Tiedelinkkejä

poikanen

Osoitteita tieteellisesti pätevän tiedon luo.

Lyhyt kuvaus sivujen sisällöstä, ellei sitä voi suoraan lukea otsikosta.

"Portti reaali-aikaiseen tietoon maailmastamme"
Kokoelma sivuja ympäri palloamme ja maailmankaikkeutta:

http://solar.physics.montana.edu/tslater/real-time/

120

10033

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • poikanen

      Kun ei edes ilmesty lehtiä.

      Verkkolehtiä netissä, ja ihan suomalaisia, alkajaisiksi 613 kappaletta:

      http://www.lib.helsinki.fi/suoma/

      Eiväthän ne kaikki niin tieteellisiä ole, mutta poimitaan sieltä vaikka tieteen kohdalta yksi esiin tason kohottamiseksi:

      http://www.tsv.fi/ttapaht/tieteess.html


      Sitten jos se lukeminen ei vielä riitä, niin poimitaan esiin 10 miljardia sivuja unohdettuja internet-arkistoja koko internetin varhaishistoriasta:

      http://www.utu.fi/agricola/tietosanomat/numero2-01/internetarkisto.html

      Hyviä lukuhetkiä!

      • poikanen

        Tunnetun historian ja vähän tuntemattomammankin historian varustamista vuosiluvuilla alkaen alusta. Linkki löydetty K.A.T.:lta uskontopuolelta:

        http://timelines.ws/

      • poikanen
      • poikanen
      • GG
        poikanen kirjoitti:

        Kaikki Suomessa kyseisellä aikavälillä ilmestyneet sanomalehdet digitalisoina alkuperäisasussaan. Sujuvaan lukuun on syytä hallita aikakauden painokirjaimisto.

        http://digi.lib.helsinki.fi

        Filosofian opiskelijoiden kirjoittelemia "Narsissi" esseitä.

        http://www.geocities.com/nnarkissos/

      • Tekijä&Lainaaja
        poikanen kirjoitti:

        Viime vuosisadalta, vuosilta 1820 ja 1823 ynnä muuta historiallista arkistoissa.

        http://www.utu.fi/agricola/hist/kktk/viikkosanomat/index.html

        Iso määrä aiheeseen liittyvää tietoutta siitä kuka saa ja millä ehdoilla lainata, käyttää, julkaista ja muutenkin olla tekemisissä toisten tuotosten kanssa netissä lehdistössä ja missä lie

        http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/tekoik.html#tietokanta

        Rähinää aiheesta skepsiksen keskusteluissa
        TOP 500
        http://keskustelu.skepsis.fi/html/Keskustelu.asp?AiheID=0

      • isokasa
        poikanen kirjoitti:

        Tunnetun historian ja vähän tuntemattomammankin historian varustamista vuosiluvuilla alkaen alusta. Linkki löydetty K.A.T.:lta uskontopuolelta:

        http://timelines.ws/

        Nämä ovat laatujengin yhdessä kokoamia lyhyine kuvauksineen.

        http://bestoflegends.org/index.html#Top

        Legendoja kuuluisista, lähinnä anglosaksisten maitten henkilöistä kirjallisuuden, taiteen ja elokuvan alueilta Yksityishenkilönylläpitämä sivusto, jolla kuitenkin lähteet selvästi esillä.

        http://digi.lib.helsinki.fi

        Kansalliskirjaston ylläpitämä digitoitua aineistoa sisältävä sivusto. Sisältää digitoituna mm sanomalehtiä, pienpainantteita, aikakauslehtiä sekä muuta aineistoa.
        Kansalliskirjastoa voidaan pitää luotettavana tiedonlähteenä.

        http://en.wikipedia.org/wiki/Portal:History
        tai
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Historia

        Wikipedian historia-portaalissa on linkkejä historian eri alueilta. Selailu on vaivalloista. Perustietoa etsivälle tämä on kyllä sopiva paikka ja tarjoaa useita linkkejä eteenpäin ja erikoistuneemmille alueille, vaikka sen luotettavuus ei kaikilta osiltaan olekaan tieteellisin kriteerein pätevää.

        http://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAGE=First&init=1

        Hakukone historiaa käsittelevän kirjallisuuden/kirjallisuusvinkkien hankkimiseksi. Luotettava, ja löydetty materiaali helposti saatavissa käyttöön.

        http://virtual.finland.fi/History/
        ja http://virtual.finland.fi/finfo/english/mapseng.html

        Virtual Finland, history
        Englanninkielinen sivusto Suomen historiasta. Sisältää myös karttoja ja dokumentteja. Luotettavuus: Ulkoasianministeriön toteuttama hanke.

        http://vlib.iue.it/history/index.html

        Koko maailman historian kattava historiaverkko.. Sivustolta löytyy myös CARRIE – kokotekstitietokanta, josta saa esiin kokonaisia kirjoja sekä esim. ensimmäiseen maailmansotaan liittyvää arkistomateriaalia. Lisäksi sivustossa voi tehdä haun History Cataloguesta. Sisältää runsaasti historiaa koskevia linkkejä eri maanosien, aikakausien, aiheiden sekä menetelmien ja aineistojen mukaan järjestettynä. Ylläpitäjä on italialainen European University Institute, jota rahoittaa Euroopan komissio

        http://vlib.org/History tai http://www.vl-ghw.uni-muenchen.de/hwEnglish.html
         
        Kansainvälinen historian sivusto, kattaa sekä maailmanhistoriaan että aluehistoriaan liittyvää materiaalia.
        WWW Virtuaalinen kirjasto on Webin vanhin sähköinen luettelo. WWW Virtual Librarya pidetään yllä vapaaehtoisvoimin. Kielinä saksa ja englanti.  
        WWW Virtual library on arvostetun internet yhteisön hallinnoima ja kullakin aihealueella on omat vastuuhenkilönsä, jotka ovat ko. alan huippuasiantuntijoita. Esittelyn mukaan kyseessä ei ole verkon laajin virtuaalinen kirjasto, mutta sitä pidetään yhtenä korkeatasoisimmista.

        http://www.academic-genealogy.com/

        Sukututkimukseen erikoistuva Family Genealogy and History Internet Education Directory on suuri portaali, josta pääsee eri sukututkimukseen liittyviin tietokantoihin, oppaisiin ja käsikirjoihin. Tämä vaikuttaa megalomaanisen isolta portaalilta, joka on keskittynyt aluehistoriaan ja joka sisältää myös primaarilähteitä.

