Onkohan ketään muuta samanalaista kuin minä, sinkkunainen, 50-kymppinen, mutta mielestäni ihan nuorekas.
Kaipaisin kovasti elämääni ihmistä - joko miestä tai naista - ja fyysistä läheisyyttä ja tietysti sitä sielujen sympatiaa, eli että voitaisiin jakaa ajatuksia ja arjen asioita keskenämme.
Ns. ongelmani on, että en kaipaa varsinaista seksiä lainkaan, läheisyyttä kylläkin.
Pidän kyllä ihmisistä ja juttelusta ja kaikesta normaalista - tosin käytän esim alkoholia melko vähän, en periaatteen tai minkään vakaumuksen vuoksi, vaan ihan vaan siksi että se ei usein tai suurina määrinä maistu, esim hyvässä seurassa kylläkin jonkin verran. Totesin tämän, koska tuntuu, että sitäkin "pitäisi" käyttää enemän ollakseen "normaali".
Ihastun helposti ihmisiin, ja voisin kuvitella jakavani elämäni jonkun kanssa, tai milelläni niin tekisinkin, mutta ketään näin "outoa" en ole tavannut, etteikö päämääränä aina kutenkin siis olisi seksi.
Onkohan ketään toista, joka voisi kuvitella viettävänsä aikaa kaltaiseni ihmisen kanssa?
Mielelläni ainakin keskustelisin asiasta vaikka täällä aluksi.
Yleensä, jos tämän ikäinen hakee seuraa, saa vastaukseksi lähempänä 60-kymppiä olevia isoäitejä ja -isiä, luonnollisestikin iän takia, mutta kun oma elämäntilanteeni on aivan toinen, niin ein oikein samaistu kovin "mummoilu- tai pappailu" -keskeisiin ihmisiisn, tai ainakin muutakin elämässä toivoisin olevan.
Vastatkaa ihmeessä, jos yhtään tuntuu tutulta tai positiivisessa mielessä kiinnostaa!
Kaipaisin kovasti elämääni ihmistä - joko miestä tai naista - ja fyysistä läheisyyttä ja tietysti sitä sielujen sympatiaa, eli että voitaisiin jakaa ajatuksia ja arjen asioita keskenämme.
Ns. ongelmani on, että en kaipaa varsinaista seksiä lainkaan, läheisyyttä kylläkin.
Pidän kyllä ihmisistä ja juttelusta ja kaikesta normaalista - tosin käytän esim alkoholia melko vähän, en periaatteen tai minkään vakaumuksen vuoksi, vaan ihan vaan siksi että se ei usein tai suurina määrinä maistu, esim hyvässä seurassa kylläkin jonkin verran. Totesin tämän, koska tuntuu, että sitäkin "pitäisi" käyttää enemän ollakseen "normaali".
Ihastun helposti ihmisiin, ja voisin kuvitella jakavani elämäni jonkun kanssa, tai milelläni niin tekisinkin, mutta ketään näin "outoa" en ole tavannut, etteikö päämääränä aina kutenkin siis olisi seksi.
Onkohan ketään toista, joka voisi kuvitella viettävänsä aikaa kaltaiseni ihmisen kanssa?
Mielelläni ainakin keskustelisin asiasta vaikka täällä aluksi.
Yleensä, jos tämän ikäinen hakee seuraa, saa vastaukseksi lähempänä 60-kymppiä olevia isoäitejä ja -isiä, luonnollisestikin iän takia, mutta kun oma elämäntilanteeni on aivan toinen, niin ein oikein samaistu kovin "mummoilu- tai pappailu" -keskeisiin ihmisiisn, tai ainakin muutakin elämässä toivoisin olevan.
Vastatkaa ihmeessä, jos yhtään tuntuu tutulta tai positiivisessa mielessä kiinnostaa!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hanki koira. Se on sulle sopiva kumppani jolta saat hellyydenosoituksia.