Olen normaalipainoinen nainen, bmi n. 22.
Syön päivässä n. 500-600kcal ja tätä ollut jo hyvin kauan.
Tämän kalorimäärän saan kun syön kerran päivässä, vain koulussa sen ruuan mitä sieltä saa, koska minulla ei kirjaimellisesti ole varaa ruokaan, enkä halua että kukaan kommentoi tähän fiksuja vinkkejä että "sinun pitäisi ostaa tuota ja tuota" koska minulle ei.ole.rahaa.
Eli syön kerran päivässä.
Nyt olen tässä jo 1,5kk liikkunut joka päivä 1-2h (LesMills jumpat spinning) ja edelleen syön samalla tavalla kuin aina. Kroppani ei ole muuttunut mihinkään suuntaan, eli lihaksia ei ole tullut, ja ylimääräinen rasva on ja pysyy.
Onko se oikeasti mahdollista, että kroppani ei vain kirjaimellisesti kuluta yhtään mitään alhaisen kalorimääräni takia?
Ja miten painoni ei ole voinut tässä viimeisen vuoden aikana laskea yhtään vaikka saan noin vähän energiaa?
Entäs sitten (kesällä kun pakko ostaa omat ruuat), nostanko kalorimäärän väkisin vähintään 1200kcal:iin ja lihoanko minä sitten?
Epätoivoisuus tässä tulee kun ei pääse koskaan kesäkuntoon...
Syön päivässä n. 500-600kcal ja tätä ollut jo hyvin kauan.
Tämän kalorimäärän saan kun syön kerran päivässä, vain koulussa sen ruuan mitä sieltä saa, koska minulla ei kirjaimellisesti ole varaa ruokaan, enkä halua että kukaan kommentoi tähän fiksuja vinkkejä että "sinun pitäisi ostaa tuota ja tuota" koska minulle ei.ole.rahaa.
Eli syön kerran päivässä.
Nyt olen tässä jo 1,5kk liikkunut joka päivä 1-2h (LesMills jumpat spinning) ja edelleen syön samalla tavalla kuin aina. Kroppani ei ole muuttunut mihinkään suuntaan, eli lihaksia ei ole tullut, ja ylimääräinen rasva on ja pysyy.
Onko se oikeasti mahdollista, että kroppani ei vain kirjaimellisesti kuluta yhtään mitään alhaisen kalorimääräni takia?
Ja miten painoni ei ole voinut tässä viimeisen vuoden aikana laskea yhtään vaikka saan noin vähän energiaa?
Entäs sitten (kesällä kun pakko ostaa omat ruuat), nostanko kalorimäärän väkisin vähintään 1200kcal:iin ja lihoanko minä sitten?
Epätoivoisuus tässä tulee kun ei pääse koskaan kesäkuntoon...
Vastaukset 14
Vanhimmat
sun elimistö on kenties säästöliekillä juurikin alhaisen energian saannin takia.
No aivan varmasti on elimistö säästöliekillä. Miinusta laitoin, koska pisti silmään nuo jumpat..eivät varmasti ole ilmaisia.. Ja ei millään pahalla, mutta Suomessa kukaan ei näe nälkää, jos osaa pyytää apua. Plus kukaan ei ole rahaton. Jopa 100e kuussa riittäisi yhden hengen ruokiin. Voithan käydä leipäjonossa, jos ei töitä löydy.
Rupea syömään suurempia annoksia siellä koulussa, muista syödä proteiinipitoistakin paljon (liha, maito, herneet....).
P.S. Mulle tulis tossa tilanteessa epätoivo ennemminkin siitä rahan&ruoan puutteesta, ei laihtumisesta..
Olipa typerä kirjoitus.
Kiitoksia kommentista Onkomah, mutta kyllä, tällainen tilanne on.
Koska on yö ja minulla ei ole parempaa tekemistä, voin nyt valaista ihmisiä siitä miten tämä on mahdollista, että rahaa ei vain yksinkertaisesti ole.