        http://www.acronim.euclid.info/acronim/eng/

        Sivusto on taiteen ja kulttuurin tutkimuksen hakukone. Sen englannin kieliseltä sivulta voi hakea tutkimuksia ja dokumentteja ympäri maailmaa. Näitä dokumentteja voi hakea maksuitta.
        Acronim –sivuston on kehittänyt EUCLID apunaan kansainvälisiä taiteen ja kulttuurin yhdistyksiä. EUCLID välittää Euroopan ja kansanvälisen informaation, tutkimuksen ja konsultaation palveluita kulttuuri sektorille.

        http://www.bbc.co.uk/history/ancient/

        Ancient History
        BBC:n historiasivusto. Sivut sisältävät laajoja artikkeleita, aikajanoja ja kiinnostavien henkilöiden esittelyjä. Virtuaaliretket, pelit ja animaatiot elävöittävät esitystä. Värikkäät ja mielenkiintoa herättävät sivut – sopisivat hyvin esimerkiksi koululaisille yleistiedon lähteeksi. Luotettavaa, jo monta kertaa todennettua perusaineistoa. BBC julkaisijana lisää luotettavuutta.

        http://www.besthistorysites.net/

        Best of History Web Sites (BOHWS) on kahden yliopistomiehen (Princeton University, University of Virginia) luoma ja kehittämä historiasivujen keskus, josta on pääsy noin 1200 linkkiin. Esittelysivun mukaan tätä sivustoa suosittelee mm. The British Library Net, History on the Net, The Washington Library Media Association, Teaching History Magazine, UNESCO, Academic Info, the United States government, Teaching History Online, California State University at Northridge, ISI Web of Knowledge.
        Sivuston sponsorina toimii The Center of Teaching History with Technology. Sivustossa voi mainostaa, joten se toimii kaupallisesti.Sivusto on lievästi painottunut Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan.
        Sivuilta ei löydy tarkkaa tietoa, milloin ne on viimeksi päivitetty, mutta sisällön perusteella se on tapahtunut melko äskettäin

        http://www.digiarkisto.org.

        Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys ry on historian saralla uusi tulokas. Se on perustettu vuonna 2004. Sen digitointiprojekti mahdollistaa arkistomateriaalin tutkimisen internetin välityksellä. Sivuilta löytyy digitoituja rippi- ja muita kirkonkirjoja. Kaikkien vapaasti tutkittavana ovat 125 vuotta vanhimmat kirkonkirjat. Diditointiprojekti on vielä kesken ja täydentyy koko ajan. Yhdistyksen tavoitteena on saada sivuille myös läänintilit ja tuomiokirjat. Asiakirjojen luotettavuus on parempi kuin esim. Hiski- kirkonkirja haussa, koska jokaisen luettavana on alkuperäinen dokumentti, eikä kopio.

        http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,530,1308,24862,33393,34974
         
        Opetushallituksen alainen opettajan verkkopalvelu.
        Lukio-opetukseen verkkomateriaaleja Suomen kirkkohistoriasta. Lisälinkkejä Suomessa toimivien uskonnollisten organisaatioiden ja yhteisöjen omille sivuille. Oppimateriaalina periaatteessa luotettavaa, mutta linkkien päivityksestä ei ole tarpeeksi hyvin huolehdittu.

        http://www.fi
         
        http://www.fi/LinkDirjsessionid=35B0071C39F89D4BA9ED52ED7C9CADEF?doQuery=true&selectedIndex=21&query=&categoryId=138&categoryName=Historia&sortBy=POPULARITY
         
        Linkistö Suomen historian harrastajalle. Aiheen mukainen linkkien jaottelu. Linkistö käsittää artikkeleja, valokuvakokoelmia, yhteishankkeita , elämänkertoja, historiallisiin alueisiin liittyviä sukututkimuksia, aluehistoriaa ja kulttuurihistoriaa. Osa linkeistä sisältää lähdeviitteitä ja hakemistoja suppeista aihepiireistä, mutta suurin osa käsittää koko dokumentin. Kaupalliset linkit ovat omassa kohdassaan ja mainittu erikseen. Ehdotetut linkit arvioidaan ennen hyväksymistä ylläpitäjän toimesta, joka on tunnettu telealan yrittäjä. Tämä ei kuitenkaan takaa tieteellistä luotettavuutta.
         
        http://www.fordham.edu/halsall/

        Internet History Sourcebooks projects on Fordhamin yliopiston ylläpitämä ei-kaupallinen sivusto. Sivusto sisältää lähdekirjallisuutta eri aikakausilta. Esillä on paljon artikkeleita, osia kirjoista kuten kokotekstejäkin. Linkkivalikoima on laaja ja yksityiskohtainen. Sivustosta voi ottaa esiin erikseen mm. kokotekstit ja kartat.

        http://www.genealogia.fi/

        Suomen Sukututkimusseura
        tarjoaa runsaasti tietoa sukututkimuksesta kuten postituslistoja, sukututkimuskysymyspalstan, vinkkejä sukututkimukseen, ilmoituksia sukututkimuskursseista, listoja Suomen sukuseuroista ja sukututkimusyhdistyksistä yms. Historiankirjat (HisKi) tietokanta kattaa lähes koko maan seurakunnat (tallennustyö on edelleen kesken). Suomen Sukututkimusseuraa voidaan tieteellisenä seurana pitää luotettavana tiedontarjoajana.

        http://www.helsinki.fi/historia/

        Helsingin yliopiston historian laitoksen kotisivut. Sisältää tietoa historiasta akateemisena oppiaineenaja historian opinnoista Helsingin yliopistossa. Luotettava lähde osana Helsingin yliopistoa.

        http://www.hist.seura.fi

        tai

        http://www.histseura.fi

        Suomen Historiallisen Seura on vanhin suomenkielinen historia-alan valtakunnallinen tieteellinen seura. Se edustaa suomalaista historiantutkimusta historiantutkijoiden kansainvälisessä järjestössä. Sivuilla esitellään seuran toimintaa, julkaisut sekä hankkeet: kasvatuksen ja koulutuksen historia Suomessa ja Suomen historiallinen bibliografia. Suomen historiallinen seura julkaisee Historiallista Aikakauskirjaa yhteistyössä Historian Ystäväin Liiton kanssa ja tekee yhteistyötä Ennen ja Nyt – nettilehden verkkojulkaisun merkeissä Agricola – verkossa.

        http://www.histdoc.net/historia/historia.html

        Suomen historian dokumentteja (Pauli Kruhse)
        Sivusto sisältää Suomen historian dokumentteja. mm. Agricola – Suomen historiaverkko –sivusto viittaa näihin sivuihin, samoin linkki löytyy myös Jyväskylän yliopiston kirjaston historian tiedonhankinnan linkkilistoilta. Useat muut historiaa käsittelevät sivustot ovat linkittäneet sivuston omille sivuilleen. Sivustoa päivitetään säännölisesti.

