..kun on ihmisiä joilla on noin vähän kontakteja muihin ihmisiin:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288693719552.html
Poikkeuksellista tapauksessa on että pahasti syrjäytynyt on nainen. Vaikka teon suunnittelu onkin tuomittavaa niin tavallaan voi kyllä katkeroitumisen ymmärtääkin jos ei ole ollut mitään muita ystävä/kaveri kontakteja ulkomaailmaan kuin tuo rikoskumppani.
"Hän kertoi syrjäytyneensä sosiaalisesti täysin. Ennen kuin syytetty mies vieraili hänen luonaan viime tammikuussa, niin edellisen kerran hänellä oli käynyt joku vieras kylässä seitsemän vuotta sitten lukioaikaan."
Ei v..u, 7 vuotta ikäänkuin eristyssellissä, vankilassakin on henkisesti helpompaa kun väkisinkin joutuu olemaan muiden vankien ja henkilökunnan kanssa tekemisissä. Kyllä minusta yhteiskunnassa on jotain mätää kun tämmöiseksi on mennyt ja tuollaisia ihmisiä on varmaan paljon nykyään jotka ikäänkuin pehmeästi eristetään yhteiskunnan toimesta, järjestetään jonkinlainen asunto ja juuri sen verran annetaan sossu tms. rahaa että elossa pysyy mutta ei voi mitään isompaa tehdä eikä silti ole pakko aktivoitua niin se elämä voi sitten helposti mennä tuommoiseksi.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288693719552.html
Poikkeuksellista tapauksessa on että pahasti syrjäytynyt on nainen. Vaikka teon suunnittelu onkin tuomittavaa niin tavallaan voi kyllä katkeroitumisen ymmärtääkin jos ei ole ollut mitään muita ystävä/kaveri kontakteja ulkomaailmaan kuin tuo rikoskumppani.
"Hän kertoi syrjäytyneensä sosiaalisesti täysin. Ennen kuin syytetty mies vieraili hänen luonaan viime tammikuussa, niin edellisen kerran hänellä oli käynyt joku vieras kylässä seitsemän vuotta sitten lukioaikaan."
Ei v..u, 7 vuotta ikäänkuin eristyssellissä, vankilassakin on henkisesti helpompaa kun väkisinkin joutuu olemaan muiden vankien ja henkilökunnan kanssa tekemisissä. Kyllä minusta yhteiskunnassa on jotain mätää kun tämmöiseksi on mennyt ja tuollaisia ihmisiä on varmaan paljon nykyään jotka ikäänkuin pehmeästi eristetään yhteiskunnan toimesta, järjestetään jonkinlainen asunto ja juuri sen verran annetaan sossu tms. rahaa että elossa pysyy mutta ei voi mitään isompaa tehdä eikä silti ole pakko aktivoitua niin se elämä voi sitten helposti mennä tuommoiseksi.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Sinähän voit ryhtyä pitämään ystäväpalvelua.
Tavallaanhan minä pidänkin jo olemassaoleville ystäville enkä oikein usko että siihen kovin helposti yksittäinen ihminen muuten pystyy kuin että koettaa pitää yhteyttä niihin ihmisiin jotka jo tuntee mutta yhteiskunnan pitäisi jotenkin yrittää keksiä ongelmaan ratkaisua, muuten meillä on tikittävä aikapommi käsissä koska syrjäytyneitä on jo nyt paljon ja lisää tulee koko ajan. Ei se välttämättä paljon vaatisi, vaikka että sosiaalitukien vastineeksi pitäisi käydä viettämässä aikaa jossain yhteiskokoontumisissa niin siellä väkisinkin ihmiset tutustuisivat, voisi vähentää aika paljon lääkekulujakin yhteiskunnalta ihan jo sekin että ihmiset ihan vaan juttelisi enemmän keskenään.
Kyllähän työkkäri järjestää niitä tappavan tylsiä kursseja, joissa voi sitä yhteisöllisyyttään kehittää.
"En minä, mutta yhteiskunnan pitäisi keksiä. En minä, mutta joku muu.." ME olemme yhteiskunta! Muutos lähtee meistä itsestämme! Se että sä et tee asialle mitään, tarkoittaa ettei sua oikeesti kiinnosta. Vähänniinku nää tyypit jotka luulee pelastavansa maailman kun klikkaavat facessa jonkun asian "tykkää-nappulaa". Ja kyllä, itse toimin tukiryhmässä joka mm kerää rahaa harrastustoimintaan syrjäytyneille nuorille, ja järjestämme leirejä ja tapahtumia. Onko kellään muuten ideoita miten parantaa nuorten ja aikuisten asemaa? Mielelläni ottaisin ajatuksia vastaan.
