Ison reivaamisesta

Vaikuttaa pahasti jodlaritaidoilta. Aina ensin falli kireälle, sitten vasta reiviköysi. Falli on muutenkin valmiiksi kädessä siinä vaiheessa.

korjataan kirjoitti:

Vaikuttaa pahasti jodlaritaidoilta. Aina ensin falli kireälle, sitten vasta reiviköysi. Falli on muutenkin valmiiksi kädessä siinä vaiheessa.

UTV:t jauhaa roskaa 24/7/365. Reivi tietenkin kannataa rakentaa jo rannassa joten ei todellakaa kiristetä ensin nostinta.

vihtuillaan kirjoitti:

UTV:t jauhaa roskaa 24/7/365. Reivi tietenkin kannataa rakentaa jo rannassa joten ei todellakaa kiristetä ensin nostinta.

Joskus reivi otetaan sisään jo rannassa. Näin useinkin tehdään, kun siirtymä on vain muutaman tunnin mittainen, vaikka siinäkin ajassa olosuhteet ehtivät hyvin muuttua matkalla. Mutta aivan samantekevää, otetaanko rannassa vai merellä, silti ensin falli, sitten reiviköysi. Aloittelijoita ei pidä johtaa harhaan väärillä neuvoilla.

Jodlari tapansa mukaan herää klo 03:50 kertomaan, että utv:t on liikkeellä 24/7.

siis oli kirjoitti:

Joskus reivi otetaan sisään jo rannassa. Näin useinkin tehdään, kun siirtymä on vain muutaman tunnin mittainen, vaikka siinäkin ajassa olosuhteet ehtivät hyvin muuttua matkalla. Mutta aivan samantekevää, otetaanko rannassa vai merellä, silti ensin falli, sitten reiviköysi. Aloittelijoita ei pidä johtaa harhaan väärillä neuvoilla.

Jodlari tapansa mukaan herää klo 03:50 kertomaan, että utv:t on liikkeellä 24/7.

Lue lisää

"Mutta aivan samantekevää, otetaanko rannassa vai merellä, silti ensin falli, sitten reiviköysi."

Lause todistaa ettei utveillä ole mitään hajua purjehduksesta. Reivinaru, siis se naru joka pitää purjeen paketissa on aina löysähkö, vetoa ei saa kohdistua purjeessa oleviin reivireikiin. Alaliikin kiristämisen jälkeen on purjeen muoto selvillä ja voi pujottaa reivinarun.

Voi olla vaarallistakin pujotella aallokossa reivinarua purjeeseen. Joten isopurje, niin rannassa kuin merellä, rakennetaan täysin valmiiksi ennen nostoa.

asiallinen vastaaja kirjoitti:

"Mutta aivan samantekevää, otetaanko rannassa vai merellä, silti ensin falli, sitten reiviköysi."

Lause todistaa ettei utveillä ole mitään hajua purjehduksesta. Reivinaru, siis se naru joka pitää purjeen paketissa on aina löysähkö, vetoa ei saa kohdistua purjeessa oleviin reivireikiin. Alaliikin kiristämisen jälkeen on purjeen muoto selvillä ja voi pujottaa reivinarun.

Voi olla vaarallistakin pujotella aallokossa reivinarua purjeeseen. Joten isopurje, niin rannassa kuin merellä, rakennetaan täysin valmiiksi ennen nostoa.

Lue lisää

Nyt on puurot ja vellit eli narut ja köydet sekasin. Edellinen kirjoittaja puhui reiviköydestä joka tiukataan fallin jälkeen. Tietysti näin. Mutta "asiallinen vastaaja" luuli ilmeisesti että puhe oli reivinaruista eli seisingeistä ja alkoi selittämään ihmeellisiä: "isopurje rakennetaan täysin valmiiksi ennen nostoa" Rakennetaan??? Purjeneulomolla rakennetaan purjeita! Ja reivaus tehdään kun tarvitsee. Ja falli tiukataan ennen reiviköyttä, siis jos takaliikin reivisilmät ovat köydellä ja etuliikin koukulla tai erillisellä reiviköydellä. Aallokossa ja etenkin tuulessa voi olla vaarallista jos ei reivaa! Joten isopurje reivataan aina tarpeen vaatiessa. Reivattuun isopurjeeseen voi laittaa sidokset jotka pitävät kankaan nätisti, eikä seisingin pujottelu ole ainakaan vaarallisin osuus reivaushommasta, silloinhan skuutti on sen verran tiukalla että puomi on kannen yllä koko matkaltaan. Puomista voi pitää kiinni ja purjeeseen jossa on veto päällä on helppo työntää reivinaru reiästä läpi, ja sen jälkeen kiristää sopivasti, niin että narusilmään kohdistuva veto ei aiheuta ylimääräisiä ryppyjä kankaaseen. Helppoa kun sen osaa ;)

Mutta mielikuvitukseni ei riitä kertomaa miten isopurje rakennetaan (siis käsittääkseni takaliikin reiköysi vedetään merkkiin ja seisingit kiinnitetään) ja sen jälkeen nostetaan purje? Lasketko todellakin purjeen kokonaan alas reivauksen yhteydessä??? No, reivauksen aikana purje lepattaa hetken ja laskemalla täysin tuo ehken on lyhyempi heti, laiskajaskat pitävät sen kyllä kohtuullisesti, mutta siltikin kovassa tuulessa täysin alas laskettu purje on vähän hankala kumppani. Miksi lasket purjeen kokonaan reivausta varten, en käsitä :-o

Reivataan suuntaa! kirjoitti:

Nyt on puurot ja vellit eli narut ja köydet sekasin. Edellinen kirjoittaja puhui reiviköydestä joka tiukataan fallin jälkeen. Tietysti näin. Mutta "asiallinen vastaaja" luuli ilmeisesti että puhe oli reivinaruista eli seisingeistä ja alkoi selittämään ihmeellisiä: "isopurje rakennetaan täysin valmiiksi ennen nostoa" Rakennetaan??? Purjeneulomolla rakennetaan purjeita! Ja reivaus tehdään kun tarvitsee. Ja falli tiukataan ennen reiviköyttä, siis jos takaliikin reivisilmät ovat köydellä ja etuliikin koukulla tai erillisellä reiviköydellä. Aallokossa ja etenkin tuulessa voi olla vaarallista jos ei reivaa! Joten isopurje reivataan aina tarpeen vaatiessa. Reivattuun isopurjeeseen voi laittaa sidokset jotka pitävät kankaan nätisti, eikä seisingin pujottelu ole ainakaan vaarallisin osuus reivaushommasta, silloinhan skuutti on sen verran tiukalla että puomi on kannen yllä koko matkaltaan. Puomista voi pitää kiinni ja purjeeseen jossa on veto päällä on helppo työntää reivinaru reiästä läpi, ja sen jälkeen kiristää sopivasti, niin että narusilmään kohdistuva veto ei aiheuta ylimääräisiä ryppyjä kankaaseen. Helppoa kun sen osaa ;)

Mutta mielikuvitukseni ei riitä kertomaa miten isopurje rakennetaan (siis käsittääkseni takaliikin reiköysi vedetään merkkiin ja seisingit kiinnitetään) ja sen jälkeen nostetaan purje? Lasketko todellakin purjeen kokonaan alas reivauksen yhteydessä??? No, reivauksen aikana purje lepattaa hetken ja laskemalla täysin tuo ehken on lyhyempi heti, laiskajaskat pitävät sen kyllä kohtuullisesti, mutta siltikin kovassa tuulessa täysin alas laskettu purje on vähän hankala kumppani. Miksi lasket purjeen kokonaan reivausta varten, en käsitä :-o

Lue lisää

"Nyt on puurot ja vellit eli narut ja köydet sekasin. Edellinen kirjoittaja puhui reiviköydestä joka tiukataan fallin jälkeen."

Ihan sama mitkä narut ovat kyseessä, isopurje rakennetaan valmiiksi ennen nostoa. On paljon vaikeampaa esim 40m2 isopurjeen alaliikkiä kiristää, jos se on ylhäällä.

asiallinen vastaaja kirjoitti:

"Mutta aivan samantekevää, otetaanko rannassa vai merellä, silti ensin falli, sitten reiviköysi."

Lause todistaa ettei utveillä ole mitään hajua purjehduksesta. Reivinaru, siis se naru joka pitää purjeen paketissa on aina löysähkö, vetoa ei saa kohdistua purjeessa oleviin reivireikiin. Alaliikin kiristämisen jälkeen on purjeen muoto selvillä ja voi pujottaa reivinarun.

Voi olla vaarallistakin pujotella aallokossa reivinarua purjeeseen. Joten isopurje, niin rannassa kuin merellä, rakennetaan täysin valmiiksi ennen nostoa.

Lue lisää

"Reivinaru,"

Pyykit on naruilla kuivumassa , veneessä on KÖYDET .

90896 kirjoitti:

"Reivinaru,"

Pyykit on naruilla kuivumassa , veneessä on KÖYDET .

On veneessä myös naruja, ainakin lippunaru ja seisingit jos ovat jotain 4-5 mm vahvoja, niin reivinarut on ihan hyvä nimi niille, erotukseksi reiviköysistä. Sitäpaitsi pyykit eivät ole narulla vaan mantookeilla kuivumassa

Tää onkin oikein hyvä ja viihdyttävä palsta, sääkin on niin paha ettei epoksia voi maalata joten täysin tarpeelliselta tuntuu tämä änkkääminen :)

olipa essee kirjoitti:

"Nyt on puurot ja vellit eli narut ja köydet sekasin. Edellinen kirjoittaja puhui reiviköydestä joka tiukataan fallin jälkeen."

Ihan sama mitkä narut ovat kyseessä, isopurje rakennetaan valmiiksi ennen nostoa. On paljon vaikeampaa esim 40m2 isopurjeen alaliikkiä kiristää, jos se on ylhäällä.

Lue lisää

Ennen purjehdusta tai purjehduksen aikana, samantekevää, falli vedetään tai päästetään merkkiin saakka, halssikulma reivikoukkuun, falli kireälle, reiviköysi kireälle, skuuti sisään. Siinä koko tarina yhdessä virkkeessä. Seisinkinaruja tarvitaan tuskin koskaan, reivattu osa purjeesta pysyy siististi omassa pussissaan. Hienohelma vielä laskostaa takaliikkiä puomiliikin alle.

Olkoon purje 40 m2 tai 60 m2, puomiliikki kiristyy aivan ongelmitta reiviköydellä, kunhan skuuti on auki. Vastuksena on vain puomin paino, jos ei ole kannattavaa kikkiä. Lopputuloksena on oikein trimmattu purje, eikä halssikulmasta taakse venytetty. Harjoiteltuna miehistön kanssa koko proseduuri menee kymmenissä sekunneissa, perhemiehistöllä minuutissa. Vain tosiuupelo rajoittaa reivauksen vain purjeen noston yhteydessä tehtäväksi.

asiallinen vastaaja kirjoitti:

"Mutta aivan samantekevää, otetaanko rannassa vai merellä, silti ensin falli, sitten reiviköysi."

Lause todistaa ettei utveillä ole mitään hajua purjehduksesta. Reivinaru, siis se naru joka pitää purjeen paketissa on aina löysähkö, vetoa ei saa kohdistua purjeessa oleviin reivireikiin. Alaliikin kiristämisen jälkeen on purjeen muoto selvillä ja voi pujottaa reivinarun.

Voi olla vaarallistakin pujotella aallokossa reivinarua purjeeseen. Joten isopurje, niin rannassa kuin merellä, rakennetaan täysin valmiiksi ennen nostoa.

Lue lisää

Miten mahtaa jodlari ottaa sisään kakkosreivin, kolmosesta puhumattakaan? Ilmeisesti menee jonnekin saaren taakse merta pakoon.

olipa essee kirjoitti:

"Nyt on puurot ja vellit eli narut ja köydet sekasin. Edellinen kirjoittaja puhui reiviköydestä joka tiukataan fallin jälkeen."

Ihan sama mitkä narut ovat kyseessä, isopurje rakennetaan valmiiksi ennen nostoa. On paljon vaikeampaa esim 40m2 isopurjeen alaliikkiä kiristää, jos se on ylhäällä.

Lue lisää

Tuo on kyllä täysin väärä ohje. Tuolla tavalla ison ratsastajat joutuvat nostossa erittäin kovalle rasitukselle ja voivat helposti rikkoutua.

Aina ensin fallilla mastoliikki tiukaksi ja vasta sitten puomiliikki. Lopuksi seisingeillä reivattu purjeen osa pakettiin, jos haluaa. Ja avaaminen aina päinvastaisessa järjestyksessä.

Veneessä pitää toki olla riittävät vinssit jotta puomiliikin kiristäminen onnistuu, oli purje sitten ylhäällä tai ei. Skuutti toki aina sen verran löysälle puomiliikin kiristämisen ajaksi ettei se aiheuta lisää vastusta.

miten kakkonen? kirjoitti:

Miten mahtaa jodlari ottaa sisään kakkosreivin, kolmosesta puhumattakaan? Ilmeisesti menee jonnekin saaren taakse merta pakoon.

Ullalinnan Väri ja Tapetit purjehtivat saaristossa niin äly ei riitä hyödyntämään hiljaisempia tuulialueita reivaamiseen.

Kryssari kirjoitti:

Tuo on kyllä täysin väärä ohje. Tuolla tavalla ison ratsastajat joutuvat nostossa erittäin kovalle rasitukselle ja voivat helposti rikkoutua.

Aina ensin fallilla mastoliikki tiukaksi ja vasta sitten puomiliikki. Lopuksi seisingeillä reivattu purjeen osa pakettiin, jos haluaa. Ja avaaminen aina päinvastaisessa järjestyksessä.

Veneessä pitää toki olla riittävät vinssit jotta puomiliikin kiristäminen onnistuu, oli purje sitten ylhäällä tai ei. Skuutti toki aina sen verran löysälle puomiliikin kiristämisen ajaksi ettei se aiheuta lisää vastusta.

Lue lisää

"Tuolla tavalla ison ratsastajat joutuvat nostossa erittäin kovalle rasitukselle ja voivat helposti rikkoutua."

Alaliikistä ei välity voimia ratsastajiin purjeen ollessa alhalla, joten ehjinä pysyvät. Enemmän vääntöä tulee jokapaikkaan jos ensin nostetaan purje ja sitten kiristetään alaliikki.

naruttaja kirjoitti:

Ennen purjehdusta tai purjehduksen aikana, samantekevää, falli vedetään tai päästetään merkkiin saakka, halssikulma reivikoukkuun, falli kireälle, reiviköysi kireälle, skuuti sisään. Siinä koko tarina yhdessä virkkeessä. Seisinkinaruja tarvitaan tuskin koskaan, reivattu osa purjeesta pysyy siististi omassa pussissaan. Hienohelma vielä laskostaa takaliikkiä puomiliikin alle.

Olkoon purje 40 m2 tai 60 m2, puomiliikki kiristyy aivan ongelmitta reiviköydellä, kunhan skuuti on auki. Vastuksena on vain puomin paino, jos ei ole kannattavaa kikkiä. Lopputuloksena on oikein trimmattu purje, eikä halssikulmasta taakse venytetty. Harjoiteltuna miehistön kanssa koko proseduuri menee kymmenissä sekunneissa, perhemiehistöllä minuutissa. Vain tosiuupelo rajoittaa reivauksen vain purjeen noston yhteydessä tehtäväksi.

Lue lisää

"Vain tosiuupelo rajoittaa reivauksen vain purjeen noston yhteydessä tehtäväksi. "

Tuollainen fanaattisuus netissä on niin säälittävää.

fdshsafh kirjoitti:

"Vain tosiuupelo rajoittaa reivauksen vain purjeen noston yhteydessä tehtäväksi. "

Tuollainen fanaattisuus netissä on niin säälittävää.

Fanaattisuus? Reivaaminen nyt vain sattuu olemaan aivan perustason toimintaa kulussa siinä kuin laituriin tulokin. Jos sitä ei hallitse, on vaaraksi veneelleen ja miehistölleen.

osituupelo kirjoitti:

Fanaattisuus? Reivaaminen nyt vain sattuu olemaan aivan perustason toimintaa kulussa siinä kuin laituriin tulokin. Jos sitä ei hallitse, on vaaraksi veneelleen ja miehistölleen.

Lue lisää

"falli vedetään tai päästetään merkkiin saakka, halssikulma reivikoukkuun, falli kireälle, reiviköysi kireälle, skuuti sisään"

Matkapurjehduksessa varsinkin kippari, joka ottaa reivaamisen rauhallisesti, eli laskee 40-60m2 isopurjeen alas ja laittaa reivin rauhassa purjetta läpyttelemättä, on fiksumpi.

"purjeesta pysyy siististi omassa pussissaan. "

40m2 isopurjeen 2 reivi on puomista 3m korkeudella, niin ei pysy.

karkkilaivakapu kirjoitti:

"falli vedetään tai päästetään merkkiin saakka, halssikulma reivikoukkuun, falli kireälle, reiviköysi kireälle, skuuti sisään"

Matkapurjehduksessa varsinkin kippari, joka ottaa reivaamisen rauhallisesti, eli laskee 40-60m2 isopurjeen alas ja laittaa reivin rauhassa purjetta läpyttelemättä, on fiksumpi.

"purjeesta pysyy siististi omassa pussissaan. "

40m2 isopurjeen 2 reivi on puomista 3m korkeudella, niin ei pysy.

Lue lisää

Fiksua läpyttää purjetta laskiessa ja nostaessa? Keskusteluissa annetuilla ohjeilla purje läpyttää hyvin hillitysti muutaman kymmenen sekuntia. Laskiessa ja nostaessa yhteensä monin verroin kauemmin ja täysillä.

45 m2 iso pysyy sievästi nipussa puomilla sekä kakkos, että kolmosreiviin reivattuna. Kolmosreivi on jossain 6 m korkeudella.

perustaito kirjoitti:

Fiksua läpyttää purjetta laskiessa ja nostaessa? Keskusteluissa annetuilla ohjeilla purje läpyttää hyvin hillitysti muutaman kymmenen sekuntia. Laskiessa ja nostaessa yhteensä monin verroin kauemmin ja täysillä.

45 m2 iso pysyy sievästi nipussa puomilla sekä kakkos, että kolmosreiviin reivattuna. Kolmosreivi on jossain 6 m korkeudella.

Lue lisää

Ai teillä on aina 3 aikuista messissä kuten hekutetussa videossa. Pariskunta liikkeellä, niin jos toinen aikuista ohjaa ,niin ei pysty yhtä aikaa olemaan koukulla ja kiristämässä alaliikkiä. Purje lähtee helposti koukusta pois jos yksin sitä videon tilanteessa laittaa. Siksi pitää otttaa purje alas ja tehdä reivi rauhassa.

"omassa pussissaan"

Mikä tämä on , puomissa kiinteästi oleva purjepussi/suoja ja lazyjackit niin on uskottavaa että 3 reivi pysyy puomilla sitomatta, muuten ei.

karkkilaivakapu kirjoitti:

Ai teillä on aina 3 aikuista messissä kuten hekutetussa videossa. Pariskunta liikkeellä, niin jos toinen aikuista ohjaa ,niin ei pysty yhtä aikaa olemaan koukulla ja kiristämässä alaliikkiä. Purje lähtee helposti koukusta pois jos yksin sitä videon tilanteessa laittaa. Siksi pitää otttaa purje alas ja tehdä reivi rauhassa.

"omassa pussissaan"

Mikä tämä on , puomissa kiinteästi oleva purjepussi/suoja ja lazyjackit niin on uskottavaa että 3 reivi pysyy puomilla sitomatta, muuten ei.

Lue lisää

Useimmissa veneissä taitaa kuitenkin olla autopilotti, jonka voi laittaa ohjaamaan reivauksen ajaksi. Monissa on myös yhden- tai kahdeköydenreivi, jolloin ei tarvitse mennä mastolle lainkaan. Joissain taas on vinssit mastolla, jolloin koko operaation voi hoitaa mastolta.

Reivaaminen on vaikeaa, jos on yksin ilman autopilottia. Vielä vaikeampaa taitaa olla purjeiden laskeminen ja nostaminen avoimella paikalla ko. tilanteessa. Jos veneessä on laittaa toinen tai autopilotti ohjaamaan, reivaaminen sujuu jo melko nopeasti ja vähällä lepatuksella. Ei lähde pois koukusta, jos falli ja reiviköysi eivät ole tolkuttoman löysällä.

Joakim_ kirjoitti:

Useimmissa veneissä taitaa kuitenkin olla autopilotti, jonka voi laittaa ohjaamaan reivauksen ajaksi. Monissa on myös yhden- tai kahdeköydenreivi, jolloin ei tarvitse mennä mastolle lainkaan. Joissain taas on vinssit mastolla, jolloin koko operaation voi hoitaa mastolta.

