Ujoutta tai huonoa itsetuntoa tai mitä lie, mutta kuitenkin alkaa rasittamaan tämä vaiva joka näyttää estävän mua saamasta parisuhdetta koko elämäni aikana. Ongelma ei ole siinä ettenkö kiinnostaisi naisia ja kiinnostuisi naisista, mutta mulla tulee siinä vaiheessa kun pitäisi heittää flirttiä ja lähestyä naista joku ihmeellinen ujoiluahdistusvälttelyvaiva enkä ole varma mitä siinä pitäisi tehdä. Nainen osoittaa kiinnostusta mutten silti muka ole varma onko tämä oikeasti kiinnostunut tai jotain. Siinä sitten aikani kun pähkäilen yläpääni kanssa ja alan saada viimein rohkeutta niin naisen kiinnostus on siinä vaiheessa ollutta ja mennyttä kun on nähnyt käyttäytymiseni jonkin sortin pakkeina. Näin siinä näyttää käyvän joka saakelin kerta ja turha siinä sitten enää on yrittää.
Miten tällaisesta vaivasta pääsisi eroon? Olen ajatellut jotain terapiaa mutta yksityiset psykoterapeutit kuulostaa kauhean kalliilta enkä ole varma miten julkisen puolen psykoklinikalle pääsisi, ilmeisesti ei suoraan ilman lähetettä joten pitääkö mun jollekin lääkärille mennä nolona itkemään tästä asiasta ensin? Arghh.
Ujous estää parisuhteen
22
2496
Vastaukset
- tuttu kuvaus
itsekin yli parikymppinen neitsyt mies ja kärsin samoista ongelmista. Naiset flirttaa mulle ja tulee juttelee. Ennemmin tai myöhemmin meen jumiin tai jarruttelen ettei homma etene mihinkään ja naiset ottaa jonkun toisen kundin. Sitten katselen sivusta kun nainen valkkaa toisen tyypin. Siinä vaiheessa tajuan että nainen yritti hakea minulta huomiota/lähestyä minua; kun en toiminut, otti toisen kundin. Olen itse psyykannu itseäni "tarpeeksi monta tyttöä kun viedään sun nenän edestä, rohkenet tekemään heti aloitteen kun joku naikkonen antaa signaalin". Niin se vain on että jos et pysty toimimaan niin nainen aistii sen ja joku itsevarmempi tyyppi vie naisen. Se jos mikä katkeroittaa.
Minua kiusattiin koulussa joka teki minusta epävarman. Koulussa kun oli peliä jonkun tytön kanssa; toiset jätkät jyräsi mut ja vei tytön. Ei elämää tarvitse elää itseinhossa ja kärsiä huonosta itsetunnosta. On pakko tehdä töitä itsensä kanssa jos haluaa menestyä. Ei ne terapeutit varmaan pysty sua auttamaan. Lääkkeet (edes rauhoittavat) eivät auttaneet minua. Ei keskustelut/terpiat vaan se että otat vastuun omasta elämästäsi. Sinulla on tämä elämä. Aiotko elää sen pelkuroiden ja miettiä vanhainkodissa kiikustuolissa katkerana kuinka olisi pitänyt tehdä sitä ja tätä. NYT ON AIKA TOIMIA. Sun on vaan pakko yrittää ja yrittää kerta toisensa jälkeen avata keskusteluja naisten kanssa. Tule varmasti torjutuksi, nauretuksi jne. mutta se on osa prosessia. Voit pyytää sataa naista treffeille ja saada pakit, mutta 101 saattaakin lähtä ja teillä voi olla mukavaa.
