oon tässä nähnyt kaiken laista tekstiä ja kommenttia mutta mä en ainakaan rupea mihinkään kaukosuhteeseen ei jestas mitä pelleilyä kaukosuhde se ei ainakaan kuulu millekkään nuorille vanhemmille henkilöille varmaan mutta voisin vaikka sanoa että 1/10000 on kunnollinen kaukosuhde jos on tuotakaan suhdetta ellei ole suurempikin sanon ihan suoraan että kaukosuhteet on aivan turhia ne ei voi onnistua ainakaan tässä iässä ja sen sanon omalla kokemuksella että jos ole toista kohtaan luotettava niin toinen ei ole sinulle mä oon aina ollut niin tyhmä että olen ollut aina luotettava henkilö jatkossa kannattaa harkita ennenkun rupeaa yhtään mihinkään.
kaukosuhteissa ei ole mitään järkeä!.
Young Man (88)
61595
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voivathan ne onnistua..Muutan itse ensivuonna yhteen rakkaani kanssa, tähän mennessä olemme eläneet kaukosuhteessa 1v. ja muutaman kuukauden.(Ja mitäs jos kertaisit äidinkieltä hieman, en havainnut yhtäkään pilkkua enkä pistettä[ellei lopun pistettä siis lasketa]tarkoitan siis että tekstistäsi oli hieman vaikea saada selkoa..)
Lintsannu äidinkielen tunneilta.. xD
Hei,
Aloitin itse kaukosuhteen 18-vuotiaana miehen kanssa joka on kotoisin, sanotaanko nyt vaikka niin etta yhdesta uudesta EU-maasta. Tapasimme eras kesa ulkomailla ja siita se alkoi. Kaksi vuotta kaukosuhteessa - kylla - ja se toimi. Matkustimme toistemme kotimaissa ja olimme molemmat kesat yhdessa toissa ulkomailla. Nyt olemme asuneet vuoden yhdessa maassa, joka ei ole kummankaan kotimaa mutta englanninkielinen maa kuitenkin. Kaukosuhde on siis paattynyt ja missaan vaiheessa ei tuntunut silta etteiko tama toimisi - on toiminut todella hyvin koko taman ajan. Ala siis tuomitse jollet tieda, silla jokainen tapaus on todellakin tapaus erikseen ja niita ei saa katsoa rykelmana.
Kaukosuhdekin on suhde muiden joukossa, jossa tarkeimmat tekijat ovat loppujen lopuksi luottamus ja rakkaus, ei niinkan valimatka. Valimatkasta selviaa kunhan pelisaannot ovat oikeat. Moni suhde kaatuu vaikka asuttaisiin vierekkaisissa taloissa (tai saman katon alla), mutta kaukosuhde voi kestaa pitkaankin. Ja jonain kauniina paivana kaukosuhteestakin tulee "tavallinen" suhde kun valimatka haviaa.
Ero tavallisen suhteen ja kaukosuhteen valilla on usein ainakin se, ettei kaukosuhdetta aloiteta jollei olla tosissaan - tavallinen suhde taas on helppo alottaa ilman suurempia ajatteluja, ja sitten huomataankin ettei se toimi.
On tietysti paljon paljon paljon kaukosuhteita joissa osapuolet eivat ajattele samalla lailla ja toimitaan muutenkin ajattelemattomasti, mutta loytyy myos meita jotka onnellisena kiittavat itseaan (ja toista) etta jaksoivat ne "pahat ajat" lapi.
:)
Huomasin juuri etta alkuperainen kirjoittaja on vm 88 - oikeassa olet, ei kannatakaan ryhtya kaukosuhteeseen, ylipaataan "tavalliseen" suhteeseen ryhtyminen siunun ikaisena ei viela ole niin tosissaan olemista. Kun ikaa tulee nyt osaa ajatella suhdettakin erilaisella tavalla ja huomata etta kaukosuhteessakin on jotain mita todella kannattaa arvostaa ja odottaa.
..hyvin turhautumisesi. olet vielä niin nuori, että haluat saada kaiken nyt ja heti! En sano tätä pahalla vaan vanhemman kokemuksella. Olen sinua 6 vuotta vanhempi ja asun avoliitossa mieheni kanssa, joka on alunperin 400 km päästä, aivan toiselta puolelta Suomea kotoisin. Kaukosuhde vaatii aitoa rakkautta, rehellisyyttä ja ehdottomasti luottamusta. Ja mahdollisuutta tapaamisiin useammin kuin kerran kuussa, ikävä raastaa muuten liikaa! :)
Me päädyimme yhteiseen kotiin ja elämme hyvin onnellisina. Kaunein teko mitä minulle on koskaan tehty oli juuri poikaystäväni muutto omalle paikkakunnalleni. Hän teki sen minun vuokseni ja olen yhä edelleen kahden yhteisasumisvuoden jälkeenkin kiitollinen siitä. Täältä hän ei tuntenut ketään eikä ollut käynytkään ennen kuin tapasi minut. Teko kertoo aidosta rakkaudesta, jolloin toisen eteen tekee mitä vain. Hän luopui kaikesta entisestä ja uskalsi ottaa harppauksen tuntemattomaan..joka kannatti! Rehellisesti sanottuna minusta ei ehkä olisi ollut siihen, että olisin jättänyt kaiken taakseni, mutta tilanteemme ovatkin hyvin erilaiset..
Mulla on tässä kaveripiirissä niin monella kaukosuhteen perusteella rakennettua suhdetta. Siinnä on aina se tietty epävarmuus, mutta jos ei jaksa täällä olla toisen kanssa niin ei jaksa oikeastikkin olla. Aivan hyvä paikka tämä netti tutustua toiseen. Nuoremilla on vain ehkä kulkeminen vaikeampaa kun ei ole ajokorttia ja on koulut...