Reivaaminen on vaikeaa, jos on yksin ilman autopilottia. Vielä vaikeampaa taitaa olla purjeiden laskeminen ja nostaminen avoimella paikalla ko. tilanteessa. Jos veneessä on laittaa toinen tai autopilotti ohjaamaan, reivaaminen sujuu jo melko nopeasti ja vähällä lepatuksella. Ei lähde pois koukusta, jos falli ja reiviköysi eivät ole tolkuttoman löysällä.

Lue lisää

"Monissa on myös yhden- tai kahdeköydenreivi, jolloin ei tarvitse mennä mastolle lainkaan. "

Jos ei ole lazyjackeja, purjeen sitominen puomille on helpointa purjeen ollessa kokonaan alhaalla pienellä miehistöllä. En laita lazyjackeja purjetta hakkamaan, samasta syystähän dirkit hävisivät uusista veneistä. Pohdin kahden ja yhden köyden reiviä, en halua enempää naruja tai monimutkaisempaa reivijärjstelyä kuin koukku ja yksi reiviköysi.

Joakim_ kirjoitti:

Useimmissa veneissä taitaa kuitenkin olla autopilotti, jonka voi laittaa ohjaamaan reivauksen ajaksi. Monissa on myös yhden- tai kahdeköydenreivi, jolloin ei tarvitse mennä mastolle lainkaan. Joissain taas on vinssit mastolla, jolloin koko operaation voi hoitaa mastolta.

Reivaaminen on vaikeaa, jos on yksin ilman autopilottia. Vielä vaikeampaa taitaa olla purjeiden laskeminen ja nostaminen avoimella paikalla ko. tilanteessa. Jos veneessä on laittaa toinen tai autopilotti ohjaamaan, reivaaminen sujuu jo melko nopeasti ja vähällä lepatuksella. Ei lähde pois koukusta, jos falli ja reiviköysi eivät ole tolkuttoman löysällä.

Lue lisää

Menee kuten Joakim sanoi. Reivaamista varten fallissa on merkit, johon saakka lasketaan ja renkaan saa reivikoukkuun. Merkin kohdalle laskettuna falli ei ole myöskään sellainen Joakimin mainitsema tolkuttoman löysä. Onnistuu yksinkin, aivan helppo homma kahden hengen miehistöllä. Onnistuu ilman autopilottiakin, mutta se helpottaa paljon entisestään.

Purjeen lasku ja nosto olisivat aivan toista kertaluokkaa vaivalloisempi ja purjetta rasittavampi lähestymistapa, suorastaan järjetön. Minun pitäisi kaiken lisäksi pitää vene hyvinkin tarkasti tuulessa purjetta nostaessa, että saa ohjattua barduunoiden välistä. Siis vaivaa ja ongelmia kertoimella kaksi.

Oma pussi tarkoittaa purjeen itsensä muodostamaa pussia. Se toimii sekä reivatulle purjeelle että purjeen tilapäiseen tieltä pois saantiin. Sitä käytän vaikkapa satamaan tuloon ennen kuin sitten viikataan pakettiin. Satamaan tullessa, kuten reivatessakin, kokonaan laskettu purje täyttää suuren osan näkökenttää ja peittää myös ainakin toisen puolen fallivinssit. Vinssien ohella peittyy myös vinssillä työskentelevä gasti.

perustaito kirjoitti:

Menee kuten Joakim sanoi. Reivaamista varten fallissa on merkit, johon saakka lasketaan ja renkaan saa reivikoukkuun. Merkin kohdalle laskettuna falli ei ole myöskään sellainen Joakimin mainitsema tolkuttoman löysä. Onnistuu yksinkin, aivan helppo homma kahden hengen miehistöllä. Onnistuu ilman autopilottiakin, mutta se helpottaa paljon entisestään.

Purjeen lasku ja nosto olisivat aivan toista kertaluokkaa vaivalloisempi ja purjetta rasittavampi lähestymistapa, suorastaan järjetön. Minun pitäisi kaiken lisäksi pitää vene hyvinkin tarkasti tuulessa purjetta nostaessa, että saa ohjattua barduunoiden välistä. Siis vaivaa ja ongelmia kertoimella kaksi.

Oma pussi tarkoittaa purjeen itsensä muodostamaa pussia. Se toimii sekä reivatulle purjeelle että purjeen tilapäiseen tieltä pois saantiin. Sitä käytän vaikkapa satamaan tuloon ennen kuin sitten viikataan pakettiin. Satamaan tullessa, kuten reivatessakin, kokonaan laskettu purje täyttää suuren osan näkökenttää ja peittää myös ainakin toisen puolen fallivinssit. Vinssien ohella peittyy myös vinssillä työskentelevä gasti.

Lue lisää

"Oma pussi tarkoittaa purjeen itsensä muodostamaa pussia. Se toimii sekä reivatulle purjeelle että purjeen tilapäiseen tieltä pois saantiin."

On puomi korkella kannesta ja puolen metrin säkki roikkuu puomin alla. Toisissa puomi matalalla ja purje pitää sitoa, jotta ei osu mihinkään ja lepata tuulessa.

Sitominen aiheuttaa, että purje kannatta ottaa alas.

Karkkilaivakapu kirjoitti:

"Monissa on myös yhden- tai kahdeköydenreivi, jolloin ei tarvitse mennä mastolle lainkaan. "

Jos ei ole lazyjackeja, purjeen sitominen puomille on helpointa purjeen ollessa kokonaan alhaalla pienellä miehistöllä. En laita lazyjackeja purjetta hakkamaan, samasta syystähän dirkit hävisivät uusista veneistä. Pohdin kahden ja yhden köyden reiviä, en halua enempää naruja tai monimutkaisempaa reivijärjstelyä kuin koukku ja yksi reiviköysi.

Lue lisää

Veneessäni on 40 m2 isopurje ratsastajilla (lomapurje läpilatoilla, kisapurjeessa ylhäällä läpilatta) ei lazyjä (otin pois) ja perinteinen reivikoukku.

Kisapurjeessa puomin pään lähelle jää 2:lla reivillä (poikkeuksellisen iso 2. reivi, ei voisi edes laittaa Seldenin yhdenköydensysteemiä) hiukan kiusallisen paljon roikkuvaa purjetta, mutta lomapurjeessa ei ole vastaavaa ongelmaa. Luovilla tuon saa sidottua purje vedossa. Yksi hiha takana on riittänyt, mutta ei sekään ole välttämätön.

bvsnsdfn kirjoitti:

"Tuolla tavalla ison ratsastajat joutuvat nostossa erittäin kovalle rasitukselle ja voivat helposti rikkoutua."

Alaliikistä ei välity voimia ratsastajiin purjeen ollessa alhalla, joten ehjinä pysyvät. Enemmän vääntöä tulee jokapaikkaan jos ensin nostetaan purje ja sitten kiristetään alaliikki.

Lue lisää

"Alaliikistä ei välity voimia ratsastajiin purjeen ollessa alhalla, joten ehjinä pysyvät. Enemmän vääntöä tulee jokapaikkaan jos ensin nostetaan purje ja sitten kiristetään alaliikki."

Kyllä siinä välittyy. Jopa niin paljon ettei purjetta saa kunnolla ylös kireälle. Voima ei välity pelkästään vaakatasossa, vaan myös säteittäin pidemmälle matkalle mastoliikkiä. Jos puomiliikin lyö kireälle ennen kuin purje on ylhäällä, niin kyllä saa olla voimaa vinsseissä jottei jää mastoliikki rypyille. Kitka ratsastajissa kasvaa älyttömäst.i Johan siinä on falli ja kiinnityssakkelikin lujilla puhumattakaan niistä ratsastajista.

Aki_ kirjoitti:

"Alaliikistä ei välity voimia ratsastajiin purjeen ollessa alhalla, joten ehjinä pysyvät. Enemmän vääntöä tulee jokapaikkaan jos ensin nostetaan purje ja sitten kiristetään alaliikki."

Kyllä siinä välittyy. Jopa niin paljon ettei purjetta saa kunnolla ylös kireälle. Voima ei välity pelkästään vaakatasossa, vaan myös säteittäin pidemmälle matkalle mastoliikkiä. Jos puomiliikin lyö kireälle ennen kuin purje on ylhäällä, niin kyllä saa olla voimaa vinsseissä jottei jää mastoliikki rypyille. Kitka ratsastajissa kasvaa älyttömäst.i Johan siinä on falli ja kiinnityssakkelikin lujilla puhumattakaan niistä ratsastajista.

Lue lisää

"Johan siinä on falli ja kiinnityssakkelikin lujilla puhumattakaan niistä ratsastajista."

Jos kakkosreivissä olevan ison nostamisessa on ongelmia alaliikki kireänä, niin nostinlinja kuntoon kuten myös mastouran voitelu.

karkkilaivakapu kirjoitti:

"Oma pussi tarkoittaa purjeen itsensä muodostamaa pussia. Se toimii sekä reivatulle purjeelle että purjeen tilapäiseen tieltä pois saantiin."

On puomi korkella kannesta ja puolen metrin säkki roikkuu puomin alla. Toisissa puomi matalalla ja purje pitää sitoa, jotta ei osu mihinkään ja lepata tuulessa.

Sitominen aiheuttaa, että purje kannatta ottaa alas.

Lue lisää

Edes 20 m/s tuulessa ei puomilta roikkuva purjeenosa ole lepatellut purjeen ollessa kolmosreivissä. Eikä kohtalaisen matalalla olevasta puomistakaan huolimatta osunut mihinkään. Ja olisipa tosi kiskominen purjetta siinä tuulessa nostaessa. Alaskin pitää vetää kaksin käsin.

Sitominen ennen nostoa taas on erityisen typerää, koska siteet eivät misään tapauksessa saa tuottaa juuri minkäänlaista voimaa purjeessa oleviin reikiin. Vasta purjeen ollessa vedossa tietää varmuudella sopivan kireyden.

perustaito kirjoitti:

Edes 20 m/s tuulessa ei puomilta roikkuva purjeenosa ole lepatellut purjeen ollessa kolmosreivissä. Eikä kohtalaisen matalalla olevasta puomistakaan huolimatta osunut mihinkään. Ja olisipa tosi kiskominen purjetta siinä tuulessa nostaessa. Alaskin pitää vetää kaksin käsin.

Sitominen ennen nostoa taas on erityisen typerää, koska siteet eivät misään tapauksessa saa tuottaa juuri minkäänlaista voimaa purjeessa oleviin reikiin. Vasta purjeen ollessa vedossa tietää varmuudella sopivan kireyden.

Lue lisää

"Edes 20 m/s tuulessa ei puomilta roikkuva purjeenosa ole lepatellut purjeen ollessa kolmosreivissä"

Esim tässä lepattaisi:
http://www.youtube.com/watch?v=FJHbSbpLKUw

"Sitominen ennen nostoa taas on erityisen typerää, "

Sitominen ennen nostoa on järkevää, voi rauhassa laittaa reikien läpin köyden sopivalle kireydelle.

bzzbzb kirjoitti:

"Edes 20 m/s tuulessa ei puomilta roikkuva purjeenosa ole lepatellut purjeen ollessa kolmosreivissä"

Esim tässä lepattaisi:
http://www.youtube.com/watch?v=FJHbSbpLKUw

"Sitominen ennen nostoa taas on erityisen typerää, "

Sitominen ennen nostoa on järkevää, voi rauhassa laittaa reikien läpin köyden sopivalle kireydelle.

Lue lisää

Eipä näytä mastolla roikkuva lieve hievahtavankaan. Mutta Atlantin ylityksellä, kun purje on siinä päiväkausia reivattuna, on sitomisessakin jotain järkeä.

Ennen kuin purje on vedossa, ei seisingeille ole mitään sopivaa kireyttä. On vain varmasti riittävän löysä tai purjetta repivä liian kireä.

Joakim_ kirjoitti:

Veneessäni on 40 m2 isopurje ratsastajilla (lomapurje läpilatoilla, kisapurjeessa ylhäällä läpilatta) ei lazyjä (otin pois) ja perinteinen reivikoukku.

Kisapurjeessa puomin pään lähelle jää 2:lla reivillä (poikkeuksellisen iso 2. reivi, ei voisi edes laittaa Seldenin yhdenköydensysteemiä) hiukan kiusallisen paljon roikkuvaa purjetta, mutta lomapurjeessa ei ole vastaavaa ongelmaa. Luovilla tuon saa sidottua purje vedossa. Yksi hiha takana on riittänyt, mutta ei sekään ole välttämätön.

Lue lisää

" Luovilla tuon saa sidottua purje vedossa. Yksi hiha takana on riittänyt, mutta ei sekään ole välttämätön."

Harvemmin sitä aloittelija tai lapsiperhe luovii kovassa tuulessa joten reivin jälkeinen kurssi on sivutuulta tai myötäistä, puomi on tällöin ulkona ja sitominen mahdotonta. Siksi purje kannatta ottaa alas ja rakentaa reivi rauhassa.

P.S. "Aloittelijalle pikku vinkkiä?"

ei lepata kirjoitti:

Eipä näytä mastolla roikkuva lieve hievahtavankaan. Mutta Atlantin ylityksellä, kun purje on siinä päiväkausia reivattuna, on sitomisessakin jotain järkeä.

Ennen kuin purje on vedossa, ei seisingeille ole mitään sopivaa kireyttä. On vain varmasti riittävän löysä tai purjetta repivä liian kireä.

Lue lisää

"Mutta Atlantin ylityksellä, kun purje on siinä päiväkausia reivattuna, on sitomisessakin jotain järkeä."

Purjetta ei saa sitoa Itämerellä, näköjään.

"Ennen kuin purje on vedossa, ei seisingeille ole mitään sopivaa kireyttä"

Köysi kiristetään siten, että paketti pysyy kasassa. Alaliikki on kiristetty , niin helppoa on arvioida sopiva kireys.

23+22 kirjoitti:

"Mutta Atlantin ylityksellä, kun purje on siinä päiväkausia reivattuna, on sitomisessakin jotain järkeä."

Purjetta ei saa sitoa Itämerellä, näköjään.

"Ennen kuin purje on vedossa, ei seisingeille ole mitään sopivaa kireyttä"

Köysi kiristetään siten, että paketti pysyy kasassa. Alaliikki on kiristetty , niin helppoa on arvioida sopiva kireys.

Lue lisää

Saahan sen Itämerelläkin sitoa, mutta ei siinä mitään järkeä ole. Vaikka on mahdollista ja sallittua tehdä jotain typerää, ei sitä silti kannata tehdä.

ymmärrä teksti kirjoitti:

Saahan sen Itämerelläkin sitoa, mutta ei siinä mitään järkeä ole. Vaikka on mahdollista ja sallittua tehdä jotain typerää, ei sitä silti kannata tehdä.

"Saahan sen Itämerelläkin sitoa, mutta ei siinä mitään järkeä ole"

Jos purje puomi alla lepattaa, niin on järkeä sitoa.

do not panic kirjoitti:

"Saahan sen Itämerelläkin sitoa, mutta ei siinä mitään järkeä ole"

Jos purje puomi alla lepattaa, niin on järkeä sitoa.

JOS se lepattaISI, oliSI järkevää sitoa.

konditionaali kirjoitti:

JOS se lepattaISI, oliSI järkevää sitoa.

Maapallolla on muitakin veneitä kuin palstan kirjoittajien veneet.

12+22 kirjoitti:

" Luovilla tuon saa sidottua purje vedossa. Yksi hiha takana on riittänyt, mutta ei sekään ole välttämätön."

Harvemmin sitä aloittelija tai lapsiperhe luovii kovassa tuulessa joten reivin jälkeinen kurssi on sivutuulta tai myötäistä, puomi on tällöin ulkona ja sitominen mahdotonta. Siksi purje kannatta ottaa alas ja rakentaa reivi rauhassa.

P.S. "Aloittelijalle pikku vinkkiä?"

Lue lisää

Miksi reivata juuri silloin, kun suunta on kääntymässä alemmas ja vene sietää enemmän purjetta? Ylivoimaisesti useammin reiviä tarvitaan juuri kryssillä. Sivutuuleen ja varsinkin myötäiseen voikin hyvin laskea ison kokonaan ja unohtaa reivit. Ja se kova tuuli tulee joskus, halusi tai ei, myös kesken matkan ja kryssillä.

Lapsiperhe ja aloittelija taas mieluummin pitää reivikynnyksen vähän alempana.

oikeaa vinkkiä kirjoitti:

Miksi reivata juuri silloin, kun suunta on kääntymässä alemmas ja vene sietää enemmän purjetta? Ylivoimaisesti useammin reiviä tarvitaan juuri kryssillä. Sivutuuleen ja varsinkin myötäiseen voikin hyvin laskea ison kokonaan ja unohtaa reivit. Ja se kova tuuli tulee joskus, halusi tai ei, myös kesken matkan ja kryssillä.

Lapsiperhe ja aloittelija taas mieluummin pitää reivikynnyksen vähän alempana.

Lue lisää

"Miksi reivata juuri silloin, kun suunta on kääntymässä alemmas ja vene sietää enemmän purjetta? "

Harvemmin sitä aloittelija tai lapsiperhe luovii kovassa tuulessa joten reivin jälkeinen kurssi on edelleeen sivutuulta tai myötäistä,

"Ylivoimaisesti useammin reiviä tarvitaan juuri kryssillä."

Kryssillä voi purjehtia reivamaatta siten, että isopurje ei vedä mutta ei myöskään läpsytä.Ehkä siksi sivutuulessa tarvitaan eniten reivejä.

23+2 kirjoitti:

"Miksi reivata juuri silloin, kun suunta on kääntymässä alemmas ja vene sietää enemmän purjetta? "

Harvemmin sitä aloittelija tai lapsiperhe luovii kovassa tuulessa joten reivin jälkeinen kurssi on edelleeen sivutuulta tai myötäistä,

"Ylivoimaisesti useammin reiviä tarvitaan juuri kryssillä."

Kryssillä voi purjehtia reivamaatta siten, että isopurje ei vedä mutta ei myöskään läpsytä.Ehkä siksi sivutuulessa tarvitaan eniten reivejä.

Lue lisää

Tämähän nyt on todella kummallista. Jos kryssillä voi purjehtia niin, ettei purjeessa ole vetoa, mutta se ei läpsytäkään, miksei sitä voisi reivata alas laskematta samalla tavalla?

Ratakisassa kisaveneet ajavat reivaamatta. Ja sitä nyt suositetllaan aloittelijoille ja lapsiperheille? Paljon kätevämpää on laskea purje kokonaan sivutuulessa, vauhtikaan ei siitä kärsi.

???????? kirjoitti:

Tämähän nyt on todella kummallista. Jos kryssillä voi purjehtia niin, ettei purjeessa ole vetoa, mutta se ei läpsytäkään, miksei sitä voisi reivata alas laskematta samalla tavalla?

Ratakisassa kisaveneet ajavat reivaamatta. Ja sitä nyt suositetllaan aloittelijoille ja lapsiperheille? Paljon kätevämpää on laskea purje kokonaan sivutuulessa, vauhtikaan ei siitä kärsi.

Lue lisää

"Ratakisassa kisaveneet ajavat reivaamatta. Ja sitä nyt suositetllaan aloittelijoille ja lapsiperheille?"

Reivaamiseen liittyy miehistön loukkaantumisriski (puomi päähän ja liukastuminen) ja matkanteon hidastuminen. Siksi kannattaa kaikkien opetella säätämään purjeiden trimmi navakkaan tuuleen sopivaksi ennenkuin reivaa.

23+22 kirjoitti:

"Ratakisassa kisaveneet ajavat reivaamatta. Ja sitä nyt suositetllaan aloittelijoille ja lapsiperheille?"

Reivaamiseen liittyy miehistön loukkaantumisriski (puomi päähän ja liukastuminen) ja matkanteon hidastuminen. Siksi kannattaa kaikkien opetella säätämään purjeiden trimmi navakkaan tuuleen sopivaksi ennenkuin reivaa.

Lue lisää

Vai että loukkaantumisriskin takia pitäisi vältellä reivaamista. Se ei taida olla oikein oppikirjan oppien mukainen ajattelutapa.

Tietenkin ensin latistellaan ja vähän päästelläänkin, eihän reivaamiseen ole tarvetta, jos noilla pärjää. Radalla kuitenkin mennään paljon ohi järkevän reivikynnyksen reivaamatta. Niin tehdään, koska siten on hieman aikaisemmin maalilinjalla. En suosittele sitä tapaa lapsiperheille tai aloittelijoille, en edes ratakisaa pidempää legiä ajavalle kilpailijalle.

"Jos koukku on purjeen alla niin sitten on väärin ja purje repeää kiristettäessä."

Tietenkin ennen nostoa tarkitsetaan, ettei purje jää koukkuun.

"Miksi reivattu iso pitäisi sitoa?. Eiköhän seisingit ole jäänne pumpulipurjeista. "

Siksi ettei ylimääräinen purje lepata tuulessa ja tartu nostinvinsseihin.

