Olen ostanut asunnon kerrostalosta ja sieltä pitäisi poistaa 2 kipsilevyista tehtyä väliseinää keittiön ja olohuoneen väliltä.
Isännöitsijä vaatii ammattilaisen lausuntoa siitä että seinä ei ole kantava (kyseessä siis kipsilevyseinä)
Itse en rakennusmateriaaleja tunne kovin hyvin, mutta minusta tuntuu siltä että kaksi pystyynnostettua kipsilevyä ei ole kantava rakenne.
Talo on rakennettu vuonna 1984
Mietin, eikö tuon ikäisistä taloyhtiöistä pitäisi löytyä määritelmiä mitkä seinät ovat kantavia ja mitkä kipsiä
Onko kipsilevy kantavaa materiaalia
ensiremontoija
69
3502
Vastaukset
- kaikkea kuuleekin
Vaadi Sinä hallituksen valitsemaan talolle ammatti-isännöitsijä.
Voi pyhä hölmöys. Kantava seinä on betonia tai ehkä tiiltä, miksei harkkoakin.- är ii aaämkoo
Ihan samaa mieltä. Isännöitsijällä on ne rakennesuunnitelmat saatavilla. Jos se ei niistä tajua noin yksinkertaista asiaa niin pakko vaihtaa alaa!
Miten isännöitsijä voi hoitaa kiinteistön hallintoa jos se ei tiedä mikä on rakennuksen runko??? Erottaako se vesi- ja viemäriputken? Ikkunan ja oven?
Tämä on vähän kuin konduktööri joka ei erota veturia ja vaunua.
- insiöriopiskelija
Kipsilevy ei pysty välittämään ylhäältä tulevia kuormituksia.
Kyseiset seinät voivat kyllä olla kantavia. Tällöin niiden runko välittää kuormat.
Kipsilevyjä käytetään myös jäykistämään rungon sivuttaisliikkeet.
Tosin betonisiin kerrostaloihin harvemmin tehdään kantavia väliseiniä muusta kuin kivestä ja betonista.
Rakennesuunnitelmissa kerrotaan mitkä ovat kantavia rakenteita. - nnhkkgljhjh
Isännöitsijä on oikeassa. Pitää varmistaa. Kipsilevy voi olla osa kantavaa seinää tai osa ei kantavaa seinää.
Pitää hankkia rakennepiirustukset ja niiden kanssa rakennesuunittelijan pakeille tarvittaessa käynti kohteessa.
Artisti maksaa. Eli sinä. Näin se menee ja kuuluukin mennä... - 7+7
Jaa, että 1980-luvulla rakennetussa kerrostalossa olisi kantavissa seinissä kipsilevyä. Kaikkea sitä kuuleekin. Eipä ole ihme, että jatkuvasti tehdään sutta ja sekundaa, kun insinööriopiskelijallakin on tuollaiset tiedot annettu. Vai mahtaako ollakin itse nimittänyt itsensä insinööriopiskelijaksi?
- insinööriopiskelija
Kaiketi olet tietoinen että 1980 luvulla on rakennettu myös puisia kerrostaloja joiden kantavissa seinissä on käytetty kipsilevyä.
Aloittaja ei ole tekstissään maininnut millaisesta rakennuksesta on kyse joten kaikki mahdollisuudet on huomioitava. - nnnjlhglhlkjm
Oikeassa olet betonielementtitalossa tuskin kipsi seinä kantaa. Mutta aloittaja ei tarkentanut kerrostaloa sen tarkemmin.
joka tapauksessa isännöitsijä on oikeassa.... - 7+7
insinööriopiskelija kirjoitti:
Kaiketi olet tietoinen että 1980 luvulla on rakennettu myös puisia kerrostaloja joiden kantavissa seinissä on käytetty kipsilevyä.
Aloittaja ei ole tekstissään maininnut millaisesta rakennuksesta on kyse joten kaikki mahdollisuudet on huomioitava.Kai insinööriopiskelija tajuaa kerrostalon ja pienkerrostalon eron. 1980-luvun määräykset paloteknisistä rakenteista mahdollistivat kyllä pienkerrostalon rakentamisen, mutta ei kerrostaloa. Ja aloittaja kirjoitti nimenomaan kerrostalosta, ei pienkerrostalosta, jotka ovat täysin eri asioita.
- insinööriopiskelija
7+7 kirjoitti:
Kai insinööriopiskelija tajuaa kerrostalon ja pienkerrostalon eron. 1980-luvun määräykset paloteknisistä rakenteista mahdollistivat kyllä pienkerrostalon rakentamisen, mutta ei kerrostaloa. Ja aloittaja kirjoitti nimenomaan kerrostalosta, ei pienkerrostalosta, jotka ovat täysin eri asioita.
"1980-luvun määräykset paloteknisistä rakenteista mahdollistivat kyllä pienkerrostalon rakentamisen, mutta ei kerrostaloa."
Väität että 1980 luvulla ei saanut rakentaa kerrostaloja paloteknisistä määräyksistä johtuen?
Mikäli tämä olisi totta (ei kuitenkaan ole) niin aloittaja tarkoittaisi nimenomaan pienkerrostaloa.
Mitä luulet kuinka moni ei rakennusalalla työskentelevä tietää pienkerrostalon ja kerrostalon eron... - 7+7
insinööriopiskelija kirjoitti:
"1980-luvun määräykset paloteknisistä rakenteista mahdollistivat kyllä pienkerrostalon rakentamisen, mutta ei kerrostaloa."
Väität että 1980 luvulla ei saanut rakentaa kerrostaloja paloteknisistä määräyksistä johtuen?
Mikäli tämä olisi totta (ei kuitenkaan ole) niin aloittaja tarkoittaisi nimenomaan pienkerrostaloa.
Mitä luulet kuinka moni ei rakennusalalla työskentelevä tietää pienkerrostalon ja kerrostalon eron...Toki 1980-luvulla on kerrostaloja rakentaa saanut. Mutta ei puurakenteisia.
Minä en luule mitään. Mutta oikean insinööriopikelijan pitäisi se ero tietää, eikä vaan luulla.
Milloinkas muuten aiot saada ne opintosi päätökseen? Aika helvatun monta vuotta olet ainakin noita viisauksiasi tuolla nimimerkillä kirjoittanut. - insinööriopiskelija
7+7 kirjoitti:
Toki 1980-luvulla on kerrostaloja rakentaa saanut. Mutta ei puurakenteisia.
Minä en luule mitään. Mutta oikean insinööriopikelijan pitäisi se ero tietää, eikä vaan luulla.
Milloinkas muuten aiot saada ne opintosi päätökseen? Aika helvatun monta vuotta olet ainakin noita viisauksiasi tuolla nimimerkillä kirjoittanut.Vuosina 1980-1989 tehtiin Suomessa asuinkerrostaloja joissa oli puinen kantava rakenne 207 kappaletta. (Lähde: SVT 2011
Kukaan muuhan ei ole voinut käyttää tätä nimimerkkiä aikaisemmin... - 7+7
insinööriopiskelija kirjoitti:
Vuosina 1980-1989 tehtiin Suomessa asuinkerrostaloja joissa oli puinen kantava rakenne 207 kappaletta. (Lähde: SVT 2011
Kukaan muuhan ei ole voinut käyttää tätä nimimerkkiä aikaisemmin...Kyseessä oli nimenomaan pienkerrostalot.
