Olen pitänyt itteeni suht järkevänä vaikka olen keikkunutkin deittifoorumeilla. No kaikennäköiseen olen törmännyt. Olen törmännyt mielialahäiriöisiin, kuvapihtareihin ihan mukaviinkin tyyppeihin, joista on puuttunut kuitenkin se jokin, mikä olisi houkuttanut tutustumaan paremmin.
Olen pitänyt välillä paussia, jos on alkanut meno ahdistamaan, mutta jostain silloin tällöin tulee palauduttua takaisin.
Edellisen kerran kun vannoin, etten ikinä näille saiteille tule niin olin taas vaihteeksi törmännyt heppuun jonka kanssa jutut kyllä synkkas, mutta tapaaminen meni kerjäämisen puolelle. Kirjoittelusta meinas tulla loputonta ja väsyin pitämään odotuksia yllä, kun ilmeni, ettei ollutkaan mitään odotettavaa. Olinkin hänen sanojen mukaan vain virtuaaliystävä jne...
Pidin melko pitkän paussin ja tulin takaisin. Jotain jorinoita tuli muutaman kanssa vaihdettua, mutta sitten otti eräs kaveri yhteyttä. Erottui täysin joukosta, ihan kuin olisi sielunkumpani kirjoittanut. Olin myyty. En tiedä oliko molemmin puolista, mutta fiilikset oli tosi tosi voimakkaat ja ehkäpä vieläkin. Siksi kai tämäkin vuodatus.
Mutta sitten aloin itse skitsoileen, huomaan sen nyt. Oletin, että voisimme nähdä melko nopeasti. Vaikka edes sen verran, että näkisi sen persoonan, että onko se sitä mistä tykkäisi ja onko itsestä samaan. Aina on arjessa kiireitä ja kaiken maailman järjestelemistä. Olisi kuitenkin kiva tietää mitä oikeasti odottaa. No tälle tyypille olisi käynyt vasta seuraavana viikonloppuna, eli kirjoittamalla olisi pitänyt ylläpitää innostusta ainakin puolitoista viikkoa, eikä tapaamisesta olisi ollut takeita. Mua alko ahdistaa ihan hirveästi. Ehkä siksi, että fiilikset oli melko voimakkaat ja se pettymisen pelko nousi melko korkeaksi.
Päätin tarinoinnin siihen.
Nyt harmittaa... Olinko liian hätäinen vai olinko oikeassa, että saisin odottaa maailmaan tappiin asti, kun jostain syystä noi vedätykset tuntuu olevan nykypäivää.
Jos tämä kaveri näkee tämän ja tunnistaa itsensä niin pyydän anteeksi. Luulen, että olit melko pettynyt. Typerien vanhojen kokemusten uusiutumisen pelossa (kiitti muuten heille ihan v...sti ketkä omaks huvikseen ihmisiä täällä vedättää) aloin pelkäämään uutta pettymystä ja lopputulos oli joka tapauksessa pettymys.
Harvemmin viikkoo vaivaan tämmösillä päätäni, mutta nyt en meinaa millään päästä tästä harmituksesta eroon.
Tiedän nimesi ja sinä tiedät minun. En kuitenkaan ota yhteyttä, ettet luule mun olevan joku hankala stalkkaaja.
Tähän ei tarvitse kommentoida mitään.. ainakaan mitään vit...lu ja angsti ja näsästely viestejä. Purin oloani tänne kun en keksinyt muutakaan paikkaa ja ehkä siinä toivossa, että saisin ajatukseni oikeeseen osoitteeseen
Olen pitänyt välillä paussia, jos on alkanut meno ahdistamaan, mutta jostain silloin tällöin tulee palauduttua takaisin.
Edellisen kerran kun vannoin, etten ikinä näille saiteille tule niin olin taas vaihteeksi törmännyt heppuun jonka kanssa jutut kyllä synkkas, mutta tapaaminen meni kerjäämisen puolelle. Kirjoittelusta meinas tulla loputonta ja väsyin pitämään odotuksia yllä, kun ilmeni, ettei ollutkaan mitään odotettavaa. Olinkin hänen sanojen mukaan vain virtuaaliystävä jne...
Pidin melko pitkän paussin ja tulin takaisin. Jotain jorinoita tuli muutaman kanssa vaihdettua, mutta sitten otti eräs kaveri yhteyttä. Erottui täysin joukosta, ihan kuin olisi sielunkumpani kirjoittanut. Olin myyty. En tiedä oliko molemmin puolista, mutta fiilikset oli tosi tosi voimakkaat ja ehkäpä vieläkin. Siksi kai tämäkin vuodatus.
