Johtajien palkat pilvissä

Vaikka johtajien palkoista on puhuttu mediassa paljon, suomalaisilla on kovin vääristynyt käsitys siitä, millä tasolla toimitusjohtajien ansiot oikeasti liikkuvat. Taloussanomat teetti asiasta kyselytutkimuksen, jonka tulokset kertovat asiantuntijan mukaan eliitin vieraantuneen täydellisesti kansasta.
Toimitusjohtajien ansiot ovat monikymmenkertaiset tavalliseen työntekijään verrattuna. Helsingin Sanomien toukokuisen selvityksen mukaan suuren suomalaisen pörssiyrityksen toimitusjohtajan peruspalkka ilman bonuksia oli viime vuonna keskimäärin 654 106 euroa. Kuukausipalkaksi muodostuu siis noin 54 500 euroa.
Suomalaisen palkansaajan keskitulo oli viime vuonna bonuksineen 38 000 euroa eli reilut 3 000 euroa kuukaudessa.
"Palkat karanneet
aivan kohtuuttomuuksiin"
Suuri ero kansalaisten hahmotteleman sopivan palkkatason ja todellisuuden välillä on helppo selittää.
– Yksinkertainen selitys on se, että pörssiyhtiöiden ylimpien johtajien palkat ovat karanneet aivan kohtuuttomuuksiin. Palkkataso luo yleistä ahneuden ja kohtuuttomuuden ilmapiiriä, Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo sanoo.
Tutkimustuloksista ilmenee myös, että kuilu eliitin ja normaalien palkansaajien välillä on syvä.
– Taloudellinen eliitti ja palkansaajat ovat täysin vieraantuneita toisistaan. Se, mitä ihmiset pitävät kohtuullisena, on monin verroin vähemmän todelliseen tilanteeseen verrattuna. Käsitykset kohtuullisuudesta ovat erkaantuneet toisistaan, Hiilamo sanoo.
"Pieni piiri
päättää palkoista"
Toimitusjohtajien palkat karkaavat Kelan Heikki Hiilamon mukaan pilviin siksi, että yhtiön omistajaohjaus ei toimi toimitusjohtajan palkan osalta.
– Omistajat eivät tosiasiallisesti pysty käyttämään omaa valtaansa, vaan entiset ja nykyiset suuryritysten johtajat ovat miehittäneet eri yritysten hallitukset ja päättävät hyvä veli -verkostossaan toistensa palkoista. Tässä on kyse tietynlaisesta korporatismista, jossa pieni verkosto pyörittää koko järjestelmää, Hiilamo sanoo.
Zyskowicz oli keväällä Hiilamon kanssa samoilla linjoilla. Ratkaisu ongelmaan on Hiilamon mukaan kuitenkin helppo: nettiäänestyksen tuominen yhtiökokouksiin, jolloin valta palautuisi omistajille.
– Toimitusjohtajan palkka on yrityksen omistajien asia, eikä välillisten vallankäyttäjien eli yhtiön hallituksen tulisi päättää siitä, hän sanoo.
Toimitusjohtajien palkkatasoa perustellaan usein sillä, että johtajat tuottavat yritykselle huomattavasti lisäarvoa. Tuotetun lisäarvon määrää ei kuitenkaan kyetä mittaamaan tarkasti.
Toimitusjohtaja kiistää
kohtuuttomuuden
Palkitsemisjärjestelmiä suunnittelevan Alexander Corporate Financen toimitusjohtaja Yrjö Kopra on usein puhunut tuloerojen puolesta.
Hän myöntää toimitusjohtajien palkan olevan moninkertainen keskipalkkaan nähden, mutta huomauttaa, että kansainvälisessä vertailussa Suomen palkkaerot ovat suhteellisen pieniä.
Kopran mukaan pörssiyhtiön hallituksen pitää pystyä perustelemaan toimitusjohtajan palkka yhtiön omistajille.
– Kenellekään muulle palkkaa ei tarvitse perustella. Se, miten pörssiyhtiöt käyttävät rahansa, on täysin heidän asiansa.
Kopra kannattaa sellaista palkkarakennetta, jossa kuukausipalkka olisi melko maltillinen, mutta menestykseen sidotuilla mittareilla eli palkkiojärjestelmillä olisi selkeästi ylipainoa. Kopra kuitenkin myöntää, että tuotettua lisäarvoa on vaikea arvioida.
– Tieteellisen tarkasti toimitusjohtajan tuomaa lisäarvoa ei varmaankaan voida mitata koskaan, hän sanoo.
"Väitteet hyvä veli -verkostosta
toiselta planeetalta"
Yrjö Kopran mukaan nimenomaan yhtiön hallituksen tulee päättää ylimmän johdon palkoista, sillä yhtiökokouksella ei ole tarvittavaa kykyä siihen.
– Jos menee katsomaan yhtiökokousväkeä jonnekin messukeskukseen, siellä on varmaan kaikenlaisia osaajia eri aloilta, aika suuri osa näyttää olevan eläkeläisiä. Eihän se voi siellä tapahtua se päätös, vaan sen täytyy tapahtua pienemmässä porukassa, Kopra sanoo.
Puheet pienestä verkostosta, jonka jäsenet nostavat toistensa tuloja, hän tyrmää naurettavina.
– Täytyy olla aika ulkona tästä maailmasta, jos väittää Ben Zyskowiczin tapaan, että palkat nousevat sen takia, että siellä kaverit järjestelevät toisillensa etuja. Ei tällaista voi väittää, jos on vähänkin mukana asioissa.