"miten parantaa nuorten ja aikuisten asemaa?"
Aika epämääräisen kysymys.
Niin yhteiskunnan pitäisi keksiä koska sehän se on ongelman luonutkin, ei se ole minun asia korjata päättäjien mokia ja koska itsellä on ihan riittävästi ystäviä en oikein voi alkaa auttamaan asiassa. Tuo toki on hyvä että sinä toimit ja olet mukana järjestämässä, noista aktivoinneista varmaankin on apua syrjäytymisenestossa koska sehän se on tärkeintä että saa ne ihmiset liikkeelle mutta varmaan aikuisissakin olisi yhtälailla työsarkaa kuin lapsissa ja nuorissa.
Tofu, anteeksi, olet oikeassa. Muotoilin huonosti tässä pikku kiireessä. Eli: Onko ideoita kuinka auttaa syrjäytynyttä nuorta tai aikuista?
"
- Syön, nukun, katson telkkaria. Mitään muuta en tee ikinä. Ikinä, itkuinen nainen tilitti. "
Tossahan tuo minun elämä on tiivistettynä, telkkarin tilalle tietokone.
En minäkään muuta tee kuin syön, nukun, katson tv:tä, olen tietokoneella ja runkkaan. Suomessa on jo varmaan tuhansia kaltaisiani miehiä joilla ei elemässä ole muuta sisältöä. Vastaavanlainen syrjäytyminen naisilla on harvinaisempaa.
Enemmän mua ottaa päähän se, että eletään tolla tavalla yhteiskunnan rahoilla eikä edes yritetä päästä töihin. Siis ajoittainen työttömyys tai joku tragedia jne. jonka vuoksi ei voi työskennellä on ihan ok. Mutta tarkoituksellinen neljän seinän sisällä oleilu ja sossutukien oottelu on halveksuttavaa.
Miten tuokaan luuseri ois voinu kavereita saada jos ei ikinä edes poistu kotoa.
Aijjai että on rentoa kun voi nukkua kaikki päivät, ei aikaista herätystä. Ei turhaa stressiä. En aio ikinä mennä töihin, sokerina pohjalla voin nauraa räkäisesti kaltaisillesi pelleille jotka käy töissä ja raatavat niska limassa oravanpyörässä.
https://www.youtube.com/watch?v=u8gDzPDc0qQ
Se siitä vielä puuttuisi että totaalisen yksinäisyyden lisäksi ihmistä rangaistaisiin vielä pienipalkkaisilla hanttihommilla. Psyykkiset ongelmat eivät ole rikos !
Se siitä vielä puuttuisi että totaalisen yksinäisyyden lisäksi ihmistä rangaistaisiin vielä pienipalkkaisilla hanttihommilla. Psyykkiset ongelmat eivät ole rikos !
Töihin ei pääse vaikka yrittää joten on turha haaskata aikaa sellaseen mikä ei onnistu. On myös turha haaskata aikaa naisen iskemiseen koska jos on ruma niin se ei vaan onnistu. Vähän kun yrittäisit uida täältä japaniin, et varmaan onnistuisi.
Ymmärrätkö pelle että jos ihmisellä ei ole ystäviä tai naista niin ensimmäinen ajatus ei ole hakea jotain vittumaista duunia vielä lisä riesaksi.
No voisin tehdä itse samoin, mutta noilla tuilla ei saada Audia talliin ja rahaa niin paljon että voi matkustella ja ostella asioita välittämättä hinnasta. Tietenkin jos riittää tuet ja joku pikkuasunto niin ok. Mulle ei riitä.
No miks sun reppanan pitäs nainen saada kun oot niin onneton tapaus ettet saa edes töitä? Kuuntele itteäs. Itseasiassa pitää olla aika vammanen tyyppi jos ei pääse edes töihin.
No vammaisethan kuuluvat sairasläkkeelle eli mitä vingut siinä veronmaksaja.