Mutta sitten aloin itse skitsoileen, huomaan sen nyt. Oletin, että voisimme nähdä melko nopeasti. Vaikka edes sen verran, että näkisi sen persoonan, että onko se sitä mistä tykkäisi ja onko itsestä samaan. Aina on arjessa kiireitä ja kaiken maailman järjestelemistä. Olisi kuitenkin kiva tietää mitä oikeasti odottaa. No tälle tyypille olisi käynyt vasta seuraavana viikonloppuna, eli kirjoittamalla olisi pitänyt ylläpitää innostusta ainakin puolitoista viikkoa, eikä tapaamisesta olisi ollut takeita. Mua alko ahdistaa ihan hirveästi. Ehkä siksi, että fiilikset oli melko voimakkaat ja se pettymisen pelko nousi melko korkeaksi.
Päätin tarinoinnin siihen.
Nyt harmittaa... Olinko liian hätäinen vai olinko oikeassa, että saisin odottaa maailmaan tappiin asti, kun jostain syystä noi vedätykset tuntuu olevan nykypäivää.
Jos tämä kaveri näkee tämän ja tunnistaa itsensä niin pyydän anteeksi. Luulen, että olit melko pettynyt. Typerien vanhojen kokemusten uusiutumisen pelossa (kiitti muuten heille ihan v...sti ketkä omaks huvikseen ihmisiä täällä vedättää) aloin pelkäämään uutta pettymystä ja lopputulos oli joka tapauksessa pettymys.
Harvemmin viikkoo vaivaan tämmösillä päätäni, mutta nyt en meinaa millään päästä tästä harmituksesta eroon.
Tiedän nimesi ja sinä tiedät minun. En kuitenkaan ota yhteyttä, ettet luule mun olevan joku hankala stalkkaaja.
Tähän ei tarvitse kommentoida mitään.. ainakaan mitään vit...lu ja angsti ja näsästely viestejä. Purin oloani tänne kun en keksinyt muutakaan paikkaa ja ehkä siinä toivossa, että saisin ajatukseni oikeeseen osoitteeseen
Vastaukset 34
Vanhimmat
Meitä on monta kenelle on käynyt aivan samoin.
Kommentoin kuitenkin. Kirjoituksesi kuulostaa ihan normisetiltä nettideittailussa. Tämä palsta on väärä paikka kirjoittaa, kirjoita mieluummin sille hepulle ja kysy haluaisiko hän vielä nähdä. Sano vaikka, että sulle tuli toiset treffit väliin ja siksi kirjoitteluun tuli paussi. Mikäli hän ei enää halua nähdä sua, niin sitten voit unohtaa ja siirtyä elämässä eteenpäin.
On normaalia, että nettideittailussa syntyy odotuksia ja niitä ei voi välttää vaikka kuinka yrittäisi. Ja pettymyksiä tulee sitten kun odotukset eivät toteudu. Itselläni on nyt reilun puolen vuoden aikana viidet treffit, joilla ei ole syntynyt sitä kuuluisaa "kipinää". Ja omasta puolestani ainakin kaksi näistä olisi ollut kivoja ja hyvännäköisiä, joita olisin mieluusti tavannut uudelleenkin. Mutta on erittäin onnekasta jos molemmat osapuolet tuntevat yhtälailla kiinnostusta toisiinsa, kun nettideitin kautta kohdataan.
Mulla on myös kokemusta siitä, että tapaaminen on peruuntunut syystä tai toisesta. Ja mikäli asia on jäänyt vaivaamaan, niin olen ottanut uudelleen yhteyttä. Kerran siitä syntyi jopa lyhyt tapailusuhde jonka aikana tutustuttiin paremmin. Niinkin on käynyt, että kirjoittelu on uudelleen hiipunut ilman syyn ilmoittamista. Se on nettideitissä oikeastaan aika yleistä, ettei ilmoitella puolin ja toisin miksi kirjoittelu hiipuu tai tapaaminen ei toteudu. Eiköhän sitä jokainen arvaa, että kyse on kiinnostuksen puutteesta tai toisista treffeistä. Ja seurauksena se toinen voi jäädä pohtimaan, että tulikohan mokattua. Mikäli olit jo ilmoittanut sille hepulle, että tämä on tässä niin kirjoita sille että nyt tulit katumapäälle. Ei tää oo niin vakavaa...