- wasdfgh
7+7 kirjoitti:
Kyseessä oli nimenomaan pienkerrostalot.
kyllä ne pienkerrostalotkin on kerrostaloja. vai miks siinä sanassa olis kerrostalo.
Kerrostalo on vähintään kolmen asunnon rakennus, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin. - 7+7
wasdfgh kirjoitti:
kyllä ne pienkerrostalotkin on kerrostaloja. vai miks siinä sanassa olis kerrostalo.
Kerrostalo on vähintään kolmen asunnon rakennus, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin.Höpö höpö. Äläs nyt rupia saivartelemaan. Onko sun mielestäsi kahteen tasoon rakennettu kolmen asunnon rivitalo sitten kerrostalo? Kyllä se on niin, että vasta kolme kerrosta tekee rakennuksesta kerrostalon. Pienkerrostalo voi olla korkeintaan kaksikerroksinen.
- insinööriopiskelija
7+7 kirjoitti:
Höpö höpö. Äläs nyt rupia saivartelemaan. Onko sun mielestäsi kahteen tasoon rakennettu kolmen asunnon rivitalo sitten kerrostalo? Kyllä se on niin, että vasta kolme kerrosta tekee rakennuksesta kerrostalon. Pienkerrostalo voi olla korkeintaan kaksikerroksinen.
"Pienkerrostalo voi olla korkeintaan kaksikerroksinen."
Pienkerrostalo voi olla 3 kerroksinen mikäli ylimmät huoneistot ovat 2 kerroksisia ja niiden sisäänkäynti on kerroksessa 2. Tai jos rakennuksessa on 3 kerroksisia huoneistoja niin sisäänkäynti voi olla kerroksessa 1 - ääretöntä uunoutta
insinööriopiskelija kirjoitti:
"Pienkerrostalo voi olla korkeintaan kaksikerroksinen."
Pienkerrostalo voi olla 3 kerroksinen mikäli ylimmät huoneistot ovat 2 kerroksisia ja niiden sisäänkäynti on kerroksessa 2. Tai jos rakennuksessa on 3 kerroksisia huoneistoja niin sisäänkäynti voi olla kerroksessa 1Entäs jos sisäänkäynti onkin katolla? Eikö silloin voi olla vaikka seitsemän- tai kymmenenkerroksinen pienkerrostalo?
Ei jumangegga! Missä noita sekopäisiä insinööriopiskelijoita oikein sikiää? Ei tosiaankaan tarvitse enää ihmetellä suomalaisen rakentamisen tasoa! - insinööriopiskelija
ääretöntä uunoutta kirjoitti:
Entäs jos sisäänkäynti onkin katolla? Eikö silloin voi olla vaikka seitsemän- tai kymmenenkerroksinen pienkerrostalo?
Ei jumangegga! Missä noita sekopäisiä insinööriopiskelijoita oikein sikiää? Ei tosiaankaan tarvitse enää ihmetellä suomalaisen rakentamisen tasoa!Ai et ole kuullut 2 tai 3 keroksisista kerrostalohuoneistoista? Vai mistä moinen tunteenpurkaus johtuu?
- $$$$$$
ääretöntä uunoutta kirjoitti:
Entäs jos sisäänkäynti onkin katolla? Eikö silloin voi olla vaikka seitsemän- tai kymmenenkerroksinen pienkerrostalo?
Ei jumangegga! Missä noita sekopäisiä insinööriopiskelijoita oikein sikiää? Ei tosiaankaan tarvitse enää ihmetellä suomalaisen rakentamisen tasoa!Nimim ääretöntä uunoutta ei ilmeisesti ymmärtänyt insinööriopiskelijan vastausta, kun meni tuollaisiin asiattomuuksiin.
insinööriopiskelija selvästikin hallitsee asiat. - juukoooo.,.
$$$$$$ kirjoitti:
Nimim ääretöntä uunoutta ei ilmeisesti ymmärtänyt insinööriopiskelijan vastausta, kun meni tuollaisiin asiattomuuksiin.
insinööriopiskelija selvästikin hallitsee asiat.Juu omituista purkautumista. Varmaan turhautui kun huomasi että järki loppui...
- s s
7+7 kirjoitti:
Höpö höpö. Äläs nyt rupia saivartelemaan. Onko sun mielestäsi kahteen tasoon rakennettu kolmen asunnon rivitalo sitten kerrostalo? Kyllä se on niin, että vasta kolme kerrosta tekee rakennuksesta kerrostalon. Pienkerrostalo voi olla korkeintaan kaksikerroksinen.
wasdfgh3.5.2014 19:05
"Kerrostalo on vähintään kolmen asunnon rakennus, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin."
7 74.5.2014 08:06
"Onko sun mielestäsi kahteen tasoon rakennettu kolmen asunnon rivitalo sitten kerrostalo?"
Tarkoitatko että olisi 2 asuntoa alhaalla ja yksi ylhäällä? Ei se ainakaan rivitalolta kuulosta.
- rakennusinsinööri
On se kantavaa materiaalia.
Juuri tein kipsilevystä 85m2 ok-talon ja hyvältä näyttää.
Kipsilevyn etuna on ehdottomasti keveys!
Nyt voi yksi mies nostella paikoilleen isotki seinärakenteet eikä mitään nostureita tarvita työmaalla. Sitten vain kuumaliimalla osat paikoilleen ja avot.
Tämä se on kuulkaas poijjaat rakentamisen tulevaisuutta.- sadasd
Ei niitä kuumaliimalla laitella vaan akryylimassalla.
- Ei kannata
Seinän poistamisen vaikutus mm. ilmastointi, lämmitys, seinän sisällä kulkevat sähköistykset, putket, äänieristys. Alunperin arkkitehti on suunnitellut kerrostalon ja hänellä on koulutus ja pätevyys tähän.
Itsekin harkitsin yhden seinän poistamista, mutta siihen pitäisi hankkia kaupungin rakennusvalvonnasta rakennuslupa, hallituksen lupa ym. Ja vielä lisäksi muille asukkaille tulee meluhaittaa. Varmaan taloyhtiöt alkavat ottaa tiukan linjan remontteihin: paljon tapahtuu virheitä. Ehjät kylpyhuoneen muovimatot vaihdetaan laatoiksi huonoilla kosteuseristeillä, astianpesukoneita asennetetaan (vuotoriski lattiakaivottomassa tilassa), laminaattilattiat ilman äänenvaimenninta, halpoja vesikalusteita jotka ei kestä ym ym
Paras ajatella: ostin mitä ostin, jos muuta haluan niin ok-taloon. - kaikkea kuuleekin
Kyllä taas kaikenlaiset "tietäjät" ja huumorimiehet ovat vauhdissa. Avaaja ilmoitti, että väliseinä on molemminpuolisella kipsilevyllä rakennettu.
Minäkin pyydän aina isännöitsijältä luvat kun menen ulos. Ulko-ovihan voi olla sellainen että se estää kulkemisen ilman lupaa. Voi voivoi.- tampio...
Näköjään täyspelletkin on heränneet. Oisit mieluummin pysynyt siellä nettipornon puolella ja jatkanut runkkaamista.
