Tapasin ihanan miehen, joka ymmärtää aika hyvin Suomea, mutta ei puhu juurikaan. Minä en ymmärrä sanaakaan hänen kieltään. Yhteistä kieltä ei ole. Silti meillä on hyvä olla yhdessä ja kehonkieli tuntuu toimivan. Joudumme välillä olemaan viikkoja erossa ja hän soittaa minulle ja puhelut ovat yhtä tuskaa, kun en ymmärrä murto-osaakaan, mitä han sanoo. Tykkään silti kuulla hänen ääntään ja hän sanoo samaa. Meillä on todella hyvä olla yhdessä.
Kuinka tällainen suhde voisi toimia pidemmän päälle, onko kenelläkään kokemuksia? Kuinka pitkälle pötkitään pelkästään kehon -ja rakkauden kielellä?
Kuinka tällainen suhde voisi toimia pidemmän päälle, onko kenelläkään kokemuksia? Kuinka pitkälle pötkitään pelkästään kehon -ja rakkauden kielellä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei hätää, Onhan teillä yhteinen se litsis lätsis-kieli.
Pidemmän päälle pelkkä kehonkieli ei riitä, mutta vähitellen kieliä oppii lisää, jos on motivaatiota.
Kun tutustuin mieheeni, hän oli asunut Suomessa vasta vähän aikaa eikä puhunut englantiakaan kovin hyvin. Aloimme käyttää suomea sitä mukaa, kun mies sitä oppi. Mä osasin ennestään alkeita miehen äidinkielestä (tosin en osannut juuri puhua sitä) ja opettelin lisää. Keskustelimme paljon kirjoittamalla ja kirjoitimme myös kirjeitä. Niiden avulla sai ilmaistua itseään paremmin, kun ei ollut kiire tulla ymmärretyksi. Sanakirjat kuluivat :)
Kyllä, joskus turhautti. Eikä kyse ollut vain kielestä vaan myös siitä, mistä voi puhua ja mistä ei, missä yhteydessä, kenen kanssa jne. Kaikille asioille ei välttämättä ole sanoja toisessa kielessä.
Ei kommunikaatio samaa kieltä puhuvienkaan kesken aina niin helppoa ole. Toisaalta toiseen tutustui hyvin, kun joutui selittämään niin paljon ja katsomaan sanojen taakse.
Voi Halleluuja! Onko tää vitsi?
Ma joskus omalla tyhmällä kopalla ajatellut että olisi hyvää kun osasin kaikkia maailman kielia.
No ei vissi enää tarvikaan ajattella näin kuin puhelimeen päässä pelkästään äänestä tulee onnelinen olo
vaikka mitään ei ymmärtäikään.
Mut varma rakasta kaikki maaiman miehet vaikka ne ei ole mut nähnytkään.
Yhteisen kielen puuttuminen on iso ongelma parisuhteessa, seksisuhteessa se voi olla hyväkin asia.
Tiedän muutaman pariskunnan jossa toinen osapuoli ei puhu suomea eikä englantia. Väärinkäsitykset voivat tuottaa yllättäviä ongelmia.
Elämän ollessa onnellisesti tasapainossa raha-asioineen kaikkineen puhumattomuus voi olla pienempi ongelma. Suuremmaksi ongelmaksi se muodostuisi silloin jos parisuhde vaatisi sen toisenkin osapuolen panostusta yhteisen hyvinvoinnin eteenpäin viemisessä.
Tulee myös ajatella miten se kumppani voisi mennä yksin asioille tai harrastuksiin jos hän ei osaisi englantia tai suomenkieltä.
Haasteellista.
Meillä on vissiin vähän erilainen käsitys siitä, mitä rakkaudella tarkoitetaan. Minä nimittäisin tuota ennnemminkin himoiksi.
Sitä voi olla kielitaitoinen ja 'kielitaitoinen'. Ne osaamisalueet kompensoivat toisiaan.
Omiin henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuvalla mielipiteelläni sanoisin, että tuollainen suhde toimii niin kauan, kuin et ymmärrä toisen puhetta ja toinen ei saa mitään selvää omista puheistasi. Missä te muuten tapasitte?
Eiköhän tuo kehon kieli riitä teille. Pygmisi osaa käsimerkein ilmaista kun panettaa, rahantarve tai nälkä.
Ei mitään hätää. Ovathan monet miehetkin hakeneet vaimon thaimaasta jonka kanssa ei ole yhteistä kieltä kuin se kehon kieli tai tankero englanti. Niin ovat tuoneet Suomeen toisten elätettäväksi joten se siunun poikakaverisi mahtuu hyvin tänne vielä.