löin miestäni

Anna itsellesi anteeksi. Olisikohan aika tilata aika neuvolan psykologille tms. pariterapeutille, niin että mieskin lähtee. "Pohja se on miunkii säkissäin" sanoi jo Rokan Antti, tuo urhea taistelija. Kun olit itse ajettu psykofyysisen kestokyvyn rajan yli, niin .. hyvä ettet lyönyt keittiöveitsellä, tuskin nyrkki ison miehen hartiaan paljon tuntui. Kirjoita vaikka kirje tai sähköpostiviesti miehellesi siitä kaikesta, mikä tuntuu epäreilulta ja surulliselta/raivostuttavalta. Kerro jollekulle järkevälle ihmiselle tapauksesta, vaikka seurakunnan perhetyöntekijälle. Saat itsellesi "synninpäästön".

Toivotaan, että mies alkaa funtsimaan asioita perhekeskeisemmästä näkökulmasta. Sinulle ehdotan muutaman päivän lomaa kotoa, joko vauvan kanssa tai ilman. Jätä isi kotirintamaa luuttuamaan!

Heippa

Minusta kuulostaa juuri siltä, mitä kirjoitatkin: perheen arki on juuri nyt niin uuvuttavaa ja vaativaa, että olet loppu. Väsymyksesi näkyy sitten jossain kohdassa ja sinulta menee hermot. Kysyt miksi. Olet loppu, lopen uupunut ja väsynyt.

Voisitko saada mistään ihan käytännöllistä ja konkreettista apua arjen pyöritykseen ja nukkumiseen? Yövalvominen on raskasta ja jatkuvan valvomisen seurauksena ihmisestä tulee hermoraunio.

Onko mahdollista, että otat yhteyttä kotikuntasi perhetyöstä vastaavaan ihmiseen/yksikköön? Ehkä perheenne voisi saada esimerkiksi lapsiperheille tarkoitettua kotipalvelua tai tukea perheneuvolasta. Uskon, että jos saat/saatte apua uupumuksen voittamiseksi, jaksat/jaksatte nähdä vaivaa myös parisuhteen hyväksi ja silloin hellä ja rakastettu ihminen tulee taas molemmissa esille.

Joten toivon, että etsit jostain apua ja tukea jaksamiseen. Toki sitä tukea ja apua voi löytyä myös lähipiiristä, sukulaisilta yms.

Siunausta perheellenne!

Moikkaa Päivi-pappi Hämeestä

Mitä ajattelisit, jos tilanne olisi päinvastoin ja mies olisi lyönyt sinua? Saako rasittunut ja väsynyt mies lyödä?

Väkivalta on rikos. Teen tästä rikosilmoituksen.

Kyllä moisesta miehestä on päästävä eroon. Muista tehdä seuraavat asiat:

-Ota yhteyttä sosiaaliviranomaisiin ja kerro pelkääväsi väkivaltaista miestäsi
-Laadi kirjallinen turvasuunnitelma
-Soita 112 ja kerro kokevasi väkivallan uhkaa
-Pakene lasten kanssa turvakotiin ja hanki uusi asunto
-Pistä ero vetämään ja vaadi lasten yksinhuoltajuutta
-Mikäli yksinhuoltajuuden saamisessa ilmenee vaikeuksia, pelaa "mieheni on varmaankin pedofiili"-kortti. Perusteeksi riittänee havainto siitä, että miehesi on saattanut koskettaa lapsia.

Näin se käy, ei enää ongelmia miehestä ja elätystuet yh-korotuksella putoilevat tilillesi.

Siksi että olet liian kovilla. Miehesi ei toiminut kuten aikuisen isän ja puolison pitäisi toimia tuossa tilanteessa.Toivon että haet apua. Älä anna häpeän estää avun hakemista. Olen kokenut samaa kuin sinä.

Löin kerran omaanikin miestä. Se jäi viimeiseksi kerraksi ja olen kyseisen miehen kanssa edelleen yhdessä. Pidä vaan huoli että oli vika kerta.

Mieheni viskasi minut ovesta ulos syyttä ja oli muutenkin kamala, minulla meni hermot ja tinttasin nenään. Jotenkin minua vaan ei kaduta. Vastasin tuleen tulella, mikä sikäli on tyhmää mutta siitäs sai. Tosin tuon jälkeen hän pöllytti minua enemmän. Vihaan miestäni. Joten aloittaja: et ole tehnyt isoa rikosta. Miehesi on vähän itsekäs tapaus kun ei kerran jaksa lapsia katsoa kun sinä oksennat. Itsellä ollut lasten isä samanlainen, pahempi. Mitään ei tehnyt kotona, minä hoidin lapset, kaupan, eläimet, kodin, kannoinpa kaljatkin sialle kotiin. Palkkioksi hän löi, moitti lapsia ( ei koskaan hoitanut tai hellinyt , yhtäkään vaippaa ei vaihtanut) , potki keskellä yötä sängystä jos en antanut seksiä ym ym . Lopuksi vielä petti viimeiset kuukaudet. Että turpaan vaan ja sitten muutto pois jos ei ala tokenemaan!

Jos suhde menee väkivaltaiseksi niin olen kyllä sitä mieltä että suhde on loppu. Itsekin olen lyönyt eksääni, enkä muuten nyrkillä hartiaan vaan hakkasin niin kasaan kuin suinkin pystyin. Tämä sen jälkeen kun mies oli hakannut, pelotellut, uhkaillut vuosikaudet ja yrittänyt pari kertaa tappaakin. Kun hän oli taas juonut hervottomat kännit ja vastasi "älä lyö" pyyntööni avokämmenellä kasvoille, niin jokin vain tilttasi. Vaikka olenkin eksääni päätä lyhyempi ja monta kymmentä kiloa kevyempi, niin raivostunut vesiselvä pystyy yllättävän paljoon ylimielistä kännikalaa vastaan.

En pysty olemaan oikein pahoillani että niin tein koska hän ansaitsi sen -siitä olen pahoillani ja syytän itseäni että pysyin siinä mielipuolisessa tilanteessa kunnes olin itsekin mielipuoli. Jos jotakuta lyö niin pitää katsoa kovasti peiliin: onko tilanne hullu, onko itse hullu, vai onko itse tulossa hulluksi koska tilanne on hullu?

Yleisesti ottaen sanoisin että jos joku ajaa sinut kiipimään niin seinille että et pysty muuta kuin lyömään, niin siitä jostakusta eroon hankkiutumalla tilanne voi vain parantua. Sitä paitsi kun hankit yhteishuoltajuuden niin saat sitten nukkuakin kun lapset ovat eksälläsi.