Pururatojen aika on ohi?

Minäkin tykkään kävellä pururadalla, vaikka vähän puruja menee kenkiin.

Meilläpäin lopetettiin jo joskus 30 v sitten ja siitä lähtien sorapintainen ja välillä kun tasoittavat tulee runsaasti nilkannuljautus kiviä (tulee myös rinteestä, kun koiranpask*ttajat antaa koiriensa ruopia niitä). Eli haravamies lanan perään ja uudelleen kielto elukoille lenkkipoluille.

Pururadan pohja on yleensä niin pehmeä, että juokseminen nykyaikaisilla vaimennetuilla kengillä on hankalaa. Kivituhka on ok, mutta vielä parempi maastojuoksualusta on sellainen poluksi tallaantunut käsittelemätön alusta.

Luin: Onko purkutalojen aika ohi? Mietin niin niinhän aina

Pururatojen pehmeyshän riippuu siitä, millainen pohjaus sille on tehty, Kun en ole
mikään nokikeppi, niin minulle pururata vaimentaa iskuja vaikka olisi kuinka vai-
mennetut juoksutossut. Meillä pururata kiertää 5 km metsälenkin, ja korkeuseroja
on riittävästi, koska se suunniteltu talvisin kisaladuksi.
Rata on kustannustehokas, koska se palvelee molempia liikuntamuotoja ja on
valaistu. Se mikä vähentää sen käyttöä on radan vaativuus, ei ymmärretä sitä että
sen voi kiertää sauvakävellen omaa tahtia.
Pimeään aikaan vaikka se on valaistu, varsinkin naisväki kiertää radan kaukaa.

Liputan pururatojen puolesta

Pururata on aivan ihanteellinen juoksualusta. En vain ymmärrä että harvassa paikassa niitä enää löytyy. Entiset pururadat on nykyään jotain hiekka-kivituhka-sora hökötyksiä.

Minun kaltaiselleni ylipainoiselle ihmiselle pururata on mainio juoksualusta. Muilla juoksualustoilla juostessa tulee helposti rasitusvammoja polviin, akillesjänteisiin ja kantapäihin. Tietenkin juoksu on aika kuluttava laji ylipainoiselle, mutta koska juoksu on edullista, kasvattaa kuntoa nopeasti, ei ole sidottu aikaan jne, niin aion jatkossakin käydä juoksemassa, mutta ainoastaan pururadalla.

Käyttämälläni pururadalla näkee paljon perinteisiä hölkkääjiä, mutta myös kävelijöitä ja sauvakävelijöitä. Valitettavasti myös koiria, sillä kaikki eivät jaksa edelleenkään niitä kikkareita keräillä.

Paikkakuntien välillä huikeita eroja liikuntapaikkojen suhteen, myös pururatojen. Asuin kaupungissa jossa oli hiekkapintaiset reitit oli mukavan kimmoisa, korkeuseroja riittävästi, sekä valaistus kunnossa. Nykyisessä asuinpaikassa ainoastaan kovaa asfalttia, joten ei kehumista.

Uudellamaalla ei ole kuin Hyvinkää joka hoitaa kaupunkilaisten vapaa-aikaa
sillai urheilumielisesti, siellä kaikille ikäluokille ohjelmaa ja harrastusmahdollisuus!
Paremmin ei vois ollakaan, hyvinkää on paras uudenmaan asuinpaikka, ainakin
lapsiperheiden ja niiden jotaka arvostavat siistiäkaupunkiiasumista!

Hyvä pururata olisi tietenkin paras. Sellainen täälläkin oli. Mutta hyvin tehdyt pohjat ja kivituhka tai sora on hyvin juostavaa. Myös itse juoksen metsäpoluilla, mutta kun räkkä on kova, niin silloin tuo avarampi kivituhkarata käy hyvästä korvikkeesta. Asfaltilla en ole juossut aikoihin ja silloinkin vain talvella kun lumi pehmentää menoa.