Toimeentulotukea minulle ei myönnetty, koska minulla ei ollut opintolainaa. Hain opintolainaa, ja nyt ei myönnetä koska "voit aina nostaa lainan määrää", mitä en voi tässä kohti enää tehdä.
Käytössä siis opintotuki, asumislisä ja opintolaina. Nämä kaikki kun laittaa yhteen, niin rahaa tulee sen verran, että vuokranmaksun jälkeen käteen jää kuukaudeksi n. 170€. No mihin tämä raha menee?
Sairauteni takia joudun ramppaamaan lääkärissä, paljon, ja laskut perässä, n
30€ kerta. Rahaa menee myös muihin laskuihin, luonnollisesti.
Tämän lisäksi käyn lukiota. Yksi kirja maksaa 30€, käytettynä 15€. Joka jaksossa käytössä 4-5 kirjaa. Onneksi olen saanut koulultani tukea, ja vastoin käytäntöjä olen saanut luvan lainata tietyissä aineissa opettajan kirjaa, koska muuten tähän ei olisi varaa.
Pakollisiin tarvikkeisiin minulla ei ole varaa. WC paperini "varastan" koulun tai julkisten paikkojen vessoista. Edes ripsiväriä en ole elämäni aikana kertaakaan ostanut, vaan aina saanut kavereiden vanhoja. Parturissakaan en ole käynyt kahteen vuoteen, vaikka tarve olisi...JA SUURI!
Harrastukseni tosiaan maksaa 56€, mutta saan siihen rahat erikseen henkilökohtaisista syistä.
Psykologini ja luokanvalvojani ovat molemmat koittaneet soitella ympäriinsä voinko saada minkäänlaista ruoka/raha-avustusta, mutta kaikkialla on jotain kriteerejä joita en vain täytä. Suurin ongelma on se, että olen opiskelija, en työtön.
Vanhempien kanssa en ole yhteyksissä, enkä muihinkaan sukulaisiin, joten sieltä en apua saa. Joudun pahimmissa tapauksissa lainaamaan siskolta rahaa, vaikka hän tietää etten voi koskaan maksaa takaisin. Enkä lainaa rahaa helposti, vaan vasta siinä kohdin kun maksuhäiriömerkintä uhkaa.
Luuletko etten ole tässä parisen vuotta muuta tehnytkään kuin stressannut öisin rahatilannettani? Niin monet yöt olen tätäkin asiaa epätoivoissani itkenyt ettei voi uskoakaan. Sen kanssa pitää vain oppia elämään, koska murehtiminen ei auta tässä asiassa. Joten ehkä minullakin on oikeus murehtia muitakin epäkohtia minun elämässäni joihin voin vaikuttaa jollain tapaa.
Joten tässä nyt tuo selitykseni.
Nyt on lähtenyt kesäksi toimeentulotukihakemus josko vihdoin sitä saisin kun muitakaan tukia ei tule, ei edes sitä opintolainaa.
Jos minulle se vihdoin myönnetään, voi olla että tilanne paranee huomattavasti.
Jos se taas hylätään, minulla ei ole rahaa maksaa vuokria eikä laskuja, ja olen kusessa.
Ja sitten kun työttömäksi joskus rupean, niin en enää koskaan valita rahanpuutteesta kun ajattelen opiskeluaikojani.
Asumiskulujen jälkeen pitää jäädä vielä elämiseen yli 400 euroa, joten jos tiedot pitävät paikkansa, olet oikeutettu toimeentulotukeen, tietysti jos olet nostanut sen opintolainan ja jakanut sen asiallisesti joka kuukaudelle niin kuin kuuluu. Sairauskuluihin saa myös toimeentulotukea.
Joten hae uudestaan sitä tukea. Ja valita, jos päätös on kielteinen. Voivat olla tosi m*lkkuja siellä, sillä hakemuksia on käsittelemässä ylimielisiä merkonomin planttuja, joilla ei ole minkään maailman koulutusta sosiaalialalle. Muista, että aina on olemassa myös harkinnanvarainen toimeentulotuki. Kieltävän päätöksen jälkeen soita sinne heti ja selitä tilanteesi uudestaan. (juu, heittelevät noita kieltäviä vastauksia lonkalta ja korjaavat vasta kun valitat.)
