Aika paljon jengi tuntuu olevan kypsiä baareissa ravaamiseen, pohjiin ja yhden illan juttuihin. Sekä naiset, että miehet.
Missä vika, ettei tarpeet kohtaa? Ujous? Rima? Se, että kaksi sopivaa persoonaa ei kohtaa? Muut??
Kuitenkin tähän ongelmaan on kehitetty paljon apuvälineitä. Deitti-dot-com:t, eurosinkkuilu yms... Onko kuitenkin niin, että noi edellä mainitut johtaa vaan lyhyisiin suhteisiin? Onko parempi lähestyä sittenkin asiaa kaveruuden ja kaveripiirin kautta ja sitä kautta tottua toiseen ja kasvaa yhteen? Vai johtaako tämä "siniverisyyteen" ja geenien pelkistymiseen?
Mä en koe asiaa ongelmalliseksi, mutta tottakai tämä ihmetyttää. Haluisin kehittää jonkun patentin, millä kysyntä kohtaisi tarjonnan ja vica verca.
Laittakaa mielipiteitä ja ajatuksia!
Missä vika, ettei tarpeet kohtaa? Ujous? Rima? Se, että kaksi sopivaa persoonaa ei kohtaa? Muut??
Kuitenkin tähän ongelmaan on kehitetty paljon apuvälineitä. Deitti-dot-com:t, eurosinkkuilu yms... Onko kuitenkin niin, että noi edellä mainitut johtaa vaan lyhyisiin suhteisiin? Onko parempi lähestyä sittenkin asiaa kaveruuden ja kaveripiirin kautta ja sitä kautta tottua toiseen ja kasvaa yhteen? Vai johtaako tämä "siniverisyyteen" ja geenien pelkistymiseen?
Mä en koe asiaa ongelmalliseksi, mutta tottakai tämä ihmetyttää. Haluisin kehittää jonkun patentin, millä kysyntä kohtaisi tarjonnan ja vica verca.
Laittakaa mielipiteitä ja ajatuksia!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mahtaa jos perusujous iskee... Kai siinä sitä torjutuksi tulemista pelkää ja sitä että nolaa ittensä? Tiedän... Täysin typerä ajatus mut jokainen on oma persoona ja sille ei voi mitään.
Jos se kiinostava ihminen on siin lähellä ja pitäs jotain mennä sanomaan, nii helposti menee pupu pöksyyn.
Se on vaa otettava itteensä niskasta kiinni ja mentävä juttusille...
Deittipalstoilla tulee yllättävän usein torjutuksi muutaman viestin jälkeen...? Ihan kun siin kerkeis jotenkin toista tuntemaan. Tota mä vähän jo ihmettelen, ku ite en kerkeä saamaan juuri minkäänlaista mielikuvaa siit toisesta henkilöstä johon olen ottanut yhteyksiä...
Ei siinä mitään, kyllä se oikea vielä kohdalle osuu...=).
Tosiaan osa ei ole verbaalisia. Itse kuulun juuri siihen porukkaan. JOs mä alan leikkii meilin kanssa niin breikki tulee parin yhteydenoton jälkeen.
Ujous on sellainen persoonan piirre, että se menee ohi. Mä en oikein ymmärrä miksi hitossa joskus jännitin jotain treffejä, duunihaastattelua jne.. se ujous vaan menee ohi kun pari kertaa harjoittelee. Kaippa se on niin, että kun parit pakit saa niin siihenkin tottuu. =)
Itse en viitsi toista tuomita meilin perusteella! Kyl mä siihen haluan jotain pätevämpää perustaa...
Ja olenhan minäkin numeroni antanut viestin tai kahden jälkeen nii eipä ole mitään kuulunut?
Yleensä se breikki vaan tulee sillai et ei kuule toisesta enää mitään, ois kiva jos siel tulis edes se vastaus "ei tästä taida tulla mitään, eiköhän lopeteta" Tai jotain ton suuntaista. Mä tykkäisin jos ton kuulisin, sitä sit vaa odottelee ja huomaa et eipä tainnu kiinostaa...
Kyllä mä pyrin olemaan omasta puolestani avoin ja sanomaan suoraan tilanteen, jos siihen on tarvetta tai mahdollisuus.
Mutta helpointa tietenkin on laittaa kännyyn soittajaryhmäksi ja lopettaa yhteydenpito.
Mutta tokihan toi on aika sokkoammuntaa ja mun mielestä kyllä sen ekan meilin sisältö ja asenne korostuu. Jos vastauksia tulee vaikka 30 niin jollain siitä on vähän alkuun raakattava.
Ite olen parilla sokkotreffeillä käynyt ja parin deittinetin yms partnerihaun kans.Mut kohdalleni on osunut tosi "helmiä" mimmit on sanonut olevansa hoikkia/kauniita ja vaikka mitä.Mut sit on ollut aivan päinvastaisia,yks tais elää jollain rauhottavilla,toinen sanoi olevansa katseenkestävä ja mun silmät ei ainakaan moiseen suostunut.Et noihin ilmoitusten ja chattien kans leikkiminen on kuin lottoa.Pitäs kaikissa olla valokuva ja mieluusti oma:) mut ehkä sulla käy viuhka
Mulla on pari positiivista kokemusta sokkona menemisestä. Tai sanotaan, et molemmat oli sellaisia, että yksi meili, puhelinnumero ja pari pitkää puhelua. Kyllä se aika pitkälle puhelimessa selvii mikä meno toisessa päässä on. Joskus on huomannut siinä, ettei niin on jäänyt treffit sopimatta.
Ulkonäköön en ole pettynyt, vaikka ei se nyt se ainut asia ole. Aika lottoahan toi on, mutta tosiaan aika suora kontakti täytyy ottaa mun mielestä. Emailien kanssa leikkiminen on aika epävarman tuntuista. Toki noi kuvan vaihtamiset on jees mut mut.
Kaikki äijjät elämääni ovat löytyneet baarista tai bileistä tai kaveripiirin kautta. Mistään harrastuksesta tai työ- tai opiskelupaikasta en alkaisi ketään edes harkitsemaan. Voisi tulla liikaa kiusallisia tilanteita jos sukset menisivät todella pahasti ristiin.
Samoin aikapitkälle mulla toi pariutumisriitti on koskenut baaria, laivaa, bileitä. Skolesta skodatut on kuitenkin aika pitkälle saanut alkunsa jostain kinkereistä. KK:t on kuitenkin sen verran suuria 5000 opiskelijaa tai sillee, että muutaman jutun voi kätelläkin.
Duunijuttujen kanssa mä olen tosi tarkka. Se on pidettävä vaan erillään.