Sitä on aloitettava periaatteessa tyhjästä. Itse en edes aiemmin pystynyt puhumaan naisten kanssa kun ahdistuin ja halusin paeta. Koin niin valtavaa huonommuudeen tunnetta naisten seurassa. Itsetuntoni alkoi kuitenkin vahvistua kaikkien niiden flirttailevien naisten kanssa jutellessa. Yksin kotona illalla ajattelin että hitto loistin tän typyn kanssa ja kaikki meni hyvin. Seuraavana päivänä se tuli itse juttelemaan mulle hymyillen. Kun alat olla sujut itsesi kanssa ja pystyt juttelemaan itsevarmasti/luontevasti naisten kanssa alat kehittymään. Sitten alkaa tulee vitsejä ym. juttuja ihan luonnostaan.
Itse aloitin ihan laitamalla itseni saatavaksi. Menemällä tapahtumiin ja liikkumalla paljon "ihmisten ilmoilla". Kyllä siellä väkisin tulee joidenkin kanssa juteltua. Nyt olen baarreissakin yksin käynyt ja saanut katseita/hymyjä naisilta mutten ole uskaltanut tehdä aloitetta. Se syö miehuttaa, mutta koen että minun on pakko käydä tämä prosessi läpi.
Olen syönyt paljon lääkkeitä ujouteen/sosiaaliseen ahdistukseen saamatta niistä apua. Meditaatio auttaa sekä se että työskentelee itsensä kanssa jotta kehittyy. Olen nyt ollut kaksi vuotta ilman lääkkeitä ja olen rohkeampi kuin siloin lääkkeitä syödessäni. Suosittelen katsomaan nämä kaksi videota. Sitten lopuksi linkki seductive instictiin joka onkin sitten paljon laajempi kokonaisuus "pelistä" ja itsensä kehittämisestä. Se antaa aivan toisenlaisen maailmankuvan ja ymmärryksen minkälainen sinun pitäisi olla miehenä. Minuun Arash teki heti niin suuren vaikutuksen ekan videon jälkeen että olen jopa tilannut hänen kirjojansa. Hän on hyvä life coach
Lopuksi: sun pitää oppia toimimaan erilaisissa tilanteissa sun omaa mukavuuskynnystä vastaan. Se on juuri avain kaikkeen. Oot esim. lähestymässä tyttöä itsevarmasti mutta juuri viime hetkellä alat aliarvioimaan itseäsi ja olet varma että saat pakit. Tuo kaikki on omaa mielikuvitustasi. Jos sinulla on edes ok vaatteet päällä etkä ole hirveän lihava niin sinulla voi olla kaikki mahdollisuudet. Kuitenkin tyttö aistii tuon epävarmuuden joka sinulla on ja kun hermoilet niin se vie kaiken viehättävyyden. Ei pidä masentua vaikka olet nyt yksin ja epävarma. Pidä itsestäsi huolta, mene esim. salille ja osta sinulle sopivia vaatteita. Nykyisin itselleni jokainen vuorovaikutus tilanne on mahdollisuus parantaa omia sosiaalisia taitoja ja oppia jotain itsestä/sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Ennen niin hiljaiseksi sanottua tyyppiä on nyt kehuttu hänen "hyvistä" sosiaalisista taidoista
https://www.youtube.com/watch?v=Cn13UfHDm3I
https://www.youtube.com/watch?v=phxc3wMHMK4
https://www.youtube.com/user/SeductiveInstinct- TaasYksUjo
Nojoo, ei kai tuohon muuta lääkettä ole kuin pakottaa itsensä vaikka miten vaikeaa olis. Terapeuteillahan voi jauhaa ummet ja lammet eikä asia siitä parane. Tuntuu vaan mahdottomalta tällä olemattomalla itsetunnolla kun nuoruudessa just kriittisinä vuosina tuli vaan pelkkää paskaa niskaan eikä se ole siitä senkummemmin kohentunut. Koulussa kiusattiin ja vittuiltiin jatkuvasti, oma isäkin vaan haukkui että "etkö muka osaa" ja kerran sanoi ns. suorat sanat jotka muistan lopun ikääni kun yksi juttu ei mennyt ihan putkeen. Naisilta tuli myös siinä 20-25v ikävuosien välillä pelkkää rukkasta.
