Sama, jo vuosien salasuhde paljastui jo ties monennenko kerran... Harkitsen soittamista kakkoselle. Miksei se jo luovuta. Sillä on omakin mies. Jos soitan, se voisi ehkä pelästyä ja lopettaa. Mutta jos sille tulee ero niin pelkään oman liittoni puolesta.
En tiedä miten tää liitto tästä jatkuu. En haluaisi silti luovuttaakaan, hävitä kakkoselle. Mies ei ota eroa, jos en itse sitä tee. Mutta mistä tiedän, ettei suhde jatku taas? En mistään. Välillä olen ihan turta, sitten taas aivan kypsä ja raivoissani.
Hyviä neuvoja?
En tiedä miten tää liitto tästä jatkuu. En haluaisi silti luovuttaakaan, hävitä kakkoselle. Mies ei ota eroa, jos en itse sitä tee. Mutta mistä tiedän, ettei suhde jatku taas? En mistään. Välillä olen ihan turta, sitten taas aivan kypsä ja raivoissani.
Hyviä neuvoja?
Vastaukset 39
Vanhimmat
Mitä sä siinä häviät, jos otat eron pettävästä miehestäsi? Eikö tuo jouda jo mennä? Aina kun käry käy, niin sä annat miehellesi anteeksi. Mitä järkeä? Sähän osoitat, että sua saa kohdella miten hyvänsä.
Luuletko, ettei kakkosen mies jo tiedä mitä vaimo puuhaa? Jos miehesi on kärynnyt aikaisemminkin, niin miksi ei hän ei ole? Vai suojeleeko miehesi häntä?
Mä lähtisin kävelemään.
Varmana kakkosen neuvo...
Älä luovuta, kyllä routa porsaan kotiin ajaa! Tsemppiä!
En tiedä, onko heillä enää fyysistä suhdetta, mutta ovat olleet yhteydessä (mm. viestitelleet). Mies myöntänyt sen. Aiemmin suhde ollut fyysinenkin.
En tiedä mitä tehdä, mikä olis järkevää. Kärystä on nyt jo mennyt vähän aikaa. Seurailen tilannetta. Ihan sekaisin olen välillä.
Mä lähtisin kävelemään.
Kakkoset ilmeisesti itse joutuneet paljonkin toimimaan noin. Pettymysten kumuloituessa tulee huomanneeksi, ettei se kävelemään lähtö lopulta mitään korjaa tai muuta. Samaa p..aa lentää tuulettimeen uudelleen ja uudelleen, pettymyksiä pettymysten perään.
Onko kakkosuus jossain vaiheessa mahdollisesti ikuista?
Älä siis luovuta, kuten tsempoiä kirjoitti.
Mun miehen kakkonen oli aina apua pyytämässä, aina olisi pitänyt sinne mennä viivana. Ihmettelin, että eikö hänellä ollut ketään toista, jotain ystävää esimerkiksi, jota olisi voinut pyytää apuun. Selitettiin kuin lapselle, ettei nyt pääse auttamaan. Riesa siitäkin tuli, miten voi olla noin avuton.
En ymmärrä mitä tässä yritetään sanoa? Kirjoittaja on vaimo.
Ja sä kattelit sivusta vaan...
hih hih hii
Mun mielestä sun pitäisi miettiä, miksi miehesi pitää yhteyttä kakkoseen lupauksistaan huolimatta. Miksi hän lupaa toista ja tekee toista. Turhaan kakkosen avioliittoa murehdit. Se on heidän välinen asiansa. Jos sun miehesi on jäänyt jo monesti kiinni saman naisen kanssa vehtaamisesta, niin ei nainen ihan merkityksetön sun miehellesi ole. Ja ihan varmasti heillä on myös fyysinen suhde. Sanoo sulle vaan viestitelleensä että rauhoittuisit.
