Cooper-testi mittaa kuntoa sillä ainoalla oikella tavalla: mitataan kuin kauas jaksaa juosta 12 minuutissa.
UKK-kävelytesti on kaikkien fysiikanlakien vastainen. Jos suurimassaisempi ihminen kävelee 2 km:n matkan samassa ajassa ja samalla loppusykkeellä kuin pienimassainen, niin hän saa silti paljon huonomman tuloksen kuin pienimassainen henkilö, vaikka tilannehan pitäisi olla toistepäin: hän on tehnyt suurta massaansa liikuttaessaan paljon suuremman työn, mutta saanut silti vain saman loppurasitustilan (sykkeen muodossa).
Jos nämä tekijät ovat vakiota:
ikä: 51
pituus: 1.82
aika: 00:15:00
syke: 120
Ja vain massa kasvaa väliltä 90 kg:sta 160 kg:oon, niin kuntoindeksi saa arvot:
kg kuntoindeksi
--- --------
90 118.356357927787
100 110.507064364207
110 102.657770800628
120 94.8084772370486
130 86.9591836734694
140 79.1098901098901
150 71.2605965463109
160 63.4113029827316
Kun raja-arvot ovat:
alle 70 - Keskimääräistä huomattavasti matalampi.
70 - 89 - Keskimääräistä vähän matalampi.
90 - 110 - Keskimääräinen.
111 - 130 - Keskimääräistä vähän korkeampi.
yli 130 - Keskimääräistä huomattavasti korkeampi.
Kaavassa pitäisi painoindeksin edessä olla miinus merkki, jolloin se sulkeiden edessä olevan miinusmerkin vaikutuksesta muuttuisi merkikkiseksi.
UKK-kävelytesti on kaikkien fysiikanlakien vastainen. Jos suurimassaisempi ihminen kävelee 2 km:n matkan samassa ajassa ja samalla loppusykkeellä kuin pienimassainen, niin hän saa silti paljon huonomman tuloksen kuin pienimassainen henkilö, vaikka tilannehan pitäisi olla toistepäin: hän on tehnyt suurta massaansa liikuttaessaan paljon suuremman työn, mutta saanut silti vain saman loppurasitustilan (sykkeen muodossa).
Jos nämä tekijät ovat vakiota:
ikä: 51
pituus: 1.82
aika: 00:15:00
syke: 120
Ja vain massa kasvaa väliltä 90 kg:sta 160 kg:oon, niin kuntoindeksi saa arvot:
kg kuntoindeksi
--- --------
90 118.356357927787
100 110.507064364207
110 102.657770800628
120 94.8084772370486
130 86.9591836734694
140 79.1098901098901
150 71.2605965463109
160 63.4113029827316
Kun raja-arvot ovat:
alle 70 - Keskimääräistä huomattavasti matalampi.
70 - 89 - Keskimääräistä vähän matalampi.
90 - 110 - Keskimääräinen.
111 - 130 - Keskimääräistä vähän korkeampi.
yli 130 - Keskimääräistä huomattavasti korkeampi.
Kaavassa pitäisi painoindeksin edessä olla miinus merkki, jolloin se sulkeiden edessä olevan miinusmerkin vaikutuksesta muuttuisi merkikkiseksi.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Aika käppäinen ja suurille testiryhmille suunniteltu suuntaanäyttävä testihän tuo on.
Onneksi se ei ollut kuitenkaan Ruhtinas- Urkin itsensä suunnittelema..
Olen ollut sellaisessa kuntotestissä, jossa on mitattu kaikkea muutakin kuin kestävyysjuoksua ja mielestäni sellainen on kaikkein paras keski-ikäiselle; meillä kun tuppaa muutkin lihakset pienenemään kiihtyvällä vauhdilla jos emme treenaa painojen kanssa. Joten siinä mielessä Cooper on yliarvostettu ja UKK... Ei hyvää päivää!
Eihän siinä testissä ole tarkoitus mitta mitään painon nosto tulosta, joten ei siinä olisi mitään järkeä jos 160 kg saisi tuossa tapauksessa saman, tai jopa paremman kunto indeksin kuin 90 kg, sillä rasittavamassa ja pitkäkestoisessa liikunassa sen 160 kg suoritus tippuisi nopeammin hitaille rasvoille suuremman energia kulutuksesta johtuen. Se että joutuu tekemään paljon työtä jonkun perus suorituksen eteen (kävely, löhöily, tms.), ei ole mikään merkki mistään hyvästä kestävyys kunto tasosta. Varmasti sen 160 kg elimistö joutuu tekemään enemmän työtä löhötessä sohvalla kuin 90 kg henkilön.
