa alkuukaan.
Jaa, en kyllä ole törmännyt juurikaan valinnanvaraa tuollaisen odottelevan miehen suhteen... Ehkä pari kertaa elämäni aikana olisi tullut sellainen odottamaan valmis yksilö vastaan. Muutama ei kiinnostanut minua ja yksi olisi osunut ja uponnut, mutta menin tyrimään kun sattui huonoimpaan mahdolliseen aikaan. Tosin siitä sitä vasta ottikin opikseen, että olisi kannattanut edes yrittää tarttua siihen mahdollisuuteen huonommassakin aikasaumassa.
Minulla olisi aikaa odottaa. Ei tässä ole kiire sänkyyn, kun 35 ikävuoteen mennessä ei vielä oel saanut kertaakaan.
Mitä tässä enää muutaman vuoden, tai vuosikymmenen, odotus merkkaisi?
Jos mies on hyvä pil.lun nuolija niin nainen on myyty rakastuu heti. Kannattaa siis panostaa pimpin nuolemiseen ja että nainen saa orkut silleen.
http://www.hs.fi/fingerpori/s1305667650497
Mulla ainakin ovat kaikki lyhemmät ja pidemmätkin alkaneet niin. Ei me enää onneksi eletä kivikaudella.
Minun suhde alkoi siitä kun löysin ravintolasta tyttöystäväni. Mentiin minun luokse ja harrastettiin seksiä ja seksiä harrastettiin kolmena päivänä ja sitten sovittiin etä seurustellaan ja nyt 6 vuotta ollaan yhdessä oltu.
Entäs sitten jos osoittautuu, että ollaan seksuaalisesti yhteensopimattomia? Jos on etsimässä parisuhdetta, voi olla, ettei ihan ekoilla tai tokilla treffeillä kannata sänkyyn hypätä. Mutta jos odottaa papin aameneen saakka, voi olla aika iso järkytys huomata hääyönä, ettei seksistä tulekaan mitään. Penis voi olla auttamatta liian pieni tai vagina niin totaalisen väljä, ettei siihen mitkään geishakuulatkaan enää auta. Ehkä seksuaalimieltymykset ja -kemiat ovat aivan eri maailmoista. Ehkä toinen osapuoli (yleensä nainen) ei halunnut seksiä sen takia ennen avioliittoa, ettei hän edes pidä siitä. Saipa kuitenkin miehen sitoutettua itseensä. Syitä voi olla monia.
Seksi on kuitenkin iso osa parisuhdetta. Joku on sanonut, että jos seksi toimii hyvin, on se 10% parisuhteesta, mutta jos se toimii huonosti, on se 90% parisuhteesta.
Tyystin huuhaata. Seksitönkin parisuhe onnistuu ihan mainiosti, jos molemmat osapuolet samoilla linjoilla sen kanssa, että nuo statistiikat pätevät vain nyky-yhteiskunnan seksillä kyllästetyn median valossa ja siihen mediaan uskovien aivopestyjen lammasten mielessä. Parisuhde on muka huono, jos on alle 4 kertaa seksiä viikossa jne. Ihan naurettavaa.
Tuskinpa löydän tavallani ajattelevaa naista koskaan, joten olen sitten yksin. Menee tämä näinkin, koska olen päässyt eroon siitä jokaiseen mieheen istutetusta pakkoajatuksesta, että pillua pitäisi metsästää ja saada koko ajan tai on huono ihminen, eikä oikeastaan mies ollenkaan.
No papin aamen onkin jo toinen ääripää... Ja ymmärrän myös jos joku puoli vuottakin nykyaikana käy sietämättömäksi, varsinkin jos ei enää mitään teinejä olla. Mutta en vain käsitä mikä siinä kuukaudessa tai kahdessakaan vielä niin mahdotonta on, jos oikeasti välittää toisesta. Minä kun olen jo suurosassa tähän astisia suhteitani tuota "viimeistään viidensillä treffeillä" -hommaa kokeillut ja todennut, ettei se kolmansilla tai neljänsillä treffeillä sänkyynmeno mulle oikein sovi, aika usein siinä on ollut takana painostusta eikä olisi välttämättä vielä tuntunut valmiilta. Sellaisille ihmisille toki eri asia, joista se tuntuu luontevalta.
kukaan normaali mies ei ala odottelemaan 1-2kk pihtausta..kolmansilla treffeillä pitää olla fysiikkaosasto koettu, jos ei ole , niin homma on ohi.
voi käytännössä odotella josko nainen lopettaa pihtaamisen, koska ytmillä kuitenkin mahdollisuus panna muita naisia. Periaatteessa ei kuitenkaan ole mitään järkeä jäädä odottelemaan pihtailun loppua. Näet, jos nainen ei hyvin nopeastii halua panna miehen kanssa, mitä se nainen sitten oikeastaan haluaa. Miksi mies haluaisi naisen jonka motiivit miehen suhteen ovat muualla kuin paneskelussa.Ja, jos nainen ei halua panna, se tarkoittaa suoraan myös sitä, että mies ei ole naiselle kovin kiinnostava, Ja toisinpäin, miksi mies jäisi roikkumaan naiseen, joka ei ole kiinnostunut miehestä panokumppanina.
Ymmärrän tuon ajattelutavan (ainakin osittain) enkä toki itsekään rohkaisisi ketään roikkumaan suhtee(nalus)ssa jossa ei näytä ollenkaan seksuaalista vetovoimaa olevan.
Mutta entä jos on päivänselvää kummallekin, että ollaan toinen toisista kiinnostuneita myös panokumppaneina, muttei vielä mennäkään sänkyyn, koska halutaan selvittää ovatko motiivit toisen suhteen muuallaKIN kuin paneskelussa?