- lumpio1
Hei Tampio...
Älä hae seuraa täältä. Tämä on rakentamiseen kuuluva ketju. - rakannuksesta tietoa
Mistä niitä kädettömiä isännöitsijöitä oikein sikiää? Taloyhtiöiden pitäisi vähän katsoa ketä valitsee vastuulliseen tehtävään jossa pitäisi tietääkin alasta jotain. Uskomatonta kyvyttömyyttä!
- 19+8
Niinpä. Mennyt tekemään seinän kipsilevystä, eikä nyt tiedä onko se kantava vai kevytrakenteinen. Omituinen isännöitsijä. Suorastaan kyvytön.
- A1 timpuri
Jo seinän paksuudesta voi päätellä onko se kantava rakenne.Samoin koolauksesta,miten ja mistä se on tehty.
Kantavat seinät ei ole peltirangoilla koolattu Eikä kapealla liimapuulla,tai koolingilla. - Ei kannata
Kerrostalossa sillä onko kantava rakenne vai ei, ei ole merkitystä.
Kaikkiin näin suuriin muutoksiin tarvitaan uusi rakennuslupa.
Todellisuudessa myös omakotitalossa vaaditaan rakennuslupa muutoksiin.
Tiedetään että tee se itse miehet voivat purkaa seinän kun se ei ole kantava, mutta sillä seinällä on joku muukin tehtävä. Ja kaikki rakentaminen on lailla säädettyä.
Olen muuten tajunnut senkin miksi puunkaatoonkin pitää pyytää lupa, vaikka kaataa omalta pihalta. Mietipä sitä jos kodistasi näkyy puita omalla tai naapurin tontilla.
Mitäpä jos ne kaadetaan?- niinseskulaa
Samaa mieltä - aina kun huoneiston käyttööön tehdään iso muutos kuten väliseinän poisto kahden tilan yhdistämiseksi täytyy tehdä hakemus rakennusluvan saamiseksi, koska huoneiden käyttötarkoitus muuttuu.
Kolmiosta ei voi tehdä kaksiota tai teknistä tilaa ottaa asumiseen ilman tarvittavaa rakennuslupaa. Kaikelle on syynsä ja lupa-anomuksen yhteydessä myös tsekataan suunnitelman rakenteellinen järkevyys.
- ö, 'ö,'ö,'öl,.
Isännöitsijän asia tietää. Jos ei tiedä, asianasa on selvittää asia.
Se kuitenkin selvää, lupaa pitää kysellä. Jos seinä kantava, ei voi mitään. Mutta kuulosti, että tavallinen väliseinä, ei sen purkamiselle ole esteitä. Monet isännöitsijät vainoharhaisia vastuita pelätessään. Kysyy mitä tahansa, vastaus on yksiselitteisesti aina ensin "ei", Osoittaa isännöitsijän ammattitaidon puutetta. Asia pitää selvittää, eikä jaella mutumääräyksiä. Osakashan se isännöitsijän palkan maksaa, se pitää muistaa aina.
Eli ota yhteyttä hallitukseen, se kun on isännöitsijän esimies ja sun edustajasi. Riippuu tietenkin, millaisia tyyppejä teillä hallituksessa, mutta laita kirjallinen utelu asiasta, jos suullisesti hommaan ei tule selvyyttä. Niiten on pakko ottaa hallituksen kokouksessa asia esille, jos niin vaadit. Jos ei näin toimita, se on sitten hallinto-oikeusasia.
Kyllä simppeliin kysymykseen pitää vastaus saada. Vaihtakaa isännöitsijä ammattitaitoiseen, jos muu ei auta. Niille nilkeille voi ihan hyvin antaa potkut. Meillä oli vuosikymmenet ties mitä isännöitsijöitä, laisiaan. Niitä vaihdeltiinkin, kesti aikansa löytää pätevä toimisto. Ei ollut niin halpa, kuin edelliset, mutt osakkaat yksinkertaisesti kyllästyivät jatkuviin sählinkeihin ja välinpitämättömyyteen. Lisäksi useilla isännöitsijöillä oli joku ihmeellinen pomotusmeiniki palkanmaksajiaan kohtaan. Yhtiökokoukset oli sekavia pitkään, kesti aikansa, että saatiin hallitus vaihdettua jä järkeä hommiin. Edellisissä hallituksissa oli jotain suurtenikäluokkien fossiileita, joilla oli kytköksiä rakennusfirmoihin ja isännöinti firmoihin.
Ei kysyvä tieltä eksy, isännöitsijä koittaa vältellä töitään, laittakaa se töihin, siitä sille palkan sille maksatte. Kipsilevyt ei takuulla ole kantavia, mutta voivat olla jäykistäviä - siis voivat olla kantavan rakenteen toiminnan kannalta tärkeitä.
Isännöitsijä on siinä mielessä oikeassa, että aina, kun rakenteisiin kajotaan, pitää laatia jonkintasoinen selvitys siitä, mihin ollaan kajoamassa.
80-uvun taloista luulisi olevan rakennesuunnitelmat. Tuohon aikaan ainakin kaupunkipaikoissa viranomaiset edellytti rakennesuunnitelmia, joten voi kysyä kunnastakin, jos taloyhtiöltä itseltään ei löydy.- betoni-inssi
Kaikella todennäköisyydellä kyseessä on ihan oikea kerrostalo eikä mikään luhti- tms hömpötys. Siispä:
Jos siinä on betonirunko (huoneistojen väliset seinät, välipohja yms)
--> ne kipsiseinät eivät kanna eivätkä jäykistele yhtään mitään.
Helppo tapa kopistella kattoa; jos se on betonia, sitä ei millään puuväliseinillä kannatella.
- Ingen jöra
Puukerrostaloja ei ole Suomessa montakaan.Joitakin vuosia sitten Viikkiin joku 3 kerroksinen tehtiin.
Suomen palomääräykset on kieltäneet puusta kerrostalojen teon.Jotkut ilkeät väittää,että se oli Betoni elementti tehdaiden maksama sääntö.
Säännökset muutui joku vuosi sitten,muttei puurunkoisia kerrostaloja juurikaan tehdä. - näytpä tietävän
- Ushkomukshia
Joo joo ja amerikkalaiset ovat muka käyneet kuussa. Ja joulupukkikin on totisinta totta.
- Ingen jöra
Muutamia on tehty,mutta isoja yli 3 kerroksisia ei juurikaan.Suurin osa kuuluu pien kerros talojen kategoriaan.
Kyllä puu kerros talojen rakentaminen on vieläkin kokeilu luonteista.Volyymit melkö pieniä,verrattuna betoni kerros taloihin. - _________
Ingen jöra kirjoitti:
Muutamia on tehty,mutta isoja yli 3 kerroksisia ei juurikaan.Suurin osa kuuluu pien kerros talojen kategoriaan.
Kyllä puu kerros talojen rakentaminen on vieläkin kokeilu luonteista.Volyymit melkö pieniä,verrattuna betoni kerros taloihin.Tulevia puukerrostalokohteita (siis yli 3 kerroksisia)
Tällä sivulla esitellään lyhyesti Suomeen suunnitteilla ja rakenteilla olevia puukerrostalohankkeita. Hankekanta on päivitetty tammikuussa 2014. Lisää tietoja hankkeista löytyy liitetiedoston pdf-versiosta.