Mikä miehessäsi on niin hyvää ja ihanaa, että alistut tuollaiseen elämään? Onko hän oikeasti kilpailemisen arvoinen ihminen? Mies joka ei kunnioita sua yhtään. Jokainen taaplaa tyylillään. Sä olet siinä pisteessä, että annat miehellesi anteeksi ihan mitä vaan. Hän saa loukata sua mielin määrin. Ja sä vaan mietit mitä teet. Ja mies tietää sen.
Luuletko, että jos naiselle ero tulee, niin miehesikin haluaa erota? Ja miten kakkosen oma puoliso ei tiedä asiasta? Onko miehesi kieltänyt ottamasta yhteyttä häneen?
Tuossa joku epäili, että olen kakkonen. Mutta en ole. Mies petti ja mä lähdin. Sulla on kaksi vaihtoehtoa: joko eroat tai sitten hiljaisesti hyväksyt, että sun miehesi juoksee vieraissa (senhän sä jo teet). Tuskin mies uskolliseksi muuttuu.
Mä en kattelisi hetkeäkään housunpuntissa roikkuvaa kakkosta
Monoa tulisi suurella lestillä täysin säälittä.Jos olisit kaltaistesi
parissa punaisten lyhtyjen alueella, säälisin.Nyt ainoastaam halveksin.Vajosit siis vielä alemmaksi!
Siis ei voi olla totta!!! Ai että routa porsaan kotiin tuo ja te odotatte sitä porsastanne siellä vuositolkulla kun se tulee röhkien kotiin... Voi teitä emakot! Siis täytyy sanoa että emakot, ei vaimot, olette porsaallenne ennemminkin äitejä kuin vaimoja jos ajatusmaailmanne on tuollainen.
Siis ei kai se vaimon asia oo sitä kakkosta häätää vai? Miksi roikkua miehessä, joka pettää? Ihan vaan kysyn kun en ymmärrä.
"En haluaisi silti luovuttaakaan, hävitä kakkoselle."
No just, siinäpä toooosi hyvä syy jatkaa liittoa patologisen pettäjän kanssa. Mistä tosiaan tiedät, ettei suhde jatku? Todennäköisemmin jatkuu kuin ei jatku: mies tietää, ettet ota eroa, joten mikäs hänen on jatkaessa kakkosensa kanssa?
Mitä neuvoja sinä tarvitset? Itse heitin pihalle tuollaisen pettäjän aikoinaan, mutta sinähän et halua hävitä kakkoselle, joten onnea vain valitsemallasi tiellä.
Lähditkö ekan käryn jälkeen??
Salasuhdetta oli jatkunut melko pitkään siinä vaiheessa, kun käry kävi eikä liitto muutenkaan mitään "auvoa" ollut enää aikoihin. Mietin asiat läpi ja totesin, etten jaksa jatkaa liitossa, jossa kuitenkin joutuisin miettimään, että onko salasuhde varmasti ohi tai jos on, niin onko ukolla jo uutta matoa koukussa. Kakkonen sai minun puolestani ukon pitää, no eipä häntä sitten loppujen lopuksi halunnutkaan. Aivan sama.
Niin se varmaan on, että kerrasta poikki tai sitkutellaan loppuikä.
Ei voi olla totta. Ota se kakkonen vielä sinne kotiisi asumaan.
Käsittele oma eropelkosi. Eropelon ylittää, kun järjellä ajattelee, voi mennä terapeutillekin puhumaan.
Minulla on topakampi neuvo, joka saanee vastahuutoa monelta, so what. Miehesi on luvannut sinulle päättää suhteen, olet antanut anteeksi ja kärsinyt. Mutta yhä sinua loukataan ja yhä sinulle valehdellaan. Sinua kohdellaan huonosti, sinulle saa mies ilmeisesti valehdella ja puhua p_aa rangaistuksetta kuinka kauan vaan. Löydä oma ihmisarvosi. Toista kertaa ei tarvitse antaa anteeksi.