Oma nautinnon lajinsa on nautinnosta kieltäytyminen (tai sen pitkittäminen). Esim. se, että molemmat ovat räjähtämäisillään mutta menevät kumpikin omiin koteihinsa. Kaikkea ei tarvitse saada/testata heti.
Joskus siis "pihtaaminen" voi myös olla osoitus korkeammasta kiinnostuksesta, eikä suinkaan kiinnostuksen puutteesta. Mutta tietysti jos mies itse on kiinnostunut pelkästään panemisesta, niin sitten ei kummankaan aikaa kannata tuhlata.
No mutta jos aloitat parisuhteen, niin kuinka suuri osa siitä yhdessäolosta on panemista vaikka vuoden kuluttua? 5 prosenttia? Jos sitäkään. Ei ainakaan enää siinä vaiheessa, kun asutaan yhdessä.
Sinä haluat pelkän seksisuhteen ja se on ok, kunhan olet rehellinen siitä. Mutta jos etsii oikeaa parisuhdetta, niin aika monen muunkin asian tulee olla kohdallaan kuin seksin. Puhumattakaan siitä, että ainakaan minä en halua harrastaa seksiä tuntemattoman kanssa. Se ei silti todellakaan tarkoita sitä, ettenkö voisi olla hyvinkin kiinnostunut. Miehet on juuri noin yksinkertaisia, ei naiset.
Minusta hyvän miehen merkki on juuri se, että suostuu odottamaan. Jos ei suostu, ei varmasti muutenkaan ole oikea mies minulle. Miksi kukaan nainen ottaisi kumppaniksi miehen, jonka motiivit naisen suhteen on pelkässä paneskelussa? Eihän sellaisesta miehestä ole isäksi, eikä kumppaniksi.
Pääsisi vaan sinne sänkyyn asti ensin :))
Kyllä sitä pitää päästä panemaan viimeistään kolmansilla treffeillä. Ei nainen edes suostu kolmansiin treffeihin ellei pidä miehestä. Toisilla treffeillä jo nainen miettii että miten mahtaa sängyssä sujua ja pakko päästä kokeilemaan miehen panotaitoja.
Voi sitä miehestä jo jollain tasolla tai enemmänkin pitää, mutta ei se tarkoita että vielä täysin uskaltaisi tähän luottaa, kun ei tuossa vaiheessa toista oikeasti vielä edes juuri yhtään tunne. Kerran esimerkiksi rakastuin korviani myöten jo tokilla treffeillä, voisi melkeen sanoa että tunsin jotain hyvin äkillistä jo ensitapaamisella, vaikkei mies ollutkaan komea eikä se siis ollut pärstä mikä vei jalat alta (ainut kerta elämässäni kun sellainen saman tien rakastuminen kävi ja siksi sen tunteen muisto on mulle hyvin tärkeä). Mutta jostain syystä en ollut koskaan pelännyt ajatusta seksistä kolmansilla treffeillä niin paljon niiden vähemmän voimakkaita tunteita herättäneiden kanssa (se harvemmin on mulle mieluista tai luontevantuntuista silloinkaan ja aina jollain tasolla jännittää, mutta ei se noin voimakasta pelkoa silti ollut herättänyt niiden kanssa), kuin mitä nyt pelkäsin juuri sen tunteen voimakkuuden takia: kun ihastuminen oli niin huumaavaa, oli menettämisen pelkokin suurempi. Tuon kanssa jostain kumman syystä teki siinä vaiheessa vain halu olla kokoajan liki ja maata toisen kainalossa eikä ottaa mitään liian hätiköityjä riskejä.
Mikset voi antaa Ätmille pinppiä? Päästäisit kiltin ja romanttisen ATM-raukan tuskistaan ja antaisit hänelle uuden elämän, mitä se sinulta olisi pois? Tuskin edes kestäisi PARIA MINUUTTIA kauempaa.. mieti itsekkin järjellä !!
Kerran kokeilinkin, silloin kun menetin neitsyyteni - mies tuolloin tasan yhtä kokematon, luokkansa lyhin ja irkkaava nörttimäinen ATM. Yksi elämäni suurimpia morkkiksia ja sinnehän se häipyi heti kun oli päässyt poikuudesta eroon. Olin vielä tuolloin naiivisti ajatellut että ne ujommat ja kokemattomat nörttimiehet eivät tuollaista tekisi, varsinkaan toiselle neitsyelle. Mutta neitsytmiehet voivat jossain tapauksissa olla isokin riski, koska niiden paineet päästä harrastamaan seksiä ovat kaikkein suurimmat eikä voi tietää miten alkavat käyttäytyä kun ovat siitä suuresta "estostaan" yli päässeet. Alkuun tuo tapaus aiheutti mulle jopa ennakkoluuloja epäsosiaalisempia miehiä kohtaan, mutta nykyisin senkin tajuaa laajemmin ja ymmärtää että kokemattomiakin miehiä on tietysti erilaisia, on kusipäitä ja sitten on niitä oikeasti mukaviakin tapauksia.
Se taas "mihin luokkaan" kuuluvan miehen kanssa jatkossa olen riippuu ihan siitä kuka vastaantulevista sopivista ja samalla aaltopituudella olevista ihmisistä kykenee tutustumaan rauhassa ja odottamaan. Onneksi mulla ei ole kiirettä, koska en aio perustaa perhettä.
Ap, älä tuputa tyhmää mielipidettäs kaikille.
Jokasel on oikeus omaan filosofiaansa