Aloimme seurustelemaan noin vuosi sitten, maaliskuussa. Tänä aikana nainen petti minua entisensä kanssa ja asia tuli ilmi.. kuitenkin annoin tämän asian olla ja käänsin pääni tulevaan. Hyvin pian selvisi, ettei tämä nainen voinut olla ilman rauhoittavia lääkkeitään/kannabista, koska koki olonsa niin hermostuneeksi. Aluksi en suvainnut hänen kannabiksenpolttoaan kotonani, mutta kun selvisi että hän polttaa sitä sitten muualla, esim miesporukoissa sallin tämän kotona. Naisella oli oma Helsingin kaupungin asunto ollut jo vuosia, mutta oli käyttänyt sitä asuntoa vuosia vain vuokratakseen tätä muille. Nainen tuli asumaan luokseni heti. Parin kuukauden jälkeen nainen kävi väkivaltaiseksi. Väkivaltaa oli monia eri muotoja, aluksi huutamista ja tavaroiden heittelyä, kynsimistä, lyömistä, uhkailua. Olin juuri selvinny edellisestä avioliitosta ja ollut yksin reilun vuoden. Riitoja oli suhteen aikana paljon, ja hyvin monesti jouduin ottamaan kiinni naisesta tai siirtämään hänet kauemmas minusta. Kun hän kävi käsiksi hän yleensä löi, ja jos otin hänet syliini, hän sylki ja puri. Pureminen oli todella lujaa, isoja jälkiä jäi mutta ei palasia lähtenyt irti. Tällöin jouduin ottamaan hiuksista kiinni että pureminen loppuu.. oli kaaoottisia tapahtumia. Kerran hän pelastin hänet lääkkeitten yliannostukselta, kuolettava määrä psykoosilääkkeitä. Nämä hän söi siksi kun lähdin kotoa pois enkä suostunut riiteleen. Hän hajotti 30 minuutissa minkä olin pois niin koko asuntoni, lattia oli täynnä lasinmurusia ja verta. Hän puhui naimisiinmenosta ja lapsista koko ajan, ja selitti kuinka häntä on käyttetty hyväksi nuoruuden aikoina ja yritetty tappaa. Hän ilmoitti suunnittelevansa häitä. Maksoin varausmaksun 200 euroa. Yhden riidan jälkeen, jonka hän itse oli sairauden kuvaan kuuluvana aiheuttanut ilmoitti ettei hän haluakkaan naimisiin. Kului kuukausia ja naisen tila koheni kun hän kävi terapiassa ja lääkärissä jonne olin hänet ohjannut. Minulla ei riittänyt aikaa mihinkään muuhun kuin hänen hyvinvoinnin ajatteluun. Olin syvästi masentunut ja jouduin hakemaan lääkäristä apua. Minulle määrättiin rauhoittavia ja ssri lääkettä, jotka eivät auttaneet yhtään. En käytä alkoholia. Nainen alkoi olla hyvässä kunnossa, kävi salilla ja terapiaryhmissä. Välillä aina entinen persoona kävi pinnassa ja tuli väkivaltaisuuksia. Nämä olivat aina hänen puoleltaan, ainut mihin itse syyllistyin oli tukasta kiinni ottaminen ja pois työntely hänen yritettyä tulla päälle. Sen kerran kun hän oli hajottanut asuntoni, en uskaltanut jättää häntä yksin ja jouduin aina soittamaan poliisit kun hän raivoistui. Poliiseilta kohtelu oli tylyä, jouduin itse yleensä putkaan, koska nainen oli niin hyvä puhumaan. Nyt nainen jätti sitten minut, ihan yhtäkkiä. Oli saanut ulkomailta työtarjouksen. Jäin yksin psyyke täysin hajalla, kasvot ja keho arpineen ja nainen oli juuri lainannut minulta 300 euroa jotka hän jätti maksamatta. Oli hänessä paljon hyvääkin ja vieläkin minulla on ikävä häntä ja tuntuu että rakastan. Ei tässä kirjoituksessa ole varmasti 1/3 asioista mitä hänen kanssaan sattui, mutta näin nopeasti kirjoitettuna tämmöstä on minulle käynyt. Koen että minua on käytetty henkisesti ja taloudellisesti hyväksi. Olen 30-40 vuotias suomalainen mies ja nainen on 30-40 eestin kansallisuuden omaava nainen. Olen fiksu ja kiltti ihminen, näköjään liian kiltti ja sinisilmäinen koska minulle kävi näin. Minulla on ollut useita pitkiä suhteita, kauniita ja fiksuja, yhteiskuntaluokista riippumatta, en ole koskaan katsonut onko ihminen köyhä vai rikas. Olen tämän tilanteen kanssa ihan yksin ja todella masentunut.
Rajatilapersoonan ja narsistin uhri
Seba1
1131
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tyypillistä rajatilasettiä. Narsisti on joskus rajatilainen, mutta rajatilainen on aina narsisti. En ole ihan noin pahan kanssa seurustellut, mutta kokemusta on parista erilaisesta rajatilatapauksesta siis itsellänikin. Olen myös aika kunnollinen mies, juon harvoin, en petä, en lyö jne.
