Olen 20 vuotias nainen. Petin miestäni runsaat puoli vuotta sitten kun meillä meni todella huonosti ja olimme eron partaalla. Lopulta älysin tehneeni suuren virheen ja kaduin tekoani kovasti. Kerroin miehelleni siis teostani jonka hän jostain syystä antoi jonkun ajan kuluttua anteeksi. Tänäpäivänä mieheni on antanut minulle jo anteeksi eikä enään edes mieti tapahtunutta, meillä menee täydellisestti ja rakastamme toisiamme enemmän kuin mitään muuta. En kuitenkaan osaa antaa itselleni tekoani anteeksi vaan itken sitä joka päivä. En voi käsittää kuinka pystyin sillä tavalla satuttamaan rakastani.. olen siitä päivästä lähtien katunut tekoani joka päivä enkä vain pysty antamaan itselleni anteeksi mitenkään. Vihaan itseäni tekoni takia enkä tiedä miten selvitä tästä eteenpäin.. auttakaa joku minua ja kertokaa mitä tehdä...
petin miestäni en kestä katumusta
avuton
10693
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olet jäänyt syyllisyydentunteisiin koukkuun. Soita paikkakuntasi kirkon perheasian neuvottelukeskuskeen ja varaa aika parisuhdeterapeutin juttusille. Se on maksuton palvelu, eikä sinun ole pakko kuulua kirkkoon. Sinne on pitkät jonot, ei pääse heti paitsi jos on akuutti hätätapaus.
Ainakin nyt tiedät ettei parisuhdeongelmia ratkota pettämällä.
Olen todellakin virheistäni oppinut enkä ikinä enään voisi tehdä mitään vastaavaa. Tekisin mitä vaan että voisin tehdä tehdyn tekemättömäksi... tuntuu kamalalle ja uskomattomalle että juuri minä olen voinut noin kauheita tekoja tehdä... tuntuu kuin olisin menneisyyteni ollut huumattuna tai jotain kun en vieläkään voi uskoa että kyseessä olen minä...mutta täytyy harkita tuota neuvottelukeskukseen yhteyden ottamista.
Mulla on ihan sama ongelma kun sulla avuton, paitsi itse en mennyt yhdyntään / tyydyttämiseen asti. Suhde oli epävarmalla pohjalla ja haluttomuutta ilmeni myös.
No humalassa eksyin jatkoilla sänkyyn tytön kanssa joka tarjosi sylitanssia minulle, en kuitenkaan suostunut pussaamaan tai muuhunkaan yhdyntään, mutta alasti siinä olin. Nyt melkein vuoden vaivannut hurja katumus ja pakko-oireinen ahdistushäiriökin lauennut tuon vuoksi.
En oikein tiedä helpottaisiko olla sinkku, niin ei tarvitse murehtia. Mutta sama tilanne kun sulla, olen nyt niin rakastunut ja onnellinen! Kerro jos tilanteesi paranee!
Ps. Olen kertonut myös asioista :)
Toivottavasti sinäkin pääset yli tilanteesta. Katumuksella rajansa. Ei kannata kuluttaa koko elämää miettien mennyttä virhettä. Vaan iloita elämästä ja uusista kivoista asioista. Onkohan tämä jo yliuskollisuusrefleksi? Nuorena liiankin moraaliseksi menee? Ette te ole paatuneita pettäjiä /pelaajia /monien sydämien murskaajia kuulkaa, voitte olla rauhallisin mielin. Ja joskus muiden pitää antaa anteeksi.
Olet sisäistänyt tehneesi väärin ja kadut sitä aidosti, kyllä se nyt riittää jo. Ainakin opit kerrasta ja osaat välttää pettämistä jatkossa. Anna itsekin anteeksi itsellesi siis. Te kuulostatte ihmisiltä, joilla on vielä normaalisti ja oikein toimiva omatunto, ettekä miltään paatuneilta tapapettäjiltä, ja sehän on hyvä asia. Virheistä oppii.
Onko joku syy/syyt miksi otat liian vakavasti elämän? Eikö olisi aika ottaa rennommin ja löytää iloa ja huumoria elämään. Nuorena jokainen sählää loukaten toisia ja katuu (petti tai ei), mutta ehkä siitä voisi joskus päästä yli.
