Vaimo ilmoitti että haluaa avioeron takana 20 vuoden avioliitto.lapset 20v ja 17v.
Ilmoitti ettei enää rakasta minua eikä ole tunteita minua kohtaan nyt avioero hakemus viety ja pankin kiinteistövälittäjä kävi eilen eli omakotitalo ja auto myyntiin.
Ikävää että rakkaus on yksipuolista.
Ilmoitti ettei enää rakasta minua eikä ole tunteita minua kohtaan nyt avioero hakemus viety ja pankin kiinteistövälittäjä kävi eilen eli omakotitalo ja auto myyntiin.
Ikävää että rakkaus on yksipuolista.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Voi sinua! Omista kokemuksista on jo kolmatta vuotta. Virallinen ero tuli voimaan syksyllä. Voi kumpa ihmiset oppisivat rakastamaan toisiaan sen sijaan että kaipaavat vapautta ja seksiä kuin teinit.
avioliiton seksitön vankila vs. vapaus ja seksi? Jos tämmöinen tilanne on niin en ihmettele avioeroa. Näitä juttuja kun lukee niin hyvin yleinen tapaus tuntuu olevan yksin tehty päätös seksin loppumisesta liitossa.
Mä kerkesin sentäs 25v olemaan naimisissa ennen kuin kerrottiin et se on moro.
Eikö me petetyt ja jätetyt voitaisi perustaa joku vertaistukiryhmä? Olen myös ihan hajalla 25 suhteen loppuessa kolmannen pyörän johdosta.
Olen miettinyt sitä pitkään, mutta kertokaapa ajattelettko samoin kuin minä: a) häpeätte että olette petetty ja jätetty b) kavahdatte että joutuisitte vahingossa laastarisuhteeseen toisen petetyn kanssa c) olette liian väsyneitä sellaiseen d)ettet halua kertoa todella vastenmielisiä kokemuksistanne koska muut saisivat tietää niistä.
Olen keskikokoiselta paikkakunnalta, mutta eroryhmiä ei löydy n.50 vuotiaille.En tiedä miten jaksan eteenpäin, vaikka erosta on jo se 3v. Nainenkin olen, mutta vaikeaa on silti.
Kirjoitat että eronne johtui kolmannesta pyörästä. Luulen, että toipumisesi voisi nopeutua, jos tarkastelisit mennyttä parisuhdettasi nimenomaan teidän kahden parisuhteena. Ei kukaan ulkopuolinen pysty sitä rikkomaan, ellei puolisollasi ole ollut tarve päästää toinen ihminen elämäänsä. Jos miettisit mitä olivat nämä syyt, mikä teidän kahden välillä meni pieleen niin, että se ei toiselle enää riittänyt, voisit päästä surussasi eteenpäin. En usko, että kaiken syyn sysääminen ulkopuolisen henkilön niskaan auttaa sinua tunnistamaan sitä, mikä eroon johti. Kun tunnistat todelliset syyt, uskoisin että on helpompi myös päästää irti.
Tsemppiä! Aikansa se ottaa mutta selviät kyllä! :)
Minä kyllä tunnistan kaikki a-d -kohdan ajatukset.
Koen välillä häpeää erostani, vaikka tiedän ettei tarvitse. Mietin, millainen exän UO on. En tiedä hänestä juuri mitään, eivätkä aikuiset lapsetkaan puhu. Ovat kuitenkin kai kerran tavanneet. Nuorempi, kauniimpi, menestyvämpi jne?
En enää halua suhteeseen kenenkään kanssa, en jaksa, ei kiinnosta. Olen saanut taas elämäni järjestykseen eikä vanhojen miesten hoivaaminen ja vaippojen vaihtaminen kiinnosta pätkääkään.
En halua kertoa entisen liiton ongelmista. Tiesin esimerkiksi, että exä haeskeli jotain parempaa melkein koko liiton ajan. Nyt mietin, olisiko jo silloin pitänyt lähteä. Mutta tästä on vaikea puhua kenellekään.
Asiat olen käynyt läpi yksilöterapiassa, koska puolisoni muutti viikon sisällä toisen luo ja jätti minut selviämään yksin. Terapeutin mukaan on mahdollista, että puolisollani on mahdollisesti luonnevika tai jopa hypomaanista käyttäytymistä. Toisaalta kun olen lukenut näiden miesten kirjoituksia, niin hyvin samalla tavoin ovat tulleet jätetyiksi.
