apua, anoppi vihaa

olen ulkomailla asuva suomalainen, töissä käyvä, poikaystävä ulkomaalainen..elämä hymyilee, vierailen poikakaverini luona ,joka asuu kotonaan, usein, viikonloppuisin olen yötä.

alkuun anoppi oli hyvin pettynyt, kun poikakaverini valitsi minut, eikä kaveriani, heillä kun oli yhteinen kieli. rakkaus vei voiton ja aloimme olla yhdessä miehen kanssa.

alkuun anoppi oli tyytyväinen, toki tiesin että poikakaverini aikaisempi suhde oli pitkä ja tyttö perheelle läheinen, kuin oma tytär. luulin aina että suhde anoppiin ja appeenkin on hyvä,vaikka kieli ei yhteinen olekaan, mutta kuinkas kävi..

olen utelias ja kyselen paljon, ja tänäkin viikonloppuna aloin kysellä poikakaveriltani edellisistä suhteista, yms, turhaa...poikakaveri kertoi jälleen kuinka anoppi oli pitänyt edellisestä paljon..ja TYHMÄ menin kysymään, pitääkö äitisi minusta? poikakaveri oli juonut muutaman olusen, viinissä on totuus sanotaan, joten kysyi haluanko rehellisen vastauksen..arvasin jo siinä vaiheessa että vastaus on ei ja pala kurkussa sanoin haluavani rehellisen vastauksen..mitä siitä seurasi, itkua pidätellen sanoin että jos muutamme yhteen työsopimukseni päätyttyä, tai jään tänne muuten vain, tarvitsemme asunnon jossa voimme olla rauhassa..poikakaveri tietysti loukkaantui!!!

en kykene enää olemaan neutraali anopin seurassa, hymyilen väkisin, tunnen (mielikuvitustako) kuinka hän arvostelee minua, yms. Huippu on että hän on jo kaksi kertaa maininnut kuinka paljon kalliimmaksi tulee, kun ruokaa pitää laittaa useammalle henkilölle, yms!suutuksisa sanoin poikakaverille että tuon omat ruoat jos siitä on kiinni!

mitä teen jotta tuntisin oloni rennoksi?mies ei suostu puhumaan asiasta koska hänen mielestään käytin hyväksi hänen juomistaan, enkä olisi saanut kysyá tuota..en tosin suunnitellut niin!

kommentoikaa vapaasti, negatiivisia, kokemuksia,apua!
31161
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

nyt äkkiä kytkin ylös ja baanalle ennenkuin tapahtuu jotain vielä ikävänpää.tuossa tarinassa on ikävä tunnelma.ei aikamiehet enää äidin kanssa majaile ja anna loukata rakkaintaan puheilla entisistä miniöistä ja heidän hyvyydestään. HERÄÄ HYVÄ IHMINEN JO!

Äänestä

Jos vähänkään haluat tulevaisuutta itsellesi niin lopeta suhde välittömästi. Tuo homma on kaukana normaalista. Tiedän että nämä on kovia sanoja, mutta en halua sinulle vaikeuksia tulevaisuudessa.

Äänestä

Moi, mun anoppi ei musta tykkää, mutta mieheni onkin minun puolella asioissa vaikkei nyt mihinkään ilmiriitoihin äitinsä kanssa ajaudukkaan. Joten kun miehesi on tuollainen äidin helmoissa oleva nössö niin eipä näytä paljon susta OIKEASTI välittävän. Ja nössö on vaikka olisi etelämaalainenkin joilla on tiukat perhesuhteet. Ajattele itseäsi ja tee päätös nyt. Kyllä niitä miehiä löytyy!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


suru kirjoitti:

olen ulkomailla asuva suomalainen, töissä käyvä, poikaystävä ulkomaalainen..elämä hymyilee, vierailen poikakaverini luona ,joka asuu kotonaan, usein, viikonloppuisin olen yötä.

alkuun anoppi oli hyvin pettynyt, kun poikakaverini valitsi minut, eikä kaveriani, heillä kun oli yhteinen kieli. rakkaus vei voiton ja aloimme olla yhdessä miehen kanssa.

alkuun anoppi oli tyytyväinen, toki tiesin että poikakaverini aikaisempi suhde oli pitkä ja tyttö perheelle läheinen, kuin oma tytär. luulin aina että suhde anoppiin ja appeenkin on hyvä,vaikka kieli ei yhteinen olekaan, mutta kuinkas kävi..

olen utelias ja kyselen paljon, ja tänäkin viikonloppuna aloin kysellä poikakaveriltani edellisistä suhteista, yms, turhaa...poikakaveri kertoi jälleen kuinka anoppi oli pitänyt edellisestä paljon..ja TYHMÄ menin kysymään, pitääkö äitisi minusta? poikakaveri oli juonut muutaman olusen, viinissä on totuus sanotaan, joten kysyi haluanko rehellisen vastauksen..arvasin jo siinä vaiheessa että vastaus on ei ja pala kurkussa sanoin haluavani rehellisen vastauksen..mitä siitä seurasi, itkua pidätellen sanoin että jos muutamme yhteen työsopimukseni päätyttyä, tai jään tänne muuten vain, tarvitsemme asunnon jossa voimme olla rauhassa..poikakaveri tietysti loukkaantui!!!

en kykene enää olemaan neutraali anopin seurassa, hymyilen väkisin, tunnen (mielikuvitustako) kuinka hän arvostelee minua, yms. Huippu on että hän on jo kaksi kertaa maininnut kuinka paljon kalliimmaksi tulee, kun ruokaa pitää laittaa useammalle henkilölle, yms!suutuksisa sanoin poikakaverille että tuon omat ruoat jos siitä on kiinni!

mitä teen jotta tuntisin oloni rennoksi?mies ei suostu puhumaan asiasta koska hänen mielestään käytin hyväksi hänen juomistaan, enkä olisi saanut kysyá tuota..en tosin suunnitellut niin!

kommentoikaa vapaasti, negatiivisia, kokemuksia,apua!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu