tunnetteko yli 25 vuotiaita jotka asuvat vanheempien luona? ovatko millaisia ihmisiä?
aikuiset vanhempien luona asuvat.
;DD
20271
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
sekalaista sakkia niiku ihmiset muutenkin. mitä väliä loppujen lopuksi sillä on asuuko ihminen vanhempiensa luona, kimppakämpässä kavereiden/sisaruksen kanssa tai avo/avioliitossa kumppanin kanssa. YKSIN ASUMINEN JA ELÄMINEN ON SAATANAN KALLISTA SUOMESSA!
terveisin itsekseen asuva mies.
Mitä jos menisit itse tutustumaan.
Tunnen itseni. Asuin 35-vuotiaaksi vanhempieni luona. Ja olen suoraan sanottuna surkea nyhverö, oikein perinteinen peräkammarin poika. Poikuuteni on edelleen tallella, eikä ole koskaan ollut yhtään kaveria. Katson pornoa ja runkkaan paljon. Mutta so what? Minulla on oikeus olla nynny ja runkkari jos niin haluan. Haistakaa kaikki normaalit kuulkaa pitkä hiivainen valkovuotovittu ja työntäkää elämä peränne reikään!
Tätäkö kysyy joku muija joka on 16-vuotiaasta alkaen asunut poikaystäviensä kanssa halvalla?
Rahalla pääsee ja p*llulla SAA.
Omistusasunnon osto on nykymarkkinoilla sama kuin pelaisi venäläistä rulettia.
Kuka on niin hölmö että luulee ettei voi saada lopputiliä ennen kuin laina on maksettu?
http://www.youtube.com/watch?v=WqdUZwchOa4
Äidin luokse muutin asumaan 2000-luvun alussa 26-vuotiaana muutamaksi vuodeksi asumaan. Sitten meni huumorintaju lopullisesti ja löysin tieni takaisin asumaan yksin.
Kyllä vaan.
Tunnen yhden 43-vuotiaan ruman ja lihavan ikineitsytnaisen, joka jäi äitinsä kanssa asumaan lapsuus- ja nuoruusaikaisten traumojensa takia, ja siirtyi vuosien myötä äitinsä henkilökohtaisesta avustajasta omaishoitajaksi.
Totaalinen luuseri ja elämästä vieraantunut hylkytavara rumilus, jolla ei tee mitään. Omaishoitajana vielä sentään yhteiskunnalle hyödyllinen, mutta kohta siitä ei ole enää siihenkään.
:-D Ei jessus! Kyllä minä olen kova ja ankara itselleni! :-D Mutta sekös vaan minua naurattaa! :-D :-D
Mitä juttuja sulle nuoruudessa sitten oikein tapahtui vai haluatko niistä kertoa?
Minua kiusattiin noin 4-vuotiaasta kuudennen luokan keväälle asti. Jonkun verran vielä yläasteella mutta käytännössä kiusaaminen päättyi siihen. Kiusattiin tarhassa, koulussa, matkalla kouluun ja koulusta kotiin. Ei koko ajan mutta sen verran usein, että opin pelkäämään kiusatuksi tulemista ja 99.9% kiusaajista oli poikia. Ulkoköä haukuttiin ja siitä kehkeytyi huono itsetunto, tyytymättömyys itseeni ja virheellinen kehonkuva.
Mutta tässä ei todellakaan ole kaikki. Niistä muista en halua kertoa, siellä on sellaisia asioita joista on vaikea kertoa, vaikka tuntisi toisen ihmisen todella hyvinkin.
Sanotaan nyt vielä se, että ensimmäisen traumani koin 3-vuotiaana ja siitä eteenpäin minulla on ollut pitkäaikaisia stressitiloja ja yksittäisiä traumaattisia tilanteita siihen päälle. Parikymppisenä sain eräänä iltana mieleeni 21 vuotta olleen torjutun muiston, jonka merkitystä en ole halunnut, enkä uskaltanut, ottaa selvää. Se vaatisi menoa hypnotisoitavaksi, enkä oikeastaan ole 100% varma haluanko edes tietää mitä muistosta saattaisi avautua, koska minulla on tuosta ajanjaksosta muutenkin virheellisiä muistoja ja käsityksiä.
Minulle on sanottu useasti, että minulla on raskas tausta, jopa sanottu että järkyttävä menneisyys. Ja että olen kokenut niin paljon raskaita asioita, että on ihme että olen ylipäänsä elossa (eli en ole tehnyt itsemurhaa tai elänyt muuten itsemurhahakuisesti) tai etten ole ollut pysyvässä laitoshoidossa jo vuosikymmenien ajan. Minulla on kuulemma niin vahva psyyke, että joku toinen ei olisi kestänyt kaikkea sitä, mitä minä olen joutunut kestämään.
Järkyttävää kuultavaa. Itse en varmaankaan olisi kestänyt. Itseänikin on kiusattu peruskoulussa, oikeastaan jo ensimmäisellä kouluviikolla mutta eniten seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla. Itse en varmaankaan olisi selvinnyt sinun taustallasi. Jaksamisia sinne!
Kiitos! :-)
Kiusatuksi tuleminen on aina raskasta ja jättää jonkinlaiset jäljet, valitettavasti :-(
Niin on jättänyt täälläkin päässä.
:-(
Jaksamisia sinulle myös!
Kiitos.
YEAH! Nyt herahtaa, NUSSIKAA!!!!
Tunnen itseni. 28v totaalikokematon mies joka muuttaa ensimmäistä kertaa pois tämän vuoden loppupuolella omistusasuntooni heti kun se valmistuu. Hyvää kannattaa odottaa?
Kyllä kannattaa. Jos yhtään energiaa riittää, niin aloita bodaaminen nyt ja uusi vaatekaappisi jos on tarvetta. Asiat kuntoon nyt ja siinä vaiheessa kun muutat, olet varsinainen herkkupala naisille.
Kroppa ja vaatteet on olleet kyllä jo pidemmän aikaa kunnossa joten niistä ei varmasti ole ennenkään naisenpuutteeni johtunut.
Parempi se on koton vanhempien luona asua ko kadulla. Niinpaljo suomeski asunnottomii ko ei kasvukeskuksis vuokra asunnot riitä kaikil.
Kyllä se jännempi elämä on juuri kadulla asua. Kesä on parasta aikaa. Talveksi voi vähän rötöstellä että pääsee valtion hotelliin pakkasten ajaksi.
Risuparta ja resut vaatteet pitävät naisetkin loitolla. Ainakin hajuraon verran.