Siivousalalla on kova puute tekijöistä, hae sinne kesäksi töihin jollet muualle ole päässyt.
60 euroa riittää erittäin hyvin terveelliseen ruokaan kuukaudessa. Muita hyviä keinoja on dyykkaus (13 tai 17 mm lenkkiavain käy pikkukauppojen roskiksiin, kokeile), pullojen kerääminen ja kouluruokailusta mukaan santsaaminen. Ei saa olla uusavuton, ruokaa on kyllä joka puolella tarjolla.
Jollei sinulla ole varaa syödä, lopeta tuo liikuntarääkki. Saat vain vahinkoa aikaiseksi kropallesi, jollei sinulla ole tarjota sille polttoainetta ja parantavaa energiaa.
Todennäköisesti lihot kun alat taas syömään. Saat aineenvaihdunnan kuntoon muutamassa kuukaudessa, jos syöt terveellisesti. Jos jatkat kituilua ja yrität laihduttaa ja välillä syöt, tulet lihomaan hurjasti; aineenvaihduntasi on todella sekaisin. Anna muutaman lisäkilon tulla, niin saat elimistösi taas toimimaan.
Et kerro ikääsi. Vaikka et ole vanhempiesi kanssa väleissä, he ovat elatusvelvollisia kunnes täytät 18 vuotta, osittain jopa sen jälkeen. Kysy apua lastenhuollosta ja kunnallisesta oikeusaputoimistosta (on ilmaista vähävaraiselle)
Tietty minimitoimeentulo kuuluu kaikille. Opintolainaa et toki saa kesäkuukausille. Silloin voit olla töissä tai saada työttömänä työttömyyskorvausta, jos olet ilmoittautunut työttömäksi.
Noin pienellä energiamäärällä ei kuntoilla. Kuntoilu syö lihaksiasi, ei kasvata niitä. Kun rahaa on vähän, ei mennä ohjattuun liikuntaan. Liikutaan muuten. Ei käytetä julkista liikennettä kuin pitkillä matkoilla.
Terveys? Ei noin pienellä energiamäärällä saa välttämättömiä vitamiineja, jotta terveys pysyisi. Ei se ainakaan parane.
Tuossa rahatilanteessa päässä pyörii 'kesäkuntoon' pääseminen.
Entäs töiden hakeminen?
Kouluruoan ravintosisältökään ei riitä terveenä pysymiseen. Kuinka ihmisillä ei ole ketään tuttavia, jotka tarjoaisi voileivän tai puuroa silloin tällöin? Ei kuulosta uskottavalta koko tarina.
Pyydä vanhemmiltasi rahaa
Mene osapäiväduuniin
Olet normaalipainoinen ja haluat kesäkuntoon? Kroppa kiinteytyy kun tekee oikeanlaista jumppaa.
Huomaan edelleen että ihmisillä on vaikeuksia hyväksyä tosiasiaa että näin asiat vain minulla menevät. Asiaa on minun lisäkseni ollut hoitamassa ja tutkimassa tosiaan kaksi psykologia (koulu kunnan), vanhempani (kun olivat vielä elatusvelvollisia), ryhmänohjaajani koulussa, ja pari ystävääni kun eivät ole voineet uskoa tätä mahdolliseksi. Kaikki päätyneet lukuisten soittojen jälkeen samaan tulokseen: näin se vain on. Luuletteko tosiaan etten ole kyllästynyt tähän ja ottanut asioista selvää?
Kiitoksia vinkeistä, mutta kouluruokaa ei saa santsata mukaan. Lain mukaan edes koulun keittäjät eivät saa ottaa ruokaa mukaan, eikä minun kohdallakaan tehdä poikkeusta. Olen sen verran koulutettu kurinalaisesti, etten tätä silloin myöskään tee (mikä olisi myös järin vaikeaa kun ei edes laukkuja saa tuoda ruokailuun.)
