Vähäjärkinen miesystävä oli aiheutaa kimpparaiskauksen

Aika nopeasti pojat hiljenivät ja tapahtui jotain vähän kummallista. Matti ja Mirja makasivat vastakkain vatsoillaan kulmasohvalla ja silittivät kissaa. Vuorotellen, Mirja Matti Mirja Matti. Eniten kummallista tuossa oli mieletäni se, että Matti ei ollut tullut ennen Mirjan kanssa ollenkaan toimeen. Kuten ei kai moni muukaan. Mirja oli luonteeltaan hyin äkäistä sorttia ja käytöstapoja hänellä ei juurikaan ollut. Mirjan kotona juotiin paljon ja hänen vanhempansa olivat eronneet ja muuttaneet taas yhteen monia kertoja. Joka kerta solmittiin uusi virallinen avioliitto.

Antti käveli huoneessa edestakaisin ja katseli minua. Hän kävi taas käsiksi käsivarsiini, kuten silloin rannallakin, josta kerroin aiemmin. Sama typerä hymy ja kova ote. En saanut itseäni irti vaikka riuhdoin ja yritin tosissani. Antti oli isokokoinen mies ja harrasteli jonkin verran punttien nostelua. Tajusin, että olen pulassa. Olimme pariskunnan yksityisasunnolla omakotitalon yläkerran vuokrahuoneistossa. Vuokraisäntäperhe oli poissa jossain Juhannuksenvietossa ja kotosalla oli isännän vanha äiti. Vuokrapasikunta, siis Antti ja Mirja olivat luvanneet katsoa muorin perään, kun kerran pysyivät kaupungissa. En siinä vaiheessa kuitenkaan tiennyt muorista mitään, eikä tieto olisi auttanutkaan, ei vanhaa avutonta muoria olisi voinut avuksi pyytää. Antti ei irroittanut otettaan ja näin hänen kasvoillaan vaan saman tyytyväisen ääliömäisen ilmeen. Olisin satimessa.

Matti ja Mirja jatkoivat kissan silittämistä ja nauroivat toisilleen. Minun ja Antin tilanne sai vain nopeita ohimeneviä silmäyksiä. Mirja ja Matti näyttivät tyytyväisiltä asioiden kulkuun. En sen enempää ajatellut enää toimintaani, vaan päätin pelastautua keinolla millä hyvänsä. Huusin ja pyysin Anttia irrottamaan otteen, ja kun sekään ei auttanut, iskin hampaani Antin käsivarteen, molemmat kätenihän olivat puristusotteessa. Purin lujaa. Sen jälkeen tunsin kovan nyrkiniskun kasvoillani. Myös Antin ote käsivarsistani oli hellinnyt.

Ajattelin heti että lähden tieheni välittömästi. Otin villatakkini ja laukkuni tuolilta, johon olin ne jättänyt ja lähdin ulko-ovea kohti reippaasti. Matti joka oli huomannut lähtöaikeeni tuli juuri eteeni ennenkuin pääsin eteisen ovelle. Hän yritti estää pääsyni ulos ja levitti vielä käsivartensa, etten olisi päässyt livahtamaan. Huone oli pieni hellahuone ja ihan vieressä olevalla tiskipöydällä oli leipäveitsi. Tartuin leipäveitseen ja uhkasin sillä Mattia. Matti ei liikahtanutkaan, hän ei ilmeisesti tajunnut, että olin tosissani. Huusin kovaa ja uhkaavasti, pois tieltä. Huusin silmittömästi yrittäen saada hänet ymmärtämään, että hänen oli syytä väistyä ja olin tosissani.

Tiesin, että jos en olisi toiminut niin kuin toimin, pelini olisi menetetty. Tosin en selvästi koko tapahtumien aikana ymmärtänyt, mitä he halusivat. Olin kuitenkin paria vuotta aiemmin kokenut raiskatuksi tulemisen ja oli muutakin kokemusta miesten väkivaltaisuudesta heidän tavoitellessaan minun kauttani tyydytystään. Huusin kolme selvää varoitusta niin selvästi ja kovaa kuin pystyin ja uhkasin samalla Mattia veitsellä. Matti vain seisoi edessäni typerä ilme kasvoillaan eikä hän väistynyt. Lopulta löin. Lyönti osui vyön solkeen. Löin yhteensä kolme kertaa ja joka kerta lyönti osui siihen samaan vyönsolkeen.

Viimeisen kerran jälkeen Matti kuitenkin uskoi, että oli syytä päästää minut menemään. Pakenin rappuihin ja ulos. Harpoin hiekkatietä pitkin ainoana suuntana pois. Matti juoksi minut kiinni ja roikkui kintereilläni ja yritti selittää jotakin, mistä en tajunnut mitään. Selvää oli minulle, että olin selviytynyt hirviöiden kynsistä.

Mitä sen jälkeen tapahtui? Jatkuu myöhemmin.

Seuraavana päivänä Mirja ja Antti olivat käyneet yhden kaveripariskunnan luona ja siellä oli kerrottu tapahtumista jotakin. En tiedä vieläkään mitä. Ainakin Mirja oli heittänyt vitsinä, että jos olisin osunut Mattiin sillä leipäveitsellä, niin häntä olisi harmittanut, kun se olisi varmaan viety todistusaineistoksi. Tapausta kerrottiin vitsinä.

