Tuttu mies puhui tyttöystävästään. Mies on itse 45 ja nainen jotain 40. Samaa olen huomannut muuallakin. Mitä vikaa on sanassa naisystävä? Kuulostaako se jotenkin epämääräiseltä ja tyttöystävä kunnialllisemmalta?Miksi vanhoistakin naisista käytetään nimitystä tyttöystävä? Ei naiset puhu miehistä poikaystävänä enää kolmenkympin jälkeen.
Nelikymppinen tyttöystävä??
Mitä tulee mieleen
143957
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
koska monet naiset on ikuisia tyttöjä
Juuri noin. Kun sanotaan 60 ja ylikin olevia tyttöystäviksi ja miehiä poikaystäviksi.
Ennen vanhaan naisten ( ikääntyneiden) ompelukerhotkin olivat tyttöjen kerhoja ...
Nelikymmpisiä ollaan ja mies on pari vuotta nuorempi ja sanoo minua tyttöystäväksi. Eronnut olen ja lapsiakin on edellisestä liitosta.
Juu, mutta miksi? Mitä luulet, miksi käyttävät tyttöystävänimitystä naisystävän sijasta?
Joittenkin mielestä tyttöystävä nyt vaan on hyvä ja osuva nimitys, ehkä myös rennompi kuin naisystävä.
Itse käytän 6-kymppisestä avopuolisostani välillä nimitystä poikaystävä - jo vähän huumorillakin. Riippuu tilanteesta ja seurasta, esitteleekö hän minut puolisona, avopuolisona vai tyttöystävänä. Naisystävä ei jostain syystä hänen suuhunsa sovi.
Just noin ajattelen myös - ja ihmettelen aloittajan inttämistä asiasta. Mitä väliä, mitä sanaa joku toinen käyttää? Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle - mutta kukin tyylillään.
Ollaan 40 suht tuore avopari, virallisemmassa yhteydessä toki kutsun miestäni avopuolisoksi, mutta muuten hän on poikaystävä, siippa, puoliso - ja lähipiirin kuullen vieläpä murukin. Hilpeyttä herättävä nimitys, mutta ah niin osuva...
Minäkin (itse nelikymppinen) ihmettelin joskus, kun joku sanoi ettei suostu käyttämään miesystävä-nimitystä. Se kun kuulostaa hänen mielestään iäkkään naisen sanomalta. Ihan käsittämätöntä! Musta tässä iässä, siis ehkä jo jostain 25-vuotiaasta asti ainakin, ollaan naisystäviä ja miesystäviä. Tai mitä tahansa, mutta tyttö- ja poikaystävät on teineillä.
Oma isänikin aikanaan karsasti sitä nimitystä, ei sitten kuitenkaan enää tyttöystävistäkään puhunut, vaan keksi toinen toistaan kummallisempia nimityksiä. Jollekin tätä selitti, ja tämä ehdotti, että onhan ihan hyvä termi, se naisystävä, miksei sitä voi käyttää. Isäni oli ihan ällikällä lyöty, muttei kyllä selvinnyt, miksei sitä käyttänyt.
Pelimies käyttää nimitystä tyttöystävä, kun yrittää korostaa kunniallisia aikeitaan. Naisystäviä voi olla monta ja aikeet seksuaaliset.
Ruotsissa (ja englannissa) ei edes ole sanaa "naisystävä", vaan nelikymppinen nainen seurustelukumppanina on ruotsissa aina "flickvän".
Englannissa missus vaikkei naimisissa olisikaan. Siis jos on vain yksi Naisystävä, tyttöystäviä voi siis lisäksi olla.
Onhan noita nimityksiä jotka ovat jollekin ihan ok ja toisille kauhistuksia. Tulee nyt mieleen ainakin seuraavat puolisosta tai seurustelukumppanista käytetyt:
isäntä/emäntä, ukko/akka, äijä/muija, vaimoke, parempi puolisko, likkakaveri, avokki jne.
Minusta poika- tai tyttöystävä määrittelee hyvin sen termin, että vain seurustellaan, mutta ei asuta saman katon alla. Avopuoliso tai avokki viittaa taas selkeästi siihen, että asutaan samassa taloudessa. Jotkut käyttävät sanaa vaimo tai mies määrittelemättä sen tarkemmin, onko kyseessä AVIO- vai AVO-vaimo/-mies.
Omasta mielestäni mies- tai naisystävä on vähän epämääräinen. Jos on oikea ystävä, jonka kanssa ei harrasta seksiä, niin silloin minunkin pitäisi kai käyttää termiä "miespuolinen ystävä". Minä nelikymppisenä kutsuisin seurustelukumppaniani joko poikaystäväksi tai sitten miesystäväksi, jos joku häkeltyisi poikaystävä-nimityksestä.
Mitä väliä sillä on, niin kauan kuin ystävän nimitys ei ole ilkeää tai halventavaa!
Naisystävä, tyttöystävä.. se ja sama.
Se tyttöystävä on tapailunainen ja poikaystävä on tapailumies.