Tuota onkohan valmista paperia ositukseen vai käykö "ruutupaperi" ja mitäköhän siinä pitäisi ilmetä.Tuo harkinta-aika alkoi noin kuukausi sitten. Asutaan jo eri osotteissa ja penskat on maailmalla kun avioliitossa ollaan oltu 29v.Syy eroon on vaimon mielestä puhumattomuus ja vähän kummallakin malliin mä ajattelin, mä luulin vaikkei kumpikaan olla selvinnäkiöitä. Nyt jos ei jo myöhästä ni katotaan saadaanko noita solmuja auki vaikka näyttää aika pahalta. Kyllä kai osituksen voidaan tehdä itsekin kuten esim. perunkirjoituksenkin eikä tarvita ns. raskasta kalustoa.
Ositusneuvoa kaipaava
hippi2
1155
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ositus kannattaa ilman muuta tehdä eikä sen tekeminen estä teitä aloittamasta parisuhdettanne uudelta pohjalta, jos niin on tarkoitettu. Jonkinlainen sopu ja yhteisymmärrys on syytä säilyttää kun omaisuutta jaetaan. Lopulta ositus voidaan kirjata kahtena samansisältöisenä kappaleena vaikka ruutupaperille. Kannattaa laittaa maininta, ettei kummallakaan sopijaosapuolella ole osituksen teon jälkeen huomauttamista eli riitauttamista eli vältetään mahdolliset käräjöinnit. Kaksi tolkuissaan olevaa todistajaa pistää nimensä alle ja sopimus on pitävä ja pätevä.
Joka paikkakunnalla, kiinteistövälityksissä ja pankeilla on palveluksessaan lakimiehiä ja asianajajia, joilta voi kysellä puhelimitse ositukseen liittyviä asioita ilman kustannuksia kunhan antaa ymmärtää että heidän tehtäväkseen voisi antaa osituksen laatimisen. Tällaisen tarjouspyyntökierroksen aikana voi saada jututettua useampaa asianajajaa sen verran ettei enempiä lakineuvoja vähään aikaan kaipaakaan.
Osituspapereihin kannattaa myös laittaa merkintä irtaimiston jakamisesta, että mihin päivämäärään mennessä irtain tavara on sovitusti jaettu. Useammalta eronneelta olen kuullut, että eksällä on vielä vuosienkin jälkeen tullut tarve palata hakemaan erotohinassa "unohtuneita" hänelle rakkaita tavaroita. Suulliset sopimukset erotilanteissa eivät ole yhtä päteviä kuin kirjalliset. Ei kannata siis sopia siltä pohjalta, että "olkoon pianosi täällä kunnes saat asumisjärjestelysi kuntoon ja haet sen sitten kun sinulla on taas tilaa, ei kiirettä..." Parempi kertarytinä kuin ainainen natina. Asiat välillä mutkistuu kun ne pitkittyy.
Pariterapiaakin voisitte vielä kokeilla suhteen kuntoon laittamiseksi, jos molemmat osapuolet ovat suostuvaisia. Mutta ei tämä yksin oleminenkaan ole lopulta yhtään hullumpaa kun ajatukseen tottuu. Ero voi avata silmiä näkemään elämä uudelta kantilta, eikä se välttämättä ole huono asia kenenkään kannalta. On se rankkaa silti, pakko myöntää. Tsemppiä teille.