Olen ihan tavallinen, reilu parikymppinen nuori nainen, käyn töissä, asun yksin, silloin tällöin käyn yöelämässä ja muutenkin vietän ihan tavallista elämää. Pidän huolta ulkonäöstäni ja saan siitä myös kehuja miehiltä, joskus ihan spontaaneja, vaikkapa kadulla. Mutta minäpä en vain saa miestä, vakituiseen suhteeseen. Joku minussa täytyy olla vikana. Miehet saattavat haluta tutustua mutta joka ikisen päämääränä tuntuu olevan vain päästä sänkyyn kanssani, mitään muuta minusta ei tahdota. Kun en ole mikään kevytkenkäinen jakorasia, miehet luovuttavat lopulta ja kaikkoavat, minä jään yksin. On ollut useita miespuolisia tuttavia, jotka ihan suoraan ehdottelevat sänkypuuhia, ja kun itse vihjaan että haluaisin vähän vakavampaa kuin pelkkää seksiä, miehet eivät innostu.
Yksikin piiritti kuukaudesta toiseen, kehui maasta taivaisiin ja silti sanoi ihan suoraan että on vain seksin perässä. Minä sanoin että etsi sellaiseen joku muu, itse etsin vakavampaa suhdetta. Mies jatkoi silti piirittämistä aina aika-ajoin ja sanoi ettei muut naiset kiinnosta, minä vedän puoleensa. Mutta mikä hemmetti siinä on että vedän puoleensa vain siinä mielessä. Tämäkin mies kaatelee naisia baareissa eli saa kyllä seksiä jos haluaa, mutta silti se jaksaa roikkua perässäni vaikka tietää ettei minulta saa. En voi käsittää.
En usko että vika on myöskään siinä, että olisin tekemisissä vain vääränlaisten miesten kanssa. Olen tapaillut miehiä, jotka ovat sanoneet minun olevan "liian korkeatasoinen" heille, olen tapaillut mm. työtöntä miestä, ei niin komeita miehiä (kavereitteni mielestä jopa rumia) ja ties mitä. Koskaan ei vain tärppää. Joko mies löytää jonkun vaatimattomamman näköisen "itsensä kaltaisen" naisen, tai sitten mies kohtelee minua huonosti ja halveksuen kun ei voi edes kuvitella että meistä voisi tulla jotakin.
Ongelmani taitaa olla osittain myös se, että olen hyvin ujo ja itsetuntoni on heikko, siitä huolimatta että ihmiset tuntuvat pitävän minua ihan nättinä. Lapsuudestani kumpuaa jokin syvä alemmuuden tunne, jolla on varmasti on tekemistä sen kanssa, etten löydä miestä. Sanotaan että ensin pitäisi oppia rakastaaan itseään ennen kuin kukaan muu voi rakastaa sinua, minulla prosessi on vielä kesken. Voiko se olla ainut syy sille, miksen saa miestä, vai eikö miehiä todella kiinnosta nykyään naisissa muu kuin seksi?
Yksikin piiritti kuukaudesta toiseen, kehui maasta taivaisiin ja silti sanoi ihan suoraan että on vain seksin perässä. Minä sanoin että etsi sellaiseen joku muu, itse etsin vakavampaa suhdetta. Mies jatkoi silti piirittämistä aina aika-ajoin ja sanoi ettei muut naiset kiinnosta, minä vedän puoleensa. Mutta mikä hemmetti siinä on että vedän puoleensa vain siinä mielessä. Tämäkin mies kaatelee naisia baareissa eli saa kyllä seksiä jos haluaa, mutta silti se jaksaa roikkua perässäni vaikka tietää ettei minulta saa. En voi käsittää.
En usko että vika on myöskään siinä, että olisin tekemisissä vain vääränlaisten miesten kanssa. Olen tapaillut miehiä, jotka ovat sanoneet minun olevan "liian korkeatasoinen" heille, olen tapaillut mm. työtöntä miestä, ei niin komeita miehiä (kavereitteni mielestä jopa rumia) ja ties mitä. Koskaan ei vain tärppää. Joko mies löytää jonkun vaatimattomamman näköisen "itsensä kaltaisen" naisen, tai sitten mies kohtelee minua huonosti ja halveksuen kun ei voi edes kuvitella että meistä voisi tulla jotakin.