"Eiköhän seisingit ole jäänne pumpulipurjeista"

Jos lapset seuraisivat suomi24:n kirjoituksia, niin ei uskoisi että aikuiset täällä kirjoittaa. Ilman läzyjackeja tietenkin purjehditaan, jolloin purje pitää puomille sitoa.

ppkkk kirjoitti:

"Jos koukku on purjeen alla niin sitten on väärin ja purje repeää kiristettäessä."

Tietenkin ennen nostoa tarkitsetaan, ettei purje jää koukkuun.

"Miksi reivattu iso pitäisi sitoa?. Eiköhän seisingit ole jäänne pumpulipurjeista. "

Siksi ettei ylimääräinen purje lepata tuulessa ja tartu nostinvinsseihin.

Lue lisää

Ehkä minäkin olen jäänne jostain, mutta sidon silti reivatun purjeen puomille. Sidottu purje viehättää esteettistä silmääni enemmän kuin vapaasti lepattavat löysät kankaat. Seisingit ovat mieluummin naruja kuin köysiä (jotain 5 mm paikkeilla), niissä on paalusolmulla tehty lenkki toisessa päässä, pituutta vähän vaille metrin. Onkohan 3 vai neljä reikää, joista varsin vikkelästi pujottaa seisingin läpi ja reivisolmulla sidos. Yksinkin seilatessa teen tuon, pinnan voi heittää vapaaksi sen pikku hetken jonka seisingin sitominen vie. Pahoillani tästä triviaalista selostuksesta, ainakin minusta nuo ovat itsestäänselvyyksiä, mutta kun kuulostaa siltä että seisingit ovat katoavaa kansanperinnettä niin pitää kertoa nuoremmille :) Joustavia sidoksia en ole tässä käyttänyt, aikoinaan kyllä alas laksetun purjeen sitomisessa puomille, mutta nyt siinäkin käytän em. seisingin mallisia sidoksia, eli lenkkipäisiä liinoja joita saa purjeneulomoilta. Joten en ymmärrä suositusta joustavasta (kumi?) köydestä.

Käsitin aloittajan "reivikoukku tuppaa jäämään laskostetun purjeen taakse" ongelman niin että löysät laskokset vaan peittävät koukun näkyvistä, ja niinhän se käy kun fallia löysätään, etenkin jos löysätään vähän reilummin. Käsikopelolla vaan etsit koukun ja todellakin taka- eli puomiliikki löysällä kun pujotat purjeen silmää koukkuun. Harjoitus tekee mestarin, ja mestari on tarpeen kun reivataan kovassa kelissä, kun laitetaan kakkosreiviä tuulen noustua. Joten, ilman muuta reivataan satamassa valmiiksi jos keli siltä vaikuttaa mutta myös kulussa tietenkin pitää reivata, ja ohje on että jos ajatus reivaamista pälkähtää päähän, niin tee se heti. Ei kannata odottaa että olosuhteet muuttuvat huonommiksi. Reivin purku käy nimittäin todella helposti jos kuitenkin moinaa.

vihtuillaan kirjoitti:

"Eiköhän seisingit ole jäänne pumpulipurjeista"

Jos lapset seuraisivat suomi24:n kirjoituksia, niin ei uskoisi että aikuiset täällä kirjoittaa. Ilman läzyjackeja tietenkin purjehditaan, jolloin purje pitää puomille sitoa.

Lue lisää

Ei ykkösreivi aina sitomista vaadi. Ainakaan 24-jalkaisen ykkösreivi ei tuottanut sellaista säkkiä, että siitä olisi ollut haittaa. Kakkosreivissä vähän jo lepatti, mutta jos veti ykkösreivin silloinkin käsitiukkuuteen, sai sen riittävään pakettiin ilman seisinkejä. Käytin kuitenkin joskus yhtä, en koskaan kaikkia seisinkireikiä siinä paatissa.

Nykyisessä veneessäni on lazyjackit ja seisinkireiät puuttuvatkin kokonaan. Jos kuitenkin tarvitsee paketoida enemmän reivattuna, vedän köyden purjeen takaosan ja puomin ympärille tiukkaan pakettiin.

Aloittajalle kuitenkin se tärkein ohje: Seisinkejä EI saa milloinkaan laittaa niin tiukalle, että niihin kohdistuisi vetoa. Pienet vahvikeruudut reikien ympärillä eivät kestä kovaa vetoa. Myös, jos unohdat yhdenkin kiinni kun vapautat reivin, niin saatat repiä purjeen - sama voi tapahtua jos reiviköysi vapautuu vahingossa. Voi olla hyvä vakuutus laittaa ylimääräinen varmistusköysi reivireiästä solmittuna puomin ympärille, jos vähänkään epäilyttää pikareivien köysilukot tms. epävarmuustekijä.

gh34 kirjoitti:

Ei ykkösreivi aina sitomista vaadi. Ainakaan 24-jalkaisen ykkösreivi ei tuottanut sellaista säkkiä, että siitä olisi ollut haittaa. Kakkosreivissä vähän jo lepatti, mutta jos veti ykkösreivin silloinkin käsitiukkuuteen, sai sen riittävään pakettiin ilman seisinkejä. Käytin kuitenkin joskus yhtä, en koskaan kaikkia seisinkireikiä siinä paatissa.

Nykyisessä veneessäni on lazyjackit ja seisinkireiät puuttuvatkin kokonaan. Jos kuitenkin tarvitsee paketoida enemmän reivattuna, vedän köyden purjeen takaosan ja puomin ympärille tiukkaan pakettiin.

Aloittajalle kuitenkin se tärkein ohje: Seisinkejä EI saa milloinkaan laittaa niin tiukalle, että niihin kohdistuisi vetoa. Pienet vahvikeruudut reikien ympärillä eivät kestä kovaa vetoa. Myös, jos unohdat yhdenkin kiinni kun vapautat reivin, niin saatat repiä purjeen - sama voi tapahtua jos reiviköysi vapautuu vahingossa. Voi olla hyvä vakuutus laittaa ylimääräinen varmistusköysi reivireiästä solmittuna puomin ympärille, jos vähänkään epäilyttää pikareivien köysilukot tms. epävarmuustekijä.

Lue lisää

"Nykyisessä veneessäni on lazyjackit ja seisinkireiät puuttuvatkin kokonaan."

Kunnon paateista lazyjackit puuttuvat.
http://livesaildie.com/wp-content/uploads/2013/12/131211_VOR_DEPPE_01.jpg

345234k kirjoitti:

"Nykyisessä veneessäni on lazyjackit ja seisinkireiät puuttuvatkin kokonaan."

Kunnon paateista lazyjackit puuttuvat.
http://livesaildie.com/wp-content/uploads/2013/12/131211_VOR_DEPPE_01.jpg

Lue lisää

No jopa on ruma vene!!!

ppkkk kirjoitti:

"Jos koukku on purjeen alla niin sitten on väärin ja purje repeää kiristettäessä."

Tietenkin ennen nostoa tarkitsetaan, ettei purje jää koukkuun.

"Miksi reivattu iso pitäisi sitoa?. Eiköhän seisingit ole jäänne pumpulipurjeista. "

Siksi ettei ylimääräinen purje lepata tuulessa ja tartu nostinvinsseihin.

Lue lisää

Seppomartille hanki koukku, jossa on kaksoiskoukku eli koukku molemmille puolille mastoa. ppkkk:lle, Höpö höpö. Ei purje vinsseihin tartu. Itselläni ei edes ole seisinkireikiä isossa. Niitä saattaa olla vaarallista operoida merellä. En suosittele. www.snoopy.fi

Reivaatko normaalisti jo satamassa? Miten menettelet, jos tuuli yltyykin vasta merelle päästyäsi tai joudutkin satamasta lähtösi jälkeen laittamaan purjeeseen vielä kakkos- tai kolmosreivin? Jos purjeessasi on vain kaksi reiviriviä, kakkosella purje pitää saada riittävän pieneksi!

Pointtini on, että reivijärjestelmän on oltava nopea- ja helppokäyttöinen kaikissa olosuhteissa. En usko, että kovin helposti saat kiristettyä reiviliinojasi ilman vinssiä. Jos jätät reivatun purjeen vähänkin löysäksi säkiksi, voit olla "lirissä". Jos purje lepattaa, jotain hajoaa ennen pitkää.

Reiviliinoihin on hyvä ommella selkeät merkit, joihin asti ne kiristetään. Se helpottaa yöllistä reivaamista otsalampun valossa. Huopakynä- tai teippimerkit eivät pysy kauaa, siksi selkeät lankamerkit on käytännössä paremmat.

Reivattua purjetta ei siis tarvitse sitoa puomille, mutta sen saa sitoa jos haluaa. Tämäpä hyvä ja tärkeä aihe väiteltäväksi.

Nyt voisi vielä alkaa vääntää siitä, tarvitseeko kääntää vastaiseen reivauksen vuoksi, vai onnistuuko ison reivaus spinnuajossa ja pitääkö olla laakeroidut vaunut vai toimivatko tavan ratsastajat ja repiikö purjeen jos väkisin vinssaa sitä lenssillä alas. Tästäkin jokaisella olisi varmaan oma vankka mielipide :D

Savolainen sanos, "voip olla niinnii a voip olla olemattannii"

"Enkä ole koskaan sitonut reivattua purjetta "

Sait varmaan paikkailla ja uusia purjetta tiheään.

"Pitkästä aikaa ilman laiskajaakkoja purjehdin viime syksynä pari viikkoa ja kyllä oli vaivalloista kerätä purje tuulessa ja aallokossa puomille. Kahdelle hengelle täysi työ "

Punttisali on osoite jos alle 40m2 isopurjeen pikaisesti köyttämisessä on suuri työ.

Seisinkien sitomisen kannalta purjeen kokoa oleellisempaa on se millä korkeudella puomi on. Jos puomi on korkealla ja sen alle on vielä pystytetty iso teltta, lienevät laiskajaakot ja seisinkien sitomatta jättäminen kuningasidea.

8661 kirjoitti:

Seisinkien sitomisen kannalta purjeen kokoa oleellisempaa on se millä korkeudella puomi on. Jos puomi on korkealla ja sen alle on vielä pystytetty iso teltta, lienevät laiskajaakot ja seisinkien sitomatta jättäminen kuningasidea.

Lue lisää

Tässäpä oli hyvä kommentti. Kuten todettu niin ilmankin pärjää, enkä epäile alaosan sitomatta menevän pahaksi.

Omassa veneessä on puomi matalalla ja sprayhood alhaalla purjehdittaessa joten seisinkien sitomien on nopsa ja helppo juttu, ja kuten täällä jo todettua, lähinnä esteettisen elämyksen vuoksi ja onhan tuo vanha tapa.

8661 kirjoitti:

Seisinkien sitomisen kannalta purjeen kokoa oleellisempaa on se millä korkeudella puomi on. Jos puomi on korkealla ja sen alle on vielä pystytetty iso teltta, lienevät laiskajaakot ja seisinkien sitomatta jättäminen kuningasidea.

Lue lisää

"Jos puomi on korkealla ja sen alle on vielä pystytetty iso teltta, lienevät laiskajaakot ja seisinkien sitomatta jättäminen kuningasidea."

Ei oo, ks:
http://livesaildie.com/wp-content/uploads/2013/12/131211_VOR_DEPPE_01.jpg

llppllp kirjoitti:

"Jos puomi on korkealla ja sen alle on vielä pystytetty iso teltta, lienevät laiskajaakot ja seisinkien sitomatta jättäminen kuningasidea."

Ei oo, ks:
http://livesaildie.com/wp-content/uploads/2013/12/131211_VOR_DEPPE_01.jpg

Lue lisää

Ei hyvää päivää. Onko mitään mieltä verrata VOR 65 -kilpavenettä yksityisten omistamiin matkaveneisiin? Sun venebudjettisi on siinä 12-14 miljoonaa, niinkö?

llppllp kirjoitti:

"Jos puomi on korkealla ja sen alle on vielä pystytetty iso teltta, lienevät laiskajaakot ja seisinkien sitomatta jättäminen kuningasidea."

Ei oo, ks:
http://livesaildie.com/wp-content/uploads/2013/12/131211_VOR_DEPPE_01.jpg

Lue lisää

VOR veneet onkin helppo tapaus. Niissä on iso miehistö ja kaikki kannella, kun ne ennen starttia ottaa tarvittavat reivit sisään ;)

fdgddfsadn kirjoitti:

"Enkä ole koskaan sitonut reivattua purjetta "

Sait varmaan paikkailla ja uusia purjetta tiheään.

"Pitkästä aikaa ilman laiskajaakkoja purjehdin viime syksynä pari viikkoa ja kyllä oli vaivalloista kerätä purje tuulessa ja aallokossa puomille. Kahdelle hengelle täysi työ "

Punttisali on osoite jos alle 40m2 isopurjeen pikaisesti köyttämisessä on suuri työ.

Lue lisää

"Sait varmaan paikkailla ja uusia purjetta tiheään." Kesti runsaat 7v/ 30000 mailia ennen paikkailua ja uusimista. Ja on myös 2014 paikkausten jälkeen palveluksessa Atlantin yli lännestä itään.
"Punttisali on osoite jos alle 40m2 isopurjeen pikaisesti köyttämisessä on suuri työ".
Vaikeat asiat eivät muutu helpoiksi voimaa lisäämällä. Perinteinen sanonta on, että aina toinen käsi veneelle. Tätä operaatiota ei voi toteuttaa yhdellä kädellä vaan ilman laiskajaakkoja purjeen korjaaminen puomille on turvaton ja hankala operaatio kelissä. Heiluva vene, heiluva puomi ja heiluva miehistö. Liike ja tuuli puhaltaa puomille viikatun purjeen pois. Kahdella jotenkin sujuu kun toinen hoitaa purjeen viikkauksen ja toinen sitoo. Ja nyt ei siis ole kyse reivaamisesta koska silloin en koskaan sido isoa.

seppomartti kirjoitti:

"Sait varmaan paikkailla ja uusia purjetta tiheään." Kesti runsaat 7v/ 30000 mailia ennen paikkailua ja uusimista. Ja on myös 2014 paikkausten jälkeen palveluksessa Atlantin yli lännestä itään.
"Punttisali on osoite jos alle 40m2 isopurjeen pikaisesti köyttämisessä on suuri työ".
Vaikeat asiat eivät muutu helpoiksi voimaa lisäämällä. Perinteinen sanonta on, että aina toinen käsi veneelle. Tätä operaatiota ei voi toteuttaa yhdellä kädellä vaan ilman laiskajaakkoja purjeen korjaaminen puomille on turvaton ja hankala operaatio kelissä. Heiluva vene, heiluva puomi ja heiluva miehistö. Liike ja tuuli puhaltaa puomille viikatun purjeen pois. Kahdella jotenkin sujuu kun toinen hoitaa purjeen viikkauksen ja toinen sitoo. Ja nyt ei siis ole kyse reivaamisesta koska silloin en koskaan sido isoa.

Lue lisää

isopurjeen pikaisesti köyttäminen != purjeen viikkaaminen.

ohoioi kirjoitti:

isopurjeen pikaisesti köyttäminen != purjeen viikkaaminen.

Tuohon ei yhtäläisyysmerkki kuulu. Viikkaaminen tehdään vakaissa oloissa, epävakaissa köytetään pikaisesti. Eivät ole sama toimenpide.

nounouno kirjoitti:

Tuohon ei yhtäläisyysmerkki kuulu. Viikkaaminen tehdään vakaissa oloissa, epävakaissa köytetään pikaisesti. Eivät ole sama toimenpide.

!= tarkoittaa EI yhtäsuuri. Yleinen merkintätapa logiikassa ja ohjelmoinnissa.

Virtausten kannalta purjeessa ei kannata olla köysiä sotkemassa virtausta kun purjehditaan reivaamattomalla purjeella. Siispä reivatessa 6-8mm polyesteriköysi pujotettuna kaikkien lenkkien läpi ja puomin ympäri on paras ratkaisu purjeen sitomiseen puomille.

Tuolla aiemmin kirjoitin: "Seisingit ovat mieluummin naruja kuin köysiä (jotain 5 mm paikkeilla), niissä on paalusolmulla tehty lenkki toisessa päässä, pituutta vähän vaille metrin. Onkohan 3 vai neljä reikää, joista varsin vikkelästi pujottaa seisingin läpi ja reivisolmulla sidos. Yksinkin seilatessa teen tuon, pinnan voi heittää vapaaksi sen pikku hetken jonka seisingin sitominen vie."

Joten oma mielipiteeni on että ne ovat irralliset reivinarut, joskus aiemmin minulla on ollut 3-lyötyä johon olen pleissannut lenkit. Nyt kuitenkin päätynyt päällystettyyn "naruun", voisi olla vaikka kevlaria tai muuta kovempaa se sisu, jolloin jopa 3 mm paksuus saattaisi olla OK, ja nuo ovat jäykempiä, siksi helpompia pujottaa silmästä läpi. Ja se pujotus käy tosiaan kätevästi sen jälkeen kun on reivannut ja purje vetää, kangas on tiukalla ja veneen liikkeet tasottuvat verrattuna reivauksen lepatusvaiheeseen. Reiviä purettaessa ne lähtevät yhdellä nykäisyllä, reivisolmuhan on vetosolmu.

Jossain kahvelitakilassa, punaisissa purjeissa jatkuvasti roikkuvat seisingit ovat OK, sopivat tyyliin.

5+15 kirjoitti:

Tuolla aiemmin kirjoitin: "Seisingit ovat mieluummin naruja kuin köysiä (jotain 5 mm paikkeilla), niissä on paalusolmulla tehty lenkki toisessa päässä, pituutta vähän vaille metrin. Onkohan 3 vai neljä reikää, joista varsin vikkelästi pujottaa seisingin läpi ja reivisolmulla sidos. Yksinkin seilatessa teen tuon, pinnan voi heittää vapaaksi sen pikku hetken jonka seisingin sitominen vie."

Joten oma mielipiteeni on että ne ovat irralliset reivinarut, joskus aiemmin minulla on ollut 3-lyötyä johon olen pleissannut lenkit. Nyt kuitenkin päätynyt päällystettyyn "naruun", voisi olla vaikka kevlaria tai muuta kovempaa se sisu, jolloin jopa 3 mm paksuus saattaisi olla OK, ja nuo ovat jäykempiä, siksi helpompia pujottaa silmästä läpi. Ja se pujotus käy tosiaan kätevästi sen jälkeen kun on reivannut ja purje vetää, kangas on tiukalla ja veneen liikkeet tasottuvat verrattuna reivauksen lepatusvaiheeseen. Reiviä purettaessa ne lähtevät yhdellä nykäisyllä, reivisolmuhan on vetosolmu.

Jossain kahvelitakilassa, punaisissa purjeissa jatkuvasti roikkuvat seisingit ovat OK, sopivat tyyliin.

Lue lisää

jaa onko palstan suositus siis yksi pitkä köysi/naru joka pujotetaan kaikkien reikien läpi, vaiko irralliset seisingit per reikä?

14+5 kirjoitti:

jaa onko palstan suositus siis yksi pitkä köysi/naru joka pujotetaan kaikkien reikien läpi, vaiko irralliset seisingit per reikä?

Irralinen pitkä puomia kiertävä köysi sitoo purjetta paremmin kuin vain reikien kohdalla oleva sidos.

14+5 kirjoitti:

jaa onko palstan suositus siis yksi pitkä köysi/naru joka pujotetaan kaikkien reikien läpi, vaiko irralliset seisingit per reikä?

Vaikuttaa vaivalloiselta pujotella pitkää köyttä, eihän se kait ole jatkuvasti siinä hänksättämässä, en ainakaan ole moista nähnyt tai hoksannut. Voihan se olla joihinkin tapauksiin ihan hyvä, erityisesti näitä varten jotka reivaavat vain satamissa.

vbdaffbsadb kirjoitti:

Irralinen pitkä puomia kiertävä köysi sitoo purjetta paremmin kuin vain reikien kohdalla oleva sidos.

Kerro lähemmin miten kierrät kakkosreivissä olevan purjeen ja puomin ympärille pitkän köyden kun purjeessa ei ole reikiä? Olisin kiinnostunut oppimaan tempun.

Seppomartti kirjoitti:

Kerro lähemmin miten kierrät kakkosreivissä olevan purjeen ja puomin ympärille pitkän köyden kun purjeessa ei ole reikiä? Olisin kiinnostunut oppimaan tempun.

Millaisella köydellä sidotte purjeen puomiin? Ohjeissa puhutaan joustavasta köydestä?

Seppomartti kirjoitti:

Kerro lähemmin miten kierrät kakkosreivissä olevan purjeen ja puomin ympärille pitkän köyden kun purjeessa ei ole reikiä? Olisin kiinnostunut oppimaan tempun.

jaa onko palstan suositus siis yksi pitkä köysi/naru joka pujotetaan kaikkien reikien läpi, vaiko irralliset seisingit per reikä?

iqig98 kirjoitti:

Millaisella köydellä sidotte purjeen puomiin? Ohjeissa puhutaan joustavasta köydestä?

Ei kannata sitoa. Eikä voi sitoa. Unohda koko juttu.