Totta minua harmittaa, koska tämä kolmas pyörä syytti minua mieheni kiusaamisesta, vaikka todellisuudessa se olisi ollut normaalia parisuhdeselvittämistä. Lisäksi kakkoen uhkaili minua ja muotoili lauseet kuin olisi puolustanut miestäni. Kakkonen tarjosi miehelleni oman asuntonsa turvasatamaksi, niin ettei hän joutunut missään vaiheessa vastuuseen teoistaan. Jos yritin korottaa ääntäni, käännettiin selkä ja matka oitis kakkosen luo. Tämän vuoksi jouduin yllätetyksi ja hylätyksi kädenkäänteessä, joten älä puolustele kolmatta pyörää, kun et tunne tapaustamme.
Edella mainitun lisäksi elämässäni tapahtui muita surullisia käänteitä, joihin en saanut 25v puolisoltani minkäänlaista tukea. tai jos jotain, niin hän oli ärtynyt jos yritin pyytää apua.
Totta, että kuvailemasi käytös toisen naisen suunnasta ei ole ollut asiallista sinua kohtaan, mutta ei silti kannata tuhlata voimavaroja häneen. Miehesi on itse päättänyt alkaa suhteeseen tämän naisen kanssa, joten suuntaa tunteesi miestä kohtaan. Oleellista on te, hän ja sinä, mitä teidän välillänne tapahtui.
Nyt on tärkeää miettiä mikä elämässä on hyvin ja alkaa rakentamaan niitä asioita, keskittyä siihen mikä on hyvin. Sillä tavalla pääset pinnalle. Jos tuntuu ettei sellaisia asioita ole, kannattaa alkaa rakentamaan niitä. Miehessä ei kannata roikkua. Miksi edes roikkuisit, kun hän kohtelee sinua noin huonosti?
Uuden elämän aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä! :)
Hei. En pyytänyt sinulta neuvoja, minulla on jo ammattilainen. Meillä oli 25 vuotta parisuhde, josta ei ole oleellista kertoa sinulle. Ajattelin vertaistukea, jonka ongelmallisuudesta laitoin ajatuksiani.
Oleellista on ymmärtää, ettei tarvitse välittää "hyvää tarkoittavien" neuvoista. Älä välitä, unohda menneet, saat kyllä miehen ja sen kaltaiset hyvää tarkoittavat jutut useimmiten loukkaavat petettyä (ellet sitten tämän tietäen ole liikkeellä). Eli haluan kertoa myös sen, että luottamus ihmisiin ja heidän "hyvään" katoaa ikusiksi ajoiksi.
Mitä uuteen elämään 50-kymppisellä tulee, niin ajattelitko minun haaveilevan rakkaudesta, kiihkeästä seksisä ja kauniista kodista? Kenties jopa lapsista?? Ei enää koskaan mitään ellaista. Elämä on lyhyt ja sen loppupuoli on huolentäyteinen harmaus. Ei enää perhejuhlia, eikä yhteistä ylpeyttä yhteisistä saavutuksista. Ei ketään muistamassa minua sellaisena kuin olin nuorikko ja uskoin rakkauteen.
Asia on vain niin, ettei toinen arvostanut sellaista, mitä minun ei ole mahdollista elää yksin. Et ymmärrä, mutta olen iloinen puolestasi ettet tiedä mistä puhun. Onnea elämääsi.
Kirjoitat tänne keskustelupalstalle, joten yritä nyt ymmärtää, että saat sitten myös kommentteja. En tarkoittanut ollenkaan sinua loukata, päinvastoin. Miksi kirjoitat ylipäänsä, jos et kestä omasta negatiivisesta ajattelustasi poikkeavia kommentteja?
Huomaan, että sinulla on nyt todella synkkä asenne elämään. Miksi annat entisen miehesi viedä sinulta kaiken? Perustuiko koko elämäsi tähän parisuhteeseen? Jos perustui, niin varmaan ihan hyvä sitten, että se päättyi. Mitä elämästä tulee, jos kaiken rakentaa toisen varaan?
Totta, olet viiskymmpinen, et satavuotias. Edessäsi voi todellakin olla jopa se uusi rakkaus, mutta tuskin tuolla asenteella. Toivon todella, että löydät itsestäsi voimia jatkaa elämää, vaikka ihan läheistesi hyvinvoinnin tähden.
Ei hyvää kirvespäivää.
>Perustuiko koko elämäsi tähän parisuhteeseen? Jos perustui, niin varmaan ihan hyvä sitten, että se päättyi. Mitä elämästä tulee, jos kaiken rakentaa toisen varaan? >
Älä kirjoita tyhjää täynnä olevaa sanahelinää petetyille, jos haluat olla avuksi. Ihme jaaritusta ja perustelua. Jos sinusta on erottu, niin syystä varmaan.. En jaksa yhtään enempään.
huomaankin että nimimerkkisi on Kolmoselämää. Jätä jaarituksesi kaltasillesi.. En halua jutella enää kanssasi, enkä hyväksy ketään kakkosia ystäväpiiriini.