Ongelmani taitaa olla osittain myös se, että olen hyvin ujo ja itsetuntoni on heikko, siitä huolimatta että ihmiset tuntuvat pitävän minua ihan nättinä. Lapsuudestani kumpuaa jokin syvä alemmuuden tunne, jolla on varmasti on tekemistä sen kanssa, etten löydä miestä. Sanotaan että ensin pitäisi oppia rakastaaan itseään ennen kuin kukaan muu voi rakastaa sinua, minulla prosessi on vielä kesken. Voiko se olla ainut syy sille, miksen saa miestä, vai eikö miehiä todella kiinnosta nykyään naisissa muu kuin seksi?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Milloinka aletaan sitten seukkaamaan?
Olis kyllä ihan kiva tutustua suhun... mistäpäin oot?
Jaaa-a, itse sanoisin että kohtaat vain jostain syystä vääränlaisia miehiä joten tuolla heikolla ujoudella taikka heikolla itsetunnolla ei ole mielestäni asian kanssa mitään tekemistä.
Ja ikävä kyllä, varsinkin tänäpäivänä seksi on korostunut kaikkialla ja irtoseksin harrastaminen on enemmänkin muodikasta kuin mitään muuta.
Mutta, on olemassa myös miehiä jotka ajattelee myös yläpäällään eikä vain alapäälläään, joten eiköhän se vielä sinullekin jossain vaiheessa löydy :)
Taas näitä naisten ihan ufoja ongelmia, jotka tuntuu ihan fiktioilta.
Eiköhän ole kyse huonosta tuurista tai huonosta miessilmästä. Tai sitten olet luonteeltasi jotenkin sellainen, ettei sinua halua katsella elämässään vakavissaan.
Huono itsetunto tuskin vaikuttaa paitsi jos se näkyy jonain käytöshäiriönä tai huonona miesmakuna.
Tekstistäsi ei tule ilmi mitään negatiivista sinussa ja sen perusteella lähtisinkin heti treffeille kanssasi.
Yksinäisen nuoren naisen ei kannata harrastaa irtosuhteita sillä toiset ihmiset saattavat ajatella siitä kaikenlaista negatiivista.
Niin se maa makaa nykyisin.
Ennen se pyöri pyörillään. Kova ja rehellinen työ palkittiin. Tai sitten pelkkä rehellisyyskin riitti.
Nyt narutetaan naiiveja. Seksin, rahan ja neitsyen nimeen. Amen.
Ovatko nämä miehet nähneet sun kämpän/siiteyden? Kokkaustaidot? Kaverisi? Vanhempasi? Jos mies etsii naista pitempiaikaiseen suhteeseen niin hän sivusilmällä kyllä tsekkaa, että onko naisesta "kunnolliseksi" elämänkumppaniksi. Jos nainen on esimerkiksi epäsiisti niin se aiheuttaa ongelmia myös parisuhteessa. Tuskin nainen muuttuu siistiksi hetkessä ainakaan. Helpompaa on siis etsiä nainen jossa paketti on täydellinen(mitä se ei koskaan tosin ole).
Eli jos nyt tunnet että susta puuttuu joku ominaisuus yleisessä mielessä mikä voisi karkoittaa miehen niin korjaa asia. Mutta saattaa tosiaan olla, että juttusi kariutuu huonoon itsetuntoosi. Ei ulkonäkö pitkälle kanna...
Saat minut ja minä haluan parisuhteen enkä ole pillun vonkaaja.Mistä päin olet?
me hyvät miehet olemme vain niin harvassa;)
Tuossa aloittajan tilanteessa voi toki olla taustalla se että aloittaja vaatii miehiltä suoraan sitä seurustelupäätöstä ennen kuin edes sitä pusua saa.
Itsekin olen joskus kohdannut noita naisia jotka haluavat suunnilleen sen allekirjoitetun seurustelusopimuksen vakavasta seurustelusuhteesta ennen kuin voidaan tehdä yhtään mitään muuta kuin käydä syömässä ulkona.
Vaikka itsekin etsin sitä vakavaa suhdetta tällä hetkellä, niin en vain kykene lupaamaan naiselle sellaista että "joo, seurustellaan nyt vakavasti" kun se tapailu ei ole edennyt yhtään mihinkään. En halua luvata sellaista asiaa mistä en ole itsekään vielä ihan täysin varma. Ja kyllä se seksi on vain niin iso asia suhteen kannalta että pitäisi tietää onko naisen kanssa yhtään samoilla linjoilla sen kanssa ennen kuin mitään seurustelua edes voi vakavasti harkita. Itse olen sitä mieltä että seksi kuuluu siihen tapailuun eikä sen ehtona ole mitään seurustelulupausta, vain se ettei nyt tapailla muita ihmisiä samaan aikaan.