Minä kävelisin kakkosen aviomiehen eteen, esittäytyisin ja kertoisin hänelle kaiken. En toista kertaa enää antaisi anteeksi, en edes salaviestittelyjä, en luottaisi enää uusiin lupauksiin. Tyhmyyttä on nimittäin todeta, että jokin keino ei toiminut ja silti yrittää samaa keinoa uudestaan, anteeksiantosi ei toiminut edellisellä kerralla, ei se toimi nytkään.
Salasuhteilijat saivat molemmat mahdollisuuden pelastaa omat avioliittonsa, sinä annoit heille sen. Mutta he eivät arvostaneet anteeksiantoasi, kun yhä ovat yhdeydessä selkäsi takana. Sinun olisi aika aloittaa arvostamaan itseäsi, myös kakkosen aviomiestä tulisi arvostaa, hän olisi tässä kohtaa jo ansainnut kuulla totuuden omasta vaimostaan.
Ehdotukseni voi johtaa eroon tai ei, mutta kissa on ainakin pöydällä, sellaisena kuin kissa on, kun kakkosenkin aviomies tietää missä mennään.
Miksi sotkea soppaan kakkosen mies? Voi olla että tietää jo tai sitten ei. Mutta onko sillä edes AP:n kannalta merkitystä? Eikö AP:n tulisi ratkoa oma liittonsa ja ensisijaisesti pohtia oman miehensä käytöstä. Hän se AP:n kärsimyksen aiheuttaa.
Liittomme on pitkä ja olemme olleet terapiassakin tämän asian takia. Mies on kertonut, että tuntee tuota naista kohtaan rakkautta. Tiedän silti, että jää minun ja lasten luokse, jos tahdon. Silti on aiheuttanut jatkuvasti kärsimystä minulle. Nyt mennään päivä kerrallaan. Surullinen olen tietysti, mutta en halua erota. Ei ole edes voimia siihen enää.
Riittääkö sinulle mies, joka rakastaa toista ja jää luoksesi vain velvollisuudesta? Mies, joka tuottaa sinulle tuskaa ja surua jokaisena yhteisenä päivänänne? Onko kakkosen "peittoaminen" todellakin niin tärkeää, että haluat jatkaa pettäjän kanssa jakaen tämän toisen naisen kanssa?
Kakkosen aviomies on myös ihminen jolla on ihmisarvo, tuntemattomanakin. Hänellä olisi oikeus tietää, että vaimollaan on ollut monen vuoden salasuhde ja saada vastaukset omassa kodissaan varmasti tapahtuneisiin epäselvyyksiin ja valheisiin. Ei ap eikä me voida tietää, vaikka mies olisi pidetty tietämättömänä kaikki vuodet, niin pettäjät haluavat yleensä toimia. Aviomiehelle pitäisi antaa hänellekin mahdollisuus valita rehelliseltä pohjalta, haluaako hän pitää vaimoa, joka pettää vuosia.
"ei merkitystä mun kannalta" ajattelu on niin nykyaikaa, mutta siihen voi liittyä itsekäs piirre "mä en välitä muiden kärsimyksistä, toimin vaan oman edun mukaan".
Jos et halua erota, älä eroa. Valinta jäädä liittoon on omasi, oman päätöksen jälkeen, on turha itkeä ja valittaa omaa parisuhdetta. Jos jäät, ota uusi asenne, ala elää itsellesi ja lapsillesi, älä enää odota, että mies muuttuisi tai salasuhde katkeaisi. Mies ei muutu ja selvästi, salasuhde ei pääty. Kulissiliitto on tietoinen valinta, jossa voi elää onnellisenakin, kun tunnustaa tosiasian, että itse ei voi tehdä muutosta toisen ihmisten puolesta. Hanki oma miesystävä, moni kulissiliitossa elävä aloittaa oman suhteen, sillä kun toinen pettää, lupa on sullakin mennä.