        http://www.hyperhistory.com/online_n2/History_n2/a.html

        World History Chart
        HyperHistory Online -maailmanhistoriaohjelman sivuja. Esittelee aikajanamaisesti maailman tapahtumia, yhdistäen politiikan, uskonnon, ihmiset jne. kokonaisuuksiksi. Selkeä ja esim. koululaisille hyvin käyttökelpoinen sivusto. (sisältää hienoja ja selkeitä karttoja).
        Projektin takana useita tunnettuja instituutioita, esim. BBC, yliopistoje jne. Luotettavaa perustietoa.

        http://www.ipl.org/div/subject/browse/hum30.00.00/

        Internet Public Library on julkinen palvelu, jonka on perustanut University of Michigan School of Information ja jota ylläpitää Drexel University's College of Information Science & Technology. Historian sivulta voi etsiä dokumentteja, blogeja sekä sivuja ajan, alueen tai paikan mukaan.

        http://www.kansallisbiografia.fi/

        Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
        Sisältää seuraavat tietokannat: Kansallisbiografia, Henkilökuvatietokanta, SKS:n jäsentietokanta ja Kenraalit ja amiraalit. Artikkelien tiivistelmät ja esimerkki elämäkerrat saa ilmaiseksi, mutta Kansallisbiografian artikkelit kokonaisuudessaan ovat maksullisia. Sivusto kuitenkin sisältää laajat linkkilistat aiheista: Henkilöhistoriaa verkossa ja Elämäkerrallisia kirjoja. SKS:aa voidaan tieteellisenä seurana pitää luotettavana tiedontarjoajana.

        http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto -> Historia

        Linkkikirjasto on Suomen yleisten kirjastojen ylläpitämä aiheenmukainen palvelu. Historian valikosta voi valita YKL:n mukaisen luokittelun perusteella itseään kiinnostavan aiheen. Englanninkielisten sivujen lisäksi löytyy mm. ranskan, italian ja venäjän kielellä. Sivusto on helppokäyttöinen ja selkeä. Koska sivusto on kirjastojen ylläpitämä, sitä voidaan pitää luotettavana.

        http://www.lib.helsinki.fi/memory/muisti.html

        Kirjasto-, arkisto- ja museolaitoksen digitoidun kansallisen aineiston yhteistietokanta
        Tietokanta sisältää Helsingin yliopiston kirjaston, Kansalliskirjaston, Museoviraston, Turun yliopiston kirjaston, Åbo Akademin ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran digitoituja aineistoja. Aineistot ovat tekijänoikeudellisesti vapaita kuvia, kirjoja, historiallisia karttoja, pienpainatteita, nuottijulkaisuja ja käsikirjoituksia. Digitoitu materiaali on alkuperäisen kaltaisina "näköispainoksina". Hankkeen taustalla vaikuttavat mm. HYK, KA, MV, SKS, TYK ja ÅA.

        http://www.lib.utexas.edu/maps/historical/index.html

        Perry-Castañeda Library Map Collection on laaja valikoima historiallisia karttoja kaikista maanosista. Sivuston ylläpitäjä, Perry-Castañeda Library on Teksasin yliopiston (Austin) pääkirjasto. Sivusto on viimeksi päivitetty 1.12.2006.

        http://www.maanmittauslaitos.fi

        Maanmittauslaitoksen sivuilta löytyy maanmittausarkisto, kartta-arkisto ja ilmakuva-arkisto.
        Maanmittausarkistossa on maanmittaustoimituksiin ja rekisteröintiin liittyviä asiakirjoja ja karttoja 1700 – 1800 – luvuilta lähtien. Maanmittauslaitos on julkaissut erilaisia karttoja jo 1800-luvun lopusta lähtien, mm. maastokarttoja, peruskarttoja, vanhoja pitäjäkarttoja ja taloudellisia karttoja. Näitä voi tutkia kartta-arkistosta

        http://www.makupalat.fi/
        -> Historia. Sukututkimus

        Makupalat on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä aiheenmukainen linkkikirjasto. Se on yksi Suomen tunnetuimmista hakupalveluista. Linkkien sisällä on sivuja eri kielillä: englanniksi, ranskaksi, saksaksi, venäjäksi jne. Sivusto on helppokäyttöinen ja käyttäjäystävällinen. Esimerkiksi sukututkimuksen sivut ovat oivallinen lähde sukututkimuksesta kiinnostuneille.Tiedontuottajan puolesta voidaan pitää varsin luotettavana.

        http://www.mannerheim.fi/13_erity/s_valmnt.htm

        Tietoa ja valokuvia Mannerheimin kuuluisasta Sveitsin asunnosta.
        Linkki on osa Mannerheim internetprojektin aineistoa ja sitä voi pitää luotettavana.

        http://www.mannerheim.fi/pkaskyt/s_paiva.htm

        Kyseessä on vanha suomalainen instituutio ”ylipäällikön päiväkäskyt”, joka on mielenkiintoinen ja tärkeä osa Mannerheim – historiaa. Linkin takaa löytyy joukko päiväkäskyjä, jotka Mannerheim antoi kansalaissodan, talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan aikana.
        Linkin sisältämä tieto vaikuttaa luotettavalta, koska sivuston on toteuttanut arvovaltainen Mannerheim-internetprojekti ja dokumentit ovat autenttisia valokopioita.

        http://www.mannerheim.fi/tori_s/tori.htm

        Monipuolista Mannerheim-tietoutta sanoin ja kuvin esitettynä.
        Mannerheimin elämäkerta ja perhetausta sekä hänen merkityksensä Suomen historiassa. Sisältää myös linkkejä muille Mannerheim – sivuille ja luettelon Mannerheimista tehdyistä elokuvista.
        Tieto vaikuttaa luotettavalta, koska sivuston toteuttanut ja ylläpitävä työryhmä koostuu arvovaltaisista ja asiantuntevista henkilöistä ja yritykset edustavat monipuolisesti tiedonvälityksen kenttää.

        http://www.mannerheiminperinnesaatio.fi/

        Sivusto sisältää informaatiota mm. Mannerheim-aiheisista tapahtumista. Perinnesäätiön sivut tarjoavat tietoa Mannerheimin elämästä, säätiön tapahtumista ja tehtävistä, kuten sotahistorian tutkimuksen tukemisesta.
        Sivustoa ylläpitää Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö.