Varsinkin Antti suhtautui minuun tapauksen jälkeen ylimielisesti. Syynä ylimielisyyteen oli, että minä olin huutanut heidän vuokra-asunnossaan ja häirinnyt heidän vuokrasuhdettaan. Antin oli kuulemma myös ollut pakko lyödä minua, koska olin kuulemma huutanut siellä.

Tapahtumalla oli runsaasti seurausta. Riitelimme Matin kanssa tapauksesta noin kerran viikossa usean vuoden ajan. Koko aikana Matti ei myöntänyt että heissä oli mitään vikaa tai että he olisivat tehneet mitään väärää. Kärsin ahdistuksesta enkä osannut juurikaan hakea apua. Tiesin, että minun olisi ollut jätettävä myös Matti. Tuollainen tapaus ei kuitenkaan enää toistunut. En sietänyt minkäänlaista henkistä väkivaltaa vaan riita syttyi todella helposti.

Lopulta, vuosien jälkeen sain Matin tunnustamaan asian. Matti kertoi, että he olivat kolmestaan suunnitelleet, että voitaisiin olla ryhmäseksiä. Se selitti minulle asian, ja palaset loksahtivat kohdalleen. Minun ja Matin välit hiukan helpottuivat niiltä osin ja Matti sanoikin, että oli hänelle suuri helpotus, kun hän voi asian tunnustaa.

Kerran Antti oli käymässä meillä, eikä tervehtinyt minua vaan katseli taas ylimielisen näköisenä. Sanoin vain, että ollaanpa sitä koppavia, kun ei tervehditäkään. Antti katsoi kysyvästi veljeensä ja kysyi että tietääkö se. Todellakin, ihan tuolla lauseella, TIEÄÄKÖ SE. Matti vastasi että tietää, hän kertoi.

Annoin Mirjalle ja Antille porttikiellon asuntooni, jossa Matin kanssa edelleen asuin, vaikka en heidän kanssaan muutenkaan enää missään tekemisissä ollut.

Tuon tapauksen jälkeen aloin opiskella ja kun sain suunnittelemani opinnot valmiiksi, tein seuraavan siirron ja jätin Matin. Jätin hänet aika tasan kymmenen vuoden seurustelun jälkeen.

Anteeksi en ole antanut heille kenellekään enkä tule antamaankaan. Ajattelen, että ovat luonteeltaan sellaisia, että eivät kaipaa mitään hyväksyntää minulta. Eivätkä sitä tarvitsekaan. Ainakin Antti on naimisissa, ei Mirjan, vaan erään toisen kanssa ja heillä lienee ainakin kaksi poikaa. Mirajsta en tiedä, mutta hänellä on lapsia ainakin. Jos olen oikein ymmärtänyt, Matti on ainakin ollut naimisissa Mirjan monta vuotta nuoremman siskon kanssa. Heidän lapsistaan en tiedä, onko niitä.

Itse olen ollut pitkässä suhteessa mieheen, joka oli ammatiltaan juristi. Hän kuoli pois muutama vuosi sitten, eikä meillä ole lapsia.

"Varsinkin Antti suhtautui minuun tapauksen jälkeen ylimielisesti. Syynä ylimielisyyteen oli, että minä olin huutanut heidän vuokra-asunnossaan ja häirinnyt heidän vuokrasuhdettaan. Antin oli kuulemma myös ollut pakko lyödä minua, koska olin kuulemma huutanut siellä."

Tuohon vielä, että pääasia, mikä vika minussa sitten vielä oli, minkä takia minä olin riehunut siellä heidän asunnollaan oli kuulemma, että minä olin ollut mustasukkainen.

Koko Juhannusillan riehunta oli kuulemma minun syytäni. Olin riehunut pelkkää mustasukkaisuuttani.

Cool story bro ! Ihanko itse keksit ?

Voi kuule 19 W! Ihan tosielämässäkin tapahtuu asioita, siis ihan oikeesti IRL! Voitko uskoo sinne tietsikkasi taakse, että jollekulle todella on tapahtunut asioita eikä tarvitse keksiä omasta päästään höpöjuttuja.

Tositarina on hyvä kertoa, uskon että se auttaa aloittajaa.

olit jo tuota yksityiskohtaisesti kuvailemaasi kohtausta ennen tullut raiskatuksi sekä kokenut muutakin väkivaltaa??miten tämä oli niin poikkeuksellinen vaikka mitään yhtä suurta vahinkoa ei päässyt (luojan kiitos) tapahtumaan?siis ymmärrän kyllä että pienetkin asiat kaukana menneisyydessä voi jättää syvät jäljet.mutta kiinnostaa vaan miksi päätit jakaa juuri tämän tapauksen?oliko tämä Matin tapaus jotenkin merkityksellisempi koska olitte niin kauan yhdessä?siis että tuo koko suhde oli outo ja ahdistava 10 vuoden ajan, mutta erityisesti tuo juhannus jäi kalvamaan mieltäsi?

"miten tämä oli niin poikkeuksellinen vaikka mitään yhtä suurta vahinkoa ei päässyt (luojan kiitos) tapahtumaan?"

Mitä ihmettä mahdat tarkoittaa? Vai ei olisi yhtä suurta vahnikoa...

En tiedä, missä mielessä vastasit, ehkä viccuilumielessä. Vastaan kuitenkin. Vahinko on ollut siksi suuri, että asuin tuon vähäjärkisen hirviön kanssa. Suhde oli siksi merkityksellinen.

Tämä nyt tähän siksi, että monet menevät suhteeseen liian vähin eväin. Monen voi olla vaikea ymmärtää, että ihmisissä on noin suurta puutteellisuutta.