pelokkaita naisia....

mä oon 16v. ja tuntuu et nuoremmat että vanhemmat tytöt kattoo oudosti jos esim oon esim itekseni pimeällä illalla itsekseni lenkillä.....naurettavaa...ja mummot kattoo ihan mihin aikaa päivästä ku jotai murhaajaa vähintään.

Kyllä sitä pimeään aikaan katsoo vastaantulijoita erisilmällä kuin päiväsaikaan.
En nyt sentään mitään 16-vuotiaita pikkupoikia pelkää, mutta kun paskaa tapahtuu ja jos sattuu osumaan kohdalle, niin eipähän sitten kukaan tule jälkikäteen syyttelemään varomattomuudesta, näitä syyttelijöitä nimittäin löytyy uskomattoman paljon.

Oliko tuo aivan todellinen?

Pitää varmaan ruveta varomaan itseään että ei vain vahingossa melkein-raiskaa naista.

Ei v***u, pitää varmaan mennä baariin ja alkaa kasvattamaan kunnon kaljapötsiä, se ei tiemmä ole vielä vaarallista käyttäytymistä.

Takuulla olisin pelännyt, ainakin vähän ollut varuillani. Tosiasia on, että tämä on aina vain vaarallisempi maailma. Kaikkea sattuu ja tapahtuu ja voi sattua myös minulle. Tässä lähinurkilla, missä asun, joku huumeissaan oleva häiskä puukotti keskellä yötä täysin viatonta vastaantulijaa (hengenlähtö oli lähellä) ja muutakin on tapahtunut. Mielellään en yksin edes kulje jalan (pyörällä on jo suht turvallista tai jos jalan, niin joku, joko mies tai nainen, seurana) pimeällä - kaupungissa. Metsässä en ole pelännyt koskaan, ellei lähellä sitten ole asutusta tms. mikä tarkoittaa, että vastaan voi tulla joku sekopää.

Juuri pari iltaa sitten harhauduin epähuomiossa kävelylenkilläni katuosuudelle, josta oli valot jostain syystä pimeänä. Tien vieressä oli paikallisten pultsareiden kokoontumispusikko ja sieltä kuului sellaista älämölöä (niin miesten kuin naisten) että kyllä sydän alkoi takoa ja askel tiheni vaikka järki sanoikin ettei nuo nyt ainakaan minusta piittaa. Ne yksin tai pieninä ryhminä kulkevat miehet ovat yleensä niitä, joita kannattaa ihan todella pelätä...

Toki vastaan, jos minua esim. puhutellaan, mutta varuillani olen. Ihmiset ovat vaarallisia. Tai vähintäinkin arvaamattomia.

onko ennakkoluulo oikea sana...

Tiedän, että suurin osa pimeällä tai yksinäisillä paikoilla yksin liikkuvista miehistä on aivan kunnollisia ihmisiä; he ovat tulossa kotiin tai menossa jonnekin tai sitten lenkillä. Siitä huolimatta minulle tulee epämiellyttävä olo, jos lähettyvillä ei ole muita ihmisiä ja vastaani tai perässäni kävelee mies. Varuillaan oleminen on erityisen ikävää siksi, että pidän aamuvarhaisista lenkeistä, ja lenkki voi joskus mennä vähän pilalle, kun pulssi nousee perässäni tai vastaani juoksevan, täysin kunniallisen miespuolisen lenkkeilijän tuottamasta säikähdyksestä. Muutenkin on ikävä juosta, kun on koko ajan varuillaan.

(Kohti juokseminen ylipäänsä aiheuttaa jonkinlaisen alkukantaisen reaktion.)

Ei sille mitään mahda. Tyhmiä asioita tapahtuu; minun kulmillani on parin vuoden sisään tapahtunut niitä muutamakin. Suurin osa miehistä on ikäviin tapahtumiin täysin viattomia, ja olen pahoillani siitä, että joudutte kohtaamaan säikkyjä naisia. Vaan eipä se ole meidän naistenkaan vika; minusta on ihan fiksua tiedostaa, ettei maailma aina ole täysin turvallinen.

Vaan olis ihanaa, kun vois juosta missä vaan ja milloin vaan!

En siis kuvittele, että jokainen mies on raiskaaja; siitä huolimatta suhtaudun varauksella miehiin, jos lähettyvillä ei ole muita ihmisiä.

Tuon artikkelin "Melkein raiskauksen" ajatus on hyvin kyseenalainen. Mitään vankempia todisteita raiskausaikeista ei ollut.

Miehen käytökselle oli parikin muuta mahdollisuutta:

1) Hän oli tulossa juttelemaan viattomassa tarkoituksessa.
2) Hän ei ollut tulossa juttelemaan, vaan aikoi "kadota" joka tapauksessa.

Mielestäni on aika kyseenalaista ruveta lisäämään poliisivalvontaa julkisilla paikoilla monien "melkein raiskausten" takia.