Voiko näin helvetin epäonnistunutta ihmistä edes olla, kun katsoo muita parisuhteessa olevia jotka olleet siinä nuoresta asti niin ei voi olla katkerasti ajattelematta että joo tossahan minäkin olisin jos olis tuuri käynyt nuorena ja joku muija tykännyt. Vaan kun ei.
No sen nyt näkee tuleeko tässä minkäänlaista mukavuusalueelta irroittautumisen puuskaa missään vaiheessa vai meneekö se koko loppuelämä näin, mistä ei kai sitten voi syyttää loppujenlopuksi kuin itseään. TaasYksUjo kirjoitti:
Nojoo, ei kai tuohon muuta lääkettä ole kuin pakottaa itsensä vaikka miten vaikeaa olis. Terapeuteillahan voi jauhaa ummet ja lammet eikä asia siitä parane. Tuntuu vaan mahdottomalta tällä olemattomalla itsetunnolla kun nuoruudessa just kriittisinä vuosina tuli vaan pelkkää paskaa niskaan eikä se ole siitä senkummemmin kohentunut. Koulussa kiusattiin ja vittuiltiin jatkuvasti, oma isäkin vaan haukkui että "etkö muka osaa" ja kerran sanoi ns. suorat sanat jotka muistan lopun ikääni kun yksi juttu ei mennyt ihan putkeen. Naisilta tuli myös siinä 20-25v ikävuosien välillä pelkkää rukkasta.
Voiko näin helvetin epäonnistunutta ihmistä edes olla, kun katsoo muita parisuhteessa olevia jotka olleet siinä nuoresta asti niin ei voi olla katkerasti ajattelematta että joo tossahan minäkin olisin jos olis tuuri käynyt nuorena ja joku muija tykännyt. Vaan kun ei.
No sen nyt näkee tuleeko tässä minkäänlaista mukavuusalueelta irroittautumisen puuskaa missään vaiheessa vai meneekö se koko loppuelämä näin, mistä ei kai sitten voi syyttää loppujenlopuksi kuin itseään.Kai te annatte mahdollisuuden myös "teidän tasoisille" naisille.Ei siis pahlla,mutta ujoille jne. ei niin sosiaalisesti memestyneille?Onnea matkaan teille :)
tipsytii kirjoitti:
Kai te annatte mahdollisuuden myös "teidän tasoisille" naisille.Ei siis pahlla,mutta ujoille jne. ei niin sosiaalisesti memestyneille?Onnea matkaan teille :)
Harmi vaan että naiset, jotka meidät huomioivat, harvemmin ovat ujoja ja ei niin sosiaalisesti menestyneitä. Eli yleensä mahdollisuuden saavat ne jotka näyttävät kiinnostuksensa. Ainakin omien havaintojeni perusteella.
- Yksivaan81
tipsytii kirjoitti:
Kai te annatte mahdollisuuden myös "teidän tasoisille" naisille.Ei siis pahlla,mutta ujoille jne. ei niin sosiaalisesti memestyneille?Onnea matkaan teille :)
No mitä mahdollisuutta niille on annettavana kun ne on vähintäänkin yhtä estoisia kuin minä itse ja kuten sanottua niin kiinnostusta osoittavat vain ne sosiaalisemmat tapaukset.
- ilta tarina
wlfwd kirjoitti:
Harmi vaan että naiset, jotka meidät huomioivat, harvemmin ovat ujoja ja ei niin sosiaalisesti menestyneitä. Eli yleensä mahdollisuuden saavat ne jotka näyttävät kiinnostuksensa. Ainakin omien havaintojeni perusteella.
