joo, itekinn seurustelen lähes vuoden jo miehen kanssa joka alussa lupasi naimisiinmenoa,lapsia kaikkea...mutta ajan kuluessa, todelliset karvat paljastuneet, wei olwkaan mikään unelmien prinssi..pelkkää ulkokuorta vaan...
ei vastaa viesteihin ja jos vastaa niin yhdellä tai parilla sanalla...jos ollenkaan...
puhelimeen ei saisi soittaa , hän voi soitta milloin vain, mutta eipä nykyisin tee sitäkään kuin ihan kerran päivässä...joskus raivostuu jos satun soittamaan sellaisen aikaan kun häntä ei voisi vähempää kiinnostaa jutella minun kanssani, okeastaan ei halua jutella mistään sanoo että myöhemmin ja myöhemmin..
emme asu yhdessä ja eri kaupungeissa väliä 90km..
ja tämä muutos on tullutkuukeuaden påarin sisään...taitaa olla toinen akka menossa...
jos jotain uskaltaa kysyä, niin vastaus et on että epäilen hänt' aina, ja sillä kuitaa sen ettei tarvitse jiutella asioista..eipä tuolla tainnut todellisia tunteita ollakaan, kun yhteiselle tutun tyttärelle laittaa fb kuinka ihana on, ja minulle ei yhtän mitään ja raivostui kun otin puheeksi, on kuulemma kuin vain pikkusisko hänelle, äitinsä vahvisti sen...mutta silti...
skypessä kun olimme heisän kanssaan ryhmäpuhelussa niin joka kerta kun tätä tyttö sanoi jotain heti hän kääntyi heiluttelemaan iloisesti ja kun minä niin ei eds kääntynyt kertaakaan ei mitään reaktioita...hänen mielestään ei mitään väärää,,,,ja kun suutuin asiasta niin löi skypen kiini ei halua muka riidellä, eivain halua keskustela eikä ottaa mistään minuun liityvästä mitään vastuuta...kunnioita ei lainkaan...
kohtalotovereita kaipailisn,,
surullisinta tässä että lainasin hänelle pienemmissä erissä yhteensä parisen sataa...ja tueskin koskaan näen rahojanai, mutta tämän takia en ole häntä vielä jättänyt...mutta käytöksensä on yhä törkeämpää minua kohtaan kokoa ajan...
ei vastaa viesteihin ja jos vastaa niin yhdellä tai parilla sanalla...jos ollenkaan...
puhelimeen ei saisi soittaa , hän voi soitta milloin vain, mutta eipä nykyisin tee sitäkään kuin ihan kerran päivässä...joskus raivostuu jos satun soittamaan sellaisen aikaan kun häntä ei voisi vähempää kiinnostaa jutella minun kanssani, okeastaan ei halua jutella mistään sanoo että myöhemmin ja myöhemmin..
emme asu yhdessä ja eri kaupungeissa väliä 90km..
ja tämä muutos on tullutkuukeuaden påarin sisään...taitaa olla toinen akka menossa...
jos jotain uskaltaa kysyä, niin vastaus et on että epäilen hänt' aina, ja sillä kuitaa sen ettei tarvitse jiutella asioista..eipä tuolla tainnut todellisia tunteita ollakaan, kun yhteiselle tutun tyttärelle laittaa fb kuinka ihana on, ja minulle ei yhtän mitään ja raivostui kun otin puheeksi, on kuulemma kuin vain pikkusisko hänelle, äitinsä vahvisti sen...mutta silti...
skypessä kun olimme heisän kanssaan ryhmäpuhelussa niin joka kerta kun tätä tyttö sanoi jotain heti hän kääntyi heiluttelemaan iloisesti ja kun minä niin ei eds kääntynyt kertaakaan ei mitään reaktioita...hänen mielestään ei mitään väärää,,,,ja kun suutuin asiasta niin löi skypen kiini ei halua muka riidellä, eivain halua keskustela eikä ottaa mistään minuun liityvästä mitään vastuuta...kunnioita ei lainkaan...
kohtalotovereita kaipailisn,,
surullisinta tässä että lainasin hänelle pienemmissä erissä yhteensä parisen sataa...ja tueskin koskaan näen rahojanai, mutta tämän takia en ole häntä vielä jättänyt...mutta käytöksensä on yhä törkeämpää minua kohtaan kokoa ajan...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.