Seksiä, tapailua & ei muita ihmisiä samaan aikaan = seurustelua!
Mikä ihme siinä nyt on, että sitoutumiskammo on nykyään tällä tasolla, ettei voida kutsua suhdetta seurusteluksi, kun kyse ilmiselvästi on siitä.
Tapailu on sitä ettei olla sovittu etteikö muitakin voisi nähdä, jotkut kokevat että seksiäkin voi harrastaa. Jos sovitaan ettei muita nähdä & katsella, seurustellaan. Sitähän se on: tutustumisvaihetta ilman pysyviä lupauksia tulevasta. Sitten kun seurustellaan vakavasti aletaan tehdä niitä yhteisiä suunnitelmiakin. Ei seurustelu kaikilla välttämättä kauaa kestä, eikä sitä voi etukäteen tietääkään, mutta kyllä se muiden tapailun lopettaminen tekee jutusta seurustelua, eikä tapailua. Sitä aloittaja varmasti tarkoitti.
Ei nainen halua miestä, jolla on koko ajan haku päällä, vain seksi mielessä eikä aikomustakaan antaa "tapailulle" mahdollisuutta kehittyä oikeaksi ihmissuhteeksi. Jos ei ole riittävän hyvä ja kelpaa seurusteluun, ei halua olla myöskään vain tarpeidentyydytysväline.
Jaa, itselleni tapailu tarkoittaa sitä, ettei kumpikaan osapuoli tapaile muita samanaikaisesti. Itselläni lähtisi nainen samantien vaihtoon, jos hän tapailisi muita miehiä samalla kun tapailee minua. Ja seurustelu sitä, kun ollaan virallisesti yhdessä.
"Vaikka itsekin etsin sitä vakavaa suhdetta tällä hetkellä, niin en vain kykene lupaamaan naiselle sellaista että "joo, seurustellaan nyt vakavasti" kun se tapailu ei ole edennyt yhtään mihinkään. En halua luvata sellaista asiaa mistä en ole itsekään vielä ihan täysin varma. Ja kyllä se seksi on vain niin iso asia suhteen kannalta että pitäisi tietää onko naisen kanssa yhtään samoilla linjoilla sen kanssa ennen kuin mitään seurustelua edes voi vakavasti harkita. Itse olen sitä mieltä että seksi kuuluu siihen tapailuun eikä sen ehtona ole mitään seurustelulupausta, vain se ettei nyt tapailla muita ihmisiä samaan aikaan. "
Tuo voi olla syynä. Tunnistin itseni ap:n kirjoituksesta. En ehkä noista syistä seurustellut koskaan, olin aina ns tosimielellä liikkeessä. Toisaalta miehet kunnioittivat ja arvostivat minua niin, etteivät halunneet loukata tunteitani. Siksi eivät uskaltaneet ryhtyä suhteeseen, koska eivät olleet varmoja, olisivatko itse loppujen lopuksi tosissaan. Vasta tosi paljon vanhempana vakiinnuin, ja senkin miehen tapasin niin, että tein hänelle alkuun heti selväksi, etten halua siitä mitään vakavaa. Sellainen kevyempi asenne kai vapautti hänet olemaan kanssani ja rakastumaan. Jos vaikuttaa liian kunnolliselta ja on mukava, kunnon miehet ovat varuillaan eivätkä uskalla heittäytyä suhteeseen. Sitten on noita pelimiehiä, jollaista ap kuvaa, jotka vain nauttivat haasteesta kellistää kunnon tyttö sänkyyn. Heitä kannattaakin varoa, olet toiminut siinä oikein.
No jaa, tässä on kai vähän yksilöeroja mitä tuolla tapailulla ja seurustelulla oikein tarkoitetaan.
Itse ainakin miellän tapailuksi sen ettei tapailla muilta, harrastetaan seksiä ja tutustutaan toiseen paremmin, mutta ei kuitenkaan vielä välttämättä kauhean intenssiivisesti pidetä yhteyttä.
Seurusteluksi taas miellän sen että aletaan esittelemään toista jo omille kavereilla ja vanhemmilleen ja aletaan suunnitella asioita yhdessä (lomia jne. ja yhteydenpito toiseen on tässä vaiheessa jo päivittäistä ja julkisia hellyydenosoituksia jne.