Näin on. Minulle on monesti tullut naiset juttelemaan ja minä olen ajatellut että kuinka uskaltaisin olla rohkeampi ja tehdä esim. jonkin aloitteen mutta aina on joku toinen vienyt naikkosen. Muistan kun koulussa eräs nätti muija katteli mua muutaman kerran aika kiinnostuneena, jopa agressiivisena. Noh minä kävelin pää kumarassa ohi enkä oikein osannut reagoida mitenkään. Pari päivää meni niin sama muija vehtas jonkun kundin kanssa koko ajan. Kyllä se harmitti, mutta taas ruoskin itseäni että näin käy jos en toimi. Ennen tuota suunnittelin että uskaltaisinko lähestyä tätä tyttöä ja pohdin kaikenlaista. Joku ei jäänyt pohtimaan vaan toimi.
Se kyllä uskon pitävän paikkansa että nainen tavallaan testaa miestä antamalla tiettyjä signaaleja ja jos mies on nössö eikä reagoi hän vaihtaa kohdetta. Se on kyllä aivan ymmärrettävää kun kääntää tilanteen toisinpäin. Jos itse olisin miehenä yrittämässä saada joltain naiselta vastakaikua eikä asiat koskaan lähtisi rullaamaan vaihtaisin kohdetta lopulta enkä tuhlaisi aikaani. Kannattaa miettiä että miksi jokin nainen haluaisi jutella juuri sinulle? Oletko fiksu? hyvännäköinen? hauska? hyvin pukeutunut? Jos näät itsessäsi paljon epäkohtia eikä sinua koskaan lähestytä niin niihin olisi yritettävä saada parannusta. Jos sinulla on mielestäsi huonot vaatteet/tyyli niin yritä parantaa sitä, käytä samaa kaavaa jos olet arka/ujo tai lihava jne.
Omasta mielestä tärkeintä on se että koittaa kehittää itseään. Ei siitä ujoudesta kertaheitolla päästä ja tulla itsevarmaksi naistenmieheksi. Se vaatii aikaa ja töitä. On pakko uhrautua että voi parantua. Jos ei tosissaan janoa muutosta niin se ei ehkä koskaan tapahdu. Ikä kyllä helpottaa jonkin verran, mutta minusta ei kannata jäädä odottelemaan. Katselen usein vanhoja ihmisiä ja ajattelen että jossain vaiheessa minä olen yhtä vanha kuin he. Silloin varmasti kaduttaa jos jätti elämänsä elämättä ja vietti sen peläten/itsesäälissä rypien.
Monesti ainakin itse heitän kaiken erää tietyn naisen varaan jonka kanssa saattaa olla pientä peliä, ja on vielä epävarmaa onko nainen oikeasti kiinnostunut. Mietin ja jahkaan kiertäen samaa epävarmuuden kehää. Sitten jossain vaiheessa meinaan luovuttaa koko homman huonon itsetunnon ja rohkeuden takia. Takerrun yhteen ihmiseen/kokemukseen ja muokkaan sitä kautta mielikuvaa itsestäni. Tuolla on valtava määrä naisia eikä sitä voi tietää kenen kanssa synkkaa ja kenen ei ellei mene puhumaan heidän kanssaan. Se on ainut keino kehittyä. Pakko mennä punastelemaan/jäätymään heidän kanssaan. Ei me olla ainuita ujoja miehiä maailmassa. Katso itse minkänäköisiä juntteja joillain komeilla naisilla on poikaystävinä. Me pystymme parempaan! - :):):):):)
tipsytii kirjoitti:
Kai te annatte mahdollisuuden myös "teidän tasoisille" naisille.Ei siis pahlla,mutta ujoille jne. ei niin sosiaalisesti memestyneille?Onnea matkaan teille :)
Ja sinähän se oletkin niin "tasokas" nainen. ;) ;) ;)
- väärin....
ei, ujous ei sitä estä. kaikki muu koettu estää kyllä :)
- jajajargh
No mua tää ahdistus ja epävarmuus naisten suhteen alkaa jo pännimään niin että tekis mieli ottaa loparit kaikesta ja jäädä vaan kotiin. Sama missä sitä on niin aina tulee näitä eteen. Alkaa nää viimeisetki mielenterveyden rippeet piiputtamaan kun kokoajan päässä pyörii se pakkoajatus että "tuo nyt vois olla kiva nainen entäs jos/en mä kuitenkaan uskalla/ei musta oo kuitenkaan mihinkään jne. jne." ja lopulta alan välttelemään koko muijaa kuin pelokas pikkupoika, vältellen katsekontaktia jne. joka näkyy varmaan kilometrin päähän ja sitten sekin alkaa hävettämään niin että tekis mieli hävitä maan päältä.