Jotain masokistista narsistia löytyy minusta ja tekstisi pohjalta myös sinusta, sillä eihän tervejärkinen ja terveen itsetunnon omaava ihminen jäisi minuuttia kauemmaksi tuollaiseen suhteeseen. Psykologinen hinta joka tällaisesta seurustelusta pitää maksaa sen aikana on suuri ja siitä jää maksettavaa myös jälkeen - tämän varmaan hyvin tällä hetkellä tiedostat. Sinun kannattaa alkaa luopumaan hänestä todenteolla ja alkaa rakentamaan omaa elämääsi.
Voit ajatella niinkin, että tuo 300 euroa oli halpa hinta siitä, että pääsit hänestä lopulta eroon. Rahoja tuskin tulet saamaan takaisin.
On paljon mahdollista, että vuoden sisään sieltä tulee katuvaa yhteydenottoa ja kertomuksia parantumisesta jne. mutta älä mene siihen koukkuun. Seuraavasta kerrasta tulee vain edellisen pikauusinta: alkuun ihanaa, sitten rajattomuus pulpahtaa taas pintaan, sinusta tulee hänen hoivaajansa ja taas pian nainen lähtee yhtäkkiä noin vain.
Uskon myös, että naisesi on hyvännäköinen ja että hän sai sinut alkuvaiheessa tuntemaan itsesi ainutlaatuiseksi mieheksi elämässään ja tunsit itsesi luultavasti ritariksi, hänen pelastajakseen. Tunnen hyvin sen onton olon mikä jää. Nainen tekee itsestään elämäsi keskipisteen ja sitten lähtee tuosta noin vain. Ja sinä tunnet itsesi jotenkin syylliseksi kaikkeen.
Sinä jäät miettimään missä meni vikaan ja mitä voisit VIELÄ tehdä hänen takaisin saamisekseen jotta että teillä olisi ikuinen onnellinen elämä. Hän varmaan sanoi sinulle jonkun kerran jotain syyttävästi tyyliin "tiedän että haluaisit paremman/terveemmän naisen" tai sitten heittäytyi marttyyriksi "tiedän että ansaitsisit paremman naisen". Vitt.u mitä pask.aa.
Teillä tämä mekanismi on ollut se, että sinä olit luita ja ytimiäsi myöten kiinni hänessä kun nainen ei rakastanut sinua. Ei hän osaa, ei hän tiedä mitä rakastaminen edes on. Hänellä ei tule olemaan kykyä siihen kuin vuosien työn ja terapian jälkeen. Ja se on usein liian vaikeaa rajatilalle. Vaikka hän näyttää hyvin tunteelliselta ja toimiikin niin, normaalia tervettä arkista rakkautta ei sieltä sisältä oikeasti löydy - sen sijaan siellä on hullaantumista, takertumista ja riippuvaisuutta ja tarpeita, ja helvetisti pidättelemätöntä pelkoa, raivoa ja syyllistämistä. Käytännössä hän vihaa sinua koska pelkää itseään ja tuntee jotain kostovelvoitetta kaikkia miehiä kohtaan. Tämän vihan kautta löytyy myös oikeutus siihen, että hän voi sanoa ja tehdä sinulle mitä vain.
Syy miksi tuollaiseen suhteeseen jää löytynee siitä mitä on lapsena oppinut. Millaisia olivat vanhempasi kun olit lapsi, millainen oli isäsi ja äitisi suhde, millainen esimerkki se oli sinulle?
Mieti monta kertaa mitä kaikkea se nainen sinulle teki. Sinä vielä rakastat? Herätys! Vihatahan sinun tällä hetkellä pitäisi. Tai sääliä. Se olisi tervettä. Toki tuollaisen suhteen jälkeen on hukassa mikä on tervettä ja mikä ei, ja syy miksi jäit suhteeseen poliisien vierailujen jälkeenkin ja miksi yhä kaipailet siihen osoittaa pientä vinoutumista itsessäsikin.
Sinun kannattaa tehdä työtä itsesi kanssa - jotta voit herätellä normaaleja ja oikeutettuja tunteita itsessäsi. Ei ole mikään pakko tuntea pahaa oloa parisuhteessa, ei sitä ole pakko sietää. Jos tuntee olonsa sairaaksi ja huonoksi suhteessa toisen takia, ei siihen tule jäädä niinkuin sinä tai minä olemme tehneet. Ei ole mitään velvollisuutta olla toiselle mielisairaanhoitaja. Tästä eteenpäin ota oppia menneestä ja mieti parempaa tulevaisuutta.
Minua auttoi eron jälkeen kun jäin miettimään itseksesi näitä asioita pitempään. Tein itsestäni elämäni keskipisteen, sen jälkeen naiset ovat olleet kakkossijalla. Yllättäen naiset, joihin olen tutustunut sen jälkeen ovat olleet oikein hyviä ja mukavia.