        http://www.mannerheim-museo.fi/

        Mannerheimille omistetun erikoismuseon kotisivusto.
        Sivut sisältävät kuvauksen Mannerheim-museon toiminnasta, näyttelyitä, tietoa Mannerheimista ja valokuvia. Lisäksi museo on koonnut sivustoonsa linkkejä samankaltaisille sivuille.

        http://www.marskinmaja.net/

        Linkki sisältää monipuolista kuvamateriaalia Marskin majan historian lisäksi Mannerheimin elämän ajalta.
        Sivuston käyttämät lähteet on listattu ja ne vaikuttavat luotettavilta.

        http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/mannerheim/index.htm

        Mikkeli on tärkeä paikkakunta sekä Mannerheimin että Suomen historiassa.
        Sivuilla esitellään kohteita, joissa Mannerheim liikkui Mikkelissä vuosina 1918, 1939-1940 ja 1941-1944. Lisäksi mukana on kirjallisuusluettelo. Aineisto sisältää SA-valokuvia, valokuvia nyky-Mikkelistä ja pienoismallin Mikkelin kaupungista vuodelta 1939.
        Sivuston ylläpitäjä on Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjasto.

        http://www.mikkeli.fi/fi/museot/02_paamajamuseo/

        Sivusto on tietopaketti päämajakaupungista Mikkelistä, sodan kulusta, viestikeskus Lokista, Mannerheimin rautatiesalonkivaunusta.
        Talvi- ja jatkosodan aikana Mikkelin kansakoulussa toimineen sodanjohdon, Päämajan, muistoksi perustetun, museon nettisivuilla on tietoa Päämajasta ja sen keskeisestä vaikuttajasta Mannerheimista sekä kenraaleista Airo ja Heinrichs. Sivuilta löytyy myös luettelo Mannerheim-ristin ritareista.
        Sivustoa ylläpitää Mikkelin kaupunki.

        http://www.mikkelinklubi.fi/index_main.htm

        Sisältää tietoa Marskin ryypystä ja sen historiasta.
        Linkissä kuvataan Marskin perinteitä vaalivan Mikkelin Klubin toimintaa ja historiaa.

        http://www.narc.fi

        Arkistolaitoksen www-sivut. Arkistolaitos käsittää Kansallisarkiston ja seitsemän maakunta-arkistoa. Kotimaisten arkistojen keskeinen tiedonlähde. Sisältää runsaasti verkkopalveluja, esimerkiksi yhteyksiä erilaisiin digitaaliarkistoihin, karttahaun ja Suomen asutuksen yleisluettelon. Tarjoaa myös tietoa Arkistolaitoksen koulutuksesta. Linkkilista sisältää niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin keskeisiä arkistolinkkejä.

        http://www.nba.fi/ alasivuineen (kuva-arkisto, arkeologia, linnat)

        Museoviraston omat sivut. Sisältää mm. laajat linkkilistat tärkeisiin linnoihin, museoihin ja maailmanperintökohteisiin. Kuva-arkisto muodostuu kahdesta arkistosta, historian kuva-arkistosta ja kansatieteen kuva-arkistosta sekä valokuvaamosta. Kuvakokoelmissa on noin 3 miljoonaa eri menetelmin tehtyä, vanhaa ja uutta kuvaa.
        Suomalaisen materiaalin lisäksi arkistossa on suomalais-ugrilaisten ja muiden kansojen kulttuuria esittelevää aineistoa, valokuvia, piirroksia, akvarelleja, mittapiirroksia, gravyyreja, postikortteja, karttoja, siluetteja, elokuvia, videonauhoja jne.

        http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/historia/

        Opetushallituksen, Ylen ja ESR:n etälukion opetuspaketti on laajimpia verkosta löytyviä suomenkielisiä, historiaa käsitteleviä sivustoja. Paketin on laatinut Raija Banerjee Rauman aikuislukiosta. Luotettavat ja asiantuntevat tahot sivujen taustalla.

        http://www.thenagain.info/WebChron/

        WebChron on North Parkin yliopiston historian laitoksen ylläpitämä sivusto. Se sisältää historiallisten tapahtumien aikajärjestyksiä maailmanlaajuisesti sekä runsaasti linkkejä tapahtumiin liittyviin omiin artikkeleihin ja muille sivuille. Valitsin sivuston linkkikirjastoon sen kattavuuden perusteella.

        http://www.turku.fi/public/?contentid=9761&sitenodeid=4535

        Turun maakuntamuseon tekemä yleisesitys Suomen historiasta esihistoriallisista ajoista nykypäivään. Esitys koskee koko Suomea, mutta painopiste on Turun kaupungin historiassa. Kattava Suomen esihistoriaa käsittelevä sivusto.
        Turun maakuntamuseo on tiedontuottajana varsin luotettava asiantuntijalähde.

        http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaenperinne/index.html

        Työväenperinteen nettisivuilta löytyy työväentutkimuksen tuotoksia. Työväenperinne ry:n toiminnan tarkoituksena on työväen ja työväenliikkeen perinteen vaaliminen, tutkiminen ja tallentaminen sekä siitä tiedottaminen. Yhdistys ylläpitää vuonna 1987 perustettua Työväenliikkeen kirjastoa.

        http://www.uidaho.edu/special-collection

        Repositories of Primary Sources on hakemisto, jossa on yli 3000 osoitetta sivuille, joilla on historian primaarilähteitä, käsikirjoituksia, harvinaiskirjoja. Hyvin huollettua ja valittua hakemistoa ylläpitää Idahon yliopiston kirjasto. Monipuolinen ja luotettava sivusto, kiinnostavin varmaankin historian tutkijoille.

        http://www.victorianweb.org/

        Laaja sivusto käsittelee Englannin viktoriaanisen ajan kirjallisuutta, historiaa ja kulttuuria, taiteita, filosofiaa ja 1800-luvun lopun yhteiskuntaelämää yleensä. Sivuston on perustanut ja sitä ylläpitää George P. Landow (Professor of English and Art History, Brown University).

        http://www.yksityisetkeskusarkistot.fi

        Yksityiset Keskusarkistot ry:n www-sivut. Arkistojen aineisto sisältää asiakirjoja, valokuvia, karttoja, piirustuksia, julisteita, ääni- ja kuvatallenteita, sekä alan kirjallisuutta. Aineisto käsittää historiajakson 1800-luvulta nykypäivään. Yksityisiin Keskusarkistoihin kuuluu Ammattiyhdistys Arkisto, Kansan Arkisto, Keskustan ja Maaseudun Arkisto, Porvarillisen Työn Arkisto, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto ELKA, Suomen Urheiluarkisto, Svenska centralarkivet, Toimihenkilöarkisto, Työväen arkisto ja Urho Kekkosen arkisto.
        Sivusto sisältää KARK -kuva-arkiston, jossa on yli 1500 kuvaa teemoina erityisesti työ ja lapset.