Espoon Otaniemen InnoOta-hanke
Espoon Tuuliniityn puukerrostaloalue
Haminan Tervasaari
Helsingin Jätkäsaaren WoodCity
Helsingin Pukinmäen energiatehokkaat puukerrostalot
Joensuun Penttilänrannan puukerrostalokortteli
Jyväskylän Puukuokka
Kerimäen Kirkkorannan puukerrostalot
Kokkolan Vanhasatamalahden puukerrostalokortteli
Kouvolan pallokentän alue (E2 – kerrostalokilpailu)
Kuopion Julkulan täydennysrakentaminen
Lahden Karistonportti
Liedon Timperipuiston puukerrostalot
Nurmijärven Rajamäen Kylänpään alue
Porin Säkylän puukerrostalo
Porvoon Länsiranta
Porvoon Toukovuori
Rantasalmen Granin puukerrostalokortteli
Rauman Papinpellon puukerrostaloalue
Saarijärven senioripuukerrostalo Omatoimi
Seinäjoen Lintuviita 2
Sipoon Jokilaakso
Suomen Ympäristökeskuksen Synergiatalo
Tampereen Vuoreksen Isokuusen alue
Turun Linnanfältti – Turun Moderni puukaupunki
Vaasan Lakeankulma
Vantaan asuntomessujen puukerrostalokortteli
Vihdin Pajuniityn alue
Ylivieskan Taanila, Moderni puukaupunki –alue ja Centria-talo
http://www.puuinfo.fi/tulevia-puukerrostalokohteita - Hieno Juttu
_________ kirjoitti:
Tulevia puukerrostalokohteita (siis yli 3 kerroksisia)
Tällä sivulla esitellään lyhyesti Suomeen suunnitteilla ja rakenteilla olevia puukerrostalohankkeita. Hankekanta on päivitetty tammikuussa 2014. Lisää tietoja hankkeista löytyy liitetiedoston pdf-versiosta.
Espoon Otaniemen InnoOta-hanke
Espoon Tuuliniityn puukerrostaloalue
Haminan Tervasaari
Helsingin Jätkäsaaren WoodCity
Helsingin Pukinmäen energiatehokkaat puukerrostalot
Joensuun Penttilänrannan puukerrostalokortteli
Jyväskylän Puukuokka
Kerimäen Kirkkorannan puukerrostalot
Kokkolan Vanhasatamalahden puukerrostalokortteli
Kouvolan pallokentän alue (E2 – kerrostalokilpailu)
Kuopion Julkulan täydennysrakentaminen
Lahden Karistonportti
Liedon Timperipuiston puukerrostalot
Nurmijärven Rajamäen Kylänpään alue
Porin Säkylän puukerrostalo
Porvoon Länsiranta
Porvoon Toukovuori
Rantasalmen Granin puukerrostalokortteli
Rauman Papinpellon puukerrostaloalue
Saarijärven senioripuukerrostalo Omatoimi
Seinäjoen Lintuviita 2
Sipoon Jokilaakso
Suomen Ympäristökeskuksen Synergiatalo
Tampereen Vuoreksen Isokuusen alue
Turun Linnanfältti – Turun Moderni puukaupunki
Vaasan Lakeankulma
Vantaan asuntomessujen puukerrostalokortteli
Vihdin Pajuniityn alue
Ylivieskan Taanila, Moderni puukaupunki –alue ja Centria-talo
http://www.puuinfo.fi/tulevia-puukerrostalokohteitaHienoa,että lopultakin puuta alettu käyttää kerrostaloihin.
Koska puu on hyvä kotimainen raaka aine kaikkeen rakentamiseen.
- pässit
Mikä siinä on niin vaikeaa selvittää onko vai eikö?
- 17+11
Ja mitäs pässit sitä täällä kyselee? Luulee varmaan saavansa vastauksen. Täys pässit.
- __________
17+11 kirjoitti:
Ja mitäs pässit sitä täällä kyselee? Luulee varmaan saavansa vastauksen. Täys pässit.
Kyllä aloittaja on jo saanut vastauksen kysymykseensä.
- valmis inssi
Insinööriopiskelija opiskelee Angry Birds'iä ja esittää täällä 'tietojaan'. Hyvä.
- ? ?
Etkö ole vieläkään päässyt yli?
- vanha inssi.
? ? kirjoitti:
Etkö ole vieläkään päässyt yli?
Kestää aikansa kun loukattu ylpeys toipuu.....
- vanha Mestari
Mitäs te ryjäpuuinsinöörit okiein sekoilette? Kuka nyt sitten ei ole päässyt yli ja mistä?
- Vaihda samalla mater
Jos kipsilevy on kantavana rakenteena, niin asukkaiden on syytä kävellä ulos mitä pikimmin. Se on paikoin niin pehmoista, että siihen tulee reikä pelkästä nojaamisesta.
En väitä, etteikö se olisi laitettu kantavaksi. Suomalaisen rakentamisen taso on nykyään ala-arvoista. SATUN tietämään, että suomalaiset ovat osanneet rakentaa. Korjaukset ja uudisrakentaminen on ihan eri planeetalta.
Varmista asia, siellä seinän välissä saattaa olla jotain muuta piilotettua, putkia tai johtoja. Ei näistä enää nykyään tiedä.
Henk. koht. en tajua miksi kukaan käyttää kipsilevyä missään. Se on pehmeää, myrkyllistä, epäkäytännöllistä, se ei toimi äänieristeenä eikä edes verhona. Mä en tajua sen funktiota muuna kuin rahareikänä. Ja senkin se tekee huonosti.
Väiseinään voi laittaa mieluummin lastulevyä. Sen pohjatyöt on työläämmät (kittaus ja maalaus) mutta se on käytössä niiiiin paljon käytännöllisempi.
Jopa siinä tapauksessa, että se sattuisi kastumaan. Kipsilevy muuttuu tappavaksi ja lastulevy vaan pehmenee.
Jos joku muu on toista mieltä, niin voin kertoa osoitteen, jossa voitte käydä äimistelemässä miten kipsilevy mätänee, märkänee, pehmenee, aiheuttaa terveyshaittoja. Tällä hetkellä sen rivarin seiniin nojaaminen vain omalla vastuulla, seinään tulee kuopat jopa sormilla painamalla. Sen UUDESTA katosta vuoti vedet sisälle noin 20 vuotta ja nyt se koko talo on pehmeä - ja pilkullinen. Niin sen lisäksi, että sen sadevedet roiskuu kivijalalle eikä salaojitusta ole pihan ulkonäöstä päätellen tehty, sisällä vesiputket vuotaa ja jokainen sähköpistorasia räiskii kaiken oikosululle. Isännöitsijä eikä huoltofirma välitä. Ne talot on rakennettu 1990 -luvun lopulla ja siellä on edelleen asukkaita.
Se koko talo pitäis purkaa, MUTTA SITÄ ENNEN PITÄISI SELVITTÄÄ KUKA SEN RAKENSI, KUKA KÄVI TARKASTAMASSA SEN JA MITÄ SE MAKSOI?
Kaikkien nimet listalle ja valtakunnallisesti jakeluun.- s s
Mitäpä luulet kuinka homeessa rakennus olisi jos seinät olisi lastulevyä? Ei sitä kipsiä tietenkään saa päästää kastumaan.
