Mikä oli sinun ensimmäinen sähkökitara?

Ensimmäinen sähkikseni oli vuonna 1980 tai -81 merkiltään Rocky pikkuisen stratoa muistuttava tekele ja ei ollut hyvä. Se oli itseasiassa niin huono ettei niin huonoja ole nykyisin edes myytävänä. Kaksi yksikelaista mikkiä kaksikelaisten koteloissa ja tremolo oli myös erikoinen ja onneton. Talla oli kiinteä ja avoimet virittimet (mikä ei sinällään ole synti). Runko oli lastulevyä jonka päälle liimattu puuviilut.

Sillä kuitenkin opeteltiin paranoidit sun muut. Siihen aikaan halvat kitarat oli kautta linjan ihan oikeasti huonoja. Tuo mun Rocky maksoi jotain 350mk ja siihen aikaan (tai olisiko ollut vähän myöhemmin menee vuodet sekaisin) olisi aidon Fender Stratokasterin saanut 5000 mk hujakoilla (pari vuotta tuosta ostin ensimmäisen jenkkistratoni kitarapajalta käytettynä 3500mk) ja juuri markkinoille tulleet Squierit maksoivat jotain 1500mk ja ne ei todellakaan olleet mitään halpiksia vaan niitä kuolattiin ihan samalla tavalla kuin muitakin vähän parempia keppejä. Ibanezit oli kovia keppejä myös, mutta tietenkin kukkulan kuningas Gibson LesPaul olisi maksanut jotain 13000mk eli totaalisesti teinipojan unelmien tuolla puolen.

Mä ostin käytetyn Fender Musicmasterin (vm1972) joskus vuonna yks ja kaks markka aikaan ja maksoi silloin n. 500 markkaa (n. alle 100 euroa siis).

Oli hyvä kitara vaikke ollu kuin yksi mikki ja volume sekä tone säädin.
Opin jo tuolloin, että ei se skitta vaan mies ratkaisee ja tajusin, että soundi lähtee sormista :D

Tarkkaan ottaen tälläinen malli kyseessä mitä linkin kuvasta löytyy

http://www.dweezilzappaworld.com/assets/dweezilzappaworld/music_master.jpg

rocky, oli hyvä innoituksen antaja.

80-luvulla hankin Tokain tekemä Fender kopion. Ihan OK peli ja oli käytössä useita vuosia. Hintaa en enää muista. Saattoi olla jotain vähän alta tuhat markkaa.

Gibson SG Std (Bigsby), 3.600 mk, vuonna 1979, Pienen laiton jälkeen oli erinomainen ja on edelleen.

Muutamin muunnoksin: http://www.youtube.com/watch?v=RZvLGgVVoa8

Harley Benton RX-10 Rock Series

Maksoi 99€ vahvarin ja sälän kanssa rahti.
Omistan kitaran vieläkin ja toimii todella moitteettomasti. Ainoa ongelma on plugin sijainti, eli kannattaa soittaa seisovilteen. Onnistunut ostos.

Ensimmäinen bassokitara oli Cimar jazz basson kopio, ja maksoi v. 1982
550mk.
Body oli vaneria, mutta kaula mukavan ohut käteen.
Harmi kun tuli tuunaamalla pilattua kyseinen soitin.

Veljellä oli Maya sähkökitara, ja maksoin n. vuonna 78-79 320mk
Ihan rimpula ja lelu tuo kitara oli.

Asama, japsi vuonna 1984, oli jänskä peli, kolme single mikkiä joissa kussakin kolmiasentoinen mikrokytkin. Oli ihan ok silloisille soittotaidoilleni maksoikin 800 mk

70-luvun ihan lopussa Ibanez Roadster. EI ROADSTAR vaan Roadster. Ulvoi kuin perkele, hyvässä mielessä. Alanko soitti samanlaisella Hassisessa komppeja (eron kyllä kuuli kun vertasi Heiskasen Strato-soundiin). Vaihdoin Ibanezin Blazeriin, vähän elävämmat soundit ja vaiheistus napukka. Oikeastaan ihan sopusia kepuloita. Ainoa harmi etten silloin osannut soittaa.

Minäpä aloitin Jackson Guitars Charvel Charvette 170 mallilla. Vieläkin ihan kunnossa tuo on ja sillä tulee ihan päivittäisesti soitettua. Tämä viesti tulee kyllä aikaa myöhään mutta eipä se varmaa erityisesti haittaa.

Eka oli musta Vester, kitara suoraan helvetistä ja vuos oli jotain -85. Pikku broidilla oli Applause. Kaameita vehkeitä.

Ensimmäinen oli merkiltään Playsound,ehken muistutti jollakin tavalla Telee,,samalla tuli myös "vahvistin",,sekin merkkiä playsound,,patterikäyttöinen,,teho 3w,,postimyynnistä hankittu,,saattoi olla 200markkaa yhteensä hinta. olisko ollu -70 vuonna osapuilleen.Tämmmöstä en oo nähnyt toista enää koskaan...

Eka kitarani oli Squier Strat, sain kyseisen kitaran rippilahjaksi vuonna 2006 350 € hintaisessa paketissa, jossa oli myös 15 W Fender Frontman-vahvistin. Tällä tuli opeteltua Paranoidit ja The Trooperit ym. Viimeistely ei ollut kovin hyvä, koska moni nauhaväli särisi. Tästä reilun vuoden päästä hankin Jacksonin DXMG Dinkyn EMG-HZ -mikeillä ja lisenssifloikalla (made in Japan :p), jolla soitan vieläkin. Hintaahan tällä oli Thomannilta tilatessa 499 € (ovh 619 €). Stratokin on vielä tallessa kakkoskitarana, ja sillä tulee soiteltua joskus jollain erikoisvireillä.

Eka oli Harley Benton joka oli mukana 130 euron paketissa sisältäen myös vahvistimen. Ei tuo nyt ihan surkea ole ja sillä opettelin soittamaan. Paljon ärsyttävää resonointia vaan kielistä. Mutta parempi kuin olin odottanutt tonhintaiselta.

Muutaman vuoden jälkeen ostin Ibanez GAX30 155 eurolla ja sille Fender Mustang vahvistimen 140 eurolla. Hieman laadukkaamman oloinen mutta ero HB:hen ei ollut mikään hirveän suuri. Suoraan sanoen olin odottanut aika paljon parempaa ääntä Ibanezilta kun kaikkii niin haukkuu HB:tä. Ei juurikaan resonointia kielista mutta ääni silti aika puuroinen. Ja efektit kuuluu vain tosi suurilla voimakkuuksilla, kerrostalossa käytännössä pakko soittaaa kuulokkeet päässä.

Itsetehty, lastulevyrunkoinen johon jotenkin sain liitettyä 50 mk akustisen kaulan.
Siihen pari halpaa mikkiä ja vähän johdotusta, ja jo lähti Paranoid:)
Ei tosi kelvannut itsellenikään kovin kauaa. Noh... aikansa kutakin.

Vuonna 1984, Asama-merkkinen japsi 900 markkaa - kolme yksikelaista joista kullakin on-off-on -kytkimet. Tulihan tuolla pari kolme vuotta soiteltua, sitten kun omasta mielestä taidot kasvoi vaihdoin fenkun stratoon.

Nuorena pojankloppina vuonna -88 ostin - silloin mielestäni maailman parhaan kitaran - Morris Stratocasterin (japanialainen kopio vm. 72-74) ja jonkun nimettömän trankkuvahvistimen repaleisella 12" kaiuttimella. Koko hoito maksoi 300 mk. :D