Olen syvästi pahoillani sen naisen ja perheen puolesta, jonka puolison vuoksi olet eronnut aloittaaksesi uuden uljaan elämän. Suurin ilosi on odottaa milloin tämä ukkomies saapuu luoksesi ja millä aikataululla eroaa. Niin makaa kuin petaa. Muista se.
Juu, näkyy kakkosten nyt rantautuneen avioeropalstalle kuin antaakseen tukea ja neuvoja petetyn rikkinäiselle sielulle! Minusta se on hävytöntä!
Ihan käsittämätöntä vihaa tunnut pursuavan. En ole kakkonen. Nimimerkkini tarkoittaa elämän puuta, viittaus elokuvaan. Mutta ok, jos pelkästään surkuttelukommentit kelpaavat, en vaivaa sinua enää.
Millä ihmeen perusteella olen jokin kakkonen? Kyllä Se vain niin on että särkyneestä sydämestä voi selvitä, ihan kokemuksesta tiedän. Mutta antaapa olla.
Treeoflife, miksi puolustat jokaisessa vastauksissasi sitä suhteen kolmatta osapuolta?
On totta, että suurin syy on pettäjässä, mutta myös tällä ulkopuolisella osallistujalla on asiaan suuri vaikutus. Hän on osasyyllinen!
Kirjoitat petetylle omasta mielestäsi kauniisti kannustaen ja lisäät jokaiseen vielä hymiön kuin saadaksesi anteeksi jos satut vahingossa loukkaamaan rikottua sydäntä.
Sinä loukkaat! Etkö osaa ajatella, että ihan varmasti jokainen petetty käy shokin jälkeen läpi kysymyksiä. Miksi hän petti? Miksi hän salasi, kun hän olisi voinut avoimesti keskustella mahdollisesta huonosta olostaan....miksi?
On luonnollista, että petetty aluksi tuntee myös katkeruutta sitä kolmatta osapuolta kohtaan. Miksi hän aloitti salasuhteen tietoisesti varatun kanssa? Moni tarttuu kiinni kuin liimapaperi antamatta sille pettäjällekään kunnon aikaa ajatella tekosiaan.
Jokaiselle petetylle tulee auttamattomasti vastaan se aika myöhemmin, jolloin hän alkaa kelaamaan tarkemmin omaa parisuhdettaan ja silloin tulevat nuo sinun esittämät oivallukset esille.
Kirjoitat, että et ole ns. kakkonen, mutta toimit aivan samoin! Ulkopuolinenkin sen näkee. Et tunne minkäänlaista empatiaa syvältä loukattua ja rikottua petettyä kohtaan, päinvastoin syyllistät häntä.
En ole itse petetty, mutta kolme katkeraa pettämistä ja niistä johtuvaa eroamista olen nähnyt läheltä! Jokaisella on elämä jatkunut, vaikka toipuminen onkin vienyt kauan. Kahdesta tapauksesta tiedän varmuudella, että pettäjä on katunut. Kolmas on vasta niin uusi ero, että siitä ei vielä tiedä lopputulosta. Myrskyistä kuuluu ja näkyy olevan uusiosuhteessa johon rynnättiin suinpäin ja sitä varmasti petetty vauhditti heitettyään pettäjän mäkeen. Suurimmat häviäjät ovat kuitenkin lapset!!
Ilmeisesti tulkitsit tekstiäni väärin, koska ei tosiaan ollut tarkoitus syyllistää. Tai ehkä ilmaisen itseäni huonosti.
Kakkosta puolustan siksi, että itse koen hänen olevan kuitenkin se ulkopuolinen. Tiedänhän esimerkiksi itsekin, että en halua parisuhteessani pettää. Ei kukaan pysty saamaan minua tekemään jotain, mitä en itse halua. Maailma on houkutuksia täynnä, itse päätän kuinka niihin suhtaudun.
Tosiaan vaikutat olevan katkera ja syytät vain sitä kakkosta ja ehkä vähän miestäsi siitä mihin tilanteeseen he sinut jättivät. Kuten alempana jo todettiin, hedelmällisempää on katsoa peiliin kuin syyttää toista luonnehäiriöiseksi. Lopulta vain omaan käytökseen voi vaikuttaa eikä toista ihmistä voi omistaa. Ehkä miehesi kaipasi suhteeltanne jotain mitä ei siitä saanut? Jokaisella on oikeus ja velvollisuuskin elää oma ainutkertainen elämänsä niin että sen kokee omakseen ja että kokee eläneensä. Joskus se vaatii vanhojen ja pölyttyneiden suhteuden ja elämäntapojen hylkäämistä. Se on rohkeutta. Hyvää elämää toivon sinulle, toivottavasti löydät oman elämäsi jälleen.