"ei merkitystä mun kannalta" ajattelu on niin nykyaikaa, mutta siihen voi liittyä itsekäs piirre "mä en välitä muiden kärsimyksistä, toimin vaan oman edun mukaan".
Totta. Tämän ajattelutavan perusteella elävät pettäjät. Petettyjen ei tarvitse seurata samaa ohjetta.
Todella mielenkiintoinen ketju ja paljon erilaisia näkökulmia.
Oma tilanteeni on miltei samanlainen, sillä erolla, että miehen mielestä minä olen syypää hänen kahden vuoden salasuhteesesen. Haluaisin yrittää vielä jatkaa pitkää avioliittoamme. Mies tuntee olevansa ansassa: ei halua taloudellisista syistä erota, mutta sanoo, ettei voi pakottaa itseään rakastamaan minua (tunteet roihuavat uuteen naiseen).
Koska tilanne on tällainen, jätin erohakemuksen. Harkinta-aika on menossa, asumme samassa taloudessa ilman minkäänlaista fyysistä kosketusta, mies on kohtelias mutta kylmä: joskus huomaan katseessa vihaa, harmistumista ja halveksuntaa. En pelkää häntä, mutta luulen hänen toivovan, ettei minua olisi olemassakaan.
Mieheni ehdotti kulissiliittoa: sanoi, että voin vapaasti hankkia miesseuraa, kunhan en tuo kotiimme (kuten hänkään ei kuulemma ole tehnyt). Aikuisten lastemmekaan hän ei halua tietävän suhteesta. Hän ei halua, että käyn terapiassa, sillä hän ajattelee, että terapeutti neuvoo eroamaan.
Haluan pelata avoimin kortein, niin että kaikki on sitä, miltä näyttää.
Lähtisin kyllä minäkin tuollaisesta tilanteesta ja hyvin äkkiä. Mitä järkeä on pysyä kulissi-avioliitossa? Varsinkin kun miehesi syyttää sinua salasuhteestaan? Hanki kiireesti oma asunto ja häivy, anna asianajajan hoitaa eroon liittyvät asiat.
Ap:n kohdalla en ymmärrä sitä pelkoa että on hävinnyt jotenkin kakkoselle? Johan se peli on hävitty kun heillä jatkuu suhde ja yhteydenpito ja ap jää aina varjoon. Miehesi ei kunnioita sinua, siis miksi pitäisi sietää sellaista kohtelua? Ei se kakkonen sillä mitään voita, jos voittaa niin pettävän miehen itselleen voittaa. Ei mitenkään hieno palkinto minusta.
Ovat ilmeisesti ajaneet itsetuntosi niin pohjaan tolla pelillä ettet itse enää arvosta itseäsi. Olet ansainnut parempaa.
Milloin kakkonen ymmärtää, että pettäjäluuseri ei ole mikään täydellisen elämän palkinto? Petettykin sen ymmärtää ajan kanssa...se on palkinto, kun huijarista pääsee eroon.
Pettäjää ei kannata sääliä! On ihan oikein kertoa aikuisille lapsille, miksi avioeroon on päädytty. Toisekseen fiksut lähi-ihmiset osaavat laskea myöhemminkin yksi plus yksi...
Näitä kakkosia en ymmärrä, jotka uskovat viimeiseen asti olevansa yhtä haluttuja pettäjän lapsille ja muillekin sukulaisille kuin sille luuserille. Todellisuus on toinen ja se on karu!
Yksi asia, jota en ymmärrä on se, että miksi pettäjä on niin julma omalle vaimolleen, että toitottaa rakkauden loppuneen, kun rakastui tähän toiseen.
Se on vielä viimeinen henkinen pahoinpitely, sillä kyllä ne ovat ilkeitä ja satuttavia sanoja rikotulle ihmiselle.
Sen tunteiden loppumisen voisi kauniimminkin kertoa, mutta pettäjäthän ovat yhtä tyhmiä kuin näiden teot antavat ymmärtää.
