fysiikan deterministisyys

Et selvästikään tiedä mitään todennäköisyyksistä ja tilastoista.

propability kirjoitti:

Et selvästikään tiedä mitään todennäköisyyksistä ja tilastoista.

Todennäköisyyslaskenta on determinismin osa. Deterministiset nopanheitot tuovat tietenkin keskiarvoja. Toistettavuus on determinismin ominaisuus, toistettavuudesta saadaan tilastollisuutta. Tiede perustuu toistettavuuteen, ja toistettavuus determinismiin eli eksakteihin sääntöihin ja säännönalaisuuteen.

logic kirjoitti:

Todennäköisyyslaskenta on determinismin osa. Deterministiset nopanheitot tuovat tietenkin keskiarvoja. Toistettavuus on determinismin ominaisuus, toistettavuudesta saadaan tilastollisuutta. Tiede perustuu toistettavuuteen, ja toistettavuus determinismiin eli eksakteihin sääntöihin ja säännönalaisuuteen.

Lue lisää

Todennäköisyys eli stokastisuus EI ole determinismiä. Yritä nyt lapsi hyvä opetella edes termit.

Wiki: "Determinismin mukaan kaikki, mikä tapahtuu, tapahtuu välttämättä, eikä mikään voisi tapahtua toisin. Vastaavasti indeterministit sanovat, että todellisuudessa on satunnaisuutta eivätkä kaikki tapahtumat seuraa välttämättä edellisistä. Determinismiin voi liittyä myös ennaltamääräytyvyys: joku tai jokin on määrännyt etukäteen kaikkien tapahtumien lopputuloksen, eli tapahtumat kulkevat kohti jotain tiettyä päämäärää, kuten esimerkiksi predestinaatio-opissa."

Stokastisuudesta sama lähde: "Esimerkkejä stokastisista prosesseista ovat matemaattinen Brownin liike eli Wienerin prosessi, Poissonin prosessi, Cauchyn prosessi, Ornsteinin–Uhlenbeckin prosessi, Besselin prosessi, Bernoullin prosessi ja Huntin prosessi.
Edellä luetellut prosessit ovat Markovin prosesseja: ne alkavat joka hetki uudestaan eli eivät lainkaan muista menneisyyttään. Niiden tulevaisuuteen vaikuttaa vain nykyhetken tilanne eikä se, miten siihen on tultu. Markovin prosessit ovat laaja ja tärkeä stokastisten prosessien osa."

Hawking ja häntä ennen ehkä joku muukin:
" Vahvimminkin ennaltamäärättyyn kohtaloon uskovat vilkaisevat molempiin suuntiin ennen kadun ylitystä"

ihanko totta? kirjoitti:

Todennäköisyys eli stokastisuus EI ole determinismiä. Yritä nyt lapsi hyvä opetella edes termit.

Wiki: "Determinismin mukaan kaikki, mikä tapahtuu, tapahtuu välttämättä, eikä mikään voisi tapahtua toisin. Vastaavasti indeterministit sanovat, että todellisuudessa on satunnaisuutta eivätkä kaikki tapahtumat seuraa välttämättä edellisistä. Determinismiin voi liittyä myös ennaltamääräytyvyys: joku tai jokin on määrännyt etukäteen kaikkien tapahtumien lopputuloksen, eli tapahtumat kulkevat kohti jotain tiettyä päämäärää, kuten esimerkiksi predestinaatio-opissa."

Stokastisuudesta sama lähde: "Esimerkkejä stokastisista prosesseista ovat matemaattinen Brownin liike eli Wienerin prosessi, Poissonin prosessi, Cauchyn prosessi, Ornsteinin–Uhlenbeckin prosessi, Besselin prosessi, Bernoullin prosessi ja Huntin prosessi.
Edellä luetellut prosessit ovat Markovin prosesseja: ne alkavat joka hetki uudestaan eli eivät lainkaan muista menneisyyttään. Niiden tulevaisuuteen vaikuttaa vain nykyhetken tilanne eikä se, miten siihen on tultu. Markovin prosessit ovat laaja ja tärkeä stokastisten prosessien osa."

Hawking ja häntä ennen ehkä joku muukin:
" Vahvimminkin ennaltamäärättyyn kohtaloon uskovat vilkaisevat molempiin suuntiin ennen kadun ylitystä"

Lue lisää

Determinismi = Toistettavuus, Sattuma = Ei toistettavuutta. Tilastollisuus on determinismin osa, ei kolmas pooli.

ccccb kirjoitti:

Determinismi = Toistettavuus, Sattuma = Ei toistettavuutta. Tilastollisuus on determinismin osa, ei kolmas pooli.

Mielestäni täsmälleen toisin päin. Kvanttifysiikasta tiedämme, että aineen ja sen käyttäytymisen perusluonne on stokastinen. Determinismi on siis stokastisuuden jonkinlainen erikois- tai rajatapaus.

Tätä keskustelua on käyty palstalla vuosien mitaan usein. Useimmiten sen kaivaa uudelleen esiin aina joku uskovaishörhö.

