Eli tilanne on se, että tapasin vanhan tuttavuuteni noin kymmenen vuoden takaa. Kävimme kahvilla ihan vain kuulumisia vaihtaaksemme, ja siitä on seurannutkin se, että vietämme suhteellisen paljon aikaa yhdessä - eli olemme ystäviä. Minusta on alkanut tuntumaan, että olen hänestä kiinnostunut paljon muussakin kuin ystävyyden merkeissä. Mutta toisestahan ei voi olla varma.
Miten ottaa tämä puheeksi, että on toisestä kiinnostunut ihan mahdollisena kumppanina. Olen miehena tottunut siihen, että tapan tunteeni ja jatkan ystävänä, mutta nytten en sitä haluasi tehdä tietämättä toisen fiiliksiä. En haluaisi kuitenkaan, että ystävyytemme loppuu vaikka hän ei olisi kiinnostunut.
Eli mitä pelkään on se, että hän päättää ystävyytemme siihen, että olen hänestä kiinnostunut seurustelumielessä, vaikka tarvittaessa pystyisin tappamaan tunteeni ja jatkamaan ystävänä. Varmintahan olisi jatkaa ystävänä ja haudata omat tunteen välittömästi.
Miten ottaa tämä puheeksi, että on toisestä kiinnostunut ihan mahdollisena kumppanina. Olen miehena tottunut siihen, että tapan tunteeni ja jatkan ystävänä, mutta nytten en sitä haluasi tehdä tietämättä toisen fiiliksiä. En haluaisi kuitenkaan, että ystävyytemme loppuu vaikka hän ei olisi kiinnostunut.
Eli mitä pelkään on se, että hän päättää ystävyytemme siihen, että olen hänestä kiinnostunut seurustelumielessä, vaikka tarvittaessa pystyisin tappamaan tunteeni ja jatkamaan ystävänä. Varmintahan olisi jatkaa ystävänä ja haudata omat tunteen välittömästi.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei onnistu. Ensimmäiset tapaamiset määrittää suhteen, jos ei silloin kipinöi ei kipinöi koskaan. Parempi vain sun tyytyä kaverimiehen asemaan.
Ätmejä ei kannata kuunnella tällaisten asioiden suhteen ollenkaan! Ehei!
Minusta on parasta, että kysyt suoraan. Esim. kysyt häneltä mitä hän ajattelee tapaamisistanne. Epävarmuus on kaikkein pahinta, se "tappaa" kaiken.
Eikä myöskään nelikymppisiä neitsytnaisia, joilla on jopa ätmejä vähemmän kokemuksia vastakkaisesta sukupuolesta.
Heko heko!
Minä en ole katkera kuten ätmit joten pystyn vastaamaan tuohon oikein hyvin. Tärkein pointti on, että olen nainen ja ap. varmasti eniten haluaisi naisen mielipiteen tähän asiaan.
Vaikea sanoa kenellä on enemmän kokemusta vastakkaisesta sukupuolesta, minulla vai palstan ätmeillä. Kaikki itseään ätmeiksi kutsuvat kun eivät edes ole ätmejä.
Kysymykseen on siinä mielessä vaikea vastata, ettei ole tiedossa miten hyvin osapuolet tuntevat toisensa ja millainen heidän ystävyytensä aiemmin oli ja miksi välit katkesivat 10 vuotta sitten.
Jos ap. ei uskalla kysyä suoraan, niin kannattaa tarkkailla naisen käyttäyttymistä ja kehonkieltä.
"ap. varmasti eniten haluaisi naisen mielipiteen tähän asiaan"
Ehkä halusikin, muttei keski-ikäisen neitsytnaisen, jolle asia ja koko ajatus on aivan vieras.
"Vaikea sanoa kenellä on enemmän kokemusta vastakkaisesta sukupuolesta, minulla vai palstan ätmeillä. "
Sinun kokemuksesi vastakkaisesta sukupuolesta rajoittuu korkeintaan siihen että isäsi on mahdollisesti käyttänyt sinua seksuaalisesti hyväksi kun olit pieni.
Vaikuttaa siltä että olet vaan yksinäinen ja ihastunut siihen tunteeseen, että on taas kiva kamuilla, ei kannata pilata ystävyyttä, tunteesi menee hetken päästä pois. Tätä kutsutaan ns. lähi-ihastumiseksi.
Jos teet mitään tunnustuksia tai "otat asian puheeksi", niin tilanne on vain vaivaannuttava ja nainen alkaa välttelemään sinua. Ainoa tapa päästä tuosta suhteeseen on, että nainen jotenkin alkaa näkemään sinut seksuaalisena Miehenä, eikä kivana seksittömänä kaveripoikana. Tällaisten tunteiden pitää syntyä kuin luonnostaan, eikä niin, että jonkun keskustelun kautta sovitte, että aletaanks olee, jos nainen ei tällaisia tunteita ole tuntenut sitä ennen.
Vanha asfalttiviidakon sananlasku on, että et voi saada naista, jos et ole valmis menettämään häntä. Eli epätoivo ja roikkuminen on ehdoton turn off. Ole itsenäinen ja itsevarma, äläkä myötäilevä hännystelijä. Naiselle pitää tulla tunne, että hän tarvitsee sinua enemmän kuin sinä häntä. Näin se vaan on, vaikka jotkut naiset eivät tätä myönnä. Seiso tukevasti omilla jaloilla, äläkä ole kuin leija, jonka naru on sidottu naiseen ja joka lähtee lentoon aina siihen suuntaan mihin nainenkin oikkuineen on menossa.
