Kaikki fysiikan lait ovat deterministisiä, differentiaali- tai osittaisdifferentiaaliyhtälöitä, kvanttimekaniikan Schrödingerin yhtälö mukaan luettuna. Ainoan poikkeuksen muodostaa kvanttimekaniikan mittauspostulaatti. Se kuvaa mittaajan ja mitattavan vuorovaikutusta, ja johtaa siihen, että ennustuksemme atomaarisista ilmiöistä ovat aina tilastollisia.
fysiikan deterministisyys
Nakki-Joonas
16389
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Kaikki fysiikan lait ovat deterministisiä, differentiaali- tai osittaisdifferentiaaliyhtälöitä, kvanttimekaniikan Schrödingerin yhtälö mukaan luettuna."
Kaikki mahdolliset säännöt ja algoritmit ovat aina deterministisiä. Käsite "laki" luonnontieteissä sisältää jo ajatuksen determinismistä.
Fysiikka tutkii luonnossa havaittavissa olevien säännönmukaisuuksien (invarianssien) suhdetta toisiinsa. Luonnossa on kuitenkin hyvin paljon asioita jotka eivät ole deterministisiä vaan tilastollisia. Tilastollinen "luonnonlaki" ei ole deterministinen.
Säännönmukaisuudet = Determinismi = Tiede = Toistettavuus
Sattuma = Indeterminismi = Epämääräisyys = Ei-toistettava
Et selvästikään tiedä mitään todennäköisyyksistä ja tilastoista.
Todennäköisyyslaskenta on determinismin osa. Deterministiset nopanheitot tuovat tietenkin keskiarvoja. Toistettavuus on determinismin ominaisuus, toistettavuudesta saadaan tilastollisuutta. Tiede perustuu toistettavuuteen, ja toistettavuus determinismiin eli eksakteihin sääntöihin ja säännönalaisuuteen.
Todennäköisyys eli stokastisuus EI ole determinismiä. Yritä nyt lapsi hyvä opetella edes termit.
Wiki: "Determinismin mukaan kaikki, mikä tapahtuu, tapahtuu välttämättä, eikä mikään voisi tapahtua toisin. Vastaavasti indeterministit sanovat, että todellisuudessa on satunnaisuutta eivätkä kaikki tapahtumat seuraa välttämättä edellisistä. Determinismiin voi liittyä myös ennaltamääräytyvyys: joku tai jokin on määrännyt etukäteen kaikkien tapahtumien lopputuloksen, eli tapahtumat kulkevat kohti jotain tiettyä päämäärää, kuten esimerkiksi predestinaatio-opissa."
Stokastisuudesta sama lähde: "Esimerkkejä stokastisista prosesseista ovat matemaattinen Brownin liike eli Wienerin prosessi, Poissonin prosessi, Cauchyn prosessi, Ornsteinin–Uhlenbeckin prosessi, Besselin prosessi, Bernoullin prosessi ja Huntin prosessi.
Edellä luetellut prosessit ovat Markovin prosesseja: ne alkavat joka hetki uudestaan eli eivät lainkaan muista menneisyyttään. Niiden tulevaisuuteen vaikuttaa vain nykyhetken tilanne eikä se, miten siihen on tultu. Markovin prosessit ovat laaja ja tärkeä stokastisten prosessien osa."
Hawking ja häntä ennen ehkä joku muukin:
" Vahvimminkin ennaltamäärättyyn kohtaloon uskovat vilkaisevat molempiin suuntiin ennen kadun ylitystä"
Determinismi = Toistettavuus, Sattuma = Ei toistettavuutta. Tilastollisuus on determinismin osa, ei kolmas pooli.
Mielestäni täsmälleen toisin päin. Kvanttifysiikasta tiedämme, että aineen ja sen käyttäytymisen perusluonne on stokastinen. Determinismi on siis stokastisuuden jonkinlainen erikois- tai rajatapaus.
Tätä keskustelua on käyty palstalla vuosien mitaan usein. Useimmiten sen kaivaa uudelleen esiin aina joku uskovaishörhö.
Tuossakin kaveri perustelee determinismiä määrittelemällä termit uudelleen.
Täysin tilastollinen tapahtuma, kuten Braunin liike, on useimmiten rajattua ja noudattelee tilastollisesti normaalijakautumaa. Väite, että yksittäiset tapahtumat olisivat deterministisiä on silkkaa hölmöilyä. Tällöin myöskään tapausten summa ei voi olla deterministinen, vaikka onkin tilastollisesti ennustattavissa tietyn virhemarginaalin sisällä.
Ei tästä terminologiaa vilaamalla saa determinististä ryssän pappikaan.
Kun vastasit minulle, niin luulin eka lauseesta, että olet eri mieltä. Korjasin käsitykseni. Kyllä se determinismikin joissain asoissa toimii ihan hyvin, mutta kun aletaan perkaamaan syntyjä syviä, niin plörinäksi menee. Eikä siihen edes normaalijakaumaa tarvita.
Avaruus ja aika on kvantittunut ja deterministinen. Braunin liike on pohjimmiltaan tämän kvantittuneen avaruuden säännönmukaista muutosta.
Braunin liike säännönmukaista muutosta. Älähän nyt?
Ei Braunin liike mistään kvantittuneesta avaruudesta johdu ja se on yhtä säännönmukaista kuin valkoinen kohina.
Vaikka avaruus olisi kvantittunut, niin Plancin mittojen alla vallitsee Heisenbergin epämääräisyys.
Jos avaruus ja aika on kvantittunut, Planckin mittakaavan alapuolta ei edes ole. Kvantittumisen mittakaava on minimimittakaava.
Ja kuitenkin heisenbergin epämääräisyys toteutuu Plancin aikaa lyhyemmässä "epämääräisyydessä", josta todisteina virtuaalihiukkaset.
Jos aika ja avaruus ovat kvantittuneita, ei ole niitä pienempää mittakaavaa, vaan etäisyydet ovat Planckin perusmittakaavan monikertoja, myös virtuaalihiukkasten koko ja etäisyydet.
Epämääräisyys voidaan heittää siis romukoppaan Planckin perusmittakaavassa.
>
Jotka kuvaavat monesti (juuh kyllä, deterministisen tarkasti matemaattisesti) jotain todennäköisyyttä. Näistä yhtenä esimerkkinä mainitsit Schrödingerin yhtälön, joka kuvaa aitoa todennäköisyysaaltoa, mutta näitä on tietysti paljon muitakin: termodynamiikassa esim. on hiukkasten todennäköisiä nopeuksia kuvaavia yhtälöitä (ja kyllä, deterministisen tarkasti tiedetään, millä todennäköisyydellä hiukkasella on tietty nopeus), mutta nämä ovat siis nimenomaan matemaattinen, deterministinen kuvaus aidosti indeterministisestä todennäköisyysluonteisesta luonnonilmiöstä.
Edelleen indeterminismin osoittaa esim. Bellin teoreema, jota karkuun et vaan pääse.
Case closed.