- Pitääkö nyt muuttaa?
Jestas sentään. Enpä olisi uskonut, että kipsilevyn käyttö sisätiloissa aiheuttaa vesikaton vuotamista ja noin paljon muitakin ongelmia. Milloinkahan mulla alkaa kattovuodot, kun taloni on 1980-luvulta?
- Vaihda samalla mater
s s kirjoitti:
Mitäpä luulet kuinka homeessa rakennus olisi jos seinät olisi lastulevyä? Ei sitä kipsiä tietenkään saa päästää kastumaan.
Älä viitsi viisastella.
Kukaan ei käynyt välikatossa edes tarkistamassa vuosien mittaan, että vuotaako katto vai ei. Sehän on isännöitsijän moka koska ei pyytänyt sitä huoltoyhtiön kanssa tekemäänsä sopimukseen. Vahinko olisi ehkä vältetty jos vuoto olisi havaittu ja korjattu. Ellei käynyt niin, että ne huomasivat vuodon, mutta eivät halunneet korjautttaa sitä.
Sitten katto sai vuotaa rauhassa. Koko välikatto piloilla ja se kosteus vuoti tietenkin seiniä pitkin alas. Ja seiniähän ei korjattu, kunnes monet asukkaat alkoivat ilmoitella mustista pisteistä seinissä ja valtavista terveysongelmista.
Sädesienet ja muut eivät ole terveellisiä asukkaita.
Lastulevy olisi pehmennyt ja olisi myös homeessa, mutta se kipsilevy mätäni sinne. Kostuneet kipsilevyn sidosaineet yhdessä kehittyvän homeen kanssa on aina tappava mixtuura.
Huomaan miinusten määrästä, minkätason remppaajia tälläkin palstalla on.
Laittaisin sen talon osoitteen tänne, voisitte käydä opintomatkalla, mutta sen talon asukkaat ovat maksaneet niistä neliöistä ja todennäköisesti vielä tahtovat myydä ne eteenpäin. Joten jätän kertomatta.
Katsos - sinäkään rakentajana tai rakennuttajana et voi tietää miten sitä taloa hoidetaan. Huono hoito johtaa tuohon. Mutta koska mä en enää ota riskiä tuollaisista, niin en laita kilsilevyä, enkä rakennuta sitä koskaan mihinkään.
Sen lisäksi että kipsilevy voi olla edullista ja nopeaa asentaa mutta sen käyttö asukkaille on silkkaa paskaa alusta loppuun. Siihen ei voi ripustaa, se reikiintyy, siitä menee läpi nojaamalla, tai jos jokin vähänkin tölväsee siihen. Se vaan on niin kelvotonta asumiskäytössä.
Ja muistakaa siis myös valita isännöitsijänne ja huoltofirma sillä silmällä, että mitä ne oikeasti tekee, vai kaivaako ne vaan nenäänsä sun rahoilla. - Ole rauhassa
Pitääkö nyt muuttaa? kirjoitti:
Jestas sentään. Enpä olisi uskonut, että kipsilevyn käyttö sisätiloissa aiheuttaa vesikaton vuotamista ja noin paljon muitakin ongelmia. Milloinkahan mulla alkaa kattovuodot, kun taloni on 1980-luvulta?
Jos tietotaito on tuota tasoa, niin sun kannattaa valita huoltofirma huolella.
Älä murehdi vaan anna toisten hoitaa. Ja pysy vuokralla niin et joudu maksamaan omia seiniäsi tai niiden korjaamista. Saati vuotavaa kattoa.
Jos olet maksullinen remppamies, niin kerro tuo jo työtä tilatessa, en tahdo ketään vittuilemaan ja huonoilemaan työmaalle. - Kerää nyt se vähä...
Vaihda samalla mater kirjoitti:
Älä viitsi viisastella.
Kukaan ei käynyt välikatossa edes tarkistamassa vuosien mittaan, että vuotaako katto vai ei. Sehän on isännöitsijän moka koska ei pyytänyt sitä huoltoyhtiön kanssa tekemäänsä sopimukseen. Vahinko olisi ehkä vältetty jos vuoto olisi havaittu ja korjattu. Ellei käynyt niin, että ne huomasivat vuodon, mutta eivät halunneet korjautttaa sitä.
Sitten katto sai vuotaa rauhassa. Koko välikatto piloilla ja se kosteus vuoti tietenkin seiniä pitkin alas. Ja seiniähän ei korjattu, kunnes monet asukkaat alkoivat ilmoitella mustista pisteistä seinissä ja valtavista terveysongelmista.
Sädesienet ja muut eivät ole terveellisiä asukkaita.
Lastulevy olisi pehmennyt ja olisi myös homeessa, mutta se kipsilevy mätäni sinne. Kostuneet kipsilevyn sidosaineet yhdessä kehittyvän homeen kanssa on aina tappava mixtuura.
Huomaan miinusten määrästä, minkätason remppaajia tälläkin palstalla on.
Laittaisin sen talon osoitteen tänne, voisitte käydä opintomatkalla, mutta sen talon asukkaat ovat maksaneet niistä neliöistä ja todennäköisesti vielä tahtovat myydä ne eteenpäin. Joten jätän kertomatta.
Katsos - sinäkään rakentajana tai rakennuttajana et voi tietää miten sitä taloa hoidetaan. Huono hoito johtaa tuohon. Mutta koska mä en enää ota riskiä tuollaisista, niin en laita kilsilevyä, enkä rakennuta sitä koskaan mihinkään.
Sen lisäksi että kipsilevy voi olla edullista ja nopeaa asentaa mutta sen käyttö asukkaille on silkkaa paskaa alusta loppuun. Siihen ei voi ripustaa, se reikiintyy, siitä menee läpi nojaamalla, tai jos jokin vähänkin tölväsee siihen. Se vaan on niin kelvotonta asumiskäytössä.
Ja muistakaa siis myös valita isännöitsijänne ja huoltofirma sillä silmällä, että mitä ne oikeasti tekee, vai kaivaako ne vaan nenäänsä sun rahoilla.Kyllä sulla taitaa olla aika erikoiset asumistottumukset, jos kipsilevysikin itsestään reikiintyvät, eivätkä edes nojaamistasi kestä. Herää epäilys, ettet ole päivääkään selvänä ja kaatuilet kännipäissäsi kaljamahoinesi pitkin seiniä. Lisäksi tapat pikku-ukkoja ja liskoja kirveellä ja syytä kipsilevyn heikkoutta ilmaantuneista reijistä.
Kipsilevytetyt seinät kestävät tavanomaisen asumiskäytön aivan hyvin. Ja märkätilat jokainen järkevä rakentaja tekeekin kiviaineisina. - Vaihta samalla mater
Vaihda samalla mater kirjoitti:
Älä viitsi viisastella.
Kukaan ei käynyt välikatossa edes tarkistamassa vuosien mittaan, että vuotaako katto vai ei. Sehän on isännöitsijän moka koska ei pyytänyt sitä huoltoyhtiön kanssa tekemäänsä sopimukseen. Vahinko olisi ehkä vältetty jos vuoto olisi havaittu ja korjattu. Ellei käynyt niin, että ne huomasivat vuodon, mutta eivät halunneet korjautttaa sitä.
