Suhde loppusuoralla?

Alettiin seurustella noin 2,5 vuotta sitten ja viimeisen vuoden ajan olen miettinyt onko hän sittenkään minulle "se oikea". Joulusta asti ollaan myös yhdessä puhuttu suhteen tilanteesta, mutta mitenkään eteenpäin ongelmista ei ole päästy. On oikeastaan vaikea selittää mitä meidän ongelmat edes on. Ollaan vaan jotenkin niin erilaisia. Mies haluaa olla enemmän omissa oloissaan, mä kaipaisin sitä että vois jutella ja tehdä asioita yhdessä. Kaipaan myös paljon enemmän hellyyttä (koskettelua, halailua, kädestä kiinni pitämistä ja myös seksiä) kuin mies. Suurimman osan suhteesta ollaan eletty etäsuhteessa ja syksyllä olis kauan odotettu mahdollisuus muuttaa yhteen, mutta nyt kun se lähenee niin tuntuu etten enää haluakaan sitä. Päivittäin mietin suhteen tulevaisuutta. Kyllä meillä on ihan kivaa, mutta tuntuu ku oltais vaan kavereita, jotka kyselee toisiltaan kuulumisia. Mitään söpöjä viestejä ei oikeen oo, eikä mulla oo tällä hetkellä miestä kohtaan mitään tunteita. Tuntuu, että olisin vaan helpottunu jos hän ilmottaisi haluavansa erota. Yhdessä kun ollaan puhuttu mistä tää johtuu että suhde on muuttunut kylmemmäksi, niin hänen mielestään vika on minun itsetunnossani. Mielestäni minulla on kuitenkin hyvä itsetunto. Itsetuntoni on yleensä matalammalla kun vietämme aikaa yhdessä ja mies arvostelee tekemisiäni ja tapojani. Suhteeseen tuli ehkä lähdettyä liian lyhyen tutustumisen jälkeen, enkä ollut silloin edes mitenkään tulisesti rakastunut, vaan vain hullaantunut siitä, että ensimmäistä kertaa elämässäni joku haluaa suhteeseen minun kanssani, eikä tilaisuutta voinut jättää käyttämättä. Tuntuu ettei tässä suhteessa roikkumisessa ole enää mitään järkeä, koska en halua hänen kanssaan lapsia erilaisten kasvatusnäkemysten takia. Silti kun lukee kaikkia nettikeskusteluja, aina vaan toitotetaan että pitää yrittää tehdä suhteen eteen töitä tai on huono ihminen joka luovuttaa.

Onko muilla kokemuksia vastaavantapaisista tilanteista?
1302
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Kuullostaa kyllä vahvasti että olisi parempi jos katselisitte molemmat vähän muualle ja jättäisitte suhteen joka ei selvästikään toimi kummankaan osalta kovin hyvin. Ei seurustelussa tarvitse kauheasti mitään yrittää jos ei asiat yhdessä eikä ole muitakaan suurempia sitoumuksia.
Kyllä suhteen pitää tuntua hyvältä ja molempien olla siinä kunnolla mukana niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ajatustyö kirjoitti:

Alettiin seurustella noin 2,5 vuotta sitten ja viimeisen vuoden ajan olen miettinyt onko hän sittenkään minulle "se oikea". Joulusta asti ollaan myös yhdessä puhuttu suhteen tilanteesta, mutta mitenkään eteenpäin ongelmista ei ole päästy. On oikeastaan vaikea selittää mitä meidän ongelmat edes on. Ollaan vaan jotenkin niin erilaisia. Mies haluaa olla enemmän omissa oloissaan, mä kaipaisin sitä että vois jutella ja tehdä asioita yhdessä. Kaipaan myös paljon enemmän hellyyttä (koskettelua, halailua, kädestä kiinni pitämistä ja myös seksiä) kuin mies. Suurimman osan suhteesta ollaan eletty etäsuhteessa ja syksyllä olis kauan odotettu mahdollisuus muuttaa yhteen, mutta nyt kun se lähenee niin tuntuu etten enää haluakaan sitä. Päivittäin mietin suhteen tulevaisuutta. Kyllä meillä on ihan kivaa, mutta tuntuu ku oltais vaan kavereita, jotka kyselee toisiltaan kuulumisia. Mitään söpöjä viestejä ei oikeen oo, eikä mulla oo tällä hetkellä miestä kohtaan mitään tunteita. Tuntuu, että olisin vaan helpottunu jos hän ilmottaisi haluavansa erota. Yhdessä kun ollaan puhuttu mistä tää johtuu että suhde on muuttunut kylmemmäksi, niin hänen mielestään vika on minun itsetunnossani. Mielestäni minulla on kuitenkin hyvä itsetunto. Itsetuntoni on yleensä matalammalla kun vietämme aikaa yhdessä ja mies arvostelee tekemisiäni ja tapojani. Suhteeseen tuli ehkä lähdettyä liian lyhyen tutustumisen jälkeen, enkä ollut silloin edes mitenkään tulisesti rakastunut, vaan vain hullaantunut siitä, että ensimmäistä kertaa elämässäni joku haluaa suhteeseen minun kanssani, eikä tilaisuutta voinut jättää käyttämättä. Tuntuu ettei tässä suhteessa roikkumisessa ole enää mitään järkeä, koska en halua hänen kanssaan lapsia erilaisten kasvatusnäkemysten takia. Silti kun lukee kaikkia nettikeskusteluja, aina vaan toitotetaan että pitää yrittää tehdä suhteen eteen töitä tai on huono ihminen joka luovuttaa.

Onko muilla kokemuksia vastaavantapaisista tilanteista?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu