Onko teillä muilla sinkuilla tällaista ongelmaa, että tahtoisitte olla jonkun kanssa, mutta ihastutte harvoin? Kannattaako olla jonkun kanssa, josta pitää, mutta ei ole mitään seksuaalisia eikä romanttisia tunteita?
Ihastun harvoin
tuulen morsian
8133
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mietippä mitä toiselle teet, jos seurustelet jonkun kanssa vaikka et hänestä ole kiinnostunut seksuaallisesti etkä romanttisesti. Kuinka pitkään jaksaisit sitten olla sellaisessa suhteessa? Tuskin hän haluaa aina vain istua kanssasi kahvipöydässä jutellen mukavia. Mitä jos hän haluaa joskus lapsia? Sanotko sitten lapsille "Ei äiti rakasta isää. Mutta pitää isästä kovasti, niin kuin kavereista pidetään." Siinäpä sitä sitten ollaan, kun tapaat jonkun jota kohtaan sinulla on tunteita, mutta käsipuolessasi roikkuukin kaveri jotka kutsut poikaystäväksesi.
Kannattaa, jos se joku on neitsyt.
On samaa ongelmaa. Ei ihan jokaiseen vastaantulijaan repsahda.
Itse en ole lähtenyt juttuun, jos ei ole seksuaalista kipinää.
Pitäisi omata sellainen taito että näkisi vähän pidemmälle kuin vain nykyhetken ja silloiset tuntemukset. Esimerkiksi treffit ovat minulle hyvin harvoin tilanne josta ihan oikeasti nautin. Se vähän epämiellyttävä jännitys ei välttämättä johdu toisesta ihmisestä eikä huonosta kemiasta, vaan tilanteesta ja minusta itsestäni. Pitäisi yrittää nähdä eteenpäin, mitä on sen jännityksen ja alkukankeuden jälkeen. Kai se vähän vaatii viitseliäisyyttä ja itsetuntemustakin, elämänkokemuskin varmasti auttaa.
Sama vika, hyvin harvoin ihastun. Hyvin harvoin kovin ihastuttavia miehiä tapaan. Tai edes vapaita.
Mutta ei tietenkään kannata ainakaan seurustella sellaisen kanssa, joka ei sytytä. Jos kevyt deittailu molemmille sopii niin siitä kai ei niin suurta harmia olisi.
En ole tainut koskaan ihastua. Olen kylläkin ollut suhteissa ihan sen takia, että olisi jokin läheinen ihminen ja myös seksiä suhteissa on ollut, mutta ne ovat aina tuntuneet enemmän kaverisuhteilta.
jos kerran seksi on tuntunut kaverisuhteelta, niin pistää miettimään, että millaisia sinun kaverisuhteet oikein ovat? Annatko kaikille kavereillesi?
Olen ihastunut kaksi tai kolme kertaa koko elämäni aikana. Ensimmäinen joskus viiden tai kuuden vanhana naapurin tyttöön. Toinen oli tyttö samalta luokalta yläasteella, tämä ihastus kesti lähestulkoon kolme vuotta. Ihastus jonka koin joskus viime vuoden puolella kesti ehkä kuukauden tai kaksi.
Ylipäätään en tunne ole riippuvainen oman kumppanin hankkimisesta - ellen sitten oikeasti tunne jotain ko. henkilöä kohtaan. Eikä kyllä mielestäni kannata edes etsiä suhdetta jos ei oikeasti halua sitä tai olla toisen kanssa vääristä syistä - siinä molemmat osapuolet saattavat joutua kärsimään todella paljon. Itse en ole koskaan ollut parisuhteessa mutta jo se että huomaa ettei omille tunteilleen saa vastakaikua tai se että toista ei voi saada voi jo itsessään tuntua todella pahalta.