- 83n
Itse kärsin samasta ongelmasta toisinpäin. Olen jostain syystä todella epävarma miesten kanssa. Lähinnä häpeän sitä vaivaantuneisuutta, joka muhun iskee. Niin on ollut aina ja olen saanut siitä kuulla myös kuittailua. Se tuskin auttaa kenenkään oloa. Se että on ujo tuntuu omalla kohdalla kauneusvirheeltä, hirveältä kömpelyydeltä. Muissa ihmisissä arvostan lähes poikkeuksetta ujoutta. Muissa se herättää sympatiaa. Ajattelen että se viestii herkkyydestä . Arvostan tosi paljon arvostavaa muiden ihmisten kohtelemista ja lähestymistä. Sitä ei ole tarjolla kovin paljon.
- TaasYksUjo
Juuh, jos on esim. joku sinkkunainen lähettyvillä ja peräti ihastuttava sellainen niin mähän menen heti ihan avuttomaksi sen kanssa. Töissä on pari yhdessä työskentelevää naista, toinen perheenäiti ja toinen lapseton sinkku niin tän "äiskän" kanssa voin olla hyvinkin rento ja heittää vaikka mitä läppää mutta sen sinkkunaisen kanssa hyvä jos edes päin uskallan katsoa, puhumattakaan jutteluista jotka on kertakaikkisen kiusallista tönkköilyä. Samanlaista jäykkyyttä silläkin havaittavissa suhteeni mutta johtunee vain tästä omasta välinpitämättömältä vaikuttavasta käytöksestäni ja varmaan ihmettelee että mikä mua vaivaa ja miksen huomioi tätä ollenkaan. Tietysti vaikutan sen naisen näkökulmasta siltä kuin inhoaisin sitä täysillä, vaikka asia on todellisuudessa hyvinkin päinvastainen... Raivostuttaa vaan kun ei löydy munaa tehdä tälle arkailulle mitään ja aina saa olla hakkaamassa päätä seinään kun tuli taas tunaroitua kaikki. Miksi hitossa en pysty käyttäytyä kaikille samalla lailla.
Itselläni nyt on menneisyydessä vähän kaikenlaista traumaa jotka saattaa olla osasyynä tähän, mutta ainakin puolet ongelmasta on varmasti tämä epävarma ja juro luonteeni jonka olen perinyt isältäni.
- insideout
Mitenpä tässä mitään parisuhdetta tulee saamaan ellei ole standardinmukainen aina iloinen ja positiivinen, sosiaalinen massayksilö. Jos näyttää vähänkin huonommaksi katsottuja piirteitä itsestään kuten ujoutta tai sisäänpäinkääntyneisyyttä niin se on heti automaattinen hylky, eihän tosta ihmisestä ole mihinkään ja siinä on jotain vikaa. Armotonta on tää nykyajan meininki.
- harpers island
Mmm nojoo. Miehille on varmaan ujous suurempi ongelma kuin naiselle, mikä on kyllä epäreilua. Miehen kun odotetaan olevan se saalistava osapuoli. Stereotyyppinsä kummallakin sukupuolella.
En itse kyllä lämpene sellaiselle sosiaaliselle kaikkien kaveri hauska jätkä moottoriturvalle, joka ei muuta tee kun roiku kavereissaan yms sosiaalisissa meiningeissä 24/7 jauhaen paskaa lähinnä itsestään. Tuntuu että tämmöset harvoin on edes kovin fiksuja, tietysti varmaan poikkeuksia on.