Teillä meni huonosti, tottakai sitten etsit uutta ja meni seksiin. Ei nuorena tajua erotakaan aina siinä kohtaa, ennen sitä. Jostain syystä sitten jatkoitte. Ehkä sinua masentaa, huolettaa tai ahdistaa joku muu ja se kohdistuu tuohon asiaan? Oletko suhteessa/elämässä vapaa menemään ja tulemaan eli oma tahto, vai hallitseeko mies sinua hienovaraisesti? Voitko suhteessa huonosti vai hyvin? Et ole väkisin siinä?
Nuorena kannattaa nauttia ja iloita elämästä, 35 v riittää tekemistä. :) Älä pilaa elämääsi takaiskun vuoksi, ne menevät ohi. YLIempaattisuus ei pelasta ketään tässä maailmassa eikä liika sääli. Varsinkaan miestä. Ihan normaali riittää. Ja sitten eteenpäin. Virheitä sattuu kaikille joissakin asioissa. Nukutko tarpeeksi ja syöt, väsyneenä helposti itkee ja verensokeri alhaalla.
Niin makaa kuin petaa, jos oot menny pettämään, niin kärsi seuraukset. Ihme kitisijöitä tällä palstalla onki, 90% ruikuttaa ihan vaan omaa kyvyttömyyttään elää tekojensa ja valintojensa seurausten kans.....
Niin, olen pohtinut että tähän voi vaikuttaa se että eniten pelkään että kaikki ystäväni ja muut ihmiset saattavat kääntyä minua vastaan, jos he saavat tästä vielä joskus kuulla. Sos. elämänikin on aika yksinäistä nyt kun mieheni lähtin armeijaan ja näemme vain viikonloppuisin.. Toivon että voisin edes joskus päästä itse tästä yli,kun kerta miehenikin on jo päässyt ajat sitten...niin ja siitä kitisemisestä, en ikinä ensiksikään suunnitellut pettämistä ja ymmärrän tehneeni enemmän kuin väärin, mutta yhden virheeni takiako minun täytyisi koko loppuelämä velloa hiljaa tässä ahdistuksessa?
Tarkennettuna noihin ystäviin liittyen, olen sellainen ihminen joka miettii päivittäin muitten mielipiteitä enemmän kuin omiaan. Muiden mielipiteet ovat olleet aina minulle aika rankka paikka ja ne ovat jopa masentaneet minua. Siksi pelkään suureesti muiden mielipiteitä ja ajatuksia minusta... Enkä todellakaan halua huonoihin väleihin ystävieni kanssa...
Jos ystäväsi jättää sinut siksi että olet tehnyt virheen elämässäsi niin he eivät ikinä olleetkaan oikeita ystäviä vaan pelkkiä hyvän päivän tuttuja. Oikea ystävä ei jätä sinua pulaan vaikka noin oletkin tehnyt sillä tekosi ei kuulu kenellekkään muulle kuin sinun ja miehesi väliseksi asiaksi. Mitä tulee muiden mielipiteisiin niin niillä ei ole mitään väliä, et voi perustaa arvomaailmaasi muiden mielipiteistä vaan sinun pitää itse miettiä mikä on oikein ja mikä väärin ja miten haluat elämäsi elää. En voi hyväksyä pettämistä mutta toisaalta kannatan anteeksiantoa ja kerran miehesi on asian hyväksynyt, anteeksi sinulle antanut ja jatkaa elämäänsä rinnallasi niin eikö se ole sinulle selvä merkki siitä että voit antaa itsellesi anteeksi tuon teon. Ikävä kyllä et tule sitä ikinä unohtamaan mutta voit kääntää sen niin että jos mieleen hiipiin epävarmuus ja sekalaisia tunteita niin ajattele tuota tunnetta mitä nyt tunnet jolloin todennäköisesti ajatuksesi selkeytyy ja pystyt tekemään oikean valinnan jatkossa.
Tsemppiä, vaikutat hyvältä ihmiseltä muutoin kerran tunnet katumusta ja olet asian avoimesti miehellesi kertonut, virheitä teemme kaikki joskus mutta olennaista on että ottaako niistä opikseen vai toistaako niitä uudestaan ja uudestaan.