Seppomartti kirjoitti:

Ei kannata sitoa. Eikä voi sitoa. Unohda koko juttu.

Ei kannata tehdä niinkuin seppo kertoo, se on monta kertaa palstalla todistettu. Seppo katsoo purjehdusta vain oman tonnikeijunsa kautta, eikä ole kokemusta muun tyyppisistä veneistä.

hstrwrh kirjoitti:

Ei kannata tehdä niinkuin seppo kertoo, se on monta kertaa palstalla todistettu. Seppo katsoo purjehdusta vain oman tonnikeijunsa kautta, eikä ole kokemusta muun tyyppisistä veneistä.

Lue lisää

Kumma kyllä, purjehtii minkälaisella veneellä vain keveimmästä raskaimpaan, kaikilla muilla paitsi jodlarilla on sama näkemys. Se muiden yhteinen näkemys on niin oppikirjoissa kuin kaikessa muussakin aiheesta julkaistussa. Ja sama näkemys edelleen jaetaan myös kilparadoilla. Vaikka ratakisoissa tuskin koskaan reivataankaan, pidemmillä legeillä kyllä.

ei sidota kirjoitti:

Kumma kyllä, purjehtii minkälaisella veneellä vain keveimmästä raskaimpaan, kaikilla muilla paitsi jodlarilla on sama näkemys. Se muiden yhteinen näkemys on niin oppikirjoissa kuin kaikessa muussakin aiheesta julkaistussa. Ja sama näkemys edelleen jaetaan myös kilparadoilla. Vaikka ratakisoissa tuskin koskaan reivataankaan, pidemmillä legeillä kyllä.

Lue lisää

itku poistettu lainauksesta

" oppikirjoissa "

Bob Bondin Purjehtian käsikirja on suosittu oppikirja ja siinä kerrotaan purjeen sitomisesta puomiin. Sivulla 203 on kuva purjeesta reivireillä ja teksti kuuluu: "Purjeen alaosaan jäänyt pussi voidaan lopuksi sitoa puomille"

32+2 kirjoitti:

itku poistettu lainauksesta

" oppikirjoissa "

Bob Bondin Purjehtian käsikirja on suosittu oppikirja ja siinä kerrotaan purjeen sitomisesta puomiin. Sivulla 203 on kuva purjeesta reivireillä ja teksti kuuluu: "Purjeen alaosaan jäänyt pussi voidaan lopuksi sitoa puomille"

Lue lisää

Niinpä, siinä sanotan "voidaan", ei sanota "sidotaan". Onhan useimmissa purjeissa ne reiät seisingeille, mutta ei edes kaikissa purjeissa.

kuten siinä lukee kirjoitti:

Niinpä, siinä sanotan "voidaan", ei sanota "sidotaan". Onhan useimmissa purjeissa ne reiät seisingeille, mutta ei edes kaikissa purjeissa.

"Millaisella köydellä sidotte purjeen puomiin? "

Silloin ei oteta kantaa onko purjeessa reikiä vai ei vaan oletus on että purje sidotaan puomiin.

kontekstin käsitys kirjoitti:

"Millaisella köydellä sidotte purjeen puomiin? "

Silloin ei oteta kantaa onko purjeessa reikiä vai ei vaan oletus on että purje sidotaan puomiin.

Jos aloittelija on lähtökohtaisesti väärillä jäljillä, on vain hyvä tapa kokeneempien kertoa se hänelle hänen neuvoa kysyessään.

No tuo se vasta touhuamista on, isopurjeen laskeminen kokonaan reivauksen vuoksi, vaikka olisi laiskajaakot. Sitten pitkää köyttä pujottelemaan mytyssä olevan purjeen laskoksia penkoen kun tuuli ujeltaa ja merenkäynti yltyy, toivoen että sattuu kaikki menemään siihen ykkösreivin seisinkireikiin eikä jostain kohtaa vahingossa ylempään.

Ja sitten nostetaan rakennettu isopurje, ja meno tasaantuu...

Juu, anna mennä vaan täysillä kuten ennenkin kun olet omat tapasi parhaiksi todennut.

Ei ne minua haittaa :)

Olen sanaton hämmästyksestä millaisia veneillä monet kelluvat merellä, gph yli 650, jestas sentään. Ovatkohan he koskaan oikeasti edes purjehtineet?

Heh, heh.. näin sadepäivän ja takatalven ratoksi vähän revitellään. Älä ota kaikkea niin vakavasti :D

Vaikka toeperrää, oishan tuo hauska nähä joskus kun purje lasketaan kokonaan alas jotta saadaan kakkosreivi "rakennettua! kun tuuli on yltynyt 15 m/s huitteille ja aalto tulee ulkomereltä. Kipastaan pitkä köysi ja aletaan pujottleleen :DDD

Ajatuskin jo lämmittää tänä kalseana päivänä :)

nsdfmnfsmsm kirjoitti:

Olen sanaton hämmästyksestä millaisia veneillä monet kelluvat merellä, gph yli 650, jestas sentään. Ovatkohan he koskaan oikeasti edes purjehtineet?

Arvoisa jodlari, mikäs se sinun pienen x-merkkisen gph olikaan?

Tilulilulii2 kirjoitti:

Arvoisa jodlari, mikäs se sinun pienen x-merkkisen gph olikaan?

Arvoisa utv, get a life:
http://www.youtube.com/watch?v=ogXft5LxANc

plaanaa kirjoitti:

Arvoisa utv, get a life:
http://www.youtube.com/watch?v=ogXft5LxANc

Arvoisa Jodlari, sinun elämäsi on netissä yötä päivää niinkuin viestisi osoittavat. Venettä ja oikaa elämää Sinulla ei ole. Olet aidosti UTV (Useimmiten Toivottoman Väärässä).

Hönöäksä kirjoitti:

Arvoisa Jodlari, sinun elämäsi on netissä yötä päivää niinkuin viestisi osoittavat. Venettä ja oikaa elämää Sinulla ei ole. Olet aidosti UTV (Useimmiten Toivottoman Väärässä).

Lue lisää

Joka palstalla tuollaista tyhjänjauhantaa. Ei ole helppoa olla suomalainen saatika noudattaa netikettiä.

http://www.internetopas.com/netiketti/
"Kirjoita harkiten keskusteluryhmiin
Jos kirjoitat viestejä julkisiin keskusteluryhmiin varmista, että viestisi liittyy ryhmän aiheeseen. Älä lähetä samaa viestiä tarpeettoman moneen ryhmään. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi riitoja tai hauku muita keskustelijoita.

"

3425+å4 kirjoitti:

Joka palstalla tuollaista tyhjänjauhantaa. Ei ole helppoa olla suomalainen saatika noudattaa netikettiä.

http://www.internetopas.com/netiketti/
"Kirjoita harkiten keskusteluryhmiin
Jos kirjoitat viestejä julkisiin keskusteluryhmiin varmista, että viestisi liittyy ryhmän aiheeseen. Älä lähetä samaa viestiä tarpeettoman moneen ryhmään. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi riitoja tai hauku muita keskustelijoita.

"

Lue lisää

X-79 gph jossain 720 huitteilla, siis huikeasti yli kelvollisen 650 rajan. Get a boat.

silti... kirjoitti:

X-79 gph jossain 720 huitteilla, siis huikeasti yli kelvollisen 650 rajan. Get a boat.

Vain älyvapaa vertaa 26 jalkaisen gph:tä 38 jalkaiseen.

get a lie kirjoitti:

Vain älyvapaa vertaa 26 jalkaisen gph:tä 38 jalkaiseen.

Kuka se nyt sanoikaan, että on älyvapaata purjehtia veneellä, jonka gph on yli 650?

get a boat kirjoitti:

Kuka se nyt sanoikaan, että on älyvapaata purjehtia veneellä, jonka gph on yli 650?

nsdfmnfsmsm

nsdfmnfsmsm kirjoitti:

nsdfmnfsmsm

Hyvä 37 saadaan hidastettua 600 gph:lle. Nopea 38 menee jo selvästi alle 600.

älyvertailu kirjoitti:

Hyvä 37 saadaan hidastettua 600 gph:lle. Nopea 38 menee jo selvästi alle 600.

pssst, ks dufour 385 gph.

Lepattaminen on ehdottomasti pahasta, mutta ei se purje hirveästi lepata eikä reivaus kauaa kestä kun sen osaa. Reivauksen voi tehdä kaikilla muilla suunnilla paitsi lenssillä, jolloin purje yleensä painaa liikaa saalinkeihin. Lenssiltä käännytään sivumyötäiseen/sivutuuleen, muilla suunnilla ei kurssia muuteta. Skuuttiin ei ole yleensä tarpeen koskea, ellei reivi nosta puomia korkeammalle, mutta kikiä saattaa olla tarpeen löysätä. Fallia aletaan laskea ja samaan aikaan kiristetään reiviköyttä, jotta purje ei ala lepattamaan holtittomasti. Reiviköydellä tarkoitan takakulmassa olevaa köyttä tai yhdenköyden reivisysteemin köyttä.

Reivikoukulla fallia lasketaan niin paljon, että koukun saa paikalleen, Tässä vaiheessaa reiviköysi on käsin kiristetty, muttei niin paljon, että reivikoukkua ei saisi paikoilleen. Kun koukku on paikoillaan, kiristetään falli kunnolla ja sitten kiristetään vinssillä reiviköysi.

Jos halssikulmassa on erillinen reiviköysi tai yhdenköydenjärjestelmä, falli lasketaan merkkiin ja sen jälkeen kiristetään halssikulman reiviköysi ja sitten takakulman reiviköysi. Yhdenköyden systeemi kiristää molemmat.

Väittäisin, että tuossa purje lepattaa vähemmän kuin laskussa ja nostossa, joita en mielellään tee kuin tuulensuojassa kovemmalla tuulella. Laskun ja noston aikana purje lepattaa väkisin holtittomana, toisin kuin reivatessa.

https://www.youtube.com/watch?v=Er9iw7q_E_8

Joakim_ kirjoitti:

Lepattaminen on ehdottomasti pahasta, mutta ei se purje hirveästi lepata eikä reivaus kauaa kestä kun sen osaa. Reivauksen voi tehdä kaikilla muilla suunnilla paitsi lenssillä, jolloin purje yleensä painaa liikaa saalinkeihin. Lenssiltä käännytään sivumyötäiseen/sivutuuleen, muilla suunnilla ei kurssia muuteta. Skuuttiin ei ole yleensä tarpeen koskea, ellei reivi nosta puomia korkeammalle, mutta kikiä saattaa olla tarpeen löysätä. Fallia aletaan laskea ja samaan aikaan kiristetään reiviköyttä, jotta purje ei ala lepattamaan holtittomasti. Reiviköydellä tarkoitan takakulmassa olevaa köyttä tai yhdenköyden reivisysteemin köyttä.

Reivikoukulla fallia lasketaan niin paljon, että koukun saa paikalleen, Tässä vaiheessaa reiviköysi on käsin kiristetty, muttei niin paljon, että reivikoukkua ei saisi paikoilleen. Kun koukku on paikoillaan, kiristetään falli kunnolla ja sitten kiristetään vinssillä reiviköysi.

Jos halssikulmassa on erillinen reiviköysi tai yhdenköydenjärjestelmä, falli lasketaan merkkiin ja sen jälkeen kiristetään halssikulman reiviköysi ja sitten takakulman reiviköysi. Yhdenköyden systeemi kiristää molemmat.

Väittäisin, että tuossa purje lepattaa vähemmän kuin laskussa ja nostossa, joita en mielellään tee kuin tuulensuojassa kovemmalla tuulella. Laskun ja noston aikana purje lepattaa väkisin holtittomana, toisin kuin reivatessa.

https://www.youtube.com/watch?v=Er9iw7q_E_8

Lue lisää

Tuolla taktiikalla ei saa sidoittua purjetta puomille, koska isopurje ja aallokko vispaa puomia ja jos puomi on ulkona, ei yllä edes kaikkin reivireikiin. Lazytyypit tietenkin tähän hehkutavat lzyjä, mut vor 65 veneessä niitä ei ole ja olisi mielenkiintoista tietää miten vor 65 veneessä reivataan.

fbsdbsdb kirjoitti:

Tuolla taktiikalla ei saa sidoittua purjetta puomille, koska isopurje ja aallokko vispaa puomia ja jos puomi on ulkona, ei yllä edes kaikkin reivireikiin. Lazytyypit tietenkin tähän hehkutavat lzyjä, mut vor 65 veneessä niitä ei ole ja olisi mielenkiintoista tietää miten vor 65 veneessä reivataan.

Lue lisää

Ehkä ei saa purjetta sidottua puomille. Mutta ei tarvitsekaan saada. Eikä tarvita lazyjackejakaan, vaikka niistä ehkä hyötyä jonkun verran olisikin.

Että mitenkö VOR-veneet reivataan? Yksinkertaista, ajetaan lähimpään satamaan, lasketaan purje ja nostetaan se sitten reivattuna. Pallon ympärihän oli joka tapauksessa järkevintä edetä päiväpurjehduksina, ettei väsy matkalla.

sitten ei saa kirjoitti:

Ehkä ei saa purjetta sidottua puomille. Mutta ei tarvitsekaan saada. Eikä tarvita lazyjackejakaan, vaikka niistä ehkä hyötyä jonkun verran olisikin.

Että mitenkö VOR-veneet reivataan? Yksinkertaista, ajetaan lähimpään satamaan, lasketaan purje ja nostetaan se sitten reivattuna. Pallon ympärihän oli joka tapauksessa järkevintä edetä päiväpurjehduksina, ettei väsy matkalla.

Lue lisää

"Mutta ei tarvitsekaan saada"
2. revissä tarvitsee. Kangasta on 0.5 -1m kaista roikumassa puomista, ja se lepattaa tuulessa ja voi osua nostinvinssiin.

"Keulapurjeen reivaamiseksi rullalle useimmat kääntävät vastatuuleen ja purje lepattaa villisti"

Ei tarvitse kääntää vastatuulen vaan luovikulmaan niin isopurjeen saa alas vaikka saalingit olisivat voimaakasti taaksepäin.

"Homma sujuu paremmin juuri päinvastoin kääntämällä myötäiseen. "

Jollain tonnikeijulla ja pikku isolla ehkä, mutta hyvinpurjehtiva vene on poikkitain jos 12 m/s tuulessa vedetään isopurje keskelle.

vdsvdsv kirjoitti:

"Keulapurjeen reivaamiseksi rullalle useimmat kääntävät vastatuuleen ja purje lepattaa villisti"

Ei tarvitse kääntää vastatuulen vaan luovikulmaan niin isopurjeen saa alas vaikka saalingit olisivat voimaakasti taaksepäin.

"Homma sujuu paremmin juuri päinvastoin kääntämällä myötäiseen. "

Jollain tonnikeijulla ja pikku isolla ehkä, mutta hyvinpurjehtiva vene on poikkitain jos 12 m/s tuulessa vedetään isopurje keskelle.

Lue lisää

Onko luetun ymmärtäminen noin vaikeaa "hyvinpurjehtijoille"? Seppomartti puhui keulapurjeen reivaamisesta.

vdsvdsv kirjoitti:

"Keulapurjeen reivaamiseksi rullalle useimmat kääntävät vastatuuleen ja purje lepattaa villisti"

Ei tarvitse kääntää vastatuulen vaan luovikulmaan niin isopurjeen saa alas vaikka saalingit olisivat voimaakasti taaksepäin.

"Homma sujuu paremmin juuri päinvastoin kääntämällä myötäiseen. "

Jollain tonnikeijulla ja pikku isolla ehkä, mutta hyvinpurjehtiva vene on poikkitain jos 12 m/s tuulessa vedetään isopurje keskelle.

Lue lisää

Ei ole hyvin purjehtiva vene jos ei voi jiipata 12 m/s tuulessa

Aika moni vene ei siedä puomin vetämistä keskelle myötätuulessa ilman, että vene lähtee käsistä. Voi tietysti sanoa, että silloin reiviä ollaan ottamssa liian myöhään. Lisäksi fallin löysääminen kiertää purjetta niin, että se helposti kuitenkin painaa saalinkeihin, vaikka puomi olisikin keskellä venettä.

Kyllä se reivaus yleensä onnistuu tarvittaessa, vaikka purje painaakin saalinkeihin. Purjetta pitää vaan kiskoa kovempaa alas. Tietysti purje kuluu saalinkeja vasten raahautuessaan, mutta eihän niissä saisi olla niin teräviä kohtia, että purje nopeasti rikki menisi.

Joakim_ kirjoitti:

Aika moni vene ei siedä puomin vetämistä keskelle myötätuulessa ilman, että vene lähtee käsistä. Voi tietysti sanoa, että silloin reiviä ollaan ottamssa liian myöhään. Lisäksi fallin löysääminen kiertää purjetta niin, että se helposti kuitenkin painaa saalinkeihin, vaikka puomi olisikin keskellä venettä.

Kyllä se reivaus yleensä onnistuu tarvittaessa, vaikka purje painaakin saalinkeihin. Purjetta pitää vaan kiskoa kovempaa alas. Tietysti purje kuluu saalinkeja vasten raahautuessaan, mutta eihän niissä saisi olla niin teräviä kohtia, että purje nopeasti rikki menisi.

Lue lisää

Joakimillakin taitaa olla sama ajatusvirhe kuin aikaisemmilla epäilijöillä. Kun puomi vinssataan myötätuulessa keskelle se muuttuu tehottomaksi eli voima vähenee. Samoin pienenee myös voiman varsi verrattuna ulkona olevaan puomiin. Vene ei muutu vaikeammin hallittavaksi vaan pikemmin päin vastoin. Teoriassa levynä myötätuuleen oleva iso olisi tässä tilanteessa paras mutta toki käytännössä mahdoton. Jokainen kovassa tuulessa ison jiipannut on tämän tempun tehnyt eikä vene ole minnekkään karannut.

vdsvdsv kirjoitti:

"Keulapurjeen reivaamiseksi rullalle useimmat kääntävät vastatuuleen ja purje lepattaa villisti"

Ei tarvitse kääntää vastatuulen vaan luovikulmaan niin isopurjeen saa alas vaikka saalingit olisivat voimaakasti taaksepäin.

"Homma sujuu paremmin juuri päinvastoin kääntämällä myötäiseen. "

Jollain tonnikeijulla ja pikku isolla ehkä, mutta hyvinpurjehtiva vene on poikkitain jos 12 m/s tuulessa vedetään isopurje keskelle.

Lue lisää

Taas on inkkarit karanneet kanootista, kun ei erota isoa ja keulapurjetta toisistaan. Ja hyvinpurjehtivat veneet pysyvät paremmin hanskassa kuin tonnikeijut.

8763 kirjoitti:

Ei ole hyvin purjehtiva vene jos ei voi jiipata 12 m/s tuulessa

Määrittelykysymys. Jiipin voi yleensä aina korvata vastakäännöksellä, joka on paljon helpompi manööveri 12 m/s tuulessa. Tietysti voi kysyä onko reivattu riittävästi, jos ei voi jiipata turvallisesti. Omalla veneellä jiippi 12 m/s tuulessa ei ole mukavaa perhemiehistöllä kahdellakaan reivillä (toinen vielä paljon keskimääräistä isompi reivi, siis enenmmän purjetta pienentävä).

Seppomartti kirjoitti:

Joakimillakin taitaa olla sama ajatusvirhe kuin aikaisemmilla epäilijöillä. Kun puomi vinssataan myötätuulessa keskelle se muuttuu tehottomaksi eli voima vähenee. Samoin pienenee myös voiman varsi verrattuna ulkona olevaan puomiin. Vene ei muutu vaikeammin hallittavaksi vaan pikemmin päin vastoin. Teoriassa levynä myötätuuleen oleva iso olisi tässä tilanteessa paras mutta toki käytännössä mahdoton. Jokainen kovassa tuulessa ison jiipannut on tämän tempun tehnyt eikä vene ole minnekkään karannut.

Lue lisää

"okainen kovassa tuulessa ison jiipannut on tämän tempun tehnyt eikä vene ole minnekkään karannut. "

Plaanaviilla veneillä ei pysäytetä jiippiä mihinkään vaan jiipataan silloin kun vene surffaa parhaiten, jolloin paine isopurjeessa on pienin.

8763 kirjoitti:

Ei ole hyvin purjehtiva vene jos ei voi jiipata 12 m/s tuulessa

Plaanaviilla veneillä ei pysäytetä jiippiä mihinkään vaan jiipataan silloin kun vene surffaa parhaiten, jolloin paine isopurjeessa on pienin.

Seppomartti kirjoitti:

Joakimillakin taitaa olla sama ajatusvirhe kuin aikaisemmilla epäilijöillä. Kun puomi vinssataan myötätuulessa keskelle se muuttuu tehottomaksi eli voima vähenee. Samoin pienenee myös voiman varsi verrattuna ulkona olevaan puomiin. Vene ei muutu vaikeammin hallittavaksi vaan pikemmin päin vastoin. Teoriassa levynä myötätuuleen oleva iso olisi tässä tilanteessa paras mutta toki käytännössä mahdoton. Jokainen kovassa tuulessa ison jiipannut on tämän tempun tehnyt eikä vene ole minnekkään karannut.