Sitten katto sai vuotaa rauhassa. Koko välikatto piloilla ja se kosteus vuoti tietenkin seiniä pitkin alas. Ja seiniähän ei korjattu, kunnes monet asukkaat alkoivat ilmoitella mustista pisteistä seinissä ja valtavista terveysongelmista.
Sädesienet ja muut eivät ole terveellisiä asukkaita.
Lastulevy olisi pehmennyt ja olisi myös homeessa, mutta se kipsilevy mätäni sinne. Kostuneet kipsilevyn sidosaineet yhdessä kehittyvän homeen kanssa on aina tappava mixtuura.
Huomaan miinusten määrästä, minkätason remppaajia tälläkin palstalla on.
Laittaisin sen talon osoitteen tänne, voisitte käydä opintomatkalla, mutta sen talon asukkaat ovat maksaneet niistä neliöistä ja todennäköisesti vielä tahtovat myydä ne eteenpäin. Joten jätän kertomatta.
Katsos - sinäkään rakentajana tai rakennuttajana et voi tietää miten sitä taloa hoidetaan. Huono hoito johtaa tuohon. Mutta koska mä en enää ota riskiä tuollaisista, niin en laita kilsilevyä, enkä rakennuta sitä koskaan mihinkään.
Sen lisäksi että kipsilevy voi olla edullista ja nopeaa asentaa mutta sen käyttö asukkaille on silkkaa paskaa alusta loppuun. Siihen ei voi ripustaa, se reikiintyy, siitä menee läpi nojaamalla, tai jos jokin vähänkin tölväsee siihen. Se vaan on niin kelvotonta asumiskäytössä.
Ja muistakaa siis myös valita isännöitsijänne ja huoltofirma sillä silmällä, että mitä ne oikeasti tekee, vai kaivaako ne vaan nenäänsä sun rahoilla.Korjaus:
"Sädesienet ja muut eivät ole terveellisiä asukkaille "
Lisään:
Jouduimme hävittämään suurimman osan tavaroistamme kun muutimme pois sieltä. Sekin on pitkä tarina, mutta joissain tapauksissa näin joutuu tekemään.
Eikä myöskään naurattanut vakuutusyhtiön kanta tuhottuun omaisuuteen.
Eikä mikään korjaa niitä terveyshaittoja mitä siitä jäi.
Kertaan: lastulevy ei kehitä kastuessaan vastaavia myrkkyjä, mitä kipsilevy tekee. - Mikä mättää?
Vaihta samalla mater kirjoitti:
Korjaus:
"Sädesienet ja muut eivät ole terveellisiä asukkaille "
Lisään:
Jouduimme hävittämään suurimman osan tavaroistamme kun muutimme pois sieltä. Sekin on pitkä tarina, mutta joissain tapauksissa näin joutuu tekemään.
Eikä myöskään naurattanut vakuutusyhtiön kanta tuhottuun omaisuuteen.
Eikä mikään korjaa niitä terveyshaittoja mitä siitä jäi.
Kertaan: lastulevy ei kehitä kastuessaan vastaavia myrkkyjä, mitä kipsilevy tekee.TO: "Kerää nyt se vähä.."
Aika erikoinen asenne vai vattuiletko sä täällä huviksesi?
Kiva asenne.Oletko oilkein rakentamisen ammattilainen?
Ei asiaa saa olemattomaksi vaikka sitä hulluksi haukuukin. - Kerää nyt se vähä...
Mikä mättää? kirjoitti:
TO: "Kerää nyt se vähä.."
Aika erikoinen asenne vai vattuiletko sä täällä huviksesi?
Kiva asenne.Oletko oilkein rakentamisen ammattilainen?
Ei asiaa saa olemattomaksi vaikka sitä hulluksi haukuukin.Mikä itselläsi mättää? Jos joku ihan vakavissaan väittää totuutena, että kipsilevy reikiintyy itsetään, eikä siihen voi mitään kiinnittää, niin sen väitteen esittäjä ei ole selvinpäin. Joko kännissä kuin käki tai sitten nappaillut jotain liikaa jotain lääkkeitä.
Kysymyksestäsi päätellen olet itse tuo taukki, etkä missään nimessä ainakaan rakennusalan ammattilainen. Mikä mättää? kirjoitti:
TO: "Kerää nyt se vähä.."
Aika erikoinen asenne vai vattuiletko sä täällä huviksesi?
Kiva asenne.Oletko oilkein rakentamisen ammattilainen?
Ei asiaa saa olemattomaksi vaikka sitä hulluksi haukuukin.> Oletko oilkein rakentamisen ammattilainen?
Eiköhän se ole kaikille selvää, ettei tuo ole.
Olen itse asunut talossa, jossa on alun perin ollut seinissä lastulevyt. Rempan yhteydessä vaihdettiin kipsilevyksi. Asumismukavuus parani huomattavasti. Materiaalina paljon parempi. Ei haise, ei elä. Mitä tulee väitteisiin siitä, ettei voisi mitään ripustaa, tms... Noh... Ei se piano pysy lastulevyssäkään, mutta kipsilevy kestää kyllä hyvin keittiön kaapit, eteisen naulakot, jne.Pitääkö nyt muuttaa? kirjoitti:
Jestas sentään. Enpä olisi uskonut, että kipsilevyn käyttö sisätiloissa aiheuttaa vesikaton vuotamista ja noin paljon muitakin ongelmia. Milloinkahan mulla alkaa kattovuodot, kun taloni on 1980-luvulta?
Ne alkoivat jo 80-luvulla. Välikaton rakenteista riippuu, miten nopeasti vesi valuu kipsilevyyn ja mädättää ne aiheuttaen pahoja mikstuuroita.
Ei muuta kuin nopeasti myyntiin koko pulju. Tai sitten vaihdat kipsilevyt lastulevyyn. Sekin homehtuu, mutta se ei haittaa.- Ja lisään vielä
The_Rat kirjoitti:
Ne alkoivat jo 80-luvulla. Välikaton rakenteista riippuu, miten nopeasti vesi valuu kipsilevyyn ja mädättää ne aiheuttaen pahoja mikstuuroita.
Ei muuta kuin nopeasti myyntiin koko pulju. Tai sitten vaihdat kipsilevyt lastulevyyn. Sekin homehtuu, mutta se ei haittaa.Jos kerran kuuntelet, niin kerron vielä syyn.
Se kattohan oli medium tasoista peltiä ja siellä oli kyllä lumiesteet, mutta mites ne lumiesteet ja peltien saumat oli viimeistelty? Se oli ongelma.
Ja se ettei siellä välikatossa ollut kukaan (oletettavasti) käynyt vuosiin.
Tässä taloyhtiössä käydään paikat tarkastamssa pari kertaa vuodessa. Lumien sulamisen jälkee on hyvä käydä katsomassa kattojen rakenteet läpi onko ja paljonko siellä on kondensoitunutta kosteutta. Talon hoitaminen on myös huomiointia ja se jos mikä voi säästää. Tulee halvemmaksi pitkällä juoksulla vahtia nyt ja korjata heti, kuin antaa koko talon märäntyä kerralla. Sitten itkee kaikki.
