Heips!
Itselläni syöminen on ongelma. Tekemisen puutteessa tulee mässäiltyä, ihan mikä vaan kelpaa silloin. Telkkarin ääressä tulee mässytettyä. Haluaisin liikkua enemmän mutta yksin on niin vaikea lähteä liikkeelle. Kaverit asuu kauempana, niitäkin on vaikea saada mukaan. Tuntuu, että syön myös tunteisiin; kun jännittää, syön. Kun pelottaa, syön. Kun hermostuttaa, syön. Syön myös seurassa. Vaikka useimmiten ei edes ole nälkä, on vaan pakko ahtaa mahansa täyteen kunnes tulee huono olo. Tuntuu niin saamattomalta ja itsekurittomalta. Vai onko tämä kuitenkin jonkin sortin syömishäiriö? Kertaakaan en ole syömisen takia oksentanut. En välttämättä syö sen takia, että ruoka on hyvää. Useimmiten ruuan nieleminen tuottaa suurimman tyydytyksen. Vatsa täynnä ei ole enää mukava olo.
Välillä olen ihan tyytyväinen ulkonäkööni, en ole ruma. Ylipainoa minulla on indeksin mukaan lievästi, olen 168 cm pitkä ja painan 72-75 kiloa. Tuntisin oloni kuitenkin paremmaksi jos saisin edes 5 kiloa pois. Kesällä painoni tippui kuin itsestään 5 kiloa, sitä ennen talvella painoin miltei 80 kiloa.
Onko kellään samanlaisia tuntemuksia? Kertokaa myös, miten itsensä saa syömisen tottumuksesta pois ja patistettua liikkumaan. Motivaatio on hukassa.
Itselläni syöminen on ongelma. Tekemisen puutteessa tulee mässäiltyä, ihan mikä vaan kelpaa silloin. Telkkarin ääressä tulee mässytettyä. Haluaisin liikkua enemmän mutta yksin on niin vaikea lähteä liikkeelle. Kaverit asuu kauempana, niitäkin on vaikea saada mukaan. Tuntuu, että syön myös tunteisiin; kun jännittää, syön. Kun pelottaa, syön. Kun hermostuttaa, syön. Syön myös seurassa. Vaikka useimmiten ei edes ole nälkä, on vaan pakko ahtaa mahansa täyteen kunnes tulee huono olo. Tuntuu niin saamattomalta ja itsekurittomalta. Vai onko tämä kuitenkin jonkin sortin syömishäiriö? Kertaakaan en ole syömisen takia oksentanut. En välttämättä syö sen takia, että ruoka on hyvää. Useimmiten ruuan nieleminen tuottaa suurimman tyydytyksen. Vatsa täynnä ei ole enää mukava olo.
Välillä olen ihan tyytyväinen ulkonäkööni, en ole ruma. Ylipainoa minulla on indeksin mukaan lievästi, olen 168 cm pitkä ja painan 72-75 kiloa. Tuntisin oloni kuitenkin paremmaksi jos saisin edes 5 kiloa pois. Kesällä painoni tippui kuin itsestään 5 kiloa, sitä ennen talvella painoin miltei 80 kiloa.
Onko kellään samanlaisia tuntemuksia? Kertokaa myös, miten itsensä saa syömisen tottumuksesta pois ja patistettua liikkumaan. Motivaatio on hukassa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
aivan sama juttu mulla ton syömisen kaa. oon itekki kelannu et miten pystyisin olematta syömättä vaikkei olekaan nälkä. syömisestä on tullut tapa :/