Oletteko syrjäytyneitä?

En ole päässyt pillun syrjään kiinni, että sikäli olen syrjäytynyt.

Helposti määritellään että "syrjäytynyt" ihminen EI ole menestynyt kuten joku muu ei-syrjäytynyt. Vertailu malli on suurella ikäluokalla mainio, inflaatio sulatteli asuntolainat pois, talot olivat tontteineen halpoja, yhteiskunnassa vienti veti ja markkoja tuli ulkomailta. Nykyään homma on toisin monelta osin.

Nykyään ei ihan jokainen pääse hienolle kesämökilleen just ennen eläkkeelle pääsyä vaihdetulla uudella autollaan ja vaimon kanssakkin tuli pari kertaa talvella ulkomailla käytyä?

Kysymys on siitä tarjoaako edes tämä nykyinen yhteiskunta kaikille samat edellytykset menestyä? Toki koulutus aina antaa kivijalkaa elämälleen muttei sen pidä olla elämän itseisarvo. Kuitenkin korkean koulutuksen työpaikkoja tulee vähemmän tarjolle tietyssä ajassa kuin matalan. Voihan maisteri löytää kadonneen Graalin maljansa kadun lakaisemisesta, on se titteli yhä vaikkei se palkassa näykkään.

Ei ole seitsemäs ihme että Suomessakin käy duuneissta satojatuhansia ihmisiä jotka seuraavat työpäivänsä ajan kelloa ja hartaasti toivovat että pääsevät pian himaan. On tietysti niitä ihmisiä joiden elämä muodostuu pelkästä työssä käynnistä.

Uusi ilmiö onkin se ns. downshiftaaminen joka närästyttää erityisesti kokoomuslaisia. Miksi et maksa asuntolainaa, miksi et osta uutta autoa, miksi et ole kuntoklubin jäsen? Rahaa, rahaa, rahaa! Tietysti moni demonisoi elämäntavan jossa on jokin tukimuoto mukana. Kuitenkin pikku palkkaiset osa-aikaiset duunari sinkku naiset nostelevat ihan samoja asumistukia yms. Sormi vain ei osoita sinne.

Olen semi-syrjäytynyt hömppähumanisti.

Yhteiskunnasta en ole syrjäytynyt. Siinä pysyy mukana kun herää aamuisin kellon soittoon ja hoitaa velvollisuutensa. Siinä hommassa auttaa kun ei kuvittele itseään muita paremmaksi. Näin helppoa on olla syrjäytymättä yhteiskunnallisessa mielessä, mutta naisasioissa syrjäytyminen on aivan eri juttu. Siinä mielessä pitää jatkuvasti ponnistella mikäli haluaa pitää itsensä edes jotenkin mukana pelissä. Jos vain elää, niin syrjäytyy.

kyllä. potkut tuli töistä 2 kk sitten. Sen jälkeen olen vain istunut himassa. Odotan loppuani.

Määrittele syrjäytynyt.

Ehkä olen.

Syrjäytynyt on henkilö joka on yhteiskunnan avun, ja yhteiskunnallisten asioiden, sosiaalisten tapahtumien, tilaisuuksien jne. ulottumattomissa.

Toisinsanoen henkilö joka on sairastunut/vammautunut ja päätynyt eläkeputkeen, niin että tuet juoksee, mutta muuta apua ei yhteiskunta enää tarjoa, ja henkilö on sen verran heikossa vedossa ettei kykene, tai ei ole mahdollisuuksia osallistua mihinkään, ja on kaiken lisäksi menettänyt ystävänsä on syrjäytynyt ja käytännössä odottaa kuolemaansa.

Tuo on se äärimmäisin muoto ja syrjäytyminen ei tarkoita siis sitä että olisi välttämättä köyhä. Syrjäytynyt tarkoittaa sitä että on täysin yksin.

kyllä oon

Jos ihminen jonka koko sielu kokee olevansa vain ja ainoastaan päähän potkittava, hyväksikäytettävä itsestäänselvyys, on syrjäytynyt, niin sitten olen. Sillä mitä minä tahdon ei ole väliä. Kuten eläinlaumassa, vain alfan tahdolla on merkitystä, ja minä olen itsestäänselvyys, parhaimmillani hyväksikäytettävä renkipoika, joka tekee työnsä ilmaiseksi, että orja varmasti tietäisi oman paikkansa herra-orja dialektiikassa. Orjalla ei saa olla vapaata tahtoa. Vain herralla on oikeus tahtoon. Ja minun osani tässä yhteiskunnassa ja maailmassa on olla orja. Voin vain toivoa kuolemaa tai maailmanloppua.