Calle Cehveli kirjoitti:

Mielestäni täsmälleen toisin päin. Kvanttifysiikasta tiedämme, että aineen ja sen käyttäytymisen perusluonne on stokastinen. Determinismi on siis stokastisuuden jonkinlainen erikois- tai rajatapaus.

Tätä keskustelua on käyty palstalla vuosien mitaan usein. Useimmiten sen kaivaa uudelleen esiin aina joku uskovaishörhö.

Lue lisää

Tuossakin kaveri perustelee determinismiä määrittelemällä termit uudelleen.
Täysin tilastollinen tapahtuma, kuten Braunin liike, on useimmiten rajattua ja noudattelee tilastollisesti normaalijakautumaa. Väite, että yksittäiset tapahtumat olisivat deterministisiä on silkkaa hölmöilyä. Tällöin myöskään tapausten summa ei voi olla deterministinen, vaikka onkin tilastollisesti ennustattavissa tietyn virhemarginaalin sisällä.

Ei tästä terminologiaa vilaamalla saa determinististä ryssän pappikaan.

Juurikin näin kirjoitti:

Tuossakin kaveri perustelee determinismiä määrittelemällä termit uudelleen.
Täysin tilastollinen tapahtuma, kuten Braunin liike, on useimmiten rajattua ja noudattelee tilastollisesti normaalijakautumaa. Väite, että yksittäiset tapahtumat olisivat deterministisiä on silkkaa hölmöilyä. Tällöin myöskään tapausten summa ei voi olla deterministinen, vaikka onkin tilastollisesti ennustattavissa tietyn virhemarginaalin sisällä.

Ei tästä terminologiaa vilaamalla saa determinististä ryssän pappikaan.

Lue lisää

Kun vastasit minulle, niin luulin eka lauseesta, että olet eri mieltä. Korjasin käsitykseni. Kyllä se determinismikin joissain asoissa toimii ihan hyvin, mutta kun aletaan perkaamaan syntyjä syviä, niin plörinäksi menee. Eikä siihen edes normaalijakaumaa tarvita.

Juurikin näin kirjoitti:

Tuossakin kaveri perustelee determinismiä määrittelemällä termit uudelleen.
Täysin tilastollinen tapahtuma, kuten Braunin liike, on useimmiten rajattua ja noudattelee tilastollisesti normaalijakautumaa. Väite, että yksittäiset tapahtumat olisivat deterministisiä on silkkaa hölmöilyä. Tällöin myöskään tapausten summa ei voi olla deterministinen, vaikka onkin tilastollisesti ennustattavissa tietyn virhemarginaalin sisällä.

Ei tästä terminologiaa vilaamalla saa determinististä ryssän pappikaan.

Lue lisää

Avaruus ja aika on kvantittunut ja deterministinen. Braunin liike on pohjimmiltaan tämän kvantittuneen avaruuden säännönmukaista muutosta.

ryssänpappila kirjoitti:

Avaruus ja aika on kvantittunut ja deterministinen. Braunin liike on pohjimmiltaan tämän kvantittuneen avaruuden säännönmukaista muutosta.

Braunin liike säännönmukaista muutosta. Älähän nyt?
Ei Braunin liike mistään kvantittuneesta avaruudesta johdu ja se on yhtä säännönmukaista kuin valkoinen kohina.

Vaikka avaruus olisi kvantittunut, niin Plancin mittojen alla vallitsee Heisenbergin epämääräisyys.

myötähäpeää... kirjoitti:

Braunin liike säännönmukaista muutosta. Älähän nyt?
Ei Braunin liike mistään kvantittuneesta avaruudesta johdu ja se on yhtä säännönmukaista kuin valkoinen kohina.

Vaikka avaruus olisi kvantittunut, niin Plancin mittojen alla vallitsee Heisenbergin epämääräisyys.

Lue lisää

Jos avaruus ja aika on kvantittunut, Planckin mittakaavan alapuolta ei edes ole. Kvantittumisen mittakaava on minimimittakaava.

että silleen kirjoitti:

Jos avaruus ja aika on kvantittunut, Planckin mittakaavan alapuolta ei edes ole. Kvantittumisen mittakaava on minimimittakaava.

Ja kuitenkin heisenbergin epämääräisyys toteutuu Plancin aikaa lyhyemmässä "epämääräisyydessä", josta todisteina virtuaalihiukkaset.

iugiyg0uy8 kirjoitti:

Ja kuitenkin heisenbergin epämääräisyys toteutuu Plancin aikaa lyhyemmässä "epämääräisyydessä", josta todisteina virtuaalihiukkaset.

Jos aika ja avaruus ovat kvantittuneita, ei ole niitä pienempää mittakaavaa, vaan etäisyydet ovat Planckin perusmittakaavan monikertoja, myös virtuaalihiukkasten koko ja etäisyydet.

jotta niin kirjoitti:

Jos aika ja avaruus ovat kvantittuneita, ei ole niitä pienempää mittakaavaa, vaan etäisyydet ovat Planckin perusmittakaavan monikertoja, myös virtuaalihiukkasten koko ja etäisyydet.

Lue lisää

Epämääräisyys voidaan heittää siis romukoppaan Planckin perusmittakaavassa.