Joku palstan guru, oletko ystävällinen ja laita lyhyehkö ja selkeä pika opas lukkopolkimien oikeasta käytöstä. Ei mitään lontoon murteella olevia linkkejä, kiitos.
Eli suoritetaanko ns pyöritysliikettä koko ajan vaiko ylämäissä, vastatuulessa? Vai tehdäänkö kokopyöritystä molemminjaloin vaiko nostetaanko toisella jalalla samaan aikaan, kun toisella painetaan poljinta. Entä MTB/Trekking vaiko maantie lukkikset Cycloon? Ajona pitkähköt lenkit soralla ja hiekalla.
Kiitoksia mahdollisesta vaivannäöstä:=)
Eli suoritetaanko ns pyöritysliikettä koko ajan vaiko ylämäissä, vastatuulessa? Vai tehdäänkö kokopyöritystä molemminjaloin vaiko nostetaanko toisella jalalla samaan aikaan, kun toisella painetaan poljinta. Entä MTB/Trekking vaiko maantie lukkikset Cycloon? Ajona pitkähköt lenkit soralla ja hiekalla.
Kiitoksia mahdollisesta vaivannäöstä:=)
Vastaukset 21
Vanhimmat
Joo, kiinnostais minuakin. Miten on kyseiset vempaimet, säästääkö ne polvia oikein käytettynä?
Tuossa selkokielellä Suomeksi.
http://www.polkupyoraily.net/wiki/Pyöritystekniikka
Se mitä noissa ohjeissa ei sanottu on tottuminen lukkojen kiinnittämiseen ja erityisesti irroittamiseen.
JOKAINEN aloittelija menee jossain vaiheessa pyörän kanssa nollanopeudesta jäykkänä kyljelleen unohdettuaan irroittaa jalat. Älä ota siitä itseesi, nouse ylös ja jatka harjoituksia. Yleensä edes sitä toista kertaa ei tule...
Oma kokemukseni siitä kun on jo tottunut meni näin: Jostain syytä putosin pyörätien asvaltilta nurtsille aika kovassa nopeudessa. Ennen kuin sain fillarin takaisin asvaltille jossain 20 metrin päässä, olin jo irroittanut jalat. En tiedä, missä vaiheessa...
Lähes kaikki aktiivi kuntoilijat käyttävät lukkopolkimia. He eivät polje pyörää, vaan pyörittävät. Ilman lukkikisia poljetaan ja lukkiksilla pyöritetään. Minäkin kävin aamulla pyörittämässä pyörällä 27 kilometrin lenkin. Puhutaanpa asioista niiden oikeilla nimillä.
Asian vierestä, mutta sama juttu kännyköissä, nehän ovat viralliselta nimeltään matkapuhelimia, vaikka valtaosa niistä on matka tietokoneita taikka lyhemmin matka pc:ä.
Ja joutilaat viettävät aikaansa netissä termeistä saivarrellen.
Mutta asia on juuri noin, kun Tietoliikenne Diplomi-insinööri kirjoittaa. Kun keskustellaan asioista niiden oikeilla nimillä, niin ei tule sekaannuksia.
Opettele vielä kirjoittamaan, herra INSINÖÖRI!
"Opettele vielä kirjoittamaan" ???
Otsikkon alkukirjain on aina iso, siis aina. Myös Insinöörin eteen kirjoitettava "herra" sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, vaikkakin se sijaitsee heti pilkun jälkeen.
Eli, sinun on myös syytä harjoitella kirjoitusta.
Ei todellakaan tehdä niin ja kysymysmerkkejä ei laiteta kuin yksi! "Otsikkon" kuuluisi kirjoittaa Otsikon. Opettelepa kirjoittamaan. Sehän ei ole mikään otsikko, koska ei ole lausekaan. Herralla tässä tapauksessa tarkoitetaan sukupuolta, ei Herraa tuolla ylhäällä. Luulisi sinun äikän opena (no tuskin oletkaan) sen tietävän. Insinööriäkään ei kirjoiteta isolla lauseen keskellä.
Onpa kaverilla suppeaa tietoa, on taidettu äikän tunnilla näprätä pippeliä, kun on oikeinkirjoitusta opetettu. Jo ihmisen perus tietoon pitää iskostaa se tosiasia, joka jo rippikoulussakin opetetaan, että teknisen koulun käynyt kaveri, joka kaiken lisäksi on suorittanut diplomin, kutsutaan häntä aina, SIIS AINA Herraksi. Kumarretaan nöyrästi ja kunnioitetaan. Toki asia on muuten outo sinulle, kun lähisuvussasi ei ole korkeammin koulutettua väkeä.
Sanalla "ei" lauseen aloitus on vastoin oppia, mutta kysymysmerkkien määrää ei ole neuvottu rajoitettavan yhteen lauseen lopussa, joka sisältää kysymyksen tai useampia.
Saivartele sinä vaan alemman asteen koulun käynyt ja opettele kirjoittamaan ja käyttäytymään!
Mistähän tuonkin olet "oppinut", taidat ollakin valeinsinöööööööri!
Etkö todellakaan osaa kirjoittaa, minkä opiston olet käynyt? Taidanpa ojentaa sitä sinun "äikän opea". Et sinä mitään kouluja ole käynytkään!
PhD haista vittu!
Di:llä noussut neste päähän. Et sinä sen arvokkaampi ihminen ole, kuin joku juoppokaan.
Hanki tollaiset polkimet ja MTB kengät, hyvät kävellä toimivat jos polkee jotain 50 km. Maantie polkimilla ja kengillä huono kävellä jos työmatkaa meinaa.
http://www.bike-discount.de/en/buy/pedal-pd-m530-42637/wg_id-432
Ttu mitä pellejä täälläkin . Joka sivustolla omat päsikuunsa . Myös pyöräilijät ovatten ääsholeja .
Lukkopolkija muista opetella myös hitaassa vauhdissa irtiotto. Kaaduin hiljaisessa vauhdissa, useita kk kipuja jalassa, kuvissa ei rustovaurio näkynyt. Nyt polvi leikattu, rustoa oli palasina ja kovasti polttelee ajamaan pääsy, kunhan vain polvi taipuisi ajoasentoon..
Kiitoksia asiallisesti vastanneille. Hiukan vielä mietin asiaa, kun nuo kaatumiset hirvittää.
Ei niitä kaatumisia kannata liikaa pelätä. Laitat vain aluksi polkimien kireyden hyvin löysälle niin ne irtoavat hyvin helposti. Esim. monet Shimanon mallit aukeavat löysimmässä asennossa käytännössä kun vain vähän voimakkaammin nykäisee jalkaa irti polkimesta edes vähän vääntäen samalla. Eli kun tulee kaatumisen uhatessa se "jalka pois polkimelta refleksi" niin siitä saa sen jalan irti rivakalla nykäisyllä vaikka ei ihan oikealla tavalla sitä kantapäätä kääntäisikään.
Sitten vain vähitellen niitä polkimia kireämmiksi kun käyttöön tottuu.
Näillä opeilla säästyin itse ihan kokonaan kaatumisilta ja olen nähnyt monen pyöräilyä harrastavan lapsen niiden käytön oppivan jo 10-vuotiaana. Eli turha pelko pois ja lukkikset käyttöön. Se kannattaa kyllä.
On muuten hämmästyttävää, että ne irtoaa, kun nupittaa ja esim lentää stongan yli. Paloheinän mäes vedin aika täysii alamäes yhen mutkan suoraks ja se tsygä vaan jäis sinne, ku äijä jatko matkaa tangentin suuntaan. Ehkä mulla on vaan ollu ne aika löysäll, EOS