Ihan oikein tehty, mitä ilmeisimmin sellasia ei vaan kiinnosta kovin paljoa jotka vetkuttaa näkemistä jonnekin "ens viikolle" tai parin viikon päähän. Kiinnostavan haluaa tietenkin nähdä niin pian kun mahdollista, jotta tilaisuus ei mene ohi. Tais olla jotain kiinnostavampaa ensin nähtävänä... Unohda koko tyyppi ja jatka eteenpäin. Jos se ottaa vielä myöhemmin yhteyttä näkemisen ehdottelun merkeissä (eli sillä ei onnistunukaan niiden kiinnostavampien kanssa) niin voihan sen nähdä mutta luonnollisestikaan mitään ei kannata enää siltä jutulta odottaa.
Minä en ymmärrä näin mustavalkoista asennetta. Nettideittailussa voi hyvin tulla tilanne, että käy treffeillä useamman kanssa ja ihmisiä joutuu laittamaan jopa "jonoon". Usein treffeillä näkee heti ettei jonkun kanssa synkkaa, mutta joskus voi haluta tapailla hetken tutustuakseen paremmin ja nähdäkseen syntyykö kipinää. Kun tällainen suhde päättyy, niin minkätakia ei voisi palata testaamaan jotain aiemmin deittipalstalla kohdattua, mikäli tämä tuntuu kiinnostavalta ja on edelleen palstalla haku päällä.
Mielestäni nokkiinsa ottaminen ja erilaisten asioiden kuvitteleminen jossain nettipalstalla ihan tuntemattomien ihmisten erilaisista toimista on vihoviimeinen ilmiö ja se tulisi heti lopettaa. Ihan liian paljon olen itsekin kokenut ja saanut myös täältä keskustelusta lukea, kuinka jostain lauserakenteesta, pilkun paikasta, kirjautuneena olemisen kellon ajasta tai profiilista vierailemisesta tai viestin lähettämättömyydestä ja viestiin vastaamisen ajasta tai ihan mistä vaan pikkuasiasta vedetään johtopäätöksiä, että joku on sitä ja tätä tai tota mieltä.
Kun sä oot siellä tietokoneella sun päässä ja netin toisessa päässä on joku muu, niin sä et voi tietää mitä se siellä tekee tai ajattelee. Sillä voi olla puhelu kaverin kanssa tai pyykinpesu kesken tai se voi olla töissä tai matkoilla tai sukulaisissa. Kun on harrastuksia ja muita velvoitteita eli muutakin elämää kuin nettideittailu, niin aina ei ole treffeille aikaa heti kun joku sormiaan napsauttaa. Nettideittailu on muutenkin niin keinotekoinen ja epävarma tapa löytää kumppani suhteeseen ettei sitä kannata ottaa liian vakavasti.
"Nettideittailussa voi hyvin tulla tilanne, että käy treffeillä useamman kanssa ja ihmisiä joutuu laittamaan jopa "jonoon". Usein treffeillä näkee heti ettei jonkun kanssa synkkaa, mutta joskus voi haluta tapailla hetken tutustuakseen paremmin ja nähdäkseen syntyykö kipinää."
Kun vuoronumeroita jakelet ei ole enään epäselvää kumpiko sukupuoli kirjoittaa.
Totuus on se että sä et voi olla kiinnostunut monesta yhtäaikaa. Et edes itse naisena hyväksyisi sitä tilannetta että se joku komistus joka sulle kirjoittelee on rankannut sinut johonkin jonoon tyyliin "mahd treffattava nro 3"
Miltä se tuntuisi? Ei kivalta ja tiedät myös että sellainen liukuhihna treffaaja ei ole sinusta kiinnostunut kun korkeintaan ulkonäön perusteella.
Olen itsekin tavannut netissä kaltaisiasi naisia jotka saattaa kysellä kahteen kolmeen kertaan "niin mitä sä teet töiksesi"
Ai että kun huokuu kiinnostuneisuus. Tilastot katsomalla sitten selviääkin "1572 lähetettyä viestiä 67 henkilölle."
Jos jostakin on kiinnostunut niin silloin ollaan vain siitä. Itse rankkaan samantien minusta kiinnostuneet henkilöt joilla on kokoajan muuta sutinaa pois samantien. Saatan vastata lauseella tai kahdella sillon tällön tuleviin viesteihin vaikka hän on 24/7 onlinessa kun tiedän että ei hän minusta ole kiinnostunut. Pitää vain varalla. Ei mulla ole ainakaan asiaa hänelle silloin.
Eriasia on sellaiset jotka lähestyy huolellisiilla ja pitkillä kirjoituksilla ja vastaa pienen ajan sisällä kun olet kirjoittanut silloin tiedän että olen itsekin kiinnostava.
Poislukien työajat yms pakolliset menot mitkä luonnollisesti rajoittaa kirjoitusaikaa.