Kunto indeksi menee siis aivan loogisesti ja fysiikan lakeja nouddatten tuolta osin. Sen tarkoitus on ensisijaisesti pyrkiä arvioimaan kestävyys kuntoa, ilman että testissä pitää nostaa sykettä taivaisiin. Eli jos pituus, aika, matka ja syke samoja, niin painvampi saa huonottavasti huonomman indeksin. Tuskin se 160 kg (BMI = 48) juoksisi sitä Cooperia samaan aikaan tai nopeammin kuin se 90 kg (BMI = 27) vaikka miten olisi kävely testin mennyt samalla sykkeellä, ajalla, ja matkalla.
Jätä se juoksuharrastus ja opettele yhdyssanat. Perussuoritus, painonnostotulos, energiankulutus jne.
Ärsyttää nämä "asiantuntijoina" esiintyvät, kun eivät edes alkeita osaa verbaalisesta ilmaisusta. Silloin ei voi mihinkään muuhunkaan luottaa yhtään enempää. Laskelmat ja logiikka varmasti aivan metsässä myös.
Ihan yhtä paljon ärsyttää nämä joilla ei ole muuta sanottavaa kuin puuttua kirjoitusvirheisiin, mutta kai se sitten joidenkin mielestä asiaan liittyy.
UKK-testi on jäänne Kekkoslandian pyllynnuoleskeluaikakaudelta. Testi pitäisi päivittää. Ehdotan Mara-Walk -testiä. Sale -testikin käy. Siinä mennään nurkan taa salaa kessulle ja rullaluistellaan jonkin verran.
Tai vaikkapa Halos-testiä jossa lennetään luudalla kyöpelivuorelle...
Turhaa tulkita noita tuloksia. Ketä kävelee/juoksee nopeiten 2km on kovin. Painohyvityksiä voisi antaa niin että raskaampi samalla ajalla on kovakuntoisempi kuin kevyt.
Painohyvitystä? Miksi itsensä lihaviksi syöneille pitäisi antaa tasoitusta. Rasvaprosentti kertoo osaltaan kunnosta.
Ensinnäkin painoindeksi ei mittaa rasvaprosenttia. Lihaksikkailla ihmisillä painoindeksi voi olla suurempi kuin normaaleilla ja jopa suurempi kuin läskeillä, sillä lihas painaa tilavuusyksikköä kohden enemmän kuin läski.
Toiseksi ja ensimmäiseksi, se mihin nimenomaan kritiikkini kohdistui oli, että jos suurimassaisempi ihminen kävelee samalla ajalla ja loppusykkeellä saman matkan kuin pienimassaisempi, on hänellä silloin paremi kunto, sillä hän on tehnyt samalla rasitustasolla (syke sama) suuremman työn (suurempi massa).
Ja vaikka ei annettaisikaan sentään painohyvitystä (vaikka fysiikan lakien mukaan pitäisi), eli että painoindeksin eteen laitettaisiin -, jolloin se muuttuisi merkiksi, kun sulkeet avataan, niin pienennnettäsiin edes se n kerrointa 2.6 indeksin kaavassa:
Miesten kaava:
ki: 420 - ((11.6 * mins) (0.2 * seks) (0.56 * syke) (2.6 * BMI) - (0.2 * ikä))
Seli seli. Aloituksessa sanot, että cooperin testi on ainoa oikea tapa mitata kuntoa. Jos esim.kaksi henkilöä juoksee esim 2990 metriä, niin massaltaan painavampi on mielestäsi kovakuntoisempi (koska on tehnyt suuremman työn, kuin kevyempi henkilö.
Näinhän sinä väität, kun yhdistetään ensimmäinen ja viimeinen sepustuksesi.
epäsuorissa testeissä (myöskin suorissa hapenottokykytesteissä) joissa tutkitaan suhteellista hapenottokykyä (=moottorin koko suhteessa korinpainoon) on itsestään selvästi otettu kehopainohuomioon. Tosin suhteellista hapenottokykyä alentavasti. Tämähän on luonnollisesti aivan oikein. Kokonaishapenottokyky =( pelkästään moottorinkoko) taasen on erijuttu ja se voi olla 120 kiloisella läskillä paljon suurempi kuin treenanneellakin pienikokoisella ihmisellä.
Kummalla sitten kunto kovempi ja suorituskyky aerobisissa urheilulajeissa parempi ??
No sitä jokainen voi ihan keskenään miettiä...
Cooperin testissä taasen kehonpainon vaikutus tulee esiin suorituskyvyn paranemisena / heikkenemisenä luonnostaan. Tosin hyvä juoksutekniikka ja harjoitustausta joka sisältää juoksua luonnollisesti parantaa hieman tulosta !
Sama suhteellinen kuntotestaus tapahtuu myös lihasvoimien osalta mainiosti vaikkapa sotilaspenkissä ja leuanvedossa ( joka jo poistettu useimmista esim. Armeijan ja poliisikoulun kuntotestistä liikojen nollasuoriyusten takia!)
