Kun kihlauksen aika tulee...

miehillä käsittääkseni kihlasormus on samalla myös vihkisormus... naisilla vaan ne on erikseen, jos haluaa kaksi sormusta. Eip ole ikinä tullu vastaa miestä jolla olis erikseen molemmat...

Jaa, no en minä ainakaan tiedä, miksi sinulla on tuo käsitys - itselläni on se, että kun kihlaudutaan, ostetaan sormukset ja that's it. Meillä on mieheni kanssa samanlaiset kihlasormukset, kun taas vihkisormukseni on se kaunis timanttisormus ja mikäli olen oikein ymmärtänyt, tuollainen on ollut aikalailla vallalla oleva käytäntö. Miehelläni oli kirkkoon mennessä kihlasormus sormessaan ja minulle ujutettiin toinen sormus.

Kyse on tavasta, ei mistään lainalaisuudesta. Ilman sormuksiakin voi olla toiseen täysin sitoutunut ja sitten taas toisaalta, eipä se sormuksen/sormuksien sormessa olo jarruttele pettämästä, jos niinkseen tulee.

Nykyään, kun saatetaan olla useitakin vuosia yhdessä ennen häitä, on kihlasormus molemmilla merkki myös ulos päin sitoutumisesta. Muutenkin varmaan tasa-arvo vaikuttanut tähän asiaan, kun nykyisinhän enemmänkin "mennään kihloihin" sen sijaan että mies aivan yllättäen onkin hankkinut jostain sormuksen. Ja onhan se muutenkin kaunis ele, että molemmilla on samanlaiset sormukset sormissa!

Miehet eivät ole usein niin kiiltävien esineiden perään kuin naiset, mistä johtuen miehet eivät useinkaan halua erillistä vihkisormusta. Ei sellaisen hankkimisessa toisaalta mitään vikaakaan ole.

Kosiminen=kihlaus ei edellytä minkäänlaisia sormuksia. Kihlaus tarkoittaa sitä, että sovitaan, että mennään naimisiin. Se voi tapahtua niin, että mies dramaattisesti polvistuu ja pyytää vaimokseen tai se voi tapahtua niin, että sohvalla lauantaisaunan jälkeen jutellaan ja päätetään, että voisihan tämän suhteen virallistaakin.

Usein kihlauksen merkiksi hankitaan molemmille samanlaiset sormukset. Kihloissa voi kuitenkin olla ihan ilman sormuksiakin, ja toisaalta teinit voivat vaihtaa sormuksia olematta silti kihloissa (aikuisetkin tätä tekevät, eli sormukset hankitaan ja sovitaan että ollaan kihloissa mutta ei mennä ikinä naimisiin, sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä todellisen kihloissa olemisen kanssa).

Sellaiset kihlaukset, missä mies ihan yhtäkkiä polvistuu ja pyytää vaimokseen ja kaivaa taskustaan juuri oikean kokoisen sormuksen, kuuluvat amerikkalaisiin elokuviin.

Mahtaako tuohon mitään virallista etikettiä olla. Ennen vanhaan mies vei kihlat naiselle, jolloin nainen harkitsi kosintaa. Oli tavallista, että kihlat palautettiin. Mummo kertoi, että hänen äidilleen oli tuotu useat kihlat.

Sitten tuli muotiin, että molemmille hankittiin kihlasormukset kosinnan ja tulevan avioliiton merkiksi. Naiselle hankittiin lisäksi erikseen vihkisormus ja mies käytti sitä samaa kihlasormusta vihkisormuksena.

Seuraavaksi keksittiin, että kihloissa on muuten vain mukavaa olla, eikä kaikki mieltäneet sitä miksikään lupaukseksi avioliitosta.

Minä olen ollut kaksi kertaa kihloissa. Ensimmäisen kerran kosin ja myöntävän vastauksen saatuani riensimme ostamaan molemmille kihlasormukset. Naimisiin asti emme onneksi ehtineet.

Viimeisellä kerralla olin vanhanaikainen. Kosin ja myöntävän vastauksen saatuani tuleva vaimoni piti kihlasormusta. Kun menimme naimisiin, molemmille hankittiin vihkisormukset.

Että tehkää niin kuin haluatte. Laki ei tunne asiaa ja mahdollinen etikettikin on tehty rikottavaksi. Olenpa nähnyt miehiäkin, jotka ovat vaihtaneet kihlasormuksen vihkisormukseen ja joku jopa pitää molempia aivan kuin naiset konsanaan.

Siis kihlauksessa molemmille hankitaan sormukset, naimisiin mentäessä sitten yleensä vain naisen sormeen pujotetaan sormus.

Amerikkalaista hömppää, tuo iso timantti kun mennään kihloihin.

"Siis kihlauksessa molemmille hankitaan sormukset, naimisiin mentäessä sitten yleensä vain naisen sormeen pujotetaan sormus."

Juuri näin. Tosin nykyään on yhä yleisemmin tapana että myös mies saa vihkisormuksen. Vanha perinne on kuitenkin se että vain nainen saa vihkisormuksen.

"Siis miksi ihmeessä minulla on aina ollut sellainen käsitys, että kun mies kosii, niin vain naisen sormeen ujutetaan kaunis timanttisormus."
- Siksi, että olet katsonut niin paljon AMERIKKALAISIA elokuvia, ja saippuasarjoja.

"Ja nyt olen sitten alkanut ihmettelemään, että miksi kihloissa olevilla miehilläkin on vasemmassa nimettöässään (ei ihan timantti- mutta kuitenkin) sormus."
- Tämä on SUOMALAINEN tapa

"Ainakin kaikilla sukuni miehillä on vain se sormus, joka on kirkossa naimisiin mennessä saatu :)"
- Sukusi on sitten jostain muualta päin kotoisin, kuin Suomesta, ja suvussanne toimitaan alkuperäisen kotimaan tapojen mukaan.

Kun sukulaistyttöni kihlautui Englannissa, siellä ihmeteltiin miksi sulhanenkin haluaa kihlasormuksen. Ainakin anglosaksisissa maissa, vain naiselle ostetaan kihlasormus (varatun merkiksi) ja mies saa esiintyä vapaana vihkimiseen asti. Meillä Suomessa on omaksuttu sellainen tapa, että myös mies esiintyy varattuna jo kihloissa ollessaan. Avioliito sitten sinetöidään vain naisen vihkisormuksella.

Nämä ovat kuitenkin vain omaksuttuja tapoja. Mitään lakia ei asian tiimoilta ole olemassa.

Käsittäkseni joissakin maissa myös miehellä on kaksi sormusta kuten naisella. Suomessa siis pääsääntö on se, että kihlautuessa kummallakin on samanlaiset sormukset (yleensä kivetön kultainen rengas, joskus valkokultainen ja teineillä usein hopeiset). Vasta vihittäessä avioliittoon mies pujottaa naisen sormeen kihlasormuksen lisäksi vihkisormuksen, joka on usein kivellinen.

Olen ollut Suomessa häissä, jossa kummallakaan ei ollut kihlasormusta. Niinpä häissä kumpikin sai ensimmäisen sormuksensa nimettömään, joka olisi siis vihkisormus. Nämä sormukset olivat erilaiset eli vaimolla oli timanttisormus ja miehellä sileä kultainen sormus.