Tiiän kyllä millaista se on, jos on kiinnostunut jostain henkilöstä, eikä todellakaan osaa eikä uskalla tehdä mitään asian eteen. Itsekin tullut monesti tehtyä niin, että välttelen kyseistä henkilöä ja vaikutan siltä että vihaan häntä verisesti. Sitten jos sattuu syntymään joku small talk - tilanne, se menee ihan puihin eikä sitä halua muistella enää jälkikäteen.
Itse oon yhden parin kk:n suhteenpoikasen onnistunut hankkimaan lähes puhtaasti alkoholin avulla, ja se kyllä sitten näkyi siinä suhteen laadussa...Ei me oikein osattu olla toistemme kanssa ilman juopottelua, tai en mä ainakaan. Oon tätä ujoutta tottunut hoitamaan alkoholilla siinä määrin, että yhdistän juopottelun miehiin, ja selvinpäin ollaan sitten ilman. - saatjakaa1
1. PYRI YMMÄRTÄMÄÄN ASEKSUAALIA
- Haluttomuuteen voi liittyä esim. pelon tunteet tai lääkkeet. Kysy kumppaniltasi, miksi häntä ei haluta. Onko hänelle sattunut joskus jotakin ikävää seksiin liittyen? Mikä seksissä on epämiellyttävää?
- Aseksuaalisuus on harvinaista, mutta normaalia, kuten esim. vasenkätisyys.
- Kysy minkä asteisesta aseksuaalisuudesta kumppanisi aseksuaalisuudessa on kysymys ja onko se ollut hänessä aina. Näin tiedät varmimmin, onko sinulla todellakaan mitään mahdollisuutta saada häntä pitämään edes vähän seksistä.
2. ÄLÄ PAINOSTA ASEKSUAALIA SEKSIIN
- Painostaminen, pakottaminen ja valitus voivat entisestään lujittaa aseksuaalin haluttomuutta ja pelkoa seksiä kohtaan.
- Omia halujasi voit purkaa yksiksesikin, esim. seksilelujen avulla.
- Mikäli aseksuaali haluaa omasta tahdostaan yrittää seksiä kanssasi haluttomuudestaan huolimatta, kuuntele häntä ja etene varoen. Yritä tehdä hänen olonsa mukavaksi kehumalla häntä ja kysymällä, mikä on hänelle ok että tehdään.
3. OSOITA HELLYYTTÄ ASEKSUAALILLE
- Vaikka aseksuaali ei seksiä kaipaa, hän saattaa silti haluta hyvinkin paljon muunlaista läheisyyttä kumppanin kanssa.
- Kun istutte sohvalla tai makoilette sängyllä, mene kunnolla hänen viereensä ja liikuta sormeasi hiljaa hänen ihoaan vasten.
- Piristä häntä esim. lähettämällä hänen työpaikalleen kukkia, tai lähetä viesti jossa kerrot rakastavasi häntä.
4. SEKSITÖN SUHDE vs ERO?
- Mieti, onko seksi sinulle se tärkein asia suhteessanne. Jos on, sinun täytyy keskustella siitä kumppanisi kanssa, ennen kuin päädyt tekemään mitään ratkaisuja eron suhteen. Kumppanisi ei ole valinnut aseksuaalisuuttaan, sille ei voi mitään, kuten et sinäkään voi sille miteen että haluat seksiä.