Lue lisää

Oma kokemus kyllä tukee Joakimin väitettä. Kun ison vetää kovassa tuulessa myötäisellä keskelle, tuulen shifti tai aallon aiheuttama kurssinmuutos saa helposti aikaan sen, että tuuli ottaa voimakkaasti isoon (etenkin toppiin) jommalta kummalta puolelta ja kampeaa veneen sivutuuleen, jolloin ollaankin kyljellään. Näin siis, jos on keliin nähden aivan liikaa purjetta ylhäällä.

Vahinkovenda kirjoitti:

Oma kokemus kyllä tukee Joakimin väitettä. Kun ison vetää kovassa tuulessa myötäisellä keskelle, tuulen shifti tai aallon aiheuttama kurssinmuutos saa helposti aikaan sen, että tuuli ottaa voimakkaasti isoon (etenkin toppiin) jommalta kummalta puolelta ja kampeaa veneen sivutuuleen, jolloin ollaankin kyljellään. Näin siis, jos on keliin nähden aivan liikaa purjetta ylhäällä.

Lue lisää

Siis kampeaminen oli suurempaa ennen kuin vedit ison keskiveneeseen myötäisellä. Mutta et mennyt kyljelleen. Ristiriita.

seppomartti kirjoitti:

Siis kampeaminen oli suurempaa ennen kuin vedit ison keskiveneeseen myötäisellä. Mutta et mennyt kyljelleen. Ristiriita.

Veneen kokoon nähden pieni isopurje, niin voikin tehdä kaikenlaisia temppuja, jotka eivät toimi nopeammissa veneissä.

seppomartti kirjoitti:

Siis kampeaminen oli suurempaa ennen kuin vedit ison keskiveneeseen myötäisellä. Mutta et mennyt kyljelleen. Ristiriita.

Ei, vaan kampeaminen vaikeammin hallittavaa. Kun ajetaan avoinna olevalla isolla, tulee paine koko ajan samankokoisena samalta puolelta ja sivutuuleen kääntäminen vähentää painetta ja kampeamista tuulen näkemän purjealan pienentyessä. Kun iso vedetään keskelle, voi toppi paukahtaa toiselle puolelle nopeasti, ja pienikin sivutuuleen kääntäminen lisääkin voimakkasti sivutuuleen kampeavaa voimaa. Eli ohjaaminen on epästabiilia. Vielä kun keulapurje on auki, on purjeala takapainoinen ja kampeaa venettä vastatuuleen. Näin siis kun purjetta on ihan liikaa ylhäällä keliin nähden ja isopurje on suuri.

seppomartti kirjoitti:

Siis kampeaminen oli suurempaa ennen kuin vedit ison keskiveneeseen myötäisellä. Mutta et mennyt kyljelleen. Ristiriita.

Logiikkasi pätee suoraan myötätuulessa, mutta heti pienen kurssivirheen jälkeen tilanne on täysin eri. Skuutin kiristäminen siirtää painopisteen taakse ja lisäksi pitää ison vedossa aina kryssikulmaan saakka. Ehkä vielä oleellisempaa on kiristetyn ison aiheittama kallistava momentti, joka potentiaalisesti kallistaa veneen, jolloin purjeiden voima siirtyy sivulle ja aiheuttaa voimakkaan kampeamisen tuuleen.

Kurssivirhe tulee jo alunperinkin siitä, että pyrkii välttämään vahinkojiippiä eli ei aja suoraan myötätuuleen ennen jiippiä. Lisäksi aallokko ja tuulensuunnan vaihtelut lisäävät tuulikulmavaihtelua.

Tilannetta pahentaa vauhdin hiljentyminen vedettäessä iso keskelle, jolloin suhteellinen tuuli voimistuu ja veneen ohjauskyky heikkenee. Isopurjeen keskelläolo pitäisi siis rajoittaa minimiin, mikä on kova haaste perhemiehistölle.

Ongelmia ei tietysti ole kevyessä tuulessa eikä keliin nähden reilusti reivatulla tai alunperinkin pienellä isopurjeella. Ehkä ymmärrät paremmin, kun kerron, että veneessäni, joka on pari jalkaa pienempi kuin sinun, on isopurje ensimmäisellä reivilläkin suurempi kuin sinulla reivaamatta. Toinen reivi otetaan perhepurjehduksessa jossain 11-12 m/s paikkeilla. Kolmatta reiviä ei ole, pitäisi toki olla, jos isommille vesille lähtisi.

Siis kokeile ajaa täydellä isopurjeella 11-12 m/s tuulessa eri slöörisuuntia ja kiristä skuuttia. Viimeistään sivutuulessa vene lähtee käsistä, vaikka skuutti löysällä ei ole mitään ongelmaa purjehtia mitä tahansa tuulensuuntaa. Oma veneeni lähtisi käsistä yhdellä reivillä ko. kelissä varmaankin jossain 130-140 asteen tosituulikulman paikkeilla skuuttia kiristettäessä.

seppomartti kirjoitti:

Siis kampeaminen oli suurempaa ennen kuin vedit ison keskiveneeseen myötäisellä. Mutta et mennyt kyljelleen. Ristiriita.

Vielä yksi näkökulma: Kun ajetaan iso auki, voi pinnamies hallita veneen vauhtia ja purjeen tehoa ajamalla "niin alas kuin uskaltaa"; kun meno alkaa hirvittää, voi nostaa hieman ylemmäs ja tilanne rauhoittuu. Reivaaminenkin onnistuu helposti. Mitä tehdään myötäisessä keskelle skuutatun ison kanssa kun tehoja ja vauhtia alkaa olla liikaa ?

Hakro kirjoitti:

Onko luetun ymmärtäminen noin vaikeaa "hyvinpurjehtijoille"? Seppomartti puhui keulapurjeen reivaamisesta.

Kunnon keulapurje eli irtopurje, reivataan alaliikistään näin:

http://1.bp.blogspot.com/-Q38yQ1fNDbI/UfgTJmjlTYI/AAAAAAAACqo/QEwSG8Dle-U/s1600/02_fokka_reivi_luovilla_630kn_30072013e.JPG

Tällöin veneen keula on tuuleenpäin, eikä myötätuuleen kuten Seppo väitti.

Vahinkovenda kirjoitti:

Vielä yksi näkökulma: Kun ajetaan iso auki, voi pinnamies hallita veneen vauhtia ja purjeen tehoa ajamalla "niin alas kuin uskaltaa"; kun meno alkaa hirvittää, voi nostaa hieman ylemmäs ja tilanne rauhoittuu. Reivaaminenkin onnistuu helposti. Mitä tehdään myötäisessä keskelle skuutatun ison kanssa kun tehoja ja vauhtia alkaa olla liikaa ?

Lue lisää

"Vahinkovenda" on tietysti nimimerkki, mutta vahinkovenda tarkoittanee käytännössä liian korkealle tuulee ajamista kryssillä. Pakko tehdä venda, jos tuuli alkaa painaa genuan väärältä puolelta ;-)

Myötätuulireivaamisessa ongelma tulee kai yleensä siitä, että reivaaminen olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmassa vaiheessa. "Reivaa heti, kun se tulee mieleen" on vanha ohje.
Kun tuuli on kova (>30kn) ja meri korkea, reivaaminen tai ison ottaminen kokonaan alas on silti viisainta tehdä kääntämättä venettä aaltoja kohti. Purje ei tietenkään tule alas, jos se nojaa saalinkeihin ja vantteihin.
Itse olen päästänyt fallin löysälle jo ennen skuutin kiristämistä (ja preventerin kiristämistä). Reiviliinoilla purjeen on saanut vähän kerrassaan vedettyä alemmaksi. Kun keulapurje on ollut spiirattuna vetämässä, vene on pysynyt vauhdissa ja hallinnassa (useimmiten reivaan tuuliperäsimen ohjatessa, koska seilaan yksin).

reivaa ajoissa! kirjoitti:

"Vahinkovenda" on tietysti nimimerkki, mutta vahinkovenda tarkoittanee käytännössä liian korkealle tuulee ajamista kryssillä. Pakko tehdä venda, jos tuuli alkaa painaa genuan väärältä puolelta ;-)

Myötätuulireivaamisessa ongelma tulee kai yleensä siitä, että reivaaminen olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmassa vaiheessa. "Reivaa heti, kun se tulee mieleen" on vanha ohje.
Kun tuuli on kova (>30kn) ja meri korkea, reivaaminen tai ison ottaminen kokonaan alas on silti viisainta tehdä kääntämättä venettä aaltoja kohti. Purje ei tietenkään tule alas, jos se nojaa saalinkeihin ja vantteihin.
Itse olen päästänyt fallin löysälle jo ennen skuutin kiristämistä (ja preventerin kiristämistä). Reiviliinoilla purjeen on saanut vähän kerrassaan vedettyä alemmaksi. Kun keulapurje on ollut spiirattuna vetämässä, vene on pysynyt vauhdissa ja hallinnassa (useimmiten reivaan tuuliperäsimen ohjatessa, koska seilaan yksin).

Lue lisää

"Purje ei tietenkään tule alas, jos se nojaa saalinkeihin ja vantteihin. "

No ei todellakkan tule myötiksessä alas jos saalingit ovat voimakaasti taaksepäin. Meillä noin twa 50 pitää ajaa jotta ison saa ehjänä alas.

Ihme tapoja teillä valtamerikellujilla, jotka ei yhtään sovi tänne.

ptruu takas kirjoitti:

Taas on inkkarit karanneet kanootista, kun ei erota isoa ja keulapurjetta toisistaan. Ja hyvinpurjehtivat veneet pysyvät paremmin hanskassa kuin tonnikeijut.

Taas on inkkarit karanneet kanootista, kun ei erota rullagenoan laskemista vastatuuleen lepattamatta ja samalla isopurjeen laskemista. Rullagenoan kelaaminen sisään on selvästi raskaampaa myötäisessä ja siksi Sepon ohje huono. Ja hyvinpurjehtivat veneet lähtevät lapasesta, jos on isopurje keskelle skuuttatuna ja tuuli takaa 12 m/s.

samalla mitalla kirjoitti:

Taas on inkkarit karanneet kanootista, kun ei erota rullagenoan laskemista vastatuuleen lepattamatta ja samalla isopurjeen laskemista. Rullagenoan kelaaminen sisään on selvästi raskaampaa myötäisessä ja siksi Sepon ohje huono. Ja hyvinpurjehtivat veneet lähtevät lapasesta, jos on isopurje keskelle skuuttatuna ja tuuli takaa 12 m/s.

Lue lisää

Hirveä kirjoitusvirhe tuli, eihän rullagenoaa lasketa vaan vedetään rullalaitteen avulla rullalle. Sitä se teettää kun purjehtii parhailla purjeilla, eli irtopurjeilla.

bffdf kirjoitti:

"Purje ei tietenkään tule alas, jos se nojaa saalinkeihin ja vantteihin. "

No ei todellakkan tule myötiksessä alas jos saalingit ovat voimakaasti taaksepäin. Meillä noin twa 50 pitää ajaa jotta ison saa ehjänä alas.

Ihme tapoja teillä valtamerikellujilla, jotka ei yhtään sovi tänne.

Lue lisää

"Ihme tapoja teillä valtamerikellujilla…."
Skip Novakin "ihme tapoihin" oli linkki Joakimin aikaisemmassa viestissä. Ehkä ko videonpätkä kannattaa katsoa uudelleen, vaikka olisitkin kaikesta eri mieltä. Monet isoilla merillä hyväksi koetut periaatteet sopivat myös Itämerelle.

Ymmärrän kyllä, että taaksepäin sojottavat saalingit ovat riesa kovassa myötätuulessa. Eikö juuri siksi olisi hyvä uskoa kokeineitten "ihme tapoja" ja suositusta varhaisesta reivauksesta?

Seppomartti kirjoitti:

Joakimillakin taitaa olla sama ajatusvirhe kuin aikaisemmilla epäilijöillä. Kun puomi vinssataan myötätuulessa keskelle se muuttuu tehottomaksi eli voima vähenee. Samoin pienenee myös voiman varsi verrattuna ulkona olevaan puomiin. Vene ei muutu vaikeammin hallittavaksi vaan pikemmin päin vastoin. Teoriassa levynä myötätuuleen oleva iso olisi tässä tilanteessa paras mutta toki käytännössä mahdoton. Jokainen kovassa tuulessa ison jiipannut on tämän tempun tehnyt eikä vene ole minnekkään karannut.

Lue lisää

Kovan tuulen jiipissä vaikeudet alkavat lähes keskitetyllä puomilla vasta halssinvaihdon jälkeen. Tällöinhän joudutaan halssinvaihdon toteutumiseksi ajamaan uudelle kurssille rutkasti aiempaa halssia enemmän sivutuuleen, muutenhan puomia ei saa menemään yli uudelle halssille. Tilannetta ei ehdi korjaamaan peräsimellä, koska broachi iskee heti. Ainoa keino on saada heti jalusta löysälle ja puomia ulos.

En ole valtameripurjehtija, mutta olettaisin em. riskin olevan tosi myös kovassa myötäaallokossa ajettaessa keskitetyllä puomilla. Vene heiluu ja kurssi vaihtelee kymmeniä asteita. Vahinkojiipin riski kasvaa ja sen jälkeisen broachin myös. Lisäksi nopeaan jaluksen löysäämiseen ei olla jiippitilanteen tavoin varauduttu ja homma kestää pidempään kun ajatuksena on reivin tekeminen, ei jiippaaminen.

Ketju on hyvä, koska myötätuulireivaaminen askarruttaa usein.

"ihme tapoja"? kirjoitti:

"Ihme tapoja teillä valtamerikellujilla…."
Skip Novakin "ihme tapoihin" oli linkki Joakimin aikaisemmassa viestissä. Ehkä ko videonpätkä kannattaa katsoa uudelleen, vaikka olisitkin kaikesta eri mieltä. Monet isoilla merillä hyväksi koetut periaatteet sopivat myös Itämerelle.

Ymmärrän kyllä, että taaksepäin sojottavat saalingit ovat riesa kovassa myötätuulessa. Eikö juuri siksi olisi hyvä uskoa kokeineitten "ihme tapoja" ja suositusta varhaisesta reivauksesta?

Lue lisää

"Eikö juuri siksi olisi hyvä uskoa kokeineitten "ihme tapoja" ja suositusta varhaisesta reivauksesta? "

Ai teillä on aina 3 aikuista messissä kuten hekutetussa videossa. Pariskunta liikkeellä, niin jos toinen aikuista ohjaa ,niin ei pysty yhtä aikaa olemaan koukulla ja kiristämässä alaliikkiä. Purje lähtee helposti koukusta pois jos yksin sitä videon tilanteessa laittaa. Siksi pitää otttaa purje alas ja tehdä reivi rauhassa.

Videossa sitä paitsi menttiin sivutuulta ja kysei oli älyvaapasta taysimyötäisreivaamisesta.

NCskipper kirjoitti:

Kovan tuulen jiipissä vaikeudet alkavat lähes keskitetyllä puomilla vasta halssinvaihdon jälkeen. Tällöinhän joudutaan halssinvaihdon toteutumiseksi ajamaan uudelle kurssille rutkasti aiempaa halssia enemmän sivutuuleen, muutenhan puomia ei saa menemään yli uudelle halssille. Tilannetta ei ehdi korjaamaan peräsimellä, koska broachi iskee heti. Ainoa keino on saada heti jalusta löysälle ja puomia ulos.

En ole valtameripurjehtija, mutta olettaisin em. riskin olevan tosi myös kovassa myötäaallokossa ajettaessa keskitetyllä puomilla. Vene heiluu ja kurssi vaihtelee kymmeniä asteita. Vahinkojiipin riski kasvaa ja sen jälkeisen broachin myös. Lisäksi nopeaan jaluksen löysäämiseen ei olla jiippitilanteen tavoin varauduttu ja homma kestää pidempään kun ajatuksena on reivin tekeminen, ei jiippaaminen.

Ketju on hyvä, koska myötätuulireivaaminen askarruttaa usein.

Lue lisää

"Ketju on hyvä, koska myötätuulireivaaminen askarruttaa usein. "

Ei askarruta, älyvapaa proseduuri on myötätuulessa reivaaminen, joka ei onnistu hyvin purjehtivilla veneillä. Painava vene ja pieni iso, niin sitten ehkä.

ihme tavat on kirjoitti:

"Eikö juuri siksi olisi hyvä uskoa kokeineitten "ihme tapoja" ja suositusta varhaisesta reivauksesta? "

Ai teillä on aina 3 aikuista messissä kuten hekutetussa videossa. Pariskunta liikkeellä, niin jos toinen aikuista ohjaa ,niin ei pysty yhtä aikaa olemaan koukulla ja kiristämässä alaliikkiä. Purje lähtee helposti koukusta pois jos yksin sitä videon tilanteessa laittaa. Siksi pitää otttaa purje alas ja tehdä reivi rauhassa.

Videossa sitä paitsi menttiin sivutuulta ja kysei oli älyvaapasta taysimyötäisreivaamisesta.

Lue lisää

Varmaankin kukin oppii käytännössä omaan veneeseensä sopivammat reivausmetodit. Veneet, rikit, purjeet ja miehistöt ovat erilaisia kuten purjehdusalueetkin. Kinastelu tai koettujen periaatteiden vähättely on turhaa. Monet reivaustavat ovat syntyneet yristysten ja erehdysten kautta, omista virheistä oppimalla.
En pidä myötätuulessa reivaamista suinkaan "älyvapaana". Olen tehnyt sen lukuisia kertoja valtamerillä - ilman miehistön apua ja ilman vahinkoja.

Pari vinkkiä pulmiisi:
1. Nykyisessä ja edellisessä veneessäni reivi- ja fallivinssit ovat mastolla juuri siksi, että se on yksinpurjehtijalle sittenkin helpompi (kolmessa ed. veneessäni kaikki "narut" tulivat istuinlaatikkoon - sekään ei ole huono, mutta kitka on suurempi ja "spagetti" tavallinen). Kaikkein huonoin ratkaisu pienelle miehistölle on se, että reivatessa tarvittaisiin käsiä sekä mastolla että istuinlaatikossa.
2. Reivikoukussa on syytä olla "stoppari" tai pikalukko. Reivikoukun voi korvata toisella reiviliinalla (joka reiville omansa), jos haluaa reivauksen tapahtuvan istuinlaatikosta.
3. Kovassa tuulessa isopurjeen laskeminen kokonaan alas reivausta varten sisältää tarpeettomia riskejä. Purje ehtii lepattaa rajusti (lattataskut kovilla!). Lepatus jää vähäisemmäksi, jos vedät purjetta alas yhden reivin kerrallaan.

trial + error kirjoitti:

Varmaankin kukin oppii käytännössä omaan veneeseensä sopivammat reivausmetodit. Veneet, rikit, purjeet ja miehistöt ovat erilaisia kuten purjehdusalueetkin. Kinastelu tai koettujen periaatteiden vähättely on turhaa. Monet reivaustavat ovat syntyneet yristysten ja erehdysten kautta, omista virheistä oppimalla.
En pidä myötätuulessa reivaamista suinkaan "älyvapaana". Olen tehnyt sen lukuisia kertoja valtamerillä - ilman miehistön apua ja ilman vahinkoja.

Pari vinkkiä pulmiisi:
1. Nykyisessä ja edellisessä veneessäni reivi- ja fallivinssit ovat mastolla juuri siksi, että se on yksinpurjehtijalle sittenkin helpompi (kolmessa ed. veneessäni kaikki "narut" tulivat istuinlaatikkoon - sekään ei ole huono, mutta kitka on suurempi ja "spagetti" tavallinen). Kaikkein huonoin ratkaisu pienelle miehistölle on se, että reivatessa tarvittaisiin käsiä sekä mastolla että istuinlaatikossa.
2. Reivikoukussa on syytä olla "stoppari" tai pikalukko. Reivikoukun voi korvata toisella reiviliinalla (joka reiville omansa), jos haluaa reivauksen tapahtuvan istuinlaatikosta.
3. Kovassa tuulessa isopurjeen laskeminen kokonaan alas reivausta varten sisältää tarpeettomia riskejä. Purje ehtii lepattaa rajusti (lattataskut kovilla!). Lepatus jää vähäisemmäksi, jos vedät purjetta alas yhden reivin kerrallaan.

Lue lisää

"1. Nykyisessä ja edellisessä veneessäni reivi- ja fallivinssit ovat mastolla juuri siksi, että se on yksinpurjehtijalle sittenkin helpompi (kolmessa ed. veneessäni kaikki "narut" tulivat istuinlaatikkoon - sekään ei ole huono, mutta kitka on suurempi ja "spagetti" tavallinen). Kaikkein huonoin ratkaisu pienelle miehistölle on se, että reivatessa tarvittaisiin käsiä sekä mastolla että istuinlaatikossa."