Kuitenkin miehet valittavat naisen kevytkenkäisyydestä, kun niitä tapailuntynkiä, joissa vähän "kokeillaan" ja harrastetaan seksiä, keräytyykin useita sinkkuaikana. Kun ei voi olla puhettakaan mistään vakavasta ennen seksiä.
Niin, kyllä itselleni tapailu on parin kerran jälkeen muut pois sulkeva asia. Kyllä toisen pitää olla sen verran kiinnostava, ettei halua katella muiden kandidaattien perään.
Seurustelusta taas sitten sovitaan että katsotaan mitä tästä tulee.
Jos työtön kelpaa niin varmasti löytyy muunkin kuin seksin vonkujia. Mistä päin olet? Ehkä baareissa joissa liikut on enimmäkseen vaan nuita seksin vonkujia. Itse olen aina yrittänyt kunnollista suhdetta ja mulla ei ole yhtään yhden yön juttuja.
Minä haluan seurustella ja voin sen päätöksen tehdä heti. Tietty pitää nyt vähän tutustuu ensin mutta en ole koskaan vonkannut pimppii edes viidensillä treffeillä.
Oma mielikuvistus skenaarioni ap:n toiminnasta:
1. Tapaa miehen baarissa, juttelee, tanssii ja vaihtaa numerot
2. Mies laittaa viestiä ja kyselee ap:tä kahville, ap lähtee ja treffit menee hyvin, ei kuitenkaan halauksia tai suudelmia
3. Toiset treffit on jo ravintolassa ja sen jälkeen käveleskelyä kaupungilla, lopussa ehkä jo suudelmat vaihdetaan ja halataan
4. Kolmansiksi treffeiksi sovitaan leffailta miehen luona, illan aikana istutaan yhdessä sohvalla ja halaillaan sekä suudellaan jo aika intohimoisestikin. Tässä vaiheessa iltaa ap sitten ilmoittaa ettei halua seksiä ennen seurustelua ja kysyy mieheltä että haluaako hän seurustella ap:n kanssa. Mies hämmentyy, ei osaa oikein mitään sanoa, sillä he eivät ole miehen mielestä edes kovinkaan montaa kertaa tavanneet. Mies ei halua luvata liikoja tai loukata naisen tunteita ja vetäytyy.
5. Mies ei enää oikein tiedä mitä tekee, hän tapaa ap:n vielä kertaalleen kaupungilla ns. neutraalissa ympäristössä ja kertoo ap:lle ettei halua seurustella ap:n kanssa sillä ei ole vielä varma tunteistaan
6. Ap jää yksin ja mies jatkaa parisuhteen etsintää vaikka olisikin ollut kiinnostunut ap:stä myös vakavassa mielessä.
The End.
Minä en ymmärrä, että mikä siinä miestä pelottaa, jos sopiikin seukkaavansa? Mitä on hävittävää? Toiset pillut? Koskee lähinnä panoringittäjiä. Meille muille ei mitään. Seukan lopettaminen kun ei ole mikään avioero, siihen siis ei ole mitään isoa kynnystä noin alkuvaiheessa varsinkaan.
No onhan se nyt naurettavaa jos koko ajan eroaa ja aloittaa uuden suhteen. Mikä helvetin kiire siinä on virallistaa juttu? Ainakin omasta mielestä voi pari kuukautta ihan hyvin tapailla ja sitten sen jälkeen jos molempien kiinnostus on kasvanut niin alkaa virallisemmin "seukkaamaan".
Pitääkö se seukka ilmoittaa heti äidille ja maistraattiin vai mistä tuo ongelma kehittyy?
"Yhyy, en niinku saa miestä" *räpsyttelee ripsiä*
--> Kymmenet miehet ilmoittautuvat palvelukseen
Hei sä oot vasta elämäs alkutaipaleella ja elä huoleton nuoruus.Kyllä sä kohtaat sen oikean,kunhan maltat odottaa.Monen ikäisesi huoli on,et kun ei kelpaa kellekkään ja ehkä neljänkymmenenvuoden päästä huomaat,et hei,kolmikymppisenä aloitin ja nytte jo kolmas,neljäs ero meneillään.
Missä asut?
Naiset aina provoilee tuollaisilla aloituksilla ja hakevat huomiota.