Jos mut on joku lempannut sentakia että treffaa toisen vaikka on antanut ymmärtää ensin näkevänsä mut ja hän palaakin muutaman viikon jälkeen asiaan ja ilmoittaa et olis kiva tavata. Turha vaiva. Olin viimeksikin kakkonen ja tuollaisen käytöksen jälkeen tiedän että olisin mahd parisuhteessakin se kakkonen siihen asti kun hän taas löytää komeamman.
Näin tää menee.
Siis miten urpoja jengi oikeesti voikaan olla...
Ei siis oikeesti kukaan normaali ihminen voi ajatella jonkun nettideittijutun perusteella, että kun ryhdytään parisuhteeseen niin se toinen on siinä suhteessa vaan leikisti sen aikaa kunnes löytää jonkun komeamman. Siis haloo. Sulla täytyy olla todella heikko itsetunto tai sitten et ole koskaan ollut parisuhteessa.
Jos et ymmärrä lukemaasi puhuin deittailevista naisista en parisuhteesta.
Mutta jos tuosta parisuhteesta haluat puhua niin monasti olen jäänyt siinäkin kakkoseks kun naisystävä onkin yhtäkkiä halunnut toisen eli yhtäkuin vaihtanut komeampaan joten en varmaankaan ole koskaan ollut aidossa parisuhteessa vaan feikki sellaisessa.
Ja kyllähän tällainen kohtelu myös sen itsetunnonkin lopulta heikentää. Tässä tullaan taas siihen sananparteen heikot sortuu elon tiellä mut meikä se vaan porskuttaa. Toisinsanoen ne kellä on biologian puolesta valinnan mahdollisuus eli naisilla niin he ovat vahvoilla parisuhde asioissa. Mies kun joutuu tekemään työn saadakseen naisen mutta nainen se vaan on ja valitsee mieleisensä. Tottakai on helppo lempata ruma jos vaakakupissa aidan toisellapuolen odottaa komeampi näyttelyesine.
"Olin viimeksikin kakkonen ja tuollaisen käytöksen jälkeen tiedän että olisin mahd parisuhteessakin se kakkonen siihen asti kun hän taas löytää komeamman."
Koita pärjätä.
"Koita pärjätä."
Pärjään vallan mainiosti jopa erinomaisesti mutta jos tarkoituksesi on ivailla naisasioilla niin se onkin elämäni ainoa asia missä en pärjää. Rumalla naamalla ei juhlita joten muihin asioihin sitten on panostettava enemmän.
Koita nyt hyvä mies kerätä ittes. Sen takia jäät "kakkoseks" suhteissas, kun sulla on jo valmiiksi tuollainen alistuva ja katkeroitunut asenne. Olisit itselles armollisempi.
"...mitä ilmeisimmin sellasia ei vaan kiinnosta kovin paljoa jotka vetkuttaa näkemistä jonnekin "ens viikolle" tai parin viikon päähän."
:D
Siis oikeasti? Vaikea sanoa teistä, miten te elämänne järjestelette, mutta itselläni on ainakin myös muuta elämää, kuin nettideittailu. Itselläni on ainakin pari seuraavaa vkloppua buukattu umpeen erilaista ohjelmaa - On se sitten illanviettoja kavereiden kesken tai työkeikkoja. Ja viikolla tietenkin päivätyöt, sekä muut harrasteet.
Seuraava kommentti on tietty, että jätä harrasteet väliin yhtenä iltana! No, sitten ei junnut käy treenaamassa sinä iltana - kaikki harrasteet eivät näe ole niitä mitä teette yksin.
Enkä tosiaan muutenkaan halua tavata ketään jossain "tunnin kahvilassa". Mieluiten järjestän jotkin kivat deitit liittyen vähän kummankin mieltymyksiin ja siten ettei kummallakaan ole kiire sieltä pois. Eikä ne tuosta vain napsahda olemaan, vaan ne vaativat usein spesiaalijärjetelyitä. Koettakaapa vaikka saada Gaijiniin varausta parin päivän varoitusajalla.
no jos on noin paljon muuta elämää ja kiirettä niin miksi edes hakea mitään seurustelua? Vai pelkkää satunnais(seksi)seuraako sinäkin olet vailla kuten niin monet muutkin miehet?
Ekoille treffeille ei muutenkaan kannata suunnitella mitään sen enempiä ohjelmia missä ois "pakko" oleilla jonkun seurassa muutaman tunninkin vaikkei yhtään kiinnostais, eli järjestää näkeminen niin että tilanteesta pääsee tarvittaessa pois nopeastikin, kun ei tiedä yhtään viihtyykö kumpikaan toistensa seurassa.