No eihän noita asioita saa millään varastomiehen tai taxikuskin vittumaisilla töilläkään. Kuvitteletko sä että täällä lääkärit tai lakimiehet meuhkaa? Kyllä meiltä palstan pojilta työurankin osalta on juna mennyt ajat sitten.
En minä aina ole tienannut paljoa, varsinkin opiskeluaikana tuli tehtyä ns. pa.skaduuneja paljonkin. Silti, en voi elää sillä tavalla että ei ole mitään tekemistä. En halua herätä ja aamulla ei ole mitään tehtävää sille päivälle. Olin yks kesä 2 viikkoa koulun loppumisen jälkee tekemättä mitään ennenkuin sain töitä ja se oli ihan perseestä.
Täällä vois moni ätmi ottaa itseään niskasta kiinni ja mennä vaikka huonoon työhön. Työnantajat arvostaa sitä että on tehny edes jotain eikä makoillu kotona.
Onnea heille, ei mua haittaa töissä käyminen. Se mahdollistaa paljon enemmän asioita kun tuo tuilla eläminen. Sitäpaitsi en edes halua olla tekemättä mitään.
Riippuu työstä. Ja kyllä harrastuksista saa enemmän irti kuin niistä huonommista töistä. Aikuisena tehdään joko oikeita töitä tai sitten ei mitään.
"Täällä vois moni ätmi ottaa itseään niskasta kiinni ja mennä vaikka huonoon työhön. Työnantajat arvostaa sitä että on tehny edes jotain eikä makoillu kotona."
Minulla on ihan pätevät syyt olla tekemättä mitään, vai pitäisikö sinun mielestäsi myös psyykkisesti vakavasti sairaat ihmiset pakottaa töihin?
"No miks sun reppanan pitäs nainen saada kun oot niin onneton tapaus ettet saa edes töitä? Kuuntele itteäs. Itseasiassa pitää olla aika vammanen tyyppi jos ei pääse edes töihin."
Olet näköjään joku itseäsi täynnä oleva paskapää narsisti. Keskity sä vaan tekemään niitä töitä ja elättämään meidät jotka ei siihen kykene. Itse olen sairaseläkkeellä täysin pätevistä syistä eikä minun tarvitse siitä kantaa syyllisyyttä.
Etkö tajua että kaltaisesi ihmiset ovat syrjäyttäneet tämän naisen ja aiheuttaneet psyykkiset ongelmat. Sitten vielä kehtaatte itkeä että annetaan edes katto pään päälle. En yhtään ihmettele että joku tuntee noin syvää vihaa kaltaisiasi mulkkuja kohtaan. Jos kärsii pahasta paniikkihäiriöstä eikä pysty edes asunnostaan poistumaan, niin sinä pidät sitä oleiluna. Oot kyllä sairaampi päästäsi kuin tämä nainen.
Kyllä minä ainakin tekemistä keksin. Voi mennä vaikka metsään samoilemaan ja juoksemaan. Kyllä se aina hanttihommat voittaa. Nuorena sopii noita huonoja töitä tehdä mutta ei niistä miksikään uraksi ole.
Nuo psyykkisillä sairauksilla tekosyitä itselleen keksivä porukka on just sitä retalejengiä joka pitäs laittaa ojennukseen. Aika selkeetä tekstiä pystyt kirjottamaan jos kerta olet psyykkisesti vakavasti sairas. Väitätkö muka ettei sinusta ole edes siivoojaksi?
"Nuo psyykkisillä sairauksilla tekosyitä itselleen keksivä porukka on just sitä retalejengiä joka pitäs laittaa ojennukseen. Aika selkeetä tekstiä pystyt kirjottamaan jos kerta olet psyykkisesti vakavasti sairas. Väitätkö muka ettei sinusta ole edes siivoojaksi?"
Ei vakava sosiaalisten tilanteiden pelko estä kirjoittamasta selkeää tekstiä mutta estää olemasta tekemisissä ihmisten kanssa saati sitten että todellakaan pystyisin töihin menemään. Alan voidan pahoin ihan fyysisestikkin jos joudun olemaan pitkiä aikoja tekemisissä ihmisten kanssa. Sitä on varmaan sellaisen mahdoton ymmärtää jolla ei ole vastaavaa ongelmaa osunut omalle kohdalle. Kyseessä ei todellakaan ole mikään tekosyy vaan oikeasti elämää pahasti rajoittava ongelma.