On siinä vaivansa mennä mernekäynnissä mastolle vinssailemaan, joten yksinpurjehdukseen tehtyjen veneiden suunnitelijat laittavat edelleen vinssit istumalaatikon lähettyville.

"2. Reivikoukussa on syytä olla "stoppari" t"

Hyvä idea, mutta helpointa merenkäynnissä on sitoa purje puomille pienellä miehistöllä kun isopurje on alhaalla.

"3. Kovassa tuulessa isopurjeen laskeminen kokonaan alas reivausta varten sisältää tarpeettomia riskejä. Purje ehtii lepattaa rajusti (lattataskut kovilla!). "

Tietenkin isopurjetta liikutetaan nopeasti alas ja ylös.

ndndfh kirjoitti:

"Ketju on hyvä, koska myötätuulireivaaminen askarruttaa usein. "

Ei askarruta, älyvapaa proseduuri on myötätuulessa reivaaminen, joka ei onnistu hyvin purjehtivilla veneillä. Painava vene ja pieni iso, niin sitten ehkä.

Lue lisää

"Älyvapaa proseduuri" myötätuulessa reivaaminen ei todellakaan ole. Kovassa merenkäynnissä ja tuulessa se voi olla turvallisempi vaihtoehto kuin veneen kääntäminen vasta-aallokkoon. Aiheesta löydät kirjotuksia, jos laitat hakusanoiksi downwind reefing.
Tässä muutama mielipide:
“Shortening sail downwind: It is perfectly possible to reef most modern designs while sailing downwind. Rounding up in a near-gale to put in a third reef is a dramatic business that is best left alone. If you have to go forward, clip on and take your time. Keep the vang on, ease the halyard slowly and haul down the luff while a mate heaves on the clew pennant to keep the battens from blowing into the shrouds. This works well.”
http://www.waypointamsterdam.com/heavy_weather_sailing.html

Dia-sarja myötätuulireivauksesta
http://www.morganscloud.com/2010/11/19/reefing-a-sailboat/

“Gybe your Genoa so that it is now on the same side and in the lee of your main. Assuming you have a roller reefing headsail, you can now reef it as required, then sheet it in hard.
Now bring the boat up onto a beam reach, but DO NOT sheet in the main.
The main will be flapping and backwinded by the Genoa, but will be easy to lower. Above all the boat will not be overpowered.
Any method that involves going head to wind, even if to heave to, will involve
a wind over the deck in excess of 40kts, which with full sail, I am sure you would rather avoid!”
http://www.ybw.com/forums/showthread.php?280712-What-s-the-best-way-to-Reef-downwind-in-30-knots/page3

23+3 kirjoitti:

"1. Nykyisessä ja edellisessä veneessäni reivi- ja fallivinssit ovat mastolla juuri siksi, että se on yksinpurjehtijalle sittenkin helpompi (kolmessa ed. veneessäni kaikki "narut" tulivat istuinlaatikkoon - sekään ei ole huono, mutta kitka on suurempi ja "spagetti" tavallinen). Kaikkein huonoin ratkaisu pienelle miehistölle on se, että reivatessa tarvittaisiin käsiä sekä mastolla että istuinlaatikossa."

On siinä vaivansa mennä mernekäynnissä mastolle vinssailemaan, joten yksinpurjehdukseen tehtyjen veneiden suunnitelijat laittavat edelleen vinssit istumalaatikon lähettyville.

"2. Reivikoukussa on syytä olla "stoppari" t"

Hyvä idea, mutta helpointa merenkäynnissä on sitoa purje puomille pienellä miehistöllä kun isopurje on alhaalla.

"3. Kovassa tuulessa isopurjeen laskeminen kokonaan alas reivausta varten sisältää tarpeettomia riskejä. Purje ehtii lepattaa rajusti (lattataskut kovilla!). "

Tietenkin isopurjetta liikutetaan nopeasti alas ja ylös.

Lue lisää

Kun yksin liikkeellä, istumalaatikosta on toisinaan poistuttava. Mastolle meno nyt ei ole vaivoista suurimpia. Nykycruisereissa tosin istumalaatikosta poistuminen on usein tehty turhan hankalaksi syvällä poterolla ja kapeilla sivukansilla.

Ison sitominen reiviseisingeillä purjeen ollessa alhalla ei mene jakeluun vähääkään. Sidokset on jätettävä todella löysälle, ettei rei'ille tule käytössä vetoa. Pikasakkelin käyttö reivikoukkuna on helppo juttu, eikä sillä ainakaan ole mitään tekemistä seisinkien kanssa.

Kun tuulee niin kovaa, että reivataan, purje ei tule millään tuulen suunnalla vetämättä alas. Siis nopea lasku on mahdoton. Kunnon kokoinen iso taas painaa hyvistäkin materiaaleista, esim spectrasta tai jopa kevlarista tehtynä kymmeniä kiloja. Sitä nyt vain ei vedetä ylös mitään pikavauhtia. Cruiserin paksu dacron sitten oma juttunsa. Ja koko laskun ja noston ajan keula on liki tasan tuuleen ja purje lepattaa valtoimenaan sydäntä raastavasti.

23+3 kirjoitti:

"1. Nykyisessä ja edellisessä veneessäni reivi- ja fallivinssit ovat mastolla juuri siksi, että se on yksinpurjehtijalle sittenkin helpompi (kolmessa ed. veneessäni kaikki "narut" tulivat istuinlaatikkoon - sekään ei ole huono, mutta kitka on suurempi ja "spagetti" tavallinen). Kaikkein huonoin ratkaisu pienelle miehistölle on se, että reivatessa tarvittaisiin käsiä sekä mastolla että istuinlaatikossa."

On siinä vaivansa mennä mernekäynnissä mastolle vinssailemaan, joten yksinpurjehdukseen tehtyjen veneiden suunnitelijat laittavat edelleen vinssit istumalaatikon lähettyville.

"2. Reivikoukussa on syytä olla "stoppari" t"

Hyvä idea, mutta helpointa merenkäynnissä on sitoa purje puomille pienellä miehistöllä kun isopurje on alhaalla.

"3. Kovassa tuulessa isopurjeen laskeminen kokonaan alas reivausta varten sisältää tarpeettomia riskejä. Purje ehtii lepattaa rajusti (lattataskut kovilla!). "

Tietenkin isopurjetta liikutetaan nopeasti alas ja ylös.

Lue lisää

"3. Kovassa tuulessa isopurjeen laskeminen kokonaan alas reivausta varten sisältää tarpeettomia riskejä. Purje ehtii lepattaa rajusti (lattataskut kovilla!). "

"Tietenkin isopurjetta liikutetaan nopeasti alas ja ylös."

Ei muuten salettiin onnistu jos puomiliikki on jo kiristetty. Kokeile niin taatusti huomaat.

kolme ja lisä väärin kirjoitti:

Kun yksin liikkeellä, istumalaatikosta on toisinaan poistuttava. Mastolle meno nyt ei ole vaivoista suurimpia. Nykycruisereissa tosin istumalaatikosta poistuminen on usein tehty turhan hankalaksi syvällä poterolla ja kapeilla sivukansilla.

Ison sitominen reiviseisingeillä purjeen ollessa alhalla ei mene jakeluun vähääkään. Sidokset on jätettävä todella löysälle, ettei rei'ille tule käytössä vetoa. Pikasakkelin käyttö reivikoukkuna on helppo juttu, eikä sillä ainakaan ole mitään tekemistä seisinkien kanssa.

Kun tuulee niin kovaa, että reivataan, purje ei tule millään tuulen suunnalla vetämättä alas. Siis nopea lasku on mahdoton. Kunnon kokoinen iso taas painaa hyvistäkin materiaaleista, esim spectrasta tai jopa kevlarista tehtynä kymmeniä kiloja. Sitä nyt vain ei vedetä ylös mitään pikavauhtia. Cruiserin paksu dacron sitten oma juttunsa. Ja koko laskun ja noston ajan keula on liki tasan tuuleen ja purje lepattaa valtoimenaan sydäntä raastavasti.

Lue lisää

"Siis nopea lasku on mahdoton."

Silikonisuihketta mastouraan, niin hyvin tulee alas.

"Sitä nyt vain ei vedetä ylös mitään pikavauhtia. "

2. tai 3. reivi niin isopurje nousee nopeasti, etuliikkiä on lyhennetty useita metrejä.

Aki_ kirjoitti:

"3. Kovassa tuulessa isopurjeen laskeminen kokonaan alas reivausta varten sisältää tarpeettomia riskejä. Purje ehtii lepattaa rajusti (lattataskut kovilla!). "

"Tietenkin isopurjetta liikutetaan nopeasti alas ja ylös."

Ei muuten salettiin onnistu jos puomiliikki on jo kiristetty. Kokeile niin taatusti huomaat.

Lue lisää

"Ei muuten salettiin onnistu jos puomiliikki on jo kiristetty. Kokeile niin taatusti huomaat. "

Kuten skipnovakin videosta näkee, vaikempaa on reivata purje ylhäällä. Videossa vinssataan oikein tosissaan alaliikkiä kireäksi. Purje alhaalla alaliikin saa helposti kireäksi ja pieni reivattu isopurje nousee voidellussa mastourassa nopeasti ylös.

23+2 kirjoitti:

"Siis nopea lasku on mahdoton."

Silikonisuihketta mastouraan, niin hyvin tulee alas.

"Sitä nyt vain ei vedetä ylös mitään pikavauhtia. "

2. tai 3. reivi niin isopurje nousee nopeasti, etuliikkiä on lyhennetty useita metrejä.

Lue lisää

Kovassa tuulessa, jossa reivaaminen yleensä tehdään, varsinkin 2./3. reivin osalta, purjeet eivät tule itsestään alas eivät pysy sitomatta alhaalla, vaan tuuli pitää ja nostaa ne osin ylös. Tämä riippumatta mastouran luistavuudesta.

Joakim_ kirjoitti:

Kovassa tuulessa, jossa reivaaminen yleensä tehdään, varsinkin 2./3. reivin osalta, purjeet eivät tule itsestään alas eivät pysy sitomatta alhaalla, vaan tuuli pitää ja nostaa ne osin ylös. Tämä riippumatta mastouran luistavuudesta.

Lue lisää

"purjeet eivät tule itsestään alas"

Missä niin väitettiin?

3423mn kirjoitti:

"Ei muuten salettiin onnistu jos puomiliikki on jo kiristetty. Kokeile niin taatusti huomaat. "

Kuten skipnovakin videosta näkee, vaikempaa on reivata purje ylhäällä. Videossa vinssataan oikein tosissaan alaliikkiä kireäksi. Purje alhaalla alaliikin saa helposti kireäksi ja pieni reivattu isopurje nousee voidellussa mastourassa nopeasti ylös.

Lue lisää

Olet sinä sinä kumma jätkä, vaikka se nyt ei mikään uutinen kenellekään olekaan. Jaksat inttää koko maailmaa vastaan. Sekin on tietysti ymmärrettävää ottaen huomioon, että se koko muu maailma on persoonallisuushäiriöistä.

23+2 kirjoitti:

"Siis nopea lasku on mahdoton."

Silikonisuihketta mastouraan, niin hyvin tulee alas.

"Sitä nyt vain ei vedetä ylös mitään pikavauhtia. "

2. tai 3. reivi niin isopurje nousee nopeasti, etuliikkiä on lyhennetty useita metrejä.

Lue lisää

Aloitetaan nyt yksinkertaisimmasta. Silikoni kestää urassa muutaman noston ja laskun. Teflon jaksaa paljon pidempään, jopa pari kuukautta. McLube voitelee melkein koko kauden.

Miksi nostaa purjetta ollenkaan? Purje estää reiviköyden kiristystä vain, jos purjeessa on veto päällä. Jo tuulessa lepattava iso taas tuottaa ratsastajiin vetoa ja paljon kitkaa, oli voitelua tai ei.

kaksi väärin kahdest kirjoitti:

Aloitetaan nyt yksinkertaisimmasta. Silikoni kestää urassa muutaman noston ja laskun. Teflon jaksaa paljon pidempään, jopa pari kuukautta. McLube voitelee melkein koko kauden.

Miksi nostaa purjetta ollenkaan? Purje estää reiviköyden kiristystä vain, jos purjeessa on veto päällä. Jo tuulessa lepattava iso taas tuottaa ratsastajiin vetoa ja paljon kitkaa, oli voitelua tai ei.

Lue lisää

Olet aloittelija, älä ärsytä ihmisiä kettuilemalla.

ne muut... kirjoitti:

Olet sinä sinä kumma jätkä, vaikka se nyt ei mikään uutinen kenellekään olekaan. Jaksat inttää koko maailmaa vastaan. Sekin on tietysti ymmärrettävää ottaen huomioon, että se koko muu maailma on persoonallisuushäiriöistä.

Lue lisää

Yllä tyypillinen metsäkansalaisen tieteellinen argumentti. Ei löydy argumentteja niin heti henkilökohtaisuuksiin.

asgasdgasg kirjoitti:

Olet aloittelija, älä ärsytä ihmisiä kettuilemalla.

Aloittelija ehdottaa silikonia, kokenut tietää, miten lyhytikäistä se on. Kokeneemmalla, jolla on useampia meriä, SM-mitskua, MM-kisoja, satoja muita startteja ja kymmeniä vuosia purjehdusta kymmenillä veneillä takana, on varaa oikoilla aloittelijoiden virheitä.

kehen verrattuna? kirjoitti:

Aloittelija ehdottaa silikonia, kokenut tietää, miten lyhytikäistä se on. Kokeneemmalla, jolla on useampia meriä, SM-mitskua, MM-kisoja, satoja muita startteja ja kymmeniä vuosia purjehdusta kymmenillä veneillä takana, on varaa oikoilla aloittelijoiden virheitä.

Lue lisää

Olemme neuvomassa aloittelijaa, emme kisaamassa valtamerellä täydellä miehistöllä.

kontekstin käsitys kirjoitti:

Olemme neuvomassa aloittelijaa, emme kisaamassa valtamerellä täydellä miehistöllä.

Sitä suuremmalla syyllä pitää varoittaa aloittelijaa virheellisistä ohjeista, joita täällä yksi tuputtaa.

niin juuri kirjoitti:

Sitä suuremmalla syyllä pitää varoittaa aloittelijaa virheellisistä ohjeista, joita täällä yksi tuputtaa.

"Aloittelijalle pikku vinkkiä?
Millaisella köydellä sidotte purjeen puomiin? "

Helpointa on sitoa 6-8mm polyesteriköysi isopurjeen ollessa alhaalla purjeen reikien läpi ja puomin ympäri kiertäen. Ennen paketointia kiristetään alaliikki, niin sidosköyden kireys on helppo arvioida.

On esitetty kaksi erilaista tapaa, yhden käyttämä väärä ja muiden käyttämä oikea.

tuttu nikki kirjoitti:

On esitetty kaksi erilaista tapaa, yhden käyttämä väärä ja muiden käyttämä oikea.

Tuota kutsutaan yksisilmäisyydeksi ja se on erittäin huono asenne kaikenlaiseen elämään.

Minusta ei ole koomista, että purjehduksen perusasioista keskustellaan ja erilaisia näkökohtia esitetään!

Kun itse 30 v sitten olin vähän nuorempi jäärä ja kuvittelin jo osaavani reivata kaikissa olosuhteissa, jouduin ekaa kertaa "tositilanteeseen". Olin tulossa Shetlannista ja lähestyin Norjan rannikkoa. Isossa oli yksi reivi. Olisi pitänyt olla kakkosreivi, mutta toivorikkaasti olin uskonut kovan tuulen heikkenemiseen. Puuskainen tuuli kuitenkin voimistui äkkiä myrskyiseksi ja aallokko kasvoi varsin korkeaksi Lindesnesiä lähestyttäessä. Ajattelin, että olisi viisainta ottaa isopurje kokonaan alas ja jatkaa pelkällä myrskyfokalla. Lindesnesin jälkeen olisi joka tapauksessa pakko jiipata.
Tässä vaiheessa tein selvästi väärän ratkaisun kääntämällä vene sivuvastaiseen tuuleen. Vene ryski vasta-aaltoihin ja vihreää vettä tuli kannen yli. Isopurje paukkui ja ehti hakata sprayhoodin sauman auki. Löysä fallikin sotkeutui. Myös yksi latta lensi mereen ennenkuin sain riuhtovan purjeen köytettyä puomille. Ajatus etukannelle menosta välistaagin kiinnittämiseksi ja myrskyfokan laittamiseksi tuntui mahdottomalta. Pieni genuan kulma avattiin esiin. Tilanne rauhoittui heti, kun vene oli saatu takaisin myötikselle.

Vasta jälkeenpäin opin, että isopurjeen reivaus tai alasotto onnistuu paljon turvallisemmin ja helpommin myötäaallokossa ja -tuulessa kuin myrskytuuleen kääntämällä. Kaiken tietysti oppii kantapään kautta, mutta reivausvaihtoehtojen tietämys ei ole haitaksi.

"vanha jäärä" kirjoitti:

Minusta ei ole koomista, että purjehduksen perusasioista keskustellaan ja erilaisia näkökohtia esitetään!

Kun itse 30 v sitten olin vähän nuorempi jäärä ja kuvittelin jo osaavani reivata kaikissa olosuhteissa, jouduin ekaa kertaa "tositilanteeseen". Olin tulossa Shetlannista ja lähestyin Norjan rannikkoa. Isossa oli yksi reivi. Olisi pitänyt olla kakkosreivi, mutta toivorikkaasti olin uskonut kovan tuulen heikkenemiseen. Puuskainen tuuli kuitenkin voimistui äkkiä myrskyiseksi ja aallokko kasvoi varsin korkeaksi Lindesnesiä lähestyttäessä. Ajattelin, että olisi viisainta ottaa isopurje kokonaan alas ja jatkaa pelkällä myrskyfokalla. Lindesnesin jälkeen olisi joka tapauksessa pakko jiipata.
Tässä vaiheessa tein selvästi väärän ratkaisun kääntämällä vene sivuvastaiseen tuuleen. Vene ryski vasta-aaltoihin ja vihreää vettä tuli kannen yli. Isopurje paukkui ja ehti hakata sprayhoodin sauman auki. Löysä fallikin sotkeutui. Myös yksi latta lensi mereen ennenkuin sain riuhtovan purjeen köytettyä puomille. Ajatus etukannelle menosta välistaagin kiinnittämiseksi ja myrskyfokan laittamiseksi tuntui mahdottomalta. Pieni genuan kulma avattiin esiin. Tilanne rauhoittui heti, kun vene oli saatu takaisin myötikselle.

Vasta jälkeenpäin opin, että isopurjeen reivaus tai alasotto onnistuu paljon turvallisemmin ja helpommin myötäaallokossa ja -tuulessa kuin myrskytuuleen kääntämällä. Kaiken tietysti oppii kantapään kautta, mutta reivausvaihtoehtojen tietämys ei ole haitaksi.

Lue lisää

"Vasta jälkeenpäin opin, että isopurjeen reivaus tai alasotto onnistuu paljon turvallisemmin ja helpommin myötäaallokossa ja -tuulessa kuin myrskytuuleen kääntämällä"

Nykyveneissä saalingit ovat voimakkaasti taaksepäin ja siksi myötuulessa reivaaminen voi olla mahdotonta. Keskelle skuutattua isopurjetta jos laskee metrin, alkaa se 12 m/s tuulessa painaa voimalla saalinkeihin. Ei saa enää purjetta ylös eikä alas.

Toinen asia on veneen herkkyys, nopea vene brouchaa helposti ispopurje skuutattuna kovassa myötätuulessa keskelle.

Lisäksi myryskyyn ei jouduta yllättäen, ilmapuntari kertoo lähestyvän matalapaineen. Siispä fiksuilla on yleensä aikaa reivata hyvissä olosuhteissa.

"vanha jäärä" kirjoitti:

Minusta ei ole koomista, että purjehduksen perusasioista keskustellaan ja erilaisia näkökohtia esitetään!

Kun itse 30 v sitten olin vähän nuorempi jäärä ja kuvittelin jo osaavani reivata kaikissa olosuhteissa, jouduin ekaa kertaa "tositilanteeseen". Olin tulossa Shetlannista ja lähestyin Norjan rannikkoa. Isossa oli yksi reivi. Olisi pitänyt olla kakkosreivi, mutta toivorikkaasti olin uskonut kovan tuulen heikkenemiseen. Puuskainen tuuli kuitenkin voimistui äkkiä myrskyiseksi ja aallokko kasvoi varsin korkeaksi Lindesnesiä lähestyttäessä. Ajattelin, että olisi viisainta ottaa isopurje kokonaan alas ja jatkaa pelkällä myrskyfokalla. Lindesnesin jälkeen olisi joka tapauksessa pakko jiipata.
Tässä vaiheessa tein selvästi väärän ratkaisun kääntämällä vene sivuvastaiseen tuuleen. Vene ryski vasta-aaltoihin ja vihreää vettä tuli kannen yli. Isopurje paukkui ja ehti hakata sprayhoodin sauman auki. Löysä fallikin sotkeutui. Myös yksi latta lensi mereen ennenkuin sain riuhtovan purjeen köytettyä puomille. Ajatus etukannelle menosta välistaagin kiinnittämiseksi ja myrskyfokan laittamiseksi tuntui mahdottomalta. Pieni genuan kulma avattiin esiin. Tilanne rauhoittui heti, kun vene oli saatu takaisin myötikselle.

