Olen asunut mieheni kanssa vajaan vuoden yhdessä, tuntuu ettei tehdä enää yhdessä mitään. Kotona istutaan eri huoneissa, mies tiuskii aina jos ehdotan jotain ja vastaus on ehdottoman kieltävä, vaikka olisi kyse kaupassakäynnistä. Mies ei halaa, ei pussaa, saati hyväksy muutakaan lähellä oloa. Tuntuu että homma käy pahemmaksi kokoajan. Jos miestä yrittää lähestyä, hän pistää vastaan. Ei kuulemma halua. Kaikista eniten minua ihmetyttää se että suhteen alussa kaikki oli toisin. En ole koskaan tavannut ketään ihmistä hänen elämästään ja sekin alkanut ahdistamaan. Muuten mies on ihan kunnollinen, hoitaa kotitöitäkin ja opiskelee. En tajua mistä kaikki johtuu, eikä puhuminen auta, vaikka selvästi jokin on vialla. Tuntuu että jään listalla viimeikseksi eikä mies halua panostaa suhteeseen, vaan omat tekemiset ja hyvinvointi tulee ensimmäiseksi. Tuntuu että mies suhtautuu ongelmiin huumorilla ja kylmällä välinpitämättömyydellä. Jos olen surullinen, mies vetäytyy muualle eikä ole huomaavinaan tai sitten nauraa minulle. En jaksa enää tajuta. Välitän silti miehestä tosi paljon ja meillä synkkaa muuten hyvin. Pelkääkö mies vain että pääsisin häntä liian lähelle?
Sitoutumiskammoinen mies?
Ihmeissään
7248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vai synkkaa teillä muuten hyvin...
Oletko lihonut suhteen aikana/oletko lihava?
Harva mies pysyy tyytyväisenä pullukan kanssa ja tyytymättömyys itseen ja kumppaniin voi sitten ilmentyä noin.
Se ei enää halua sua - ei rakasta sua.
- ei tehdä enää yhdessä mitään.
- kotona istutaan eri huoneissa
- mies tiuskii aina jos ehdotan jotain ja vastaus on ehdottoman kieltävä, vaikka olisi kyse kaupassakäynnistä.
- mies ei halaa, ei pussaa, saati hyväksy muutakaan lähellä oloa.
- jos miestä yrittää lähestyä, hän pistää vastaan. Ei kuulemma halua.
- en ole koskaan tavannut ketään ihmistä hänen elämästään j
- jään listalla viimeikseksi eikä mies halua panostaa suhteeseen, vaan omat tekemiset ja hyvinvointi tulee ensimmäiseksi.
- mies suhtautuu ongelmiin huumorilla ja kylmällä välinpitämättömyydellä.
- jos olen surullinen, mies vetäytyy muualle eikä ole huomaavinaan tai sitten nauraa minulle.
Mutta muuten "synkkaa hyvin"? Siis mikä tarkalleen ottaen teillä synkkaa hyvin?
No joo, tuon listan perusteella meillä ei varmaan hyvin synkkaa. Mutta siitäkin huolimatta mies saa minut hymyilemään.. Ennen tehtiin yhdessä kaikkea ja tuntui että mies haluaa minua, vaikka aina vähän arka ollut. Siis on synkannut hyvin! En ole lihonut, samanlainen olen kuin suhteen alussakin, hyvä kroppainen, hoikka jne. Mies jaksaa aina sanoa, ettei minussa ole mitään vikaa, että hän tässä on ongelma eikä voi sille mitään. Voiko olla niin että mies ei ole lapsena tottunut läheisyyteen eikä kaipaa sitä suhteessakaan, eikä uskaltanut tuoda sitä ilmi suhteen alussa? Mutta miksi hän sitten ylipäätään päätyi suhteeseen kanssani jos ei läheisyyttä haluaisi.... Meillä vaan liian erilaiset tarpeet.
Pitäisikö sun jättää mies, voisit jutella myös nimettömänä kriisipuhelimeen (ei tarvii olla kriisiä). Hän ei ole kiinnostunut, rakastunut? On joku toinen? Tai pettää naisten kanssa? Onko narsistinen kun nauraa surullesi? Kukaan normi ihminen ei tee niin. Hyvin huolestuttava merkki. Minkälainen menneisyys hänellä on? Tunnetko hänet todella. Hän kontrolloi selvästi suhteessa, torjuu ja antaa armopaloja. Ei ole olemassa sitoutumiskammoa, miehet kyllä sitoutuvat jos kiinnostaa. Hän ei arvosta sinua ja naisia? Hän haluaa eron muttei kykene sanomaan sitä? Älä roiku noin ilkeässä..tyypissä. Tai kiusaa vaan. Olisko aika muuttaa erilleen ennen kuin selviää pahempaa tai henkinen väkivalta, kylmyys muuttuu fyysiseksi? Et ole syyllinen hänen ongelmiinsa tai negaatioihinsa. Ehkä hänen arvomaailmansa on erilainen ja seksistinen? Oletko liian lempeä, sinisilmäinen ja kiltti hänen mielestään, mies salaa jotain? Häntä ärsyttää jotkut asiat. Pariterapiaan tuskin tulee ja hän ei rakasta?
Katso linkistä kohta 2.
Oletko väkivaltaisessa suhteessa? 5 varoitusmerkkiä
http://www.iltalehti.fi/nainen/2013070517232082_na.shtml
Hmmm, no siinäpä aikamoinen lista. En usko olevani liian sinisilmäinen, sanon kyllä asioista suoraan enkä kyllä aio suodattaa tuollaista käytöstä. Ei mies pettäjätyyppiäkään ole, todellakaan, sitä odottaisin viimeisenä, tai nyrkkiä naamaan. Eronneesta perheestä, vissiin melko riitainen ero kun oli pieni ja sen jälkeen monia uusioperheitä, vanhemmat riiteli humalassa jne. Ehkä asia tosiaan on niin ettei hän vain osaa arvostaa naisia, ainakin käytöksestä päätellen. Jotain on mitä ei suostu kertomaan, mutta on koittanut avautua. Hallelujah. En jaksa harrastaa ihmissuhteita enää. Kai yksinkin on sitten parempi!