Sivistymättömiä pelkureita!
(ps. En ole petetty!)
Ei todella ole rakkautta roihuava salasuhde, jossa miehelle talous ja eroamattomuus on tärkeämpi kuin nainen. Jätä mies vaan, tuut vielä näkemään että kohta ei roihua enää.
jos mies ei ole väkivaltainen, voi onnistuakkin mutta jos on väkivaltainen,salasuhde ei vaan onnistu...
Minä jätin väkivaltaisen ja pettävän miehen, mistä lie mallin saanut, että vaimoa voi lyödä ja käydä vieraissa!
Hyvä aloittaja, suosittelen että eroat kuitenkin. Jos vanhempasi ja ystävät auttaa pystyt siihen. Ensimmäinen puoli vuotta on tuskaa mutta kun näet asiat kauempaa huomaat että teit oikein. Itsekin olin liian kiltti ja annoin kävellä ylitseni. Kovaluontoinen mieheni ei lopulta arvostanut mua pätkääkään vaikka yritin kaikkeni. Ei siihen kannata jäädä haluatko olla joka päivä surullinen? Itsellä jo asiat paremmin ja voin taas nauraa, välillä tuntui etten sitä tee enää koskaan. Minun miehelle oli suuri yllätys että lähdin pois ja aloin kokonaan uuden elämän. Tarjosi apuaan mutten ottanut mitään vastaan häneltä. Nyt huomaan kunnioittaa mua erilailla kun lasten asioissa tavataan. Hyvä näin onneksi pystyin tohon ratkaisuun. Sinäkin pystyt ja joskus vielä näet että se kannatti.
Naiset. Jos pettäjäaviomies hokee "mä en rakasta sua, vaan toista" mutta ei silti halua erota, tämä ei ole rakkautta, vaan naisen alistamista ja hyvin ilkeää kiusaamiselta. Kuin pikkupoika hokisi äidilleen:"Äiti sä oot tyhmä, mä en rakasta sua.".
Aikuinen mies ei sorru tuollaiseen, nämä teidän miehet vedättävät teitä ilkeeämielisesti ja pyrkivät saamaan teidän alistuneen hiljaiseksi, pilkaten teitä tuolla rakkauspilkalla. Tottakai he tietävät, että kiusaamalla pahimmalla tavalla, sanomalla "et ole rakkauteni arvoinen" saa kiltin alistetuksi.
Kun on itsellä paha olla, se helpottuu vähän kun saa toisellekin pahan olon. Tästä on kyse, persoonahäiriöisen omalääkkeestä eli mitätöinnistä, oman pahan olon vuoksi.
Ei kannata provosoitua kun provosoidaan. Reippaasti vaan eteenpäin, naiset "Eroan susta koska sä et rakasta mua". Takaan, että kun mies huomaa eron olevan oikeasti edessä, alkaa uusi laulu, itku _Älä hei lähe". Ja jos kova paikka tulee, perään tulee vielä "Kyl mä hei sua rakastan!"
ja voi viimekädessä jopa uhkailla kiinni käyden vaimoon jos vaimo lähtee tai särkee kotia,siis sairas on...
Turha sille neuvoja on antaa tai säälitellä, itsehän se haluaa pysyä sen ukkonsa kanssa. Pääsishän se eroon siitä jos ei haluaisi alistua.
Olet liitossasi jotta et häviäisi kakkoselle. Entäs sitten, jos/kun kakkonen häviää kuvioista? Mikä silloin on syynä olla liitossa? Rakastatko kaiken tämän jälkeen muka vielä?
Sitä siis yritin sanoa, että mitä järkeä on olla jonkun kanssa vain siksi, ettei sitä miestä vain saa joku muu?