        http://www.yle.fi/elavaarkisto/

        Tuhansia audio- ja videoleikkeitä sadan vuoden ajalta. Mukana on tv- ja radio-ohjelmia sekä teemoihin liittyviä tausta-artikkeleita. Jatkuvasti päivitettävän sivuston leikkeet ovat luotettavia alkuperäislähteitä ja ajankuvia sellaisinaan. Sivusto ei kuitenkaan tarjoa tietoa perusteista, joilla leikkeet valikoidaan Elävään arkistoon.

        www.utu.fi/agricola tai http://agricola.utu.fi/

        Suomen historiaverkko. Ylläpitäjänä Suomalaisten yliopistojen historianlaitokset. Sivuston tarkoitus on edistää suomalaista historianharrastusta, -opetusta ja –tutkimusta, sekä luoda yhteys historiallista tietoa ylläpitävien ja tuottavien instituutioiden ja tiedon käyttäjien välille ja pyrkiä tiedon helpompaan hyödyntämiseen opetuksessa ja tutkimuksessa. Sivusto on kattava ja monipuolinen Suomen koko historiaan liittyvän tutkimuksen apuväline
        Sivuston ylläpitäjät, tekijät ja rahoitus yms. on kerrottu avoimesti, ja ne ovat pääasiassa tunnettuja tahoja, joten sivusta voidaan pitää luotettava

      • laatumakupaloja
        GG kirjoitti:

        Filosofian opiskelijoiden kirjoittelemia "Narsissi" esseitä.

        http://www.geocities.com/nnarkissos/

        Laatuopiskelijajengin yhteisesti kokoamana

        http://212.83.118.166/peli_index.php

        Liedon kirjaston lasten ja nuorten sivuilta löytyy mm. tiedonhaun opetuspeli"Kirjaviidakkoseikkailu", mihin on kirjailija Roope Lipasti kirjoittanut taustatarinan. Lasten ja nuorten Kirjaviidakkoseikkailu opastaa kirjaston ja tietokannan käyttöä. Pelissä tehdään harjoituksia ja testataan omia tietoja. Palkinnoksi kerätään kookospähkinöitä oikein suoritetuista tehtävistä. Testiin joutuvat niin kirjallisuuden kuin tiedonhaun tuntemus.

        http://city.porvoo.fi/nuortenkirjasto/kirjavinkit.html

        Lapset ja nuoret voivat kirjoittaa omia kirja-arvostelujaan sivustoille
        on selkeästi toteutettu ja hieman poikkeaa perinteisestä, kaksikielisessä kunnassa on sivustolla myös ruotsinkielinen vaihtoehto, lisäksi sivuston kautta löytyy linkkiehdotuksia muiden Pohjoismaiden lastenkirjallisuuteen.

        http://hpfanit.vuotis.net/

        Harry Potter -kirjojen suomenkieliset fanisivut. Fanien itse kirjoittamia sarjan innoittamia tarinoita, päivitetään aktiivisesti

        http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/lasten/

        Helsingin - ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen ylläpitämä Lasten sanojen aika on itsenäinen osa laajempaa Sanojen aika tietokantaa. Lasten sanojen aika on nykylastenkirjailijoihin sekä heidän tuotantoonsa keskittynyt tietokanta. Samoin kuin Nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelissa kirjat on koottu käteviksi aihehakemistoiksi juuri lasten mielenkiinnonkohteita ajatellen. Lasten sanojen aika on kuitenkin selvästi nuoremmille lukijoille suunnattu kuin Nuorisokirjallisuuden nettimatrikkeli. Tämä näkyy paitsi helppokäyttöisyydessä ja ulkoasussa myös siinä, että kirjailijaesittelyiden sijaan tietoa voi hakea aihehakemistojen lisäksi suosikkikirjasarjansa sankarin nimellä.
        Pidän tietokantaa luotettavana sen vuoksi että sen ylläpitäjinä ovat Helsingin- ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastot ja että sivuille pääsee ko. kirjastojen sivujen kautta.

        http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=s_form2/

        Tampereen kaupunginkirjaston ylläpitämä Satumetso on erityisesti satujen hakemiseen keskittynyt tietokanta. Satumetso on selvästi pienille käyttäjille suunnattu yksinkertaisten käyttöominaisuuksien ja ulkonäkönsä puolesta. Tietokannasta on mahdollista tehdä hakuja paitsi tekijän, asiasanan ja kirjan nimellä myös sadun nimellä, mikä hyödyllistä, sillä usein etenkin vanhemmat sadut on koottu paksuiksi kokoelmiksi, jolloin kirjan nimestä on harvoin mahdollista päätellä koko teoksen sisältöä.

        http://kirjavainen.jns.fi/index.html

        Joensuun kaupunginkirjasto ylläpitää kuvakirjojen hakutietokanta Kirjavaista. Tietokannasta voi hakea kuvakirjoja tekijän, nimekkeen, asiasanan jne. avulla tai henkilöhahmojen nimillä. Tietokannasta voi etsiä asiasanahaulla, esim.pelko-aiheisia kuvakirjoja. Hakuja voi suorittaa myös tai tarkemmalla haulla.


        http://kurikka.fi/koulut/kirjasto/kirjavinkkeja/etusivu.html   

        Kurikan kirjaston ja koulujen yhteinen sivusto, joka saattaa innostaa lapsiakin ”avaamaan luukkuja”. Samantyylisiä lastenkirjallisuuden sivustoja on muillakin kirjastoilla.

        http://oukasrv6.ouka.fi:8001/Intro?formid=k_wellc

        Kakaravaaran avulla (Oulun kaupunginkirjasto) voi etsiä lastenkirjallisuudesta aineistoa aiheen mukaan.

        http://kotisivu.lumonetti.fi/ulrikaj/bookshelf/pks.htm

        Pohjoismaisia kansansatuja esittelevä Kotikirjaston uumenista kertoo paitsi asiatietoa kansansatujen perinteestä eri Pohjoismaissa myös sisältää kokonaisia satuja, lauluja, jopa pidempiä aihetta sivuavia teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet (esim. Topeliuksen Maamme –kirja). Kaikki sivuilta löytyvä materiaali on peräisin julkaistuista, osa myös erittäin tunnetuista, teoksista ja lähdeviitteet on merkitty huolellisesti, minkä vuoksi sivujen luotettavuutta on vaikea kyseenalaistaa.