Joo, kyllä luonnosta saa voimaa. Sen sijaan henkisesti ja fyysisesti raskaat paskatyöt veisi ainakin minulta kaiken energian kun ei sitä nytkään ole.
Pystytkö käymään yksin kaupassa tai asioilla? Eikö siihen auta sitten mikään terapia tai joku lääke? Varmasti on eri asteita kuinka paha se paniikkihäiriö on.
Silti tuosta naisesta, joka niitä murhia suunnitteli niin tuli vaan jutuista mieleen että ei oikeasti olisi niin sairas kun antoi ymmärtää vaan teki sen saadakseen mahdollisimman pienen tuomion. Pystyihän hänkin tutustumaan Helsingin yliopiston tiloihin jne. sekä oli opiskellut.
Itselläni on ollut ja on edelleen sosiaalisten tilanteiden fobia, olin nuorena ujo ja koin aika paljon shaisea lapsuudessa kuten koulukiusaamista, seksuaalista väkivaltaa jne. Minulla on aina ollut vaikeuksia luottaa muihin ja on ollut kausia kun olen ollut melko eristynyt muista. Tämän lisäksi minulla on puhevika joka on haitaksi työn ja sosiaalisen elämän kannalta. Silti pakotin itseni amk:hn ja tekemään paskaduuneja koulun ohella. Se oli erittäin uuvuttavaa pakottaa itsensä sosiaaliseen kanssakäymiseen mutta pikkuhiljaa siitä on tullut helpompaa enkä enää väsy tai stressaannu niin paljoa siitä. Siedätyshoito on paras tapa päästä eroon tuosta fobiasta. Vaikka tilanteet stressaisi/pelottaisi/ahdistaisi ei niihin kuole joten olen sitä mieltä itse samasta kärsineenä ettei tämä fobia saisi olla syynä kaikenlaisesta työstä kieltäytymiselle.
Itselläni on ollut ja on edelleen sosiaalisten tilanteiden fobia, olin nuorena ujo ja koin aika paljon shaisea lapsuudessa kuten koulukiusaamista, seksuaalista väkivaltaa jne. Minulla on aina ollut vaikeuksia luottaa muihin ja on ollut kausia kun olen ollut melko eristynyt muista. Tämän lisäksi minulla on puhevika joka on haitaksi työn ja sosiaalisen elämän kannalta. Silti pakotin itseni amk:hn ja tekemään paskaduuneja koulun ohella. Se oli erittäin uuvuttavaa pakottaa itsensä sosiaaliseen kanssakäymiseen mutta pikkuhiljaa siitä on tullut helpompaa enkä enää väsy tai stressaannu niin paljoa siitä. Siedätyshoito on paras tapa päästä eroon tuosta fobiasta. Vaikka tilanteet stressaisi/pelottaisi/ahdistaisi ei niihin kuole joten olen sitä mieltä itse samasta kärsineenä ettei tämä fobia saisi olla syynä kaikenlaisesta työstä kieltäytymiselle.
Itselläni on ollut ja on edelleen sosiaalisten tilanteiden fobia, olin nuorena ujo ja koin aika paljon shaisea lapsuudessa kuten koulukiusaamista, seksuaalista väkivaltaa jne. Minulla on aina ollut vaikeuksia luottaa muihin ja on ollut kausia kun olen ollut melko eristynyt muista. Tämän lisäksi minulla on puhevika joka on haitaksi työn ja sosiaalisen elämän kannalta. Silti pakotin itseni amk:hn ja tekemään paskaduuneja koulun ohella. Se oli erittäin uuvuttavaa pakottaa itsensä sosiaaliseen kanssakäymiseen mutta pikkuhiljaa siitä on tullut helpompaa enkä enää väsy tai stressaannu niin paljoa siitä. Siedätyshoito on paras tapa päästä eroon tuosta fobiasta. Vaikka tilanteet stressaisi/pelottaisi/ahdistaisi ei niihin kuole joten olen sitä mieltä itse samasta kärsineenä ettei tämä fobia saisi olla syynä kaikenlaisesta työstä kieltäytymiselle.