Kiitos asiallisista kommenteista.. Tosin vähän jäin kyllä ihmettelemään miten tämä on väärä paikka aiheesta avautua. Nettideittailun ongelmia tämäkin.
Niin kuin jo mainitsin niin en aio enää perään ruikuttaa kun suuttui ja blokkas. Jos ottaisin fb.n kautta niin tod.näk. pitäisi mua jonain stalkkaajana. Se fiilis hänellä varmasti meni. Onhan ittelläkin menny kun on peruuntunu kaikki.
Mutta siis toistan, että jos sattus näkemään niin siksi laitoin tänne.
No sen ainakin opin, että vähän vois itteensä opettaa, että ehkä sit kuitenkin voi ihan kivoja tyyppejä olla ja etten olis niin kärsimätön. Uskon siihen, että kivoja on. En kai muuten päätä seinään paukuttais aina ja vaan.. Toi kyllä harmittaa ihan älyttömästi.. Eiköhän tästä kuitenkin toivu
Moi, viittasit varmaan mun viestiin, jossa sanoin että tämä on väärä palsta. Tarkoitin sillä sitä, että olisi parempi kirjoittaa tuo asia suoraan sille hemmolle eikä odottaa hänen lukevan sitä täältä. Mutta koska nyt tarkensit, että on blokattu ja yhteys on poikki niin selvästi kaveri on itsekin ottanut nokkiinsa. Tai sitten hänellä on kuvioissa jotain muuta. Et todennäköisesti saa siihen selvyyttää muuten kuin viestimällä vaikka Facebookin kautta. Mutta mieti nyt kuitenkin haluatko siihen selvyyttä oikeasti. Moni varmaan sanoisi, että sinulla ei ole mitään hävittävää muuta kuin, että hän pitää sua stalkkerina. Minullakin on tiedossani monen nettideittituttavuuden henkilöllisyys, mutta en ole heitä facebookissa lähestynyt koska mitään muuta suhdetta ei ole syntynyt tai ollut suhde on päättynyt. Mielestäni arvaamattomassa maailmassa on hyvä myös säilyttää jonkinlainen yksityisyyden suoja. Mutta harkitse itse riskit ja se, mitä itse oikeasti haluat.
Selityksiä löytyy joka lähtöön ja varsinkin varatuilta mikä on täysin ymmärrettävää
Paras niistä oli eräältäkin, että antaa nyt aikaa vaimolle. Samaan aikaan kuitenkin haki uutta seuraa treffi-palstalla. Mahtoikohan mies deittailla vaimonsa kanssa siellä :D
Mikä ihme siinä on, että toisen pitäisi pystyä hyvin lyhyellä varoitusajalla perumaan kaikki omat suunnitelmat liittyen työhön, ystäviin, matkoihin, harrastuksiin jne. vain sen takia kun jonku randommimmi nettideitistä haluaa nähdä heti.
Pitäähän sitä nyt hyvänen aika ymmärtää, että tuntemattomilla ihmisillä saattaa olla muutakin elämää, etkä sä välttämättä ole se tärkein juttu.
Nettitreffailussa on toki hyvä tavata mahdollisimman pian, mutta on hyvä muistaa ettei maailma pyöri oman navan ympärillä. Ehkä toisella oli oikeasti kiireitä ja/tai ehkä oli sovittuna jo treffejä muiden kanssa.
Mulla ainakin oli ekan nettitreffiviikon aikana seitsemät treffit, oli kyllä kiirettä. Ekat treffit oli samana iltana kun laitoin profiilin.
Jos on paljon sovittua lähiajoille niin vois tietty hoitaa ne ensin pois ja sitte vasta ottaa yhteyttä. Tai vaikka kertoa toiselle ihan reilusti heti, että on nyt kiireinen, mutta aikaa löytys sillo ja sillon jos sinne asti pääsee.
En todellakaan kuvitellutkaan olevani maailman napa, mutta tuntemattoman ihmisen odottaminen pari viikkoa ja kiinnostumisen ylläpitäminen johonkin josta et tiedä on melko haastavaa ja energiaa vievää. Ihan kaikkea kun en haluaisi itsestäni ammentaa ihmiselle jota en ole nähnyt. Ja tikusta asiaa- tarinoinnit alkaa maistumaan puulle. Ja vielä jos käy niinkuin valitettavan usein käy, että joko et koskaan näe tai sit vastassa onkin jotain ihan muuta kuin on saanut ymmärtää. En oikeastaan edes pyytänyt kuin vaikka pikaista näkemistä vaikka kahvin merkeissä.