        http://library.duke.edu/specialcollections/bingham/guides/beyond/

        Sivusto kertoo nuorten- ja hiukan lastenkirjallisuudessa esiintyvistä roolimalleista tytöille. Sivusto on mielenkiintoinen ja antaa ajattelisemisen aihetta kulttuurin ja käytäntöjen muuttumisesta.

        http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/

        Kallion kirjaston satutietokanta "Satukortistossa" kerrotaan lastenkirjojen kuvittajista ja heidän työstään. Sieltä löytyy tietokanta, mistä voi hakea pikahakuna tai tarkemmalla haulla satuja tai satujen henkilöitä. Linkkisivustoilta voi hakea tietoa kirjailijoista, sieltä löytyy satuhakemistoja, satuja verkossa ym hyödyllinen linkki aikuiselle ja esitelmäien pitäjille on kirjaliisuus ja artikkeliviitekanta, mistä löytyy satututkimusta ym.


        http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/

        Kallion kirjaston työntekijöiden luoma ja ylläpitämä satukortisto. Hakukoneesta löytyy satuja esimerkiksi asiasanan tai alkuperämaan mukaan. Kortistossa 18 000 sadun tiedot. Myös satujen sankareita löytyy aakkostettuna. Nopea ja kätevä työkalu satukysymysten yllättäessä.

        http://pandora.lib.hel.fi/vimma/

        Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämä nuorten omaehtoiseksi tarkoitettu kirjallisuussivusto, jossa hiukan kirja-arvosteluita ja runsaasti nuorten itsensä kirjoittamia runoja ja kertomuksia. Näyttää hieman hylätyltä: etusivulla esitellään edelleen vuoden 2005 Lempibussi- projektia. Nuorten tuottamia tekstejä on kuitenkin Vimmaan ilmestynyt aivan hiljattainkin.

        http://personal.inet.fi/taide/hilkkapulli/tenavamessi.html

        Sisältää kokonaisia, lapsilukijoille suunnattuja, Hilkka Pullin kirjoittamia satuja. Näyttääkin siltä, että netissä luettavissa olevien satujen kirjallinen taso on melkoisen vaihteleva. Tässä suhteessa onkin hiukan kyseenalaista se, mitä luotettavuudella oikeastaan tarkoitetaan. Tenavamessin satujen tekijä esiintyy toki nimellään, mutta mikäli luotettavuuteen liitetään lastenaineiston kohdalla esimerkiksi jonkinlainen julkaisukynnyksen ylittävä kirjallinen taso, tämä ei päde Tenavamessiin. Toisaalta sivustoa ei tietenkään voi pitää myöskään epäluotettavana, sillä se epäilemättä sisältää juuri sitä, mitä se sanookin sisältävänsä.

        http://taikavirta.vuodatus.net

        Alas taikavirtaa- blogi ei ole minkään virallisen tahon ylläpitämä, vaan sen kirjoittaja on yksityishenkilö joka on kertomansa mukaan opiskellut kirjallisuudentutkimusta ja on kokenut lastenkirjojen arvostelija sekä arvostelijoiden liiton jäsen. Kaikenlaisen lasten- ja nuortenkirjoihin liittyvän pohdiskelun ohessa blogissa on luettavissa kirjoittajan Onnimanni-lehteen tekemiä arvosteluita lasten- ja nuortenkirjoista.

        http://web.seinajoki.fi/Kirjasto/new_lasten/sanajalkaseikkailu.htm

         Seinäjoen kirjastossa toimiva Sanajalkaseikkailu on lukemaanhoukutusmenetelmä, jossa käytetään kirjavinkkausta ja seikkailukasvatuksen keinoja. Sivusto sisältää lukuvinkkejä aiheen mukaan, tietoa kirjoista, kirjailijoista. Sivuilla toimii kirjaraati, joka tarkoittaa että sivulle voi lähettää arvostelun kivasta kirjasta, jonka on lukenut ja jonka haluaisi muidenkin lukevan.

        http://www.akateeminen.com

        Sivulta linkkipolku -> uutuksia eri aloilta -> Lasten- ja nuortenkirjat
        Sivustolta löytyy lastenkirjallisuuden uutuuksia. Akateemisen kirjakaupan valikoimat ovat monipuoliset (ja -kieliset), jolloin myös eri tyyppinen tarjonta tulee hyvin edustetuksi. Sivustolla voi haun avulla tarkastella myös kaikkia myynnissä olevia lastenkirjoa ja niiden sisältökuvauksia.

        http://www.alma.se

        Astrid Lindgren –palkinto. Vuosittain jaettava kansainvälinen maailman suurin lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto. Sivustolla kerrotaan palkinnonsaajat kautta aikain. Lisäksi sivusto sisältää tietoa Astrid Lindgrenistä
         
        http://www.barnensbibliotek.se/index.asp

        Virtuaalinen, lapsille suunnattu kirjasto. Mahdollisuus lainata e-kirjoja. Kaikenlaista kirjoihin liittyvää puuhaa lapsille ja paljon lukuvinkkejä; Barnens bibliotek pyrkiikin ensisijaisesti edistämään lukuharrastusta. Barnens bibliotek on valtion kulttuurirahaston rahoittama ja toimii Västra Götalandin aluekirjaston tiloissa.

        http://www.blogilista.fi/hakemisto/lastenkirjallisuus

        Luokka lastenkirjallisuus sisältää viisi blogia: Avautuva maailma, Hurmiluksen merkintöjä, Leppisblogi, Lorupuro, Plämplän kirjaskompostori.
        Blogit ovat henkilökohtaisia ja subjektiivisia. Niistä voi päästä selville jostain kiinnostavasta ajankohtaisesta aiheesta. Tulee ottaa osana lastenkirjallisuuteen liittyvää keskustelua.

        http://www.cbcbooks.org/index.html

        USA:n lasten- ja nuortenkirjallisuuden neuvosto. Sivustot hieman kirjavat, mutta löytyy hyviä kirjailijaesitelyjä ja bibliografioita. The Children's Book Council on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tarjoaa myös kaupallisille kustantajille tilaa. Sisältää paljon tietoa yhdysvaltalaisesta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Sivustolla on myös kirjakauppa.  Matrikkelilinkit veivät suoraan kirjailijoiden omille kotisivuille, mikä toisaalta hyvä, mutta tiedon paikkaansa pitävyys ja tarkoitusperä saattaa hämärtyä.