Tee nainen tutuksi kosketuksesi kanssa. Esim. kun nousette kahvilan pöydästä, niin laita kätesi hetkeksi hänen alaselälleen tai käsivarrelleen kuin huomaamatta ohjaten kulkuanne, mutta irrota ote ajoissa äläkä jää lääppimään. Tällaisilla pienillä eleillä osoitat olevasi potentiaalinen parittelukumppani etkä vain seksitön kamupoika.
Minä suosittelisin asian suoraan puheeksiottamista. Voihan olla, että toinenkin osapuoli mietii sitä samaa, että uskaltaisiko puhua asiasta kanssasi. Sitä paitsi, jos jäättekin vain kavereiksi, niin varmasti hän myös arvostaa suorapuheisuuttasi ja rehellisyyttäsi. Voittehan sitten vaikka yhdessä hänen kanssaan pohtia millainen nainen sinulle sopisi ja hän voisi sinua auttaa siinä etsimisessä. Monet pariskunnathan tapaavat ensi kerran yhteisten tuttujen kautta.
Puheeksi ottaminen on riski. Jos nainenkin on kiinnostunut, niin sitten homma toimii ja hyvä että otti puheeksi. Jos taas ei ole kiinnostunut, niin välit saattaa viilentyä sen verran, että yhteydenpito loppuu. Jos ystävyys on aito ja riittävän syvä, niin silloin välit ei välttämättä katkea, mutta haluatko itse jäädä roikkumaan naisen viereen jos sinulla on enemmänkin tunteita ja katsoa vierestä kun hän mahdollisesti tapailee muita miehiä ja kestätkö sen nöyryytyksen kun saat pakit? Jos nainen ei ole kiinnostunut, niin on pieni mahdollisuus saada hänet kiinnostumaan, jos saa naisen näkemään itsensä oikeanlaisessa valossa. Tällöin ei kannata ottaa puheeksi aihetta ainakaan ennen kuin on onnistunut hurmaamaan naisen. Toisaalta omalle mielenterveydelle voisi olla hyväksi ottaa asia puheeksi, vaikka ne pakit tulisikin, niin ei jää epävarmuus kalvamaan. Toinen vaihtoehto on katsella hommaa vähän pidemmälle, josko se ihastuminen ei olekaan niin vakavaa ja pystyy jatkamaan kaverina ilman mitään noloja rakkaudentunnustuksia.
Elämä on täynnä riskejä ja niitä kannattaa ottaa. Ihmiset vanhuksina monesti katuvat eniten sitä, ettei ottanut riskejä ja jäi moni asia toteutumatta sen takia.
http://www.hs.fi/fingerpori/s1305667650497
Minusta kannattaa selvittää asia mahdollisimman nopeasti. Mikäli nainen on kiinnostunut, hän saattaa itsekin pohtia sinun ajatuksiasi, ja pahimmilllaan olettaa ettet ole kiinnostunut kun mitään ei tapahdu. Myöhemmin hän ehkä kyllästyy odottamaan ja etsii kiinnostukselleen uuden kohteen. Mikäli nainen ei ole kiinnostunut, niin parasta että tiedät sen ja pääset käsittelemään ihastumistunteesi pois ystävyyttä häiritsemästä.
kyllä sen huomaa jos nainen on kiinnostunut jos kerran vietetään paljon aikaa yhdessä.. eikö muka ole käsi käynyt naisen pepussa? Mitä helvetin luuseriporukkaa täällä oikein on.
olla naiskavereita, en ymmärrä. Aloittajan tapaan aina kiinnostun naiskavereista ja vonkaan heitä. No, sen jälkeen ei ole enää naiskavereita.
Fiksuilla miehillä voi olla. Varsinkin sosiaalisesti älykkäillä miehillä. Tunnen monta sosiaalista miestä, joista osa ovat sinkkuna ollessaan aikamoisia pleijereitäkin, mutta ollaan silti alusta lähtien oltu pelkästään kavereita eikä ole mieskään muuta ajatellutkaan. Uskon, että mies jolla on riittävästi sosiaalisia taitoja kykenee olemaan naiselle myös pelkkä kaveri, jopa hyväkin ystävä. Tosin onhan mulla myös muutama ujompi ja hiljaisempikin miespuolinen tuttava, mutta sama juttu heidänkin suhteen tuon fiksuuden kanssa: heilläkin on terve suhtautuminen muihin ihmisiin, eli ovat sitä mieltä ettei sukupuoli määrittele sitä kuka voi olla kaveri ja kuka ei, ja että naisesta voi olla muutakin kuin seuraa kuin pelkkä seksi.
Kyllä sen varmaan aika pitkälti huomaa jos vaikkapa keskityt ihan tapaamisen yhteydessä tulkitsemaan ilmeitä ja eleitä kostuuko se aukko vai ei.
Puheeksiottaminen on hyvä neuvo, mutta ongelma on se, että naisia jostain syystä (valaiskaa toki naiset) häiritsee ajatus siitä, että kamupoika haluaa heitä seksuaalisesti ja sen takia kaverisuhdekin yleensä laantuu tai loppuu jos mies kertoo tunteistaan.
En ole ikinä lopettanut kaverisuhdetta naiseen sen takia jos nainen on ilmaissut kiinnostuksensa minua kohtaan vaikka en itse olisi kyseisestä daamista kiinnostunut. Kyllä niissäkin tapauksissa ollaan pysytty kavereina tai sitten välien kylmeneminen on lähtenyt naisen "aloitteesta".
Minkä ihmeen takia minua häiritsisi jos joku nainen haluaisi olla suhteessa kanssani vaikka en itse häntä halua? Toki naisilla tulee mieleen himoitsevasta kamupojasta vaan joku irstas runkkari että olisiko tuo sitten syynä ?