- Muista, että kumppanisi rakastaa sinua ja olet hänelle tärkeä. - homealoun
Tässä kun yksinään tottunut elelemään ja tavallaan "onnellisen tietämätön mistä jää paitsi", sitten se on ihan kauhea ja masentava kulttuurishokki kun silloin harvoin lähtee kaverin kanssa johonkin viihteelle. Näkee kauniita naisia (kesäisin vielä niukoissa vaatteissa) ja läheistä kanssakäymistä, se todellisuus läpsähtää päin naamaa millanen vanha luuseri sitä jo onkaan, eikä edes humalassa uskalla tehdä mitään naisiin kohdistuvaa. Noista ryyppyreissuista seuraa krapulan lisäksi vielä vähintään viikon ahdistus ja masennus, parempi kai vaan kun pysyisi kotona.
- ignorance is bliss
"onnellisen tietämätön mistä jää paitsi"
Voin olla samaa mieltä, nimittäin kun sun ensimmäinen suhde naiseen päättyy ja olet jo päässyt maistamaan millaista on todella nauttia elämästä niin ei herran jestas kun tuntuu paskalta tällä hetkellä.. - homealoun
ignorance is bliss kirjoitti:
"onnellisen tietämätön mistä jää paitsi"
Voin olla samaa mieltä, nimittäin kun sun ensimmäinen suhde naiseen päättyy ja olet jo päässyt maistamaan millaista on todella nauttia elämästä niin ei herran jestas kun tuntuu paskalta tällä hetkellä..Ai niin sulla just käynyt? No, jos positiivisesti ajatellaan niin sittenhän olet jo kokenut konkari eikä varmaan ainakaan huonoa tee "CV":lle että on suhde takana. Luultavasti itsevarmuuden suhteenkin olet aivan toisessa luokassa kuin tällaiset kokemattomat jotka ei koskaan kasva arasta pojasta varmaksi mieheksi.
- ignorance is bliss
homealoun kirjoitti:
Ai niin sulla just käynyt? No, jos positiivisesti ajatellaan niin sittenhän olet jo kokenut konkari eikä varmaan ainakaan huonoa tee "CV":lle että on suhde takana. Luultavasti itsevarmuuden suhteenkin olet aivan toisessa luokassa kuin tällaiset kokemattomat jotka ei koskaan kasva arasta pojasta varmaksi mieheksi.
Joo mutta vaikea sanoa mitään positiivista tällä hetkellä.
Ehkä parempi itsevarmuus mitä tulee suuteluun ja seksiin (poikuus meni molempien suhteen) mutta en tiedä oliko se tämän surun ja masennuksen arvoista...
- UjoELli
Kun jtse aloin seurustelemaan nykyiseni kanssa, hän oli äärimmäisen ujo. Näin kuitenkin hänestä sitä "jotain", enkä luovuttanut, vaikka suunnilleen ekat viidet treffit mietin, että pitääkö hän minusta ollenkaan. Mitään positiivista ei sanonut minusta ja oli todella jäykkä muutenkin. En kuitenkaan luovuttanut, ja voin sanoa että reilussa vuodessa kun ollaan oltu yhdessä, hänestä on kuoriutunut aivan upea ja charmikas mies :)).
Olen itsekin ollut joskus äärimmäisen ujo, mutta kouluttaunut itseäni ulos siitä. Toki se pieni kynnys mennä juttelemaan esim. tuntemattomalle on aina olemassa.
Ei tarvitse olla suunapäänä puhumassa liirumlaarumia, mutta kyllä toiselle voi monella tavalla viestittää, että nauttii hänen läsnäolosta. Kerrommehan tuon myöst ystäville, joten ei voi mennä pieleen, jos pystyy sanomaan vs sukupuolen edustajalle vaikkapa "oli mukava jutella" tai jopa "kiva takki" tms. Pieniä asioita, millä et voi mitenkään nolata itseäsi, koska nuo asiat voisi sanoa myös kaverille. Ja jos joku on ollut niin rohkea, että on tullut sinulle juttelemaan, (ja on jopa kiinnostunut), hän taatusti hakeutuu pakeillesi uudestaan, koska olet ilmaissut että pidät tätä ihmistä mukavana, mielenkiintoisena.