        http://www.edu.fi/oppimateriaalit/netlibris/

        Opetusministeriön sivusto, jossa on aihepiirittäin ja ikäryhmittäin luokitellut "kirjatarjottimet". Esittelyn mukaan Netlibris-kirjallisuuspiirit ovat verkossa toimivia koulujen kirjallisuuden opetuksen yhteisprojekteja. Hankkeessa toimivien opettajien luomassa Netlibris-sivustossa merkittävimpänä osana on kirjallisuustietokanta. Samaa kirjaa lukevat oppilaat käyvät keskustelua kirjan herättämistä ajatuksista - tämä kirjallisuuskeskustelu on Netlibriksen keskeisin työtapa. Hanketta rahoitti alkujaan Opetushallitus, nykyään hanke toimii kuntien resurssein. Netlibris on tunnettu ja laajalti käytetty sivusto, jonka ylläpitäjät ja rahoittajat ovat luotettavan tuntuisia.


        http://www.everypicture.com

        Lastenkirjojen kuvittajiin ja kuvitustaiteeseen keskittyvä sivusto. Aakkostettu taiteilijahakemisto ja kuvagalleria. Miinuspuoli se, että keskittynyt lähes yksinomaan angloamerikkalaisessa maailmassa jo tunnettuihin kuvittajiin. Sivustolla myös myydään vedoksia kuvituksista.

        http://www.fi/LinkDir?doQuery=true&safeSearch=true&advancedPage=1&query=Lastenkirjallisuus

        www.fi:n kautta löytyvä lastenkirjallisuus jakaantuu seuraaville sivuille: lasten kulttuurikeskus, nuorisokirjailijat, YLE:n kirjaseikkailu, Vimma (nuorten kirjoitusfoorumi), Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti.

        http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/lapset.htm

        Hämeenlinnan kaupunginkirjaston nuorten sivuilla on kirjallisuus kattavasti esillä. Tämän kirjaston sivuilta löytyy kirjavinkeistä myös lukudiplomilistat. Sivuilla esitellään tietokirjoja, uutuuksia ja kirjailijoista löytyy lisätietoa. Kirjoista on sivuilla kirjaesimerkkejä kansikuvilla, joissa kerrotaan kirjoista.

        http://www.hyvinkaa.fi/static/kirjasto

        ”Tiedon jäljillä” on Hyvinkään kaupunginkirjaston ylläpitämä tiedonhakusivusto lapsille ja nuorille. Hyvä hakemisto, missä selvitetään kirjastosanastoa (vaikkapa, mikä on artikkeliviitetietokanta) ja annetaan esimerkkejä, miten boolen logiikka toimii.

        http://www.ibbyfinland.fi

        Suomalaisen lasten ja nuorten kirjallisuuden edistämisen yhdistys IBBY kuuluu klansainväliseen IBBY -järjestöön (The International Board on Books for Young People ). Sivustolla on linkkejä lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyviin www-sivustoihin. Tiedonlähteenä relevantein vanhemmille ja opettajille.

        http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/index.html

        Sivusto on Astrid Lindgrenin tuotannolle perustettu tietokanta, joka on keskittynyt pääasiassa Lindgrenin vähemmän tunnettuihin teoksiin. Tietokanta sisältää reilu neljäkymmentä teosta ja se on käytettävyydeltään suunnattu erityisesti lapsille. Tietokanta sisältää paitsi kuvauksia Lindgrenin teoksista myös tietoja kirjailijasta sekä linkkejä muille Lindgreniä käsitteleville sivustoille. Astrid on Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen opiskelijoiden tietokantaprojektin tulos, jonka tekijät on selvästi mainittu sivuilla.


        http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/muumilaakso/index.html

        Muumilaakso on muumiaiheisille kirjoille on perustettu oma tietokanta, jossa voi hakea muumiaiheista aineistoa sekä asiasanoilla että henkilöhahmojen- ja paikannimillä. Tietokanta sisältää 64 viitettä ja se on tehty Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen tietokantaprojektina.

        http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/hakemisto/lapset.htx

        Joensuun kirjaston lasten sivuilta löytyy paljon asiaa. Ulkoasultaan ja visuaalisesti sivut ovat selkeät. Sivuilla on tietoa Joensuun seudun lastenkirjastotoiminnasta ja yhteystietoja, ja toimintamuotojen esittelyjäkirjalistoja, mutta myös koululaisten lukudiplomiohjeet ja kirjalistoja. Sanataidelinkki löytyy myös nettisanikseen.

        http://www.kanpanjasivu.fi/lukusankari/?lang=fi

        Lukusankari on koululaisille tarkoitettu sivusto, joka ”haastaa” lukemaan.
        Lukusankari tarkoittaa kirjallisuuden ajokorttia, jonka voi saada lukemalla ”tarpeeksi”. Sivusto on 5-6 luokkalaisille tarkoitettu lukuohjelma, joka vaikuttaa tarpeeksi haastavalta, että se kiinnostaisi ajateltua ikäluokkaa.

        http://www.kirjakauppaliitto.fi/?ID=27&doc=163

        Suomen kirjakauppaliiton ylläpitämä sivusto Suomen luetuimmista kirjoista. On tilasto, joka perustuu laajasti kirjakauppojen ja muutamien marketketjujen kirjamyyntiosastojen kulloisenkin kuukauden kirjamyyntiin.
        Mukana ovat myös tilastot lasten ja nuorten kirjoista. Lasten- ja nuortenkirjallisuutta ei ole jaettu eikä lasten ja nuorten kirjoissa ei ole myöskään eriteltynä kauno- ja tietokirjallisuutta. Antaa kuitenkin selkeän kuvan siitä ”Mitä kansa lukee.”

        http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/

        Kirjastot -sivuille on koottu varhaiskasvatukseen liittyvien monenlaisten ammattilaisten, kuten opettajien, kirjailijoiden, lasten- ja nuortenkirjallisuuteen perehtyneiden kirjastonhoitajien ym. asiantuntemuksen tuloksena linkkejä, jotka liittyvät lasten lukutottumusten herättämiseen, lisäämiseen ja vahvistamiseen.

         
        http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/lukemista/

        Kirviö Helsingin kaupunginkirjastossa on Helsingin kaupunginkirjaston lapsille suunnattu sivusto, joka tarjoaa nuorille käyttäjille paitsi apua nettitiedonhakuun ja tiedon luotettavuuden arviointiin myös linkkejä eri tietokantoihin, lasten itsensä kirjoittamia kirja-arvosteluja sekä kertomuksia. Sivut myös opastavat kirjaston käytössä ja tarjoavat mahdollisuuden testata millaisia kirjoja kirja-automaatti suosittelee kunkin kaltaiselle lukijalle.

        http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/kirvio_suosittelee/

        Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämä sivusto ”Kirviö suosittelee” sisältää lukulistoja eritasoisille lukijoille eri aiheista. Sivuilta pääsee myös Vimma-sivuille (verkkokanava nuorille kirjoittajille) ja lasten omien kertomusten sivuille.