.
Sit jos toinen on sitä mitä on annettu ymmärtää niin voihan sitä odottaa sit vaikka maailman tappiin jos se sen arvonen on. Mut jos puolta tuntiakin on liikaa siinä ohtaa kun toinen tuntuu niin voimakkaasti oikealta niin kai se sitten on.
Samanlailla voi ajatella toisinkin päin. Miks itte olis niin paljon parempi, että voi pistää toisen odottaan? Sithän ainakin tasavertasuus -ajattelu kusee pahemman kerran.
Eipä "hyvänen aika" tulis mieleen, että ottaisin itse yhteyttä ja antaisin ymmärtää, että voisin olla ihan aidosti kiinnostunut, mutta valmis tapaamaan vasta kun olen hyöriny ja pyöriny seitemän kokelasta ensin. Ja sitten toki toisen on oltava heti käytettävissä kun sormiani napsautan....
No enivei... toistan... ilmaisin vaan kun asia harmitti ja koin että jonnekkin puran, kun oli oikeasti paha mieli. Ei ehkä olis kannattanut. Ja se heppu jos tosiaan näkee ja tunnistaa niin pahoittelut jo esitinkin ja toivon ettei ajattele musta pahaa.
En lopettanut juttua mihkään toisiin treffeihin. En jaksa kuin yhtä tutustumista kerrallaan ja keskityn siihen. Lopetin tosiaan siihen mistä sanoinkin. En halunnu odottaa liian pitkään. Ahdistuin kun olen kokenut venyttämistä ennenkin sillä lopputuloksella, että joko on tyyppi kadonnut tai ei muuten vaan ole lähtenyt tapaamiseen asti vaikka näin on sovittu. ja se harmitus on just sitä, että kaveri kuulosti kaikin puolin mukavalta ja fiksulta. Vaan toi odottelu tuli ongelmaks.
Tää fiilis mikä nyt on ollu on niin kummallisen voimakas. Ihan kuin olisin hölmöilly jotain tosi tärkeetä. Ja mikä hulluinta ihmisestä jota en ole koskaan tavannut. Enpä tämmösiin fiiliksiin koskaan ennen ole törmännyt...
Olen huomenna menossa treffeille ihan mukavan kuulosen hemmon kanssa jonka kanssa aloin viestittelemään pari päivää sitten. Eikä kauaa tarvinnut langoilla roikkua. Ilmeisesti osaa kunnioittaa toista.. ainakin tässä asiassa. Toivoin vaan, että saan ton kirvelyn mielestä pois ja pystyis keskittyyn muuhun. Tämä on kyllä toisaalta hirveen hyvä saitti käsitellä asioita. Harmittaminen alkaa pikkuhiljaa kääntyä raivoksi joten ongelma on käsitelty. Hitto tää toimii paremmin kuin Dr. Phil. :D :D :D Kiitos!
Ja nimmarille Huoli pois. Kiitti auttamis yrityksestä. :) Antaa poitsun olla rauhassa. Törmäämme kai uudelleen jos näin on tarkotus. Ihan hyvää keskustelua tästä näköjään poiki kunnes muuksi muuttuu ;)
jos oikeesti kiinnostaa niin kyllä sen vaikka vain puolen tunnin kahvihetken järjestää vaikka minkä kiireen keskellä. Ja jos tosiaan niin kiire on ettei yli viikkoon ehdi edes nopeesti tapaamaan niin miten sitä aikaa jatkossa seurustelulle ja muulle tutustumisellekaan riittäis?
Kyllä ne tollaset "kiire"-selitykset vaan huonolta tekosyyltä kuulostaa...
"joko on tyyppi kadonnut tai ei muuten vaan ole lähtenyt tapaamiseen asti vaikka näin on sovittu."
Hyvin todennäkösesti tässäkin ois käyny näin joten turha murehtia vaikka harmittaakin. Jokapauksessa omalla kokemuksella kaikki tyssää viimestään siihen ensimmäiseen näkemiseen joka jää myös viimeseks yli 95% tapauksessa.
niinkuin joku neuvoi olit muka toisilla treffeillä älä vaan sano että lopetit koska tapasit toisen ja siitä ei tullut mitään mutta olet hyvä kakkonen tavattaisko vielä mutta olet vaan kakkonen
".. No tälle tyypille olisi käynyt vasta seuraavana viikonloppuna, eli kirjoittamalla olisi pitänyt ylläpitää innostusta ainakin puolitoista viikkoa.."