Ylläoleva oli osoitettu nimim ihanlopussasurusta.
Näin minäkin ajattelen. Aikuiset ihmiset ovat vastuussa omista tekemisistään. Pettäjät itse valitsevat pettävänsä tai sitten sen etteivät petä. Valintoja. Minä en puolusta pettämistä, mutta syytän ainoastaan pettäjää, en sitä kakkosta.
Minäkin ajattelen kakkosen olevan ulkopuolinen. Itseasiassa tunsin itseni ex-liitossani hyvin yksinäiseksi, joten ymmärrän hyvin myös sen miksi ihmiset hakeutuvat toisen seuraan. Tai suorastaan "eksyvät". Toki ymmärrän senkin, että petetylle jää liitosta jotenkin paha maku suuhun. Mutta itse se kuitenkin on sieltä kurlattava ja syljettävä pois :D.
Treeoflife, kirjoitit ihan nätisti ja asiallisesti.
Hyvä, että ihmiset hakeutuvat terapiaan. Viha ja katkeruus syö ihmistä.
Niihin tunteisiin kun jää kiinni, ei elämässä ole enää mitään mieltä.
Kukaan ei halua tulla jätetyksi.
On paljon muitakin asioita, joita ei kohdalleen haluaisi, jos voisi valita.
Sellaista se elämä on.
Yksinäiseltä todella tuntuu, itsellä 25 v liitto kariutui vappuattona yksipuolisella ilmoituksella. Mies haluaa elää vapaana ja nähdä mitä elämällä on annettavana. Päällimmäisenä tällä hetkellä valtava epäusko, erohakemukset ja muut vielä edessä...Päällimmäisenä kuitenkin ajatus, tästä on pakko selvitä!!
Hei
Mä haluaisin kirjoittaa muutaman ajatuksen aloittajalle – enkä ota kantaa ykkösiin ja kakkosiin ja muihin ketjun teemoihin.
Myötätuntoa. Tilanne on varmasti vaikea. Tuntuuko sinusta, että menetät kaiken, vaimon lisäksi lapset, kodin ja autonkin? Rakastat edelleen vaimoasi ja siksi pettymys on suuri. Tuliko asia sinulle yllätyksenä? Toivon, että huomaat sen, että lapset tarvitsevat isää, vaikka koti olisi hajonnut ja lapset olisivat jo melkein aikuisia. Isää tarvitaan koko elämän ajan, uskon, että myös nuoret ovat hämmentyneitä tässä tilanteessa. Löytyykö sinulta voimavaroja olla heidän tukenaan?
Olisi varmasti hyvä käydä läpi eron herättämät tunteet ja myös avioliiton hyvät ja huonot puolet jonkun asiantuntijan kanssa. Tai vertaisryhmässä tai vaikka hyvän ystävän kanssa. Kriisi on aina uhka ja mahdollisuus ja avioero on iso kriisi. Tästäkin kriisistä avautuu kuitenkin myös uusi mahdollisuus, opit jotain uutta, myös itsestäsi ja elämästä – vaikka sitä on varmasti juuri nyt vaikea nähdä. Älä menetä toivoasi. Uskon, että elämällä on sinulle vielä paljon annettavaa.
Toivon sinulle siunausta tähän vaikeaan elämänvaiheeseen
Päivi-pappi Hämeestä
Jos "sydän pakahtuu" ja mieli on "hajalla", niin ota oma järkikulta käyttöön ja ajattele: Sellaista elämä on, vuosikymmenten jälkeen vain aniharvoilla on mitään romanttista rakkautta jäljellä. Yhdessä saa jatkamaan arjen sujuminen ja totutut, jokapäiväiset tutut tavat.
Ihmiset muuttuvat, kasvavat ja ehkä kehittyvätkin vuosikymmenten kuluessa. Vaimosi on tullut kohtaan, jossa hän haluaa ja tahtoo jotain muuta, uutta. Eron hän saattaa haluta vain siksi, että aviossa se muu ja uusi on vieläkin - kuvittele - vuonna 2014 kiellettyä tai epätoivottavaa, luvatonta.
En kannata eroja vääristä syistä. Mutta jos liitot ja parisuhteet ovat esteitä ihmisen omalle persoonakohtaiselle halulle ja toiveelle elää omaa elämäänsä suhteessa, niin sitten on erottava. Ja tehtävä sitä, mitä sydän ja sielu halajaa.
Erossa on aina 2 ihmistä, osapuolta. Kerro tarkemmin tilanteestasi. Miksi vamosi haluu erota? oletko pettänyt häntä? Pystyttekö keskustelemaan asioista?