        http://www.lukukeskus.fi/

        Lukukeskus – Läscentrum on rekisteröity yhdistys, johon kuuluu 10 kirjailijajärjestöä ja muuta kirjallisuuden alan valtakunnallista järjestöä.
        Lukukeskuksen tavoitteena on edistää lukemisharrastusta. Lukukeskus järjestää kirjailijavierailuita, kirjallisia tapahtumia ja kampanjoita sekä julkaisee kolmea kirjallisuuslehteä ja toimii kirjallisuuden tietotoimistona.

        http://www.loikkaakirjaan.jns.fi

        Loikkaa kirjaan on Joensuun seutukirjaston tekemä sivusto koululaisille, kirjastoille ja vanhemmille.Sivusto sisältää kirjalistoja ja vinkkejä ala-asteelle (omat kirjat joka luokalle). Lisäksi sivustoilla annetaan ohjeita opettajille ja vanhemmille miten esim. vanhemmat voivat olla mukana lasten lukuharrastuksessa ja mitkä ovat lukudiplomin tavoitteet.
        Sivuilta voi tulostaa lukudiplomin.

        http://www.makupalat.fi/

        ja

        http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=50cc2111-fc2c-4cee-8e2e-034aacd93e04

        Makupalojen lasten- ja nuortenkirjallisuus linkistö
        Linkkikirjasto on pitkän ajan kuluessa koottu kokoelma kirjallisuutta suomalaisesta näkökulmasta, joka sekä taustoittaa että tarjoaa lukuvinkkejä kaiken ikäisille lapsille. Makupalat on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston jo toistakymmentä vuotta sitten syntynyt linkkikirjasto, joka esittelee suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita heidän omin sanoin ja -kuvin, tarjoaa tekstinäytteen heidän tuotannostaan ja antaa listaa ko. kirjallisuutta aihealueittain, mikä omalta osaltaan helpottaa lukemisen valinnassa.
        Päivitys on säännöllistä.

        http://www.maurikunnas.net

        Mauri Kunnaksen kotisivut, joilla tietysti seikkailevat Kunnaksen Koiramäen hahmot. Tietoa teoksista. Hauska ja suhteellisen helppo käyttää.
        On myös ns. kaupallinen funktio.

        http://www.mediamuffinssi.fi/page.php

        Sivusto sisältää Mediamuffinssi-hankkeessa tuotettuja materiaaleja kahdeksanvuotiaiden ja sitä nuorempien mediakasvatuksen tueksi. Aineistoa voi soveltaa päivähoidossa, esi- ja alkuopetuksessa, aamu- ja iltapäiväkerhoissa sekä kotona. Tutkimus-osiossa on saatavilla hankkeessa toteutettuja selvityksiä ja arviointeja. Sivustojen tehtävämateriaalia voi käyttää sellaisenaan kirjaston omissa tiedonhaunopetuksissa tai vinkata vanhemmille ja opettajille.

        http://narnia-blogi.blogspot.com/2007/01/cs-lewis-ja-lastenkirjallisuus.html

        Linkki on artikkeli C.S. Lewisin ja parin muun ihmisen mietteistä lastenkirjallisuudesta. Tämä artikkeli herätti minut miettimään miten lastenkirjallisuutta pitäisi kirjoittaa aivan uudesta näkökulmasta. Mielestäni linkki on vilkaisemisen arvoinen jokaiselle kirjoista kiinnostuneelle.

        http://www.nifin.helsinki.fi/bibbi/index.php

        BiBBi on ensimmäinen pohjoismainen virtuaalinen lastenkirjasto (vuodesta 2001). BiBBiä hallinnoi Pohjoismaiden Suomen instituutti. BiBBi on tarkoitettu 3-12-vuotiaille. Toimii kaikilla pohjoismaisilla kielillä. Tarjolla myös audiovisuaalisia verkkokirjoja. Sisältää myös hakukoneen, jossa tosin tietysto vähemmän tuloksia suomeksi kuin vaikkapa ruotsiksi.

        http://www.nuorisokirjailijat.fi/

        Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli on jo ulkoasunsakin perusteella juuri nuorille suunnattu ja myös sivuston rakenne on helppokäyttöinen. Sivusto sisältää paitsi kuvauksia nuorille kirjoittavista kirjailijoista, esittelyitä teoksista (jopa tekstinäytteitä), tietoa palkituista nuortenkirjoista sekä aihehakemistoja jotka on ryhmitelty nuorison mielenkiinnonkohteita ajatellen (aiheina esim. avioero, alkoholi, koulu, kuolema, sota, erilaisuus, yksinäisyys jne.). Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelin kautta löytyy myös linkkejä uusiin lastenkirjallisuutta käsitteleviin sivustoihin.


        http://www.pelastustoimi.fi/media/lapsille/wanha/pennipesukarhu/p1.htm

        Penni Pesukarhu –sivuilta löytyy kuvakirja tärkeistä asioista eli palontorjunnasta, paloturvallisuudesta ja tulipalosta ajatellen vaikkapa esikouluikäisiä lapsia sivuston toteutus ja tarina sekä kuvat ovat lapsille sopivia, aina kuitenkin vain ihmetyttää miksi näillä sivustoilla ei voida teksteissä käyttää tikkukirjaimia ja/tai tavutusta

        http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/

        Oulun kaupunginkirjaston nuorten kirjallisuussivut on nimeltään Teuvo. Sivut sisältävät uudet kirjat ja lukuvinkit, kirjailijatietoa ja erilaisia linkkejä.

        http://www.runoraitti.fi

        Runoraitti on Lapuan ja Nurmon kirjastojen ylläpitämä, varsin hauska ja tietopuolinen sivusto. Siellä on tietoa sekä lapsille että kasvattajille, mm. runoesittelyjä, runotehtäviä (eri ikäluokille), runoilijaesittelyjä, tietoa lastenrunoista sekä omat runot-osio. Sivustolta saa hyvää tietoa lastenrunoista.    

        http://www.ruovesi.fi/kulttuuri/nuorisotoimi/linkit/sivuja4.htm#KIRJOJA JA TARINOITA

        Linkissä on useita linkkejä lapsille kiinnostavista asioista, kirjallisuudesta peleihin. Kirjallisuus linkkejä on 9 suomenkielistä useita englanninkielisiä.

        http://www.sanataide.fi/

        Suomen sanataideopetuksen seuran ylläpitämä sivusto. Tarkoituksena edesauttaa ja tukea sanataiteen opetusta. Sivusto tarkoitettu lähinnä opettajille ja sanataiteilijoille. Vaatii käyttäjätunnuksen.

        http://www.satunetti.fi/