Mies on varmaan ilkeämieleisesti ylläpitänyt kisaa, "en rakasta" kiusallaan. Miehen heikko itsetunto saa ulkoista kohotusta, kun hän kuvittelee että voi pyörittää kahta naista jotka molemmat haluavat hänet itsensä.
Vaikka tilanne on miehelle raastava, se on varmasti myös ainakin osaltaan sitä, mitä mies siinä elämäntilanteessa tarvitsee - tunteen siitä, että kelpaa ja on rakastettu.
Tiedän itse, miten kaikkein eniten mies ahdistuu siitä, kun minä (kakkosena) otan etäisyyttä, kun en pysty päästämään henkisesti tai fyysisesti lähelleni. Miehelle tulee erittäin vahva ahdistus siitä, että eikö hän enää kelpaakaan. Tosin ei sitä syyttä sanota, että henkinen etäisyys monesti aiheuttaa fyysisen etäisyyden ja toisin päin - ja että ilman fyysistä läheisyyttä suhde lopulta kuolee, näivettyy pois...
Omalla miehelläni "en rakasta" on antanut luvan pettämiselle: eihän se ole pettämistä, jos ei kerran rakasta vaimoa.
Sitä vaan voi pettää, jota rakastaa. En siis osoita hellyyttä vaimolleni, jotten pettäisi salaista rakastani.
Muita perusteluja ovat: "olin ihan varma, että sinullakin on joku", "eihän meillä niin kovin hyvin mennytkään"
En sulata noita sanoja että vaimo "häviää kakkoselle". Ei avioliittossa elävä vaimo tai siihen tuppaava kakkonen, ei aviomieskään ole kilpaesine. Kuinka se ajatellaan häviämisenä tai voittamisena kun kysymyksessä on tunteet?
Jos kakkonen on sotkeentunut parisuhteessa olevan parin väliin toisen osapuolen rakastumisen tai muun kiintymyksen seurauksena, ei se ole kilpailua.
Kuka nyt jostakin ihmisestä kilpailee? Höpöhöh! En ikinä tappelisi ihmisestä, koska ihmisillä on omat tunteet ja tarpeet joita hän yleensä toteuttaa. Väkisin ei ketään voi viedä, se vain tuhoaisi ihmisiä. Jos mies ei rakasta tai arvosta vaimoaan ei parisuhde tule onnistumaan. Samoin nainen miestään.
Ei ole merkitystä kilpailla ihmisestä. Ihmistä ei omisteta kuin esinettä jota voi käsitellä miten tahansa. Vapaasta tahdosta, toisen ihmisen arvostamisesta ja suhteen hoitamisesta rakkaus elää.
Kirjoitat, että jos toiselle naiselle tulee ero, pelkäät oman liittosi puolesta. Haluat kuitenkin jatkaa liittoa miehen kanssa, vaikka uskot, että kakkosen ollessa vapaa, hän lähtisi tämän matkaan? Miksi haluat sellaista?
Olen itse ollut vastaavassa tilanteessa, ja tiedän että se on monitahoinen kysymys, mutta miltä sinusta tuntuu elää miehen kanssa, joka olisi mieluummin jonkun toisen kanssa, jos siihen olisi mahdollisuus? Kyse ei ole vain uskottomuudesta tai "kertapanosta", ei vain fyysisestä suhteesta toiseen naiseen ja siten valtavasta loukkauksesta sinua kohtaan. Kyse on siitä, että mies ei arvosta eikä kunnioita sinua ja liittoanne. Ajatteleeko miehesi kenties, että hyvittää pettämistään sinulle sillä, ettei eroa, vaikka tuskin on kotonakaan ollessaan aidosti sinulle lähellä ja läsnä?
Harkitse tarkoin mitä haluat ja minkälaisena näet tulevaisuutesi, jos jäät liittoonne. Sinä olet kuitenkin vastuussa omasta onnellisuudestasi. Yksin ei kukaan voi avioliittoa pelastaa, jos toisella ei ole siihen kiinnostusta.