Niimpä. Kaksi kaveria jotka molemmat juoksevat Cooperissa 3000m ja vetävät 15 leukaa, toinen painaa 60kg ja toinen 100kg? Kumpi on kovakuntoisempi? Kumpi laittaa roistot kuriin?
Testejen mukaan samankuntoisia. Tosin hyvään kuntoon luetaan aerobisenkunnon ja lihaskunnon lisäksi myös notkeus.
Tuo rosvojen kuriin laitto ei kyläkään liity ed. Mainittuihin ominaisuuksiin. Älykin siihen vaikuttaa kuten myös nopeus, mahdollinen taistelulajien tekniikan hallinta ja onhan se asekin keksitty. Sylipainiin jouduttaessa toki kroppavammalla koosta etua mutta taasen tuo 60 kg voi olla räväkkä itämaisten taistelulajien taitaja ja 100 kiloinen kömpelöhkö ja hidas voimanostaja ( esim) kumman silloin luulet radalla pärjäävän. Samoin jos juoksumatka onkin reilusti yli 12 min. Silloin yleensä ylimääräinen massa rupeaa tuntumaan vaikka vielä cooper sujuukin mallikkaasti. Tästä syystä mm. Taistelusukeltajien ja laskuvarjojääkäreiden testeissä cooperin lisäksi myös pitempikestoista suorituskykyä ja sitkeyttä mittaavia osioita!!
Tuo ed mainittu notkeus tai kehonhallinta. Tasapaino/ koordinaatio ja mitä ominaisuuksia tuohon nyt kuuluukaan onkin jo monimuotoisempi ja hankalampi testi kohde. Yleensä siinä testataan vain alaselän ja hamstringejen kireys. Samoin kimmoisuutta tahi vaikkapa ponistusvoimaa harvoin testataan. Tosin armeijassa ainakin ennenvanhaan alaraajojen kuntotestaus hoidettiin vauhdittomalla pituushypyllä. Parhaat pääsivät yli 3 metriä ja pullakammat pojat jäivät alle kahteen!!
Pannaan kaksi ihmistä rinnakkain. Laitetaan ne kävelemään, juoksemaan, heittämään, potkaisemaan palloa, nostamaan muutaman kilon käsipainoparin pään päälle.
Näen heti paljaalla silmällä, kumpi on hyväkuntoisempi.
Luulet ehkä näkeväsi mutta ihminen on erehtyväinen. Meneppä joskus katsomaan vaikka jonkun puolimaran maaliintuloa . Siellä tuo luulosi osoittautunee vääräksi. Puolentoistatunnin kohdalla maaliin voi tulla vanhempaa porukkaa ja jopa vatsakkaitakin ja yli kahdentunnin ajoilla kohtalaiden salskeita pesäpalloilijoita ym kevyempien lajien aktiiviharrastajia!
Tässä harha. Ei kai juoksukunto ole sama kuin hyvä kunto. Pannanpa joku puolitoorari ottelemaan esim. Robert Heleniuksen kanssa 8-10 eräinen. Voi olla, että toonarin kunto loppuu aikaisemmin.
no hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnosta ja sen testaamisestahan tässä ketjussa alun alkaen tässä ketjussa olikin puhe. lihaskunto / voimatestit erikseen. Robert Helenius ja nyrkkeilijät kyllä yleensäkin omaavat myös loistavan aerobisen kunnon ja treenaavat myös juoksua, joten luulen että Robbekin massiivisesta koostaan huolimatta pystyy kiitettäviin tuloksiin aerobisissa testeissä ja pystyy myös tarvittaessa vetäisemään puolimaratoninkin keskiverto kestävyysnylkyntasoisesti...
ei se kunto" toonarilta" kerkeä loppumaan jos karkuun kerkeää juosta - lähinnä nukkumatti saapuisi kylään jo ensimmäisessä erässä.,,
Olen kyllä sitä mieltä että ammattilaisnyrkkeily on yksi vaativimpia lajeja urheilugenressä. Ennen vanhaan vetelivät jopa 18 - 20 erää toisiansa turpiin...
Jokainen perusterve jamppa juoksee 3000m cuuperissa. Lihava tai laiha.
Armeijan perusterveet ohjukset juoksevat keskimäärin 2400 metriä - revi siitä ...
Tosi ärsyttäviä pellejä täällä jotka ei tiedä paskaakaan urheilusta. Lopettakaa turha kommentointi kun ette itse edes ole urheilijoita joilla on pitkä käytännön kokemus jostain lajista. Itse olen urheillut kymmeniä vuosia hyvin erilaisissa lajeissa, enkä silti esitä mitään tyhjänpäiväistä asiantuntijaa.
Onneksi omakommenttisi oli hieno, asiantunteva ja sivistävä. Mistä muuten tiedät minkälsinen tausta ja koulutus kelläkin täällä on???