Dyykkaus on kyllä käynyt mielessä, mutta se menee samaan kastiin tuon äskeisen kanssa, enkä nyt menisi vannomaan sen hygienisyyteenkään... Mutta pidän erittäin pahan päivän varalle tuon muistissa!
Sitten seuraavaan kommenttiin: ei, en saa työttömyystukea kesältä koska jatkan opintoja syksyllä. Kela ei myönnä minulle tämän takia MINKÄÄNLAISTA tukea kesältä. Tietääkseni myös kerran suljin jo pois tämän keskustelun ryhmäliikunnan hinnoista? Jos saisin päättää otanko ryhmäliikunnan vai kuukauden ruokarahat, varmaan näinkin tyhmänä henkilönä ottaisin sen silti rahana..?
Kyllä, päässäni pyörii kesäkunto. Päässäni pyörii myös loputon stressi rahatilanteestani, yo-kirjoitukset, ystäväni kuolema, yleisesti ihmissuhteet (mitkä minulla eivät ole ihan kunnossa), ihoni huonovointisuus, kaikkien sairauksieni ongelmat (tänään kävinkin taas sairaalassa vaihteen vuoksi!), ja moni moni moni muu asia. Tekeekö sekin minusta taas huonon ihmisen että yritän päästä eroon yhdestä stressin aiheestani kun muihin on kuolettavan vaikea vaikuttaa?
Kröhöm. Ei tietenkään koskaan käynyt mielessä töiden hankkiminen, sehän olisi naurettava ajatus. Olen aina kesäisin saanut töitä (ei niin hohdokkaista paikoista, siivoojana, puhelinmyyjänä jne.) ja olen työskennellyt opintojenkin ohella (arkipäivät pituudeltaan 8:00-21:00 kolme kuukautta) mutta nyt ei vain ole töitä löytynyt vaikka olen epätoivoisesti yrittänyt hankkia. Tällä paikkakunnalla on huutava pula työpaikoista, eli enpä ole ainoa joka kärsii.
Täytyykös minun nyt selittää ihmissuhdekoukerotkin tähän? Sukulaisia minulla ei ole (tai varmasti on, mutta enpä ole yli 10 vuoteen nähnyt edes niitä jotka tiedän olemassaolostaan), ja ystäviini lukeutuu tasan kolme ihmistä, joita en rehellisesti sanottuna näe kuin viikonloppuisin viihteelle lähtiessä. KYLLÄ minäkin käyn viihteellä, ilmainen sisäänpääsy kello 23 asti, narikkamaksun välttää tunkemalla takin laukkuun, ja ensimmäistäkään juotavaa en,koskaan itse osta. Näin elän viikonloput, koska tästä on aina hyvä syy lähteä jonkun muun luokse yöksi, ja syödä siellä.
Olen nyt hakenut kesäksi sitä toimeentulotukea kolmannen kerran, kun eivät voi vedota opintolainaan millään tapaa kun en sitä saa. Sormet ja varpaat ristissä että nyt alkaisi vihdoin tulemaan rahaa, vaikka vähän pelottaakin että jonkun syyn keksivät vielä sitä pimittää...
Ja toivotaan myös etten ihan hurjasti liho kuitenkaan, mutta kyllä sen nyt ymmärtää että hiukan otettava lisää että saa koskaan pois.
Toivottavasti nyt viisastuit sen verran, että nostat täysimääräisen lainan ensi lukukautena.
En ollenkaan hyväksy selityksiäsi, sillä olen itse tullut toimeen samoilla rahoilla tili tyhjänä ja maksanut KAHTA asuntoa samalla, toinen oma (yhtiövastike) ja toinen opiskelupaikkakunnalla vuokra. Tiukkaa oli, mutta minä olen selviytyjä.
Syksyllä keräät pakastimen täyteen ruokaa METSÄSTÄ. Pakastimen saat parilla kympillä käytettynä tai jopa ilmaiseksi, ala etsimään.
Ja lopeta tuo läskin lähdettäminen. Siinä ei ole mitään järkeä sinun tilanteessasi. Antaa sinusta aika tyhmän vaikutelman - jos tärkeysjärjestyksesi elämässä on tuo, ei tarvitse ihmetellä ettei järki riitä ruuan hankkimiseen. Herää myös epäilys, että kirjoitat pelkkää p*skaa. Ulkonäkö ei nimittäin tuossa tapauksessa todellakaan ole ensimmäisenä mielessä.