Jos löydät jonkun josta luulet TODELLA pitäväsi, niin odotat kyllä: päiviä, viikkoja - jopa kuukausia!!!
Vai oletko kenties pinnallinen: Mulle - Kaikki - Heti -Nyt - pissis..
Rautalankaa en tähän koneeseen saa tungettua eikä se välttämättä viisasta olisikaan mutta oli se vaikka kuinka oikean tuntunen tyyppi niin tuntematonta näkemätöntä ihmistä ei voi odottaa liian kauan.
Meillä aiheesta oli vieläpä puhetta niin niinkuin mainintaa oli niin yhden puolituntisen voi toinen uhrata, mutta näin ei sit käynyt.
Voi ...tu taas näitä haukkuma viestejä järjen jättiläisiltä..
Jes mutta osaan minäkin...
Tolla sun asenteellas "Mitä VATTUA" toden näkösesti et tule sinäkään ketään varmaan tapaamaan . Jos tapaatkin niin toivon, että se on just sellanen joka lupaa kaiken ja kun sinä odottelet koko kesän, että jee millon sopii juoda vaikka kahvi tai syödä jätskit. Mutta hei sun on odotettava kolme kuukautta kun sun ihastukses on keränny ensin kaikki taudit. Joten onneks olkoon. Olen muuten melko hyvä manaileen ja näin nimimerkin suojissa se on peräti helppoa ja vaivatonta. Ihan niin kuin toi huutelukin. NETTITREFFI-PALSTAN ALKUPERÄINEN IDEA LIENEE SIINÄ ETTÄ IHMISET TAPAISIVAT TOISIAAN... mutta nykyään se taitaa olla avohoitopotilaiden päivähoitopaikka. Niin kuin tämäkin palsta. Älkää kommentoiko jos ei voi ilman k.sipäisyyttä sitä tehdä KIITOS!
Sen verran heikkohermoinen tyyppi sinäkin valitettavasti näytät olevan, että parempi ihan itsesi kannalta olisi tehdä jotain muuta kuin päivystää nettideitissä tai kirjoitella näille keskustelupalstoille.
Oman nettideittailuni suhteen olen aina ollut eniten huolissani siitä, miten pystyy välttämään nämä heikkohermoiset hullut jotka päällisin puolin näyttävät suht normaaleilta, mutta jo pienistä vastoinkäymisistä heistä paljastuu hulluja, narsisteja ja ties mitä muita tunnevammaisia. Joku kirjoitti täällä, että nettideittiin valikoituu hullut ja luuserit ja niin taitaa valitettavan usein olla. Vaikka kaikenlaisia hulluja ja kusipäitä toki liikkuu tuolla oikeassakin elämässä. Mutta joku kirjoitti täällä osuvasti myös siitä, että me ihmiset sen nettideitinkin kansoitamme. No, ehkä se lääkitys ei vaan ole riittävästi kohdallaan kaikilla. Täytyy toivoa ettei itse erehdy koskaan haksahtamaan tunnetasolla liikaa näihin hermoheikkoihin hulluihin.
On se onni että deiteillä on yksi normaalikin. Sinä! Meidän kaikkien muiden hullujen ja idioottien lisäksi.
Eiks ookin!
Siihen voi olla ihan syynsä ettei tapaamiselle löydy sopivaa aikaa. Ihan näin seuranneeni näitä sinun juttuja - oletko miettinyt millaisen kuvan tuo toinen on saannut sinusta, ja pitäkö hän ihan oikasti sinuan "sielunkumppanina"...
Itselläni on ainakin nyt sellainen kuva, että mielummin kirjoittelisin lisää sinunkaltaisesi kanssa, ja katsoisin vähän varoen millainen olet, kuin lähtisin tapaamaan. ...josko sitten ikinä tapaisinkaan.
Totta.
Tuossa aikanaan kun tapailin vielä, niin siellä tuli vastaan mitä merkillisempää kulkijaa. Yhdellä oli masennus, toisella keliakia, joku on läheisyyden pelkoinen ja sitten joku neljäs taas takertuja.
Sielää on myös ihan tavallisiakin - jotka etsivät seuraa, vähän katsoen että mitä vastaan tulee.
Kun löysin tämän nykyiseni, se tapahtui siten, että hän ehti olla kokonaiset kaksi päivää markkinoilla S24ssa. Sitten otimem molemmat profiilit pois, ja nykyään asumme yhdessä. Tuosta on nyt vuosi pari aikaa.
Kun selaan alueen profiilit läpi, niin siellä on yhä profiili kaikilla noilla, jotka ovat omasta mielestäni ns. ongelmatapauksia. Ihan jokaisella. Eivät ole syystä tai toisesta vieläkään löytäneet ketään, tai kukaan heitä.
