En usko olevani mikään ihanneyksilö, ei kai sellaista ole olemassakaan. Mutta en varmasti ole myöskään sieltä pahimmasta päästä.
Ihailevia katseita tulee 10 v nuoremmilta miehiltä vanhemmista puhumattakaan.
Mutta ei kukaan edes usko minun olevan vapaana...näin olen jo useammalta kuullut.
Silti HÄN, se elämäni mies, jakamaan elämää ja nauttimaan siitä on vielä kadoksissa.
On minulla suhteita ollut mutta, milloin kaatunut mustasukkaisuuteen, riippuvuuteen, miehestä on kuoriutunut sohvaperuna, loiseläjä, tai parempaa esittävä tyhmyri.
Olen työssä pitkälle edennyt, menestyvä ja keskustelu melkeinpä aiheesta kuin aiheesta onnistuu useammalla kielellä, tulen mainiosti omillani toimeen, en tarvi miestä elättämään.
Harrastan ulkoilua ja käyn säännöllisesti salilla, kroppa on paremmassa kunnossa kuin useimmilla kakskymppisillä. Koti on tiptop ja osaan laittaa ruokaa ja leipoa, tykkään lapsista ja eläimistä. Ja olen todellakin tavallinen maalta kotoisin, vaan ulkoinen -ehkä liian täydellinen- ulkoinen paketti pelottaa miehiä?
Onko liikaa vaadittu jos odottaa mieheltä kunnolliset ulkoiset raamit, pitävän huolta itsestään sisäisesti ja ulkoisesti, tulevan toimeen omillaan, omaavan omia mielipiteitä asiasta kuin asiasta, omaavan koulutuksen, kunnollisen työn ja motivaatiota siinä, osaavan näyttää tunteensa ja halunsa, ja tekevän jotain suhteen eteen?
Itse täytän nämä kriteerit mutta vastakappale on hukassa. Mistä tällaisen löytää kun olen jo 45v.?
Ihailevia katseita tulee 10 v nuoremmilta miehiltä vanhemmista puhumattakaan.
Mutta ei kukaan edes usko minun olevan vapaana...näin olen jo useammalta kuullut.
Silti HÄN, se elämäni mies, jakamaan elämää ja nauttimaan siitä on vielä kadoksissa.
On minulla suhteita ollut mutta, milloin kaatunut mustasukkaisuuteen, riippuvuuteen, miehestä on kuoriutunut sohvaperuna, loiseläjä, tai parempaa esittävä tyhmyri.
Olen työssä pitkälle edennyt, menestyvä ja keskustelu melkeinpä aiheesta kuin aiheesta onnistuu useammalla kielellä, tulen mainiosti omillani toimeen, en tarvi miestä elättämään.
Harrastan ulkoilua ja käyn säännöllisesti salilla, kroppa on paremmassa kunnossa kuin useimmilla kakskymppisillä. Koti on tiptop ja osaan laittaa ruokaa ja leipoa, tykkään lapsista ja eläimistä. Ja olen todellakin tavallinen maalta kotoisin, vaan ulkoinen -ehkä liian täydellinen- ulkoinen paketti pelottaa miehiä?
Onko liikaa vaadittu jos odottaa mieheltä kunnolliset ulkoiset raamit, pitävän huolta itsestään sisäisesti ja ulkoisesti, tulevan toimeen omillaan, omaavan omia mielipiteitä asiasta kuin asiasta, omaavan koulutuksen, kunnollisen työn ja motivaatiota siinä, osaavan näyttää tunteensa ja halunsa, ja tekevän jotain suhteen eteen?
Itse täytän nämä kriteerit mutta vastakappale on hukassa. Mistä tällaisen löytää kun olen jo 45v.?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vähän luulen että jos löydät tuollaisen korkeat kriteerit täyttävän miehen niin hänen kohderyhmänsä on paljon nuoremmat naiset eli about 20-35v.
Täytyy muistaa että naisen haluttavuus eli taso ei muodostu korkeista koulutuksista/töistä vaan täysin ulkonäöstä(nuoruudesta) ja sopivasta luonteesta.
Tunnen yhden miehen joka 48 vuotiaana meni naimisiin 24v naisen kanssa..
Jos näitte tv:stä sarjan parittomat, siinä oli rumia ja vanhoja mutta korkeasti koulutettuja naisia jotka silti tavoitteli niitä korkean tason miehiä. Mutta jos mietitään että olisit korkean tason mies niin et todellakaan tyytyisi tuollaisiin naisiin vaan haluaisit nuoren ja kauniin.
Jos kaikki on noin hienosti kuin sinulla, ja miestä et vain saa, on jotain pielessä. Mitä? En tiedä, mutta kaikki oikeasti ihanat naiset ovat varattuja.
Ole miehelle vähän armollisempi, ihmisiä me kaikki vain ollaan. On minunkin mies välillä sohvaperuna, ja pieni vatsakin kasvanut, mutta mitä sitten. Jos viitsii katsoa syvemmälle miehen sisimpään, huomaa ettei noilla asioilla ole juuri väliä, kunha ei missään asiassa huitele ääripäässä. Etsit mielestäni jotakin, mitä ei ole. Tulee semmoinen tunne että olisit perfektionisti, joka vaatii täydellisyyttä itseltään ja siksi myös muilta. En tunne sinua, enkä tietenkään voi tietää, mutta viestistäsi tuli tällainen fiilis. Ja jos näin on, juuri se voi olla este. Miehet aistivat liialliset vaaatimukset ja vaarana on että elämä muuuttuisi suorittamiseksi.
Ps. Käyn itsekin salilla ja liikun paljon, olen 35 vee, mies ei käy, mutta liikuu toki muuten melko rennolla otteellla. On passiivisempi monessa asiassa kuin minä. En silti voisi ihanampaa miesti kuvitella. Mies oli työtön kun tavatttiin eikä korkeakoulututkintoa. Ei ole vieläkään. Minulla niitä on kaksi. On nykyisin kyllä hyvässä työssä ja tienaa paremmin kuin minä. Ei noilla ulkoisilla asioilla ole kovin paljon merkitystä.
Kyllä niitä miehiä on, mutta sinä olet liian lukossa. Ei ne miehet tule sinua kotoa hakemaan.
jos mies viihtyy kotona ja on muka sohvaperuna mutta silloin juuri mies on onnellisimmillaan hän saa olla oma itsensä ja tuntee olevansa rakastettu maailman paarhaassa paikassa eli kotonaan ja vielä on kaunein nainen vieressä niin on aidosti onnellinen sitä jokainen mies kaipaa