Varsinkin talven jälkeen rännit ja syösytorvet tarkastetaan, että minne se vesi roiskii. Se ei saisi ohjautua seinille, eikä kivijalalle.
Hyvää ei saa halvalla ja mä kerron aina materiaaleista rehellisesti ne hyvät ja huonot puolet. Sitten mietiään mihin tarloitukseen ja kauanko materiaalin on tarkoitus kestää.
Tässä kylällä on myös ulospäin kivan näköisiä kerrostaloja, 90 - luvun lopulla rekennettuja. Kivalla alueella, hyvällä sijainnilla, osa niistä on kaunpungin vuokrataloja ja osa on omistusasuntoja. Mutta niiden seinät on maalattu seillaisella maailla, että siellä on mitattu valtavat ammoniakkipitoisuudet ja muut myrkyt. Asukkailla on valtavasti terveysongelmia ja jos sulkee ilmastointiluukut niin naama turpoaa ja nenä vuotaa. Mä saa siellä oireet vartissa ja mun on poistuttava koko talosta viimeistään tunnissa. Happi loppuu.
Että näitähän löytyy. Soitin allergia ja astmaliittoon ja kysyin onko Suomeen tekeillä mitään standardia tai järjestelmää, milla allergiset voisivat löytää itselleen turvallisen asunnon. Sellaista ei ole. Ja aika monella käy niin, että kun on kerran kunnolla reagoinut homeille, niin elimistö muistaa sen ja reagointikirjo vain laajenee.
Tässä kylällä on myös homeisia kouluja...ja olen nähnyt miten siellä olevilla lapsilla on naamassa ihottumaa. Tietävät sen ja yrittävät remontoida tiloja.
Mutta kun näillä asioilla ei saisi leikkiä.
Jos olet alalla, niin sanoisin, että arvostan todella tekijää joka tuntee materiaalit ja myös kertoo niistä. Eihän se aina onnistu varsinkin jos toimeksiantaja KÄSKEE tekemään jotenkin toisin.
ps. se lastulevy. Kyllä siellä oli ennen formadehydiä - satun tietämään siitäkin aineesta liikaa. Mutta jos sitä käyttää asunnoissa, se pitää kitata ja pohjamaalata hyvin. Tuuletus ja todella, sekään ei saa kastua. Tuuletus on asunnossa iso juttu. Kaikissa kerroksissa. Ja lisään vielä kirjoitti:
Jos kerran kuuntelet, niin kerron vielä syyn.
Se kattohan oli medium tasoista peltiä ja siellä oli kyllä lumiesteet, mutta mites ne lumiesteet ja peltien saumat oli viimeistelty? Se oli ongelma.
Ja se ettei siellä välikatossa ollut kukaan (oletettavasti) käynyt vuosiin.
Tässä taloyhtiössä käydään paikat tarkastamssa pari kertaa vuodessa. Lumien sulamisen jälkee on hyvä käydä katsomassa kattojen rakenteet läpi onko ja paljonko siellä on kondensoitunutta kosteutta. Talon hoitaminen on myös huomiointia ja se jos mikä voi säästää. Tulee halvemmaksi pitkällä juoksulla vahtia nyt ja korjata heti, kuin antaa koko talon märäntyä kerralla. Sitten itkee kaikki.
Varsinkin talven jälkeen rännit ja syösytorvet tarkastetaan, että minne se vesi roiskii. Se ei saisi ohjautua seinille, eikä kivijalalle.
Hyvää ei saa halvalla ja mä kerron aina materiaaleista rehellisesti ne hyvät ja huonot puolet. Sitten mietiään mihin tarloitukseen ja kauanko materiaalin on tarkoitus kestää.
Tässä kylällä on myös ulospäin kivan näköisiä kerrostaloja, 90 - luvun lopulla rekennettuja. Kivalla alueella, hyvällä sijainnilla, osa niistä on kaunpungin vuokrataloja ja osa on omistusasuntoja. Mutta niiden seinät on maalattu seillaisella maailla, että siellä on mitattu valtavat ammoniakkipitoisuudet ja muut myrkyt. Asukkailla on valtavasti terveysongelmia ja jos sulkee ilmastointiluukut niin naama turpoaa ja nenä vuotaa. Mä saa siellä oireet vartissa ja mun on poistuttava koko talosta viimeistään tunnissa. Happi loppuu.
Että näitähän löytyy. Soitin allergia ja astmaliittoon ja kysyin onko Suomeen tekeillä mitään standardia tai järjestelmää, milla allergiset voisivat löytää itselleen turvallisen asunnon. Sellaista ei ole. Ja aika monella käy niin, että kun on kerran kunnolla reagoinut homeille, niin elimistö muistaa sen ja reagointikirjo vain laajenee.
Tässä kylällä on myös homeisia kouluja...ja olen nähnyt miten siellä olevilla lapsilla on naamassa ihottumaa. Tietävät sen ja yrittävät remontoida tiloja.
Mutta kun näillä asioilla ei saisi leikkiä.
Jos olet alalla, niin sanoisin, että arvostan todella tekijää joka tuntee materiaalit ja myös kertoo niistä. Eihän se aina onnistu varsinkin jos toimeksiantaja KÄSKEE tekemään jotenkin toisin.
ps. se lastulevy. Kyllä siellä oli ennen formadehydiä - satun tietämään siitäkin aineesta liikaa. Mutta jos sitä käyttää asunnoissa, se pitää kitata ja pohjamaalata hyvin. Tuuletus ja todella, sekään ei saa kastua. Tuuletus on asunnossa iso juttu. Kaikissa kerroksissa.> Mutta jos sitä käyttää asunnoissa, se pitää kitata ja pohjamaalata hyvin.
Jos tarkoitat lastulevyjen väliin jätettäviä rakoja, niin niitä ei missään nimessä pidä mennä kittailemaan. Ne ovat siinä sitä varten, että levyllä on tilaa elää. Sitä se tekee vuoden mittaan ihan merkittävästi.
Pohjamaali on toki hyvä idea.
Tuuletuksella tarkoitat varmaan ilmanvaihtoa. Se on hyvä olla olemassa. Varsinkin kosteissa tiloissa. Joihin en kyllä laittaisi lastulevyä, edes kitattuna. En kyllä kipsilevyäkään, vaikka sinne sopivaa laatua onkin olemassa. Tuuletus ei kylläkään auta, jos seinien sisään valuu kosteutta ulkopuolisesta lähteestä.
- Ja vielä lisään
Tässä vielä vinkki
Suomesta saa jo näköjään OSB- levyä. Siihen voi kiinnittää, sitä voi maalata ja tapetoida, paneloida tai jättää sellaiseksi. Sen lujuus on hyää luokkaa ja sitiä löytyy erilaisia paksuuksia. Alhaiset liimapitoisuudet. Se on pohjois-ameriikassa käytetyin rakennuslevy, mutta sen tuotantoa on jo euroopassakin. Tässä olisi jollekin suomalaiselle tehtalle tuotekehitys vinkki. Saataisiin kotimaista tuotantoa, lastulevyähän täällä jo tehdään, mutta OSB, voi olla varteenotettava vaihtoehto.