Vasta jälkeenpäin opin, että isopurjeen reivaus tai alasotto onnistuu paljon turvallisemmin ja helpommin myötäaallokossa ja -tuulessa kuin myrskytuuleen kääntämällä. Kaiken tietysti oppii kantapään kautta, mutta reivausvaihtoehtojen tietämys ei ole haitaksi.

Lue lisää

kuule lopeta purjehdus ja liity merikarhuihin

keski-ikäinen kirjoitti:

"Vasta jälkeenpäin opin, että isopurjeen reivaus tai alasotto onnistuu paljon turvallisemmin ja helpommin myötäaallokossa ja -tuulessa kuin myrskytuuleen kääntämällä"

Nykyveneissä saalingit ovat voimakkaasti taaksepäin ja siksi myötuulessa reivaaminen voi olla mahdotonta. Keskelle skuutattua isopurjetta jos laskee metrin, alkaa se 12 m/s tuulessa painaa voimalla saalinkeihin. Ei saa enää purjetta ylös eikä alas.

Toinen asia on veneen herkkyys, nopea vene brouchaa helposti ispopurje skuutattuna kovassa myötätuulessa keskelle.

Lisäksi myryskyyn ei jouduta yllättäen, ilmapuntari kertoo lähestyvän matalapaineen. Siispä fiksuilla on yleensä aikaa reivata hyvissä olosuhteissa.

Lue lisää

Hanki Vaimo.

"vanha jäärä" kirjoitti:

Minusta ei ole koomista, että purjehduksen perusasioista keskustellaan ja erilaisia näkökohtia esitetään!

Kun itse 30 v sitten olin vähän nuorempi jäärä ja kuvittelin jo osaavani reivata kaikissa olosuhteissa, jouduin ekaa kertaa "tositilanteeseen". Olin tulossa Shetlannista ja lähestyin Norjan rannikkoa. Isossa oli yksi reivi. Olisi pitänyt olla kakkosreivi, mutta toivorikkaasti olin uskonut kovan tuulen heikkenemiseen. Puuskainen tuuli kuitenkin voimistui äkkiä myrskyiseksi ja aallokko kasvoi varsin korkeaksi Lindesnesiä lähestyttäessä. Ajattelin, että olisi viisainta ottaa isopurje kokonaan alas ja jatkaa pelkällä myrskyfokalla. Lindesnesin jälkeen olisi joka tapauksessa pakko jiipata.
Tässä vaiheessa tein selvästi väärän ratkaisun kääntämällä vene sivuvastaiseen tuuleen. Vene ryski vasta-aaltoihin ja vihreää vettä tuli kannen yli. Isopurje paukkui ja ehti hakata sprayhoodin sauman auki. Löysä fallikin sotkeutui. Myös yksi latta lensi mereen ennenkuin sain riuhtovan purjeen köytettyä puomille. Ajatus etukannelle menosta välistaagin kiinnittämiseksi ja myrskyfokan laittamiseksi tuntui mahdottomalta. Pieni genuan kulma avattiin esiin. Tilanne rauhoittui heti, kun vene oli saatu takaisin myötikselle.

Vasta jälkeenpäin opin, että isopurjeen reivaus tai alasotto onnistuu paljon turvallisemmin ja helpommin myötäaallokossa ja -tuulessa kuin myrskytuuleen kääntämällä. Kaiken tietysti oppii kantapään kautta, mutta reivausvaihtoehtojen tietämys ei ole haitaksi.

Lue lisää

"Ajatus etukannelle menosta välistaagin kiinnittämiseksi ja myrskyfokan laittamiseksi tuntui mahdottomalta. Pieni genuan kulma avattiin esiin. Tilanne rauhoittui heti, kun vene oli saatu takaisin myötikselle.
"

Purjehditaan plaanavalla veneellä ja irtopurjeilla ja joudutaan 21 m/s myrskyyn, niin sitä ennen keulassa on jo fokka ja pohjaan asti reivattu isopurje. Tilanne rauhoittuu kun isopurje otetaan kokonaan alas. Pienen valmiiksi reivatun isopurjeen alas ottaminen on helppoa kovassakin kelissä. Pelkällä fokalla plaanavalla veneellä voi purjehtia myrskyssä jopa twa 50 kurssia.

Kuule Slöörissä,
joo kyl määkin olen siitä kuullut se varmaan olis hyvä opettaja ison reivaamiss ei se kyll kuulemm aiheest pall tier mut paljon se luul, sano entinen vaimon.

"Eri puolilla maailmaa veneitä katsellessani en ole voinut tehdä sinun yleistystäsi: "

Käymällä purjevenevalmistajien sivuilla havaitsee, että taaksepäin suunnatut saalingit on vallitseva ilmiö.
http://www.bavaria-yachtbau.com/segelyachten/cruiser-33/ansichten/aussen.html
http://www.beneteau.com/Sailing-Yachts/First/First-30
http://www.x-yachts.com/range/xp/xp-33/
http://www.salonayachts.com/en/jahta-s33.php

8+15 kirjoitti:

"Eri puolilla maailmaa veneitä katsellessani en ole voinut tehdä sinun yleistystäsi: "

Käymällä purjevenevalmistajien sivuilla havaitsee, että taaksepäin suunnatut saalingit on vallitseva ilmiö.
http://www.bavaria-yachtbau.com/segelyachten/cruiser-33/ansichten/aussen.html
http://www.beneteau.com/Sailing-Yachts/First/First-30
http://www.x-yachts.com/range/xp/xp-33/
http://www.salonayachts.com/en/jahta-s33.php

Lue lisää

Kyllä mastonvalmistajien sivuja selaamalla voi todeta sekä "in-line" että "swept-back" saalinkisia uusia alu- ja hiilikuitumastoja.
"Voimakkaasti taaksepäin" suunnatut saalingit (niistä oli puhe) tulivat muotiin jo kauan sitten, mutta nykyisissä taaksepäin suunnatuissa ei näyttäisi enää olevan yhtä jyrkkäkulmaista trendiä.
Morganscloudin sivuilla epäiltiin, että "swept-back" -saalinkien suosio voisi johtua halvemmista valmistuskustannuksista. Avomericruiserissa taaksepäin suunnatuista saalingeista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
http://www.morganscloud.com/2011/09/02/parallel-swept-back-spreaders/

Plaanavalla veneellä ei tehdä niinkuin seppo sanoo missään tilanteessa

Sileillä saaristoetapeilla Joakimin vastakäännösneuvo on hyvä ja käytän sitä 10 m/s tuulissa usein. Vauhti riittää mainiosti 270 asteen vastakäännökseen kun aallokkoa ei sanottavammin saaristossa ole 10-14 m/s tuulilla. Aallokossa avomerellä siihen en lähde. Silloin tehdään normijiippi keskitetyllä puomilla ja levangille annetaan mahdollisuus mennä uudella halssilla suoraan laitaan asti. Silloin ehtii jalusta paremmin löysätä, eikä broachaa.

Yksinpurjehtijaa autopilotin halssinvaihtotoiminto auttaa jiipissäkin, jää kädet vapaiksi jalustamiseen. Toki korjattavaa uudelle kurssille jää kymmeniä asteita. On totta, että peräsimeni on hiukan pieni, matala, verrattuna purjepinta-alaan.

Rullagenoan pienentäminen myötäisellä vedossa on helppoa, kunhan skuuttiköyttä liu'uttaa vinssin rummulta ulos samaa tahtia, mitä rullareiviköyttä vinssaa sisään. Ainoa joka tässä askarruttaa on se, miten raakaa vinssaamista rullalaitteen on tarkoitus kestää? Joku on sanonut, ettei ikinä pitäisi vinssata, mutta kovissa tuulissa ei normijamppa kyllä rullaa kelaa käsivoimin Furlexia sisään, oli keulan suunta tuuleen nähden mikä hyvänsä.

Kyllähän tuo vastakaannöksen kautta "jiippaaminen" on ihan yleisesti suositeltu. Vaikkapa

http://www.x-yachts.fi/gyping-in-heavy-weather.20178.aspx?contentmap=282
http://www.nauticed.org/sailing-blog/the-chicken-gybe-jibe/

Tietysti käännöksessä pitää purjeita säätää eikä vaan lähteä kääntämään venettä purjeet lepattaen, jolloin vauhti loppuu ja ongelmia tulee. Ei kai vastakäännös suuria vaikeuksia aiheuta 35 solmun tosituulessakaan? Tuon yläpuolella käytössä lienee pian jo Trysail tai pelkkä myrskyfokka, jolloin jiippaaminen on helppoa.

Se, että sinun veneelläsi on helppo jiipata 12 m/s tuulessa ei todellakaan tarkoita, että kaikilla tai edes useimmilla veneillä näin olisi,

Joakim_ kirjoitti:

Kyllähän tuo vastakaannöksen kautta "jiippaaminen" on ihan yleisesti suositeltu. Vaikkapa

http://www.x-yachts.fi/gyping-in-heavy-weather.20178.aspx?contentmap=282
http://www.nauticed.org/sailing-blog/the-chicken-gybe-jibe/

Tietysti käännöksessä pitää purjeita säätää eikä vaan lähteä kääntämään venettä purjeet lepattaen, jolloin vauhti loppuu ja ongelmia tulee. Ei kai vastakäännös suuria vaikeuksia aiheuta 35 solmun tosituulessakaan? Tuon yläpuolella käytössä lienee pian jo Trysail tai pelkkä myrskyfokka, jolloin jiippaaminen on helppoa.

Se, että sinun veneelläsi on helppo jiipata 12 m/s tuulessa ei todellakaan tarkoita, että kaikilla tai edes useimmilla veneillä näin olisi,

Lue lisää

Mielenkiintoinen keskustelu.
Omassa veneessä on reivikoukku purjeen etureunaa varten mutta takareunassa on vain musta muovi johon purjeen alareunaa kiristävä köysi päättyy tai alkaa.

Kun reivaan niin olen sitonut takareunan narulla puomiin kiinni mutta tällöin purjeen alaliesmaa ei saa kireällä.
Puuttuukohan puomista joku reivaamiseen liittyvä osa?

Siinä puomissa taitaa olla vielä metallinen pieni lenkki niitattuna, sille en ole keksinyt vielä mitään käyttöä.

Joakim_ kirjoitti:

Kyllähän tuo vastakaannöksen kautta "jiippaaminen" on ihan yleisesti suositeltu. Vaikkapa

http://www.x-yachts.fi/gyping-in-heavy-weather.20178.aspx?contentmap=282
http://www.nauticed.org/sailing-blog/the-chicken-gybe-jibe/

Tietysti käännöksessä pitää purjeita säätää eikä vaan lähteä kääntämään venettä purjeet lepattaen, jolloin vauhti loppuu ja ongelmia tulee. Ei kai vastakäännös suuria vaikeuksia aiheuta 35 solmun tosituulessakaan? Tuon yläpuolella käytössä lienee pian jo Trysail tai pelkkä myrskyfokka, jolloin jiippaaminen on helppoa.

Se, että sinun veneelläsi on helppo jiipata 12 m/s tuulessa ei todellakaan tarkoita, että kaikilla tai edes useimmilla veneillä näin olisi,

Lue lisää

Mielenkiintoinen keskustelu.
Omassa veneessä on reivikoukku purjeen etureunaa varten mutta takareunassa on vain musta muovi johon purjeen alareunaa kiristävä köysi päättyy tai alkaa.

Kun reivaan niin olen sitonut takareunan narulla puomiin kiinni mutta tällöin purjeen alaliesmaa ei saa kireällä.
Puuttuukohan puomista joku reivaamiseen liittyvä osa?

Siinä puomissa taitaa olla vielä metallinen pieni lenkki niitattuna, sille en ole keksinyt vielä mitään käyttöä.

27 jalkaa kirjoitti:

Mielenkiintoinen keskustelu.
Omassa veneessä on reivikoukku purjeen etureunaa varten mutta takareunassa on vain musta muovi johon purjeen alareunaa kiristävä köysi päättyy tai alkaa.

Kun reivaan niin olen sitonut takareunan narulla puomiin kiinni mutta tällöin purjeen alaliesmaa ei saa kireällä.
Puuttuukohan puomista joku reivaamiseen liittyvä osa?

Siinä puomissa taitaa olla vielä metallinen pieni lenkki niitattuna, sille en ole keksinyt vielä mitään käyttöä.

Lue lisää

Kummalliselta kuulostaa. Tuossa on kuva omasta veneestäni:

http://tinyurl.com/qf37z2r

Kakkosreivi on tuossa vielä kiinnittämättä. Keltainen reiviköysi kulkee kehrien kautta puomin sisällä sitlootaan vinssinvapauttimille. Reivattaessa puomiliikki vedetään hyvin kireälle, kuten mastoliikkikin. Itselläni on myös reivikoukut, mutta tein veneeseen kahden köyden reivijärjestelmän. Ts. etureunan lenkissä on köysi kiinni ja johdettu vinssinvapauttimille. Yksinpurjehduksilla ja muutenkin tuo on huomattavasti mukavampi ja turvallisempi.

Joakim_ kirjoitti:

Kyllähän tuo vastakaannöksen kautta "jiippaaminen" on ihan yleisesti suositeltu. Vaikkapa

http://www.x-yachts.fi/gyping-in-heavy-weather.20178.aspx?contentmap=282
http://www.nauticed.org/sailing-blog/the-chicken-gybe-jibe/

Tietysti käännöksessä pitää purjeita säätää eikä vaan lähteä kääntämään venettä purjeet lepattaen, jolloin vauhti loppuu ja ongelmia tulee. Ei kai vastakäännös suuria vaikeuksia aiheuta 35 solmun tosituulessakaan? Tuon yläpuolella käytössä lienee pian jo Trysail tai pelkkä myrskyfokka, jolloin jiippaaminen on helppoa.

Se, että sinun veneelläsi on helppo jiipata 12 m/s tuulessa ei todellakaan tarkoita, että kaikilla tai edes useimmilla veneillä näin olisi,

Lue lisää

"In wind conditions above 20 knots, and especially in heavy seaway, it is recommended to perform a tack rather than to perform a gybe".
X-veneen valmistajan ohje myötätuulijiippauksesta ison puomin kiristämiseksi keskiveneeseen on ihan oikein. Sen sijaan yllä oleva ohje vastakäännöksestä on minun filosofiassa käsittämätön. Kyseessähän on mitä parhain spinnukeli eikä kova tuuli. En osaa arvata noudattavatko X-veneilijät yo ohjetta- tuskin.
En viitsi pitempään kinastella kuin toistan, että jos myötätuulessa tulee jiipin tai reivauksen paikka, niin sivu- tai vastatuuleen purjepinta-ala on aivan hallitsemattoman iso. Vastakäännös kovassa tuulessa samalla purjepinta- alalla on horroria tai mahdoton. Tai sitten myötätuulessa purjehdus on ajelehtimista alirikattuna jos kestää samat purjeet vastatuuleenkin.

seppomartti kirjoitti:

"In wind conditions above 20 knots, and especially in heavy seaway, it is recommended to perform a tack rather than to perform a gybe".
X-veneen valmistajan ohje myötätuulijiippauksesta ison puomin kiristämiseksi keskiveneeseen on ihan oikein. Sen sijaan yllä oleva ohje vastakäännöksestä on minun filosofiassa käsittämätön. Kyseessähän on mitä parhain spinnukeli eikä kova tuuli. En osaa arvata noudattavatko X-veneilijät yo ohjetta- tuskin.
En viitsi pitempään kinastella kuin toistan, että jos myötätuulessa tulee jiipin tai reivauksen paikka, niin sivu- tai vastatuuleen purjepinta-ala on aivan hallitsemattoman iso. Vastakäännös kovassa tuulessa samalla purjepinta- alalla on horroria tai mahdoton. Tai sitten myötätuulessa purjehdus on ajelehtimista alirikattuna jos kestää samat purjeet vastatuuleenkin.

Lue lisää

"myötätuulessa tulee jiipin tai reivauksen paikka, niin sivu- tai vastatuuleen purjepinta-ala on aivan hallitsemattoman iso. Vastakäännös kovassa tuulessa samalla purjepinta- alalla on horroria tai mahdoton. "

Fokka ja isopurje kovassa tuulessa säädetään keliin sopivaksi, niin voi pyöriä vaikka ympyrää.

"Tai sitten myötätuulessa purjehdus on ajelehtimista alirikattuna jos kestää samat purjeet vastatuuleenkin. "

Kovassa tuulessa plaanavalla veneellä on aivan tarpeeksi purjealaa myötäiselle vaikka kestäisi samat purjeet vastatuuleen.

http://www.youtube.com/watch?v=FJHbSbpLKUw

16+16 kirjoitti:

"myötätuulessa tulee jiipin tai reivauksen paikka, niin sivu- tai vastatuuleen purjepinta-ala on aivan hallitsemattoman iso. Vastakäännös kovassa tuulessa samalla purjepinta- alalla on horroria tai mahdoton. "

Fokka ja isopurje kovassa tuulessa säädetään keliin sopivaksi, niin voi pyöriä vaikka ympyrää.

"Tai sitten myötätuulessa purjehdus on ajelehtimista alirikattuna jos kestää samat purjeet vastatuuleenkin. "

Kovassa tuulessa plaanavalla veneellä on aivan tarpeeksi purjealaa myötäiselle vaikka kestäisi samat purjeet vastatuuleen.

http://www.youtube.com/watch?v=FJHbSbpLKUw

Lue lisää

Mitä videon piti esittää? Ei ainakaan plaanaamista, ei kovaa keliä ja purjeetkin valittu väärin. Kestäisi enemmän purjealaa kun käyttäisi keulapurjeita ja reivaisi lisää isoa.

seppomartti kirjoitti:

Mitä videon piti esittää? Ei ainakaan plaanaamista, ei kovaa keliä ja purjeetkin valittu väärin. Kestäisi enemmän purjealaa kun käyttäisi keulapurjeita ja reivaisi lisää isoa.

Lue lisää

"Ei ainakaan plaanaamista"

1min16sec vene tekee pitkän surfifin allon mukana.

"ei kovaa keliä"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Boforiasteikko
Kova tuuli 13,9–17,1
Videossa tulee ainakin 14 m/s purjevarustuksesta ja surffeista päätellen.

"käyttäisi keulapurjeita "
Jolloin vene borachaisi aallokossa helposti.

"reivaisi lisää isoa."
Videon 2. reivi voi olla suurin reivi.

23+2 kirjoitti:

"Ei ainakaan plaanaamista"

1min16sec vene tekee pitkän surfifin allon mukana.

"ei kovaa keliä"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Boforiasteikko
Kova tuuli 13,9–17,1
Videossa tulee ainakin 14 m/s purjevarustuksesta ja surffeista päätellen.

"käyttäisi keulapurjeita "
Jolloin vene borachaisi aallokossa helposti.

"reivaisi lisää isoa."
Videon 2. reivi voi olla suurin reivi.

Lue lisää

Edes pitkä surffi != plaanaus

14-17 m/s ei ole Atlantin kovaa keliä

Keulapurjeita käyttävä ven ei broachaa

Atlantille mennessä pitäisi olla kolme reiviä. Jos ei ole, ottaa ison kokonaan alas.

nope x 4 kirjoitti:

Edes pitkä surffi != plaanaus

14-17 m/s ei ole Atlantin kovaa keliä

Keulapurjeita käyttävä ven ei broachaa

Atlantille mennessä pitäisi olla kolme reiviä. Jos ei ole, ottaa ison kokonaan alas.

Lue lisää

"Edes pitkä surffi != plaanaus"

Runkonopeuden ylitys on plaanaamista, puolilaanauskin on plaanaamista.

"14-17 m/s ei ole Atlantin kovaa keliä"

Boforttiasteikko on eri mieltä.

"Keulapurjeita käyttävä ven ei broachaa"

Keula sukeltaa helpommin aaltoon, peräsimen pito heikenee ja broach.

"Atlantille mennessä pitäisi olla kolme reiviä. Jos ei ole, ottaa ison kokonaan alas. "

Kahdella reivillä purjehtiminen atlantilla on siis kielletty kuten purjeen sitominen. hauska palsta tämä.

15+10 kirjoitti:

"Edes pitkä surffi != plaanaus"

Runkonopeuden ylitys on plaanaamista, puolilaanauskin on plaanaamista.

"14-17 m/s ei ole Atlantin kovaa keliä"

Boforttiasteikko on eri mieltä.

"Keulapurjeita käyttävä ven ei broachaa"

Keula sukeltaa helpommin aaltoon, peräsimen pito heikenee ja broach.