Noh, minulla ei ole mitään syytä valehdella elämästäni nimettönä suomi24:ssa, jos valehtelisin, kertoisin tarinaa siitä miten olen Madeiran prinsessan salattu lapsi joka nykyään asuu kaduilla, kerjää rahaa ja lahjoittaa kaikki rahansa hyväntekeväisyyteen. Tämä minun elämäni selittely ei myöskään kuulu ihan tärkeimpiin asioihini, mutta tähänkin on aikaa (näinä erittäin tylsinä päivinä). Kuitenkin huomaan täällä sellaisen asian, että eipä se auta vaikka kuinka kauan jankkaa samoja asioita, niin selitykseni sivutetaan kun ei siihen osata suoraan vastata, ja jatketaan samalla linjalla (tulee mieleen monet monet riidat exän kanssa).
Kaikki arvostukseni sinulle, joka olet joutunut selviämään pienellä rahamäärällä. Mutta et tainnut nyt lukea tuota pientä pointtia että minulle ei kirjaimellisesti jää rahaa vuokran ja laskujen maksamisen jälkeen. Joten minä en selviä PIENELLÄ vaan minä selviän ILMAN rahaa.
Ja nyt valitettavasti ei ole syksy. Eikä ole talvellakaan. Eikä ollut keväälläkään. Varmasti hyvä ratkaisu että täytän pakastimeni kerran vuodessa, mutta nyt täytyy odotella sitä syksyä.
Ja taas kerran päädyimme tähän asiaan mihin olen täällä vastannut jo pariin (muutamaan?) otteeseen: miksi murehdit jotain muuta kun sinulla on jo yksi asia murehdittavana?
Pyydän sinua lukemaan edellisiä kommenttejani, jotta vältyn vastaamasta tähän asiaan kolmannen kerran. Lyhyesti: ei, ulkonäkö ei TODELLAKAAN ole ykkös murhenaiheeni, mutta Se on yksi niistä harvoista mihin kykenen vaikuttamaan, ja olisi kiva omistaa yksi murhe vähemmän näiden kaikkien keskellä.
Paras vinkki minkä olen nyt täältä saanut on tuo dyykkaus, katselen vielä siitä sen laillisuuden, ja jos se on laillista niin luultavasti lähtee jossain välissä kokeiluun.
Ongelmani mitä tulin tänne ratkomaan ei todellakaan ollut rahatilanteeni, enkä oikeastaan rehellisesti kaipaa siihen mitään vinkkejä. Paitsi jos joku osaa kertoa hyviä vinkkejä oravien metsästykseen ja kokkaukseen.
Tänään oli muuten suuri päivä! Toimeentulotukihakemukseni käsitellään tänään, ja luultavasti kolmen päivän päästä saan tietää vastauksen, sanoisiko kolmas kerta toden. Jos se myönnetään, voin vihdoin (toivottavasti) aloittaa terveellisen ruokavalion ja saada ruuansulatukseni kuntoon.
Lippu ylhäällä!
Silloin, kun minun piti arpoa, käytänkö rahat työmatkakuluihin vai ruokaan, kävin ahkerasti vanhemmillani kylässä. Ei sieltä koskaan tarvinnut tyhjällä vatsalla lähteä kotiin.
Vaan vanhempia on moneen junaan.
Toivottavasti saat toimeentulotukea edes kesäksi.
Tässä melko uusi blogi, jossa juttua kaloreista! http://e2fitness.com/laihdutus-ruokavalio/ :)
Juu kyllä se oli kivaa kun exän vanhempien luona käytiin aina ruokailemassa, omat vain ilmoittaneet ettei tarvitse tulla lähellekään..
Parempi olisi, sitten kyllä menen kaduille järkkäämään mielenosoituksen tästä asiasta jollei vieläkään myönnetä!
Ja kiitoksia linkistä! :)