Oma neuvoni on, että vähän aika aseuraa, kuka kukin on. Onko tuo josta olet kiinnostunut, pitänyt profiiliaan kauan auki, ja jos on, niin jatka silloin matkaa ihan suosiolla. Todennäköisesti hänessä on jotain sellaista, ettei se onnistuisi teidänkään välillä vaikka kuinka yrittäisitte.
Ja sitten tarkkailkaa uusia profiileja, niistä osa voi olla ihan normaalejakin.
Jännää, että sinun luonneanalysointisi perustuu tähän viestiketjuun.. Aloituksessa tais olla lopussa, ettei tarvitse kommentoida ainakaan asiattomasti. Myönnän provosoituvani noista vihakirjeistä. Toisaalta yritin tässä myös selventää pariin otteeseen aloituksen bointtejani. Olen myös todennut, että ehkä tänne vuodattaminen oli virhe, mutta siihenkin selitin syyn, että miksi näin toimin.
Noh olen tässä ketjussa siis pahoitellut, katunut, pyytänyt anteeksi ja harmitellut vain ääneen niin minut on leimattu psykopaatiksi, heikkohermoiseksi ja ties miksi. Vieläpä ihmeteltiin miksi tänne olen alunperin kirjoittanut.
Ei tosiaan taida olla vihamielisempää paikkaa kuin suomi24 keskustelu palsta. Samantien alkaa helvatanmoinen lynkkausmeininki vaikka kirjottas säästä. Lukuunottamatta muutamaa ihan järkevääkin kommenttia.
Mistä kohtaa aloituksesta pystyttekään kaivamaan angstin aineksia? Minähän vaan myönsin hölmöyteni ja harmittelin sitäkin, että mihin nämä vitkuttelut muutenkin johtaa. Mutta ok. Myönnän että kaipa sitten joutaisin suljetulle osastolle tai jotain. Noi jotku kommentit lienee ihan ok ja oikeutettuja.
Jätän teidät tänne rauhassa tappeleen siinä uskossa, että toi on tosiaan tervettä toikin toiminta.
Kivutonta loppuelämää vaan kaikille!
Suurinosa miehistä jotka roikkuu palstalla vuosia on syy ainoastaan kelpaamaton ulkonäkö. Miksi heitä pitäisi vielä erikseen seurata ja karttaa kun "heissä täytyy olla jotain vikaa" Jos deiteillä vietetty aika katsotaan miinukseksi niin aika moni ukko jää sitten lopuksi ikää palstalle.
Niin. Olisikohan heisä jotain vikaa silloin jos jo heti ulkonäkökin tökkii..
Ei kovin vakaalla pohjalla ole nykyises kanssa kun pitää vielä muiden profiileja selailla. Taidat olla juuri tyypillinen deittinainen joka vaihtaa lennosta eikä koskaan tyydy siihen mitä jo on.
Kyllä mäkin olen sitä mieltä, että mikäli ei puolentoista viikon ajaksi löydy keskusteltavaa ja pitää vääntää tikusta asiaa, niin ei siitä suhteestakaan olisi tullut mitään.
Sinähän olet törmännyt yksinkertaisesti playeri mieheen joita on 1/10 tai sadasta ja sekös harmittaa kun tästä miehestä ovat muutkin naiset kiinnostuneet ja olet saanut jonotusnumeron kun et ole profiilissas, viesteissä ja kuvissa hääppöinen!
Jep kyllä tämä mies haluaa panostaa sitten mahdollisiin treffeihin muuten kuin esson baarissa 1/2tunnin kahveilla ja millä tarkoituksella....saada pillua sinulta!
Itsekkin kerran oltuani treffeillä ja tiedusteltuani naiselta kuinka meni, niin vastauksena sain ettei ollut tuota "kipinää" kun vertailun kohteena olin hänen juuri tavanneen playeri mies joka osas vetää juuri niistä oikeista naruista ja oli joka "tytön" unelma ja tällä naisella oli jotain kuvitelmia tämän miehen suhteen.
Tämä nainen muuten vieläkin notkuu nettisivuilla ja varmaan haaveilee tästä "romanssistaan"
Kyllä minä katson ensin, ennenkuin vedän johjopäätöksen
henkilöstä. Eihän se, ettei pääse salamana treffeille,
todista mitään. Eriasia silloin, kun ilmaantuu taas uusia
esteitä.
Netideittalu vaatii hieman kärsivällisyyttä, koska ne
välimatkatkin, on usein pitkähköjä.