"Atlantille mennessä pitäisi olla kolme reiviä. Jos ei ole, ottaa ison kokonaan alas. "

Kahdella reivillä purjehtiminen atlantilla on siis kielletty kuten purjeen sitominen. hauska palsta tämä.

Lue lisää

Plaanilla on määritelmänsäkin Frouden lukuna. Jodlarimääritelmällä CA:kin plaanaa surffaamalla.

Kova tuuli ei ole sama asia kuin kova keli.

Pelkällä keulapurjeella purjehtivan keula ei sukella aaltoon, aivan pötypuhetta. Tästä on paljon omakohtaista kokemusta ilman pyrkimystä broachaamiseen.

Valtamerelle pitäisi lähteä asiallisesti varustautuneena ja siihen kuuluu kolmosreivi. Ei kai siinä voi olla mitään epäselvää. Typeryyksien tekeminen ei ole kiellettyä, se on vain tyhmää.

nope x 4 kirjoitti:

Plaanilla on määritelmänsäkin Frouden lukuna. Jodlarimääritelmällä CA:kin plaanaa surffaamalla.

Kova tuuli ei ole sama asia kuin kova keli.

Pelkällä keulapurjeella purjehtivan keula ei sukella aaltoon, aivan pötypuhetta. Tästä on paljon omakohtaista kokemusta ilman pyrkimystä broachaamiseen.

Valtamerelle pitäisi lähteä asiallisesti varustautuneena ja siihen kuuluu kolmosreivi. Ei kai siinä voi olla mitään epäselvää. Typeryyksien tekeminen ei ole kiellettyä, se on vain tyhmää.

Lue lisää

"Plaanilla on määritelmänsäkin Frouden lukuna. Jodlarimääritelmällä CA:kin plaanaa surffaamalla.
"

Aluperin oli puhe plaanauskykyisestä veneestä, ei siitä mitä videossa tapahtuu.

"Kova tuuli ei ole sama asia kuin kova keli."
Seppomartti: "kova tuuli."

"Pelkällä keulapurjeella purjehtivan keula ei sukella aaltoon"
Seppomartiini:"ison reivaus ja keulapurje"->broach, koska isoa ei voi enempää reivata.

"Valtamerelle pitäisi lähteä asiallisesti varustautuneena ja siihen kuuluu kolmosreivi."

On se hirveää että dinah lähti kahdella reivillä.

seppomartti kirjoitti:

"In wind conditions above 20 knots, and especially in heavy seaway, it is recommended to perform a tack rather than to perform a gybe".
X-veneen valmistajan ohje myötätuulijiippauksesta ison puomin kiristämiseksi keskiveneeseen on ihan oikein. Sen sijaan yllä oleva ohje vastakäännöksestä on minun filosofiassa käsittämätön. Kyseessähän on mitä parhain spinnukeli eikä kova tuuli. En osaa arvata noudattavatko X-veneilijät yo ohjetta- tuskin.
En viitsi pitempään kinastella kuin toistan, että jos myötätuulessa tulee jiipin tai reivauksen paikka, niin sivu- tai vastatuuleen purjepinta-ala on aivan hallitsemattoman iso. Vastakäännös kovassa tuulessa samalla purjepinta- alalla on horroria tai mahdoton. Tai sitten myötätuulessa purjehdus on ajelehtimista alirikattuna jos kestää samat purjeet vastatuuleenkin.

Lue lisää

Omalla veneellä purjehtii OK täysillä purjeilla (no fokalla, genuaa ei ole, mutta voisi olla) 10 m/s tuulessa perhemiehistöllä ja ainakin 12 m/s kisamiehistöllä. Molemmissa tapauksissa jiippi on tilanne, jossa purjealaa on ensimmäiseksi turhan paljon. Seuraaviksi ongelmia tulee sivutuulessa. Kryssillä ja lenssillä (ilman jiippiä!) on helpointa ja vastakäännöksessä ei ole mitään horroria.

Kryssiä voi täydellä purjeilla paljon kovemmassakin kelissä, mutta se vaatii tarkkaa ohjaamista ja purjeiden lepatuttamista paljon enemmän kuin raaskisi. Edelleenkään vastakäännös ei ole ongelma. Samoin lenssi onnistuu kovemmassa tuulessa, kunhan ei joudu ajamaan liian lähelle plattista, jolloin vene alkaa tarpeeksi kovassa tuulessa heijaamaan ja tietysti vahinkojiipin vaara on ilmeinen.

En ole vielä ollut kelissä, jossa vastakäännös olisi mahdoton täysilläkään purjeilla, mutta olenkin purjehtinut vain muutaman viikon Itämeren ulkopuolella. Ainakin 18 m/s tuulessa olen tehnyt vastakäännöksen reivaaamattomalla isolla (nykyisellä veneellä ehkä 15 m/s).

ersfgn b kirjoitti:

"Plaanilla on määritelmänsäkin Frouden lukuna. Jodlarimääritelmällä CA:kin plaanaa surffaamalla.
"

Aluperin oli puhe plaanauskykyisestä veneestä, ei siitä mitä videossa tapahtuu.

"Kova tuuli ei ole sama asia kuin kova keli."
Seppomartti: "kova tuuli."

"Pelkällä keulapurjeella purjehtivan keula ei sukella aaltoon"
Seppomartiini:"ison reivaus ja keulapurje"->broach, koska isoa ei voi enempää reivata.

"Valtamerelle pitäisi lähteä asiallisesti varustautuneena ja siihen kuuluu kolmosreivi."

On se hirveää että dinah lähti kahdella reivillä.

Lue lisää

Joku sanoi, että runkonopeuden ylitys on plaanaamista. Nyt jos vene sen tekee, sei sittenkään ole plaanauskykyinen!!!???

Seppomartti saanoi nienomaan "kova keli". Ja videolla ollaan kaukana suomalaisesta myrskystä, Atlantin mittapuussa keskituulessa ja pienessä aallokossa.

Keula ei sukeltele aaltoon, se on kokeilemalla todistettu. Jos on taipumusta broachiin, pienennetään ensisijassa isoa. Jos reivivarustus ei ole purjehdusolojen mukainen, lasketaan iso kokonaan. As simple as that.

On typerää llähteä valtamerelle ilman valtamerivarustusta. Siis typerää ja vastuutontakin, ei hirveää.

nope x monta kirjoitti:

Joku sanoi, että runkonopeuden ylitys on plaanaamista. Nyt jos vene sen tekee, sei sittenkään ole plaanauskykyinen!!!???

Seppomartti saanoi nienomaan "kova keli". Ja videolla ollaan kaukana suomalaisesta myrskystä, Atlantin mittapuussa keskituulessa ja pienessä aallokossa.

Keula ei sukeltele aaltoon, se on kokeilemalla todistettu. Jos on taipumusta broachiin, pienennetään ensisijassa isoa. Jos reivivarustus ei ole purjehdusolojen mukainen, lasketaan iso kokonaan. As simple as that.

On typerää llähteä valtamerelle ilman valtamerivarustusta. Siis typerää ja vastuutontakin, ei hirveää.

Lue lisää

"Seppomartti saanoi nienomaan "kova keli""

Seppomartiini "Vastakäännös kovassa tuulessa "

saarna poistettu lainauksesta.

234234 kirjoitti:

"Seppomartti saanoi nienomaan "kova keli""

Seppomartiini "Vastakäännös kovassa tuulessa "

saarna poistettu lainauksesta.

Siis: "Mitä videon piti esittää? Ei ainakaan plaanaamista, ei kovaa keliä ja purjeetkin valittu väärin."

Kun sinä seppomartti viittasit "Lindesnesin tapaukseen", jossa kerroin 30 vuoden takaisesta möhlimisestäni, kerron lisätietoa. Lerwickistä lähtiessäni tuulta oli lännestä 10-12 m/s eli olisi ollut nopeahko 200 M legi Haugesundiin. Sääennusteen mukaan tuuli heikkenisi seur pnä. Tuuli kääntyi aamuyöllä W-NW-N ja voimistui. Siksi käännyin etelään Lindesnesiä ja Skagerrakia kohti (menin Kristiansandiin). En enää jaksa muistaa oliko tapahtuma se sama, jossa myös uusi ST6000 autopilotti lakkasi toimimasta (sekin sattui eräällä Norjan reissulla). Tuuliperäsimen asensin vasta myöhemmin pallon kiertoa varten.
Lukuisia Pohjanmeren ylityksiä ja yhtä pallonkiertoa Atlantin ylityksiä myöhemmin en tietenkään tekisi enää samoja virheitä. Jos kovaa tuulta on tiedossa, välistaagi on tietysti hyvissä ajoin paikallaan, myrskyfokka nostovalmiina. Erityisen tuulisille valtamerilegeille olen laittanut myös trysailin nostovalmiiksi omaan kiskoonsa.

Virheistä oppii - sekä omista että toisten tekemistä!
Monet asiat kuten Lista-Lindesnes aallokko (Norske Los: "Farlige bölgeområde") tai pasaatituulessa reivaaminen yms ovat useimmille vieraita. Olosuhteet, miehistöt ja veneet ovat hyvin erilaisia eikä kaikkia oppeja pidäkään yleistää.

Sekin on selvä että avomerikisassa et reivaa yhtä varhain kuin matkapurjehduksessa. Silti olisi aina syytä reivata ajoissa oltiinpa Saaristomerellä tai päiväntasaajan toisella puolella.
Ongelmat liittyvät liian myöhäiseksi jätettyyn reivaukseen. Se on yhteistä kuten sekin, että lepattava purje voi revetä.

näin se meni kirjoitti:

Siis: "Mitä videon piti esittää? Ei ainakaan plaanaamista, ei kovaa keliä ja purjeetkin valittu väärin."

Ei mennyt, sm kirjoitti alunperin:
"Kyseessähän on mitä parhain spinnukeli eikä kova tuuli."
"Vastakäännös kovassa tuulessa"

Kaikki mainitsemani tuulet ovat olleet tosituulia. Tosituulennopeus ei muutu mihinkään kun käännyt lenssiltä kryssille. 18 m/s on todella paljon reivaamattomalle isolle mihin tahansa suuntaan.

12 m/s tuulessa ei tulisi mieleenikään nostaa spinnua perhemiehistöllä. Kyllä se on kova tuuli Itämerellä. Harvasta veneestä löytyy merkittävästi pienempää spinnua. Jopa kisoissa jää monelta spinnu nostamatta tuossa kelissä.

"Joku näki yo videolla hetken surffauksen aallosta ja päätteli, että on kovaa keliä ja vene plaanaa. Kovassa kelissä uppotukiksikin haukutut veneet surffaavat joka aallosta- lopulta ilman purjettakin"

Oleellisinta on, että kuinka aikaisin vene alkaa ylitämään runkonopeuttaan. Hyvin purjehtivat yksirunkoiset sloopit aloittavat 8m/s tuulessa ja huonosti purjehtivat 18 m/s, jos sittenkään.

"Keulan sukeltaminen epäillyttää joitakuita. Tähän astinen ennätys on yksi kerta sukellus lähes mastolle asti spinnulla ehkä 30 kts AWS. Ei sukella ilman spinnua koskaan."

Kyse oli broachin aihettavasta purjealan lisäämisestä veneeseen, jolle reivattu isopurje oli sopiva purje kyseiseen keliin.

6+2 kirjoitti:

"Joku näki yo videolla hetken surffauksen aallosta ja päätteli, että on kovaa keliä ja vene plaanaa. Kovassa kelissä uppotukiksikin haukutut veneet surffaavat joka aallosta- lopulta ilman purjettakin"

Oleellisinta on, että kuinka aikaisin vene alkaa ylitämään runkonopeuttaan. Hyvin purjehtivat yksirunkoiset sloopit aloittavat 8m/s tuulessa ja huonosti purjehtivat 18 m/s, jos sittenkään.

"Keulan sukeltaminen epäillyttää joitakuita. Tähän astinen ennätys on yksi kerta sukellus lähes mastolle asti spinnulla ehkä 30 kts AWS. Ei sukella ilman spinnua koskaan."

Kyse oli broachin aihettavasta purjealan lisäämisestä veneeseen, jolle reivattu isopurje oli sopiva purje kyseiseen keliin.

Lue lisää

"Runkonopeuden ylitys on plaanaamista, puolilaanauskin on plaanaamista"
Mun vanha IOR-uppotukki menee keveästi yli runkonopeutensa 8 m/s tuulessa. Se on nyt viimeistään sitten todistettu plaanaavaksi veneeksi. Pitääpä muistaa mainita myynti-ilmoituksessa, jos joskus siitä luovun.

Kolme kertaa muistan keulan esittäneen sukellustaipumusta. Kerran isossa aallokossa 15 m/s lenssillä ja spinnulla, toisen kerran pienessä aallokossa 17 m/s puuskassa spinnulla ja kolmannen kerran täydellä isolla ja kakkosgenualla pienessä aallossa 20 m/s puuskassa. Sukellukset tapahtuivat keulan klyyssejä myöten, mutta eivät aiheuttaneet broacheja. Pelkällä keulapurjeella on ajeltu täysin ongelmitta plaanaten kaikissa keleissä. G2 on hyvä kovaan keliin, kun se varmasti kestää.

Omien reunaehtojen asettelu "purjealan lisäämisestä blaa blaa blaa", on aamuyön virtuaalimerellä mieleen tulleita houreita.

plaanaten kirjoitti:

"Runkonopeuden ylitys on plaanaamista, puolilaanauskin on plaanaamista"
Mun vanha IOR-uppotukki menee keveästi yli runkonopeutensa 8 m/s tuulessa. Se on nyt viimeistään sitten todistettu plaanaavaksi veneeksi. Pitääpä muistaa mainita myynti-ilmoituksessa, jos joskus siitä luovun.

Kolme kertaa muistan keulan esittäneen sukellustaipumusta. Kerran isossa aallokossa 15 m/s lenssillä ja spinnulla, toisen kerran pienessä aallokossa 17 m/s puuskassa spinnulla ja kolmannen kerran täydellä isolla ja kakkosgenualla pienessä aallossa 20 m/s puuskassa. Sukellukset tapahtuivat keulan klyyssejä myöten, mutta eivät aiheuttaneet broacheja. Pelkällä keulapurjeella on ajeltu täysin ongelmitta plaanaten kaikissa keleissä. G2 on hyvä kovaan keliin, kun se varmasti kestää.

Omien reunaehtojen asettelu "purjealan lisäämisestä blaa blaa blaa", on aamuyön virtuaalimerellä mieleen tulleita houreita.

Lue lisää

"Omien reunaehtojen asettelu "purjealan lisäämisestä blaa blaa blaa", on aamuyön virtuaalimerellä mieleen tulleita houreita. "

Kyse oli JOD 35 veneestä eikä IOR uppotukistasi.

6+2 kirjoitti:

"Joku näki yo videolla hetken surffauksen aallosta ja päätteli, että on kovaa keliä ja vene plaanaa. Kovassa kelissä uppotukiksikin haukutut veneet surffaavat joka aallosta- lopulta ilman purjettakin"

Oleellisinta on, että kuinka aikaisin vene alkaa ylitämään runkonopeuttaan. Hyvin purjehtivat yksirunkoiset sloopit aloittavat 8m/s tuulessa ja huonosti purjehtivat 18 m/s, jos sittenkään.

"Keulan sukeltaminen epäillyttää joitakuita. Tähän astinen ennätys on yksi kerta sukellus lähes mastolle asti spinnulla ehkä 30 kts AWS. Ei sukella ilman spinnua koskaan."

Kyse oli broachin aihettavasta purjealan lisäämisestä veneeseen, jolle reivattu isopurje oli sopiva purje kyseiseen keliin.

Lue lisää

Katsotaanpa vaikka H-35:sta, joka on varsin runkomuodoltaan perinteinen ja hyvin pienellä purjealalla varustettu (mastonkorkeus alle 13 m vedenpinnasta). Sen vesilinja on n. 8,6 m ja siten runkonopeus 7,1 solmua. Silti runkonopeus saavutetaan jo 12 solmun tuulessa (tosin vain yhdellä suunnalla) ja ylitetään 14 solmun tuulessa. 16 solmun tuulessa nopeus on parhaimmillaan 7,7 solmua ja runkonopeus ylittyy jo suurella kulma-alueella. 20 solmun tuulessa päästään jo yli 8 solmun.

Sitten vertailuksi JOD-35, joka on runkomuodoltaan paljon "jollamaisempi" ja masto on jo n. 15,5 m vedenpinnasta. Painoa on muuten hiukan enemmän. Sen vesilinja on 9,8 m ja siten runkonopeus 7,6 solmua. Sekin ylittää runkonopeuden ensimmäisen kerran 12 solmun tuulessa, mutta hiukan H-35:ttä laajemmalla tuulialueella ja hieman enemmän (max 7,9 solmua). 16 solmun tuulessa nopeus on parhaimmillaan 8,7 solmua, mutta suoraan myötätuuleen sekään ei mene edes runkonopeutta. 20 solmun tuulessa paras nopeus on 9,6 solmua.

Kaikki edellä keskinopeuksia eli surffeissa mennään solmun pari kovempaaa.

Kumpikaan ei ole lähelläkään plaanaamista 20 solmun tuulessa.

Otetaan vertailuun vielä Bavaria 36 (Farrin piirtämä 2010-luvun malli). Siinä mastonkorkeus on peräti 16,8 m, mutta painoakin on jo yli 7,5 tonnia. Vesilinja on 10,1 m eli runkonopeus 7,7 solmua. 12 solmun tuulessa runkonopeus jää niukasti saavuttamatta (max 7,6 solmua), mutta 14 solmun tuulessa runkonpeus ylitetään jo useammalla suunnalla (max 7,9 solmua). 20 solmun tuulessa max on 8,8 solmua, mutta suoraan myötätuuleen jäädään hiukan alle runkonopeuden.

Reivireiän kautta kulkevana, ei siihen kiinnitettynä, on pysyvästi reiviköysi. Reiviköyden pää on joko solmittu puomin ympärille tai puomissa olevaan helaan. Google löytää paljon kuvia aiheesta reefing-haulla.

Laitapa googlen hakusanoiksi "slab reefing diagram". Saat useita kaavakuvia, joista varmaankin löydät omaan veneeseesi sopivan asennusmallin. Reiviliinat ja plokit voit tietysti laittaa puomin ulkopuolelle, jos puomin nokassa on vain yhden reiviliinan ploki eikä ole tilaa useammalle.

katsopa kaavioita kirjoitti:

Laitapa googlen hakusanoiksi "slab reefing diagram". Saat useita kaavakuvia, joista varmaankin löydät omaan veneeseesi sopivan asennusmallin. Reiviliinat ja plokit voit tietysti laittaa puomin ulkopuolelle, jos puomin nokassa on vain yhden reiviliinan ploki eikä ole tilaa useammalle.

Lue lisää

Jos puomin päässä on lenkki, eikä muuta plokia, voi lenkkiin laittaa yhtä hyvin tuplaplokin kahdelle reiville.

otetaan tuplat kirjoitti:

Jos puomin päässä on lenkki, eikä muuta plokia, voi lenkkiin laittaa yhtä hyvin tuplaplokin kahdelle reiville.

Niimpä tietysti.
Eli ymmärsinkö oikein että sidon reiviköyden toisen pään puomin ympärille ja vedän köyden ylös reivirenkaan läpi josta se plokin kautta menee mastolle?

Kiristetäänkö purjeen alaliesmaa reivauksen jälkeen, eli sitä alkupeäistä kiristystä?

Jos ei ole limääräistä pylpyrää mastolla niin voinko laittaa pikalukon tms. puomissa olevaan kiinnikkeeseen?
Jaksaako käsivöomin kiristää tarpeeksi tiukalle?

rei5 kirjoitti:

Niimpä tietysti.
Eli ymmärsinkö oikein että sidon reiviköyden toisen pään puomin ympärille ja vedän köyden ylös reivirenkaan läpi josta se plokin kautta menee mastolle?

Kiristetäänkö purjeen alaliesmaa reivauksen jälkeen, eli sitä alkupeäistä kiristystä?

Jos ei ole limääräistä pylpyrää mastolla niin voinko laittaa pikalukon tms. puomissa olevaan kiinnikkeeseen?
Jaksaako käsivöomin kiristää tarpeeksi tiukalle?

Lue lisää

Ekan ymmärsit oikein, jos siis puomissa ei ole jonkunlaista silmukkaa reiviköyden kiinnittämiseen. Silmukan pitäisi silloin olla hieman taaempana kuin vastaareivireikä purjeessa.

Yllä on esitetty useampaankin kertaan reivin teko. Siis nostimesta päästetään sen verran, että saa mastoliikin reivilenkin koukkuun, kiristetään nostin, kiristetään reiviköydellä puomiliikki ja sitten jatketaan purjehdusta.

Pienessä veneessä riittää käsivoimin kiristys, isommassa tarvitaan vinssiä. Vaikea antaa mitään veneen tai purjeen kokoa rajaksi.