Itselläni on ollut ja on edelleen sosiaalisten tilanteiden fobia, olin nuorena ujo ja koin aika paljon shaisea lapsuudessa kuten koulukiusaamista, seksuaalista väkivaltaa jne. Minulla on aina ollut vaikeuksia luottaa muihin ja on ollut kausia kun olen ollut melko eristynyt muista. Tämän lisäksi minulla on puhevika joka on haitaksi työn ja sosiaalisen elämän kannalta. Silti pakotin itseni amk:hn ja tekemään paskaduuneja koulun ohella. Se oli erittäin uuvuttavaa pakottaa itsensä sosiaaliseen kanssakäymiseen mutta pikkuhiljaa siitä on tullut helpompaa enkä enää väsy tai stressaannu niin paljoa siitä. Siedätyshoito on paras tapa päästä eroon tuosta fobiasta. Vaikka tilanteet stressaisi/pelottaisi/ahdistaisi ei niihin kuole joten olen sitä mieltä itse samasta kärsineenä ettei tämä fobia saisi olla syynä kaikenlaisesta työstä kieltäytymiselle.
Ette varmana usko mutta olen asunut tässä asunnossa 13 vuotta ja kukaan sukualainen ei ole käynyt koskaan kylässä.
Pitkä huikonen, jaksamista ja huomioi että sukulaiset ei ole kaikki joiden kanssa voi olla tekemisissä, itse ainakin enemmän olen yhteyksissä kavereihin kuin sukulaisiin.
Joo ja ei minulla ole niitä kavereitakaan ketä olisi kylässä voinut käydä.
Minulla kävi toissa vuonna poliisit kun kännipäissäni soitin musiikkia liian kovalla yöllä. Tulivat ekaksi ovelle juttelemaan mutta soitin suutani niin paljon että kävivät oma-aloitteisesti peremmälle ja nätti naispoliisi napsautti raudat ranteisiin ja sitten veivät putkaan selviämään.
Toisaalta myös varsinkin vanhempien yksinään elävien miesten pitäisi antaa elää rauhassa yksinään, eikä edes takanapäin tulisi tällaisesta miehestä pähkäillä niitä tyypillisiä juttuja että 'miksi se aina yksin, se on varmasti kaheli, se on varmasti seksuaalisesti vaarallinen pedofiili' y.m.s. Se nimittäin on niin että sitä voi mies vanhemmiten päätyä huomaamaan, että ei mistään ihmisten seurasta ole saatavissa varsinkaan itselleen enää mitään muuta kuin kielteisiä juttuja ja mieleensä rasitusta. Ja samalla niinkin voi vielä kokea että ei itselläänkään enää olisi paljon muuta annettavaa kuin rahaa syytää sen mitä sitä sitten on jos sellaisen naisen tapaisikin johon vielä voisi ihastua mikä sinänsä sekin lähestulkoon mahdoton asia yksin eläneelle perheettömälle lapsettomalle miehelle.
Voi voi Balttista. Sua aina vaan pelottaa mitä muut sinusta ajattelee.
No ei se varsinaisesti pelota tällaiset asiat mutta kyllä se vähän kiusalliselta tuntuu ja tietenkin jonkin verran rajoittaakin sitä missä liikkuu ja miten käyttäytyy, kun sen niin hyvin tieitää että ihmiset kaikista ostareilla hengaavista teineistä lähtien juuri tällaisa asioita aina pähkäilevät ja kommentoivatkin keskenään. Tosin olen myös paljolti jo valinnutkin elinympäristöjäni niin että ei minun tarvitse aina samoissa ympyröissä pyöriä. Isot kaupungit missä paljon kaikenlaisia ihmisiä pyörii ovat ympäristöinä tässä mielessä parhaita.
Yksinäisyys sotkee ihmisen pään. Sen olen itsekin alkanut vähitellen oppimaan. Nykyään puhun jo itsekseni ajatuksiani ääneen asunnossani. En jaksa olla enää hiljaa ja ajatella vain pään sisällä, mukavampi välillä puhua edes seinille. Olen huomannut että välillä lipsautan mietteitäni ääneen jo ulkona kävellessäkin. Nolottaa että joku huomaa. Kun ei ole ketään kenelle puhua päiväkausiin, niin huonostihan siinä alkaa käymään. Jonkun lemmikin hankkiminen voisi olla ihan hyvä idea ennen kuin ihan lopullisesti sekoan.
heh potentiaalises tapajan kanssa ystä'vystyä pitäis heh heh :)
Ei mitään 100% hyvinvoivaa väestöä pystykään olemaan olemassa. Mutta totta että yksinäisyys on ns. sivistyneessä maailmassa yleisempää.