Tutkikaa tätäkin vaihtoehtoa.
http://www.genetrade.net/doc/Yleiset_tekniset_ominaisuudet_OSB_3_ja_OSB_4.pdf
Koitetaan saada suomalaisen rakentamisen taso takaisin paremmalle tolalle.Vähän kuin lastulevyä, mutta isommilla lastuilla. Paksuna kelpaa jopa kantavaksi rakenteeksi (väittää wikipedia).
Ei kyllä selvinnyt, mikä tuossa olisi erityisen hyvää.- s s
The_Rat kirjoitti:
Vähän kuin lastulevyä, mutta isommilla lastuilla. Paksuna kelpaa jopa kantavaksi rakenteeksi (väittää wikipedia).
Ei kyllä selvinnyt, mikä tuossa olisi erityisen hyvää.Obs-levyä käytetään katteissa ja välipohjissa kantavana rakenteena. Levyn paksuus 18mm.
Lastulevyn ja obs-levyn merkittävin ero on että obs-levyssä muodostuu kerroksia joissa lastut ovat saman suuntaisesti ja eri kerroksissa lastut menevät erisuuntiin. Lastulevyssä lastut ovat sekaisin - Ja lisään vielä
s s kirjoitti:
Obs-levyä käytetään katteissa ja välipohjissa kantavana rakenteena. Levyn paksuus 18mm.
Lastulevyn ja obs-levyn merkittävin ero on että obs-levyssä muodostuu kerroksia joissa lastut ovat saman suuntaisesti ja eri kerroksissa lastut menevät erisuuntiin. Lastulevyssä lastut ovat sekaisinKyllä sieltä löytyy monella eri paksuudella
http://www.genetrade.net/?k=15946
http://www.vaneri.eu/osblevy.htm
osb kestää paremmin kosteutta, mutta muistakaa että puu reagoi aina ennenpitkää kosteuden kanssa. Mutta osb saattaa olla kestävämpää kuin lastu ja tuhat kertaa parempi kuin kipsilevy.
Kipsilevyä ei voi maalata, tapetoida ja siihen on todella hankala ripustaa mitään, ilman että aina tulee vahingossa isompi vahinko kuin oli tarkoitus.
http://www.talokauppa24.eu/tekniikkaa/
Ja osb on homesuojattu. Älkää aliarvioiko tätä, Suomessa on ihan liikaa väärin hoidettuja ja homeisia taloja, koteja, kouluja ja julkisia rakennuksia. Ihmisten pitäisi asua ja työskennellä siellä.
Jos talo on pitkäikäinen, niin siellä on vielä monta maalaria ja tapiseeraajaa. Lapset heittelee tavaroita ja joskus aikuisetkin, muutossa kolahtaa aina sohva seinään ja joskus kevätsiivouksen aikaan. Nää halvimmat kyprokit ei vaan kestä noista mitään. Asunto on elämistä varten.
Ja entäs jos sinne pääsee kosteutta? Ja lisään vielä kirjoitti:
Kyllä sieltä löytyy monella eri paksuudella
http://www.genetrade.net/?k=15946
http://www.vaneri.eu/osblevy.htm
osb kestää paremmin kosteutta, mutta muistakaa että puu reagoi aina ennenpitkää kosteuden kanssa. Mutta osb saattaa olla kestävämpää kuin lastu ja tuhat kertaa parempi kuin kipsilevy.
Kipsilevyä ei voi maalata, tapetoida ja siihen on todella hankala ripustaa mitään, ilman että aina tulee vahingossa isompi vahinko kuin oli tarkoitus.
http://www.talokauppa24.eu/tekniikkaa/
Ja osb on homesuojattu. Älkää aliarvioiko tätä, Suomessa on ihan liikaa väärin hoidettuja ja homeisia taloja, koteja, kouluja ja julkisia rakennuksia. Ihmisten pitäisi asua ja työskennellä siellä.
Jos talo on pitkäikäinen, niin siellä on vielä monta maalaria ja tapiseeraajaa. Lapset heittelee tavaroita ja joskus aikuisetkin, muutossa kolahtaa aina sohva seinään ja joskus kevätsiivouksen aikaan. Nää halvimmat kyprokit ei vaan kestä noista mitään. Asunto on elämistä varten.
Ja entäs jos sinne pääsee kosteutta?> Kipsilevyä ei voi maalata, tapetoida ja siihen on todella
> hankala ripustaa mitään, ilman että aina tulee vahingossa
> isompi vahinko kuin oli tarkoitus.
Tapetointia en ole kokeillut, kun en oikein noiden tapettien ideaa ymmärrä...
Mutta ei maalaamisessa tai ripustamisessa ole mitään ongelmia. Et kai ole yrittänyt lyödä naulaa kiinni kipsilevyyn? Sitten voit kyllä olla oikeassa. Ei se oikein toimi... Ei se vaarallista ole toki, mutta parempiakin kiinnikkeitä on. Paljon.- maallikkoko
s s kirjoitti:
Obs-levyä käytetään katteissa ja välipohjissa kantavana rakenteena. Levyn paksuus 18mm.
Lastulevyn ja obs-levyn merkittävin ero on että obs-levyssä muodostuu kerroksia joissa lastut ovat saman suuntaisesti ja eri kerroksissa lastut menevät erisuuntiin. Lastulevyssä lastut ovat sekaisinJa ihan täyttä tuubaa. KvG, mitä kantavalla rakenteella tarkoitetaan ja lopeta hölöttäminen.
- s s
maallikkoko kirjoitti:
Ja ihan täyttä tuubaa. KvG, mitä kantavalla rakenteella tarkoitetaan ja lopeta hölöttäminen.
KvG ite mitä kantava tarkoittaa
" OSB-levyä käytetään Suomessa välipohjarakenteissa kantavana ja jäykistävänä aluslattialevynä palkiston päällä, yläpohjarakenteissa kantavana ja jäykistävänä bitumihuopakatteen aluslevynä"
Näiden lisäksi Osb levyä voidaan käyttää mm. puisissa i-palkeissa
- teekkari
Voihan vittu, mitä viihdettä mokomasta asiasta. Näin laajamittaista urpoilua & eipäsjuupaa ei muualla tapaa.
- varmuutta
käytä jokin ammattilsinen katsomassa onko se kantava jos on laita katton palli ja pystytolpat isännötsijällä on usein oma lehmä ojassa , esko kokipsit irti toiselts puolen niin näet onko kantava jos onkantava niin siinä on tukevat tolpat. nyt on se aikakausi että vähintään on oltava ennakko verolippu taskussa ei tarvii osata tehdä se ennakkoverolipput tekee osavan urakoitsijan tekemään sutta
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.4652959Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek152716Nainen, meidän talossa on säännöt
1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E2761734Miksi me ei mies voida edes viestitellä irl?
En odota enkä vaadi mitään, voitaisiin vain olla yhteyksissä jollain tapaa ihan oikeasti.841304Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia4411245Oliko Farmi-finaalitehtävät mielestäsi tasaveroisia Lloydin ja Johannan välillä?
Onnea Farmi-voitosta, Lloyd. Et tainnut olla ihan kaikkien suosikki, mutta puskit voittoon! Oliko finaalitehtävät miel631098- 1561081
- 56999
Rakennetaanko yhdessä?
Haluaisin rakentaa sun kanssa yhteistä tulevaisuutta❤️ Onko meistä siihen? Huomaan että sulta puuttuu se joku tärkeä elä41998- 79995