Niin ja mikä tärkeintä; jos ajattelet itsestäsi negatiivisesti, niin on ihan varma että se resonoi myös niille tuleville kandidaateille. En itse näe syytä, miksi kuluttaisin aikaa ihmisen kanssa, joka ei pidä itsestään yhtään. Hirveän kuluttavaa. Opetelkaa rakastamaan itseänne sellaisena kuin olette, se on hyvä alku. Kukaan ei tule sinua koskaan "korjaamaan", se työ täytyy tehdä itse.
Ujous on viehättävä piirre (ainakin itse kiinnostun ihan yleisestikin ujoista ihmisistä enemmän, heillä on yleensä mielenkiintoinen ajatusmaailma), käännä se voitoksesi.- dvsdv
Selvähän se on ettei sillä itsevihalla muita viehätetä. Ja taitaa olla vähintäänkin elämän pituinen projekti opetella itseään rakastamaan jos on jo niin vahvat lähtökohdat sille itsensä vihaamiselle kuten esim. minulla. Kaikilla kun ei ole se nuoruus sun muut menneet yhtä hyvin putkeen vaan itsetunnon puolesta on potkittu päähän ihan huolella joka suunnasta ja annettu ymmärtää että olen paska ihminen joka ei kelpaa kenellekään.
- ujoliini
dvsdv kirjoitti:
Selvähän se on ettei sillä itsevihalla muita viehätetä. Ja taitaa olla vähintäänkin elämän pituinen projekti opetella itseään rakastamaan jos on jo niin vahvat lähtökohdat sille itsensä vihaamiselle kuten esim. minulla. Kaikilla kun ei ole se nuoruus sun muut menneet yhtä hyvin putkeen vaan itsetunnon puolesta on potkittu päähän ihan huolella joka suunnasta ja annettu ymmärtää että olen paska ihminen joka ei kelpaa kenellekään.
Hei! Pakko kommentoida tänne oma kokemukseni ujoudesta. Olen ollut lapsesta asti ujo ja sisäänpäinkääntyvä. Lapsuuden kodissani ujouttani pidettiin huonona ominaisuutena ja sain kuulla jatkuvasti haukkuja vanhemmiltani siitä miten olen itkupilli ja vässykkä. Tämä vai pahensi ujoutta ja lisäsi huonoaitsetuntoa. Mukaan kuvioihin tuli myös masennus jo ala-asteella. Tunsin olevani kertakaikkisen huono ja kelpaamaton. Hakeuduin sitten lähihoitaja opintoihin lukion jälkeen. En todellakaan tiedä miksi niin tein. Mutta se oli elämäni paras koulu päästä ujoudesta. Harjottelut olivat karmeita ja sain jatkuvasti valituksia ujoudestani joka tulkittiin töykeytenä. Parinkin työharjoittelua oli vaarassa keskeytyä tämän takia. En halunnut kuitenkaan luovuttaa. Lopulta valmistuin ja työlöistyinkin alalle. Mukava työpaikka ja työyhteisö voimisti itsevarmuuttani. Uskalsin myös hakea apua masennukseen.. tajusin että olen avun ansainnut pääsin terapiaan ja sain parin kokeilun jälkeen toimivan lääkityksen. Tällä hetkellä pärjään työssäni mainiosti. Uusiin ihmisiin tutustuminen ei ole enää mahdotonta. Olen pystynyt solmimaan pitkäaikaisen parisuhteen (ensimmäinen seurustelu suhde olin 22v, mistään en jäänyt paitsi vaikka aloitin vasta tuossa iässä). Itselle pitää antaa aikaa, tarvitaan sinnikkyyttä. Minun tapauksessa myös lääkkeitä. Kotona itkemällä ujous ei helpota sen tiedän kokemuksesta.
Hei..
Voit laittaa minulle postia, niin katsotaan keksitäänkö me jotain kiva
[email protected]
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik83316MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar681848Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5411556Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin751156Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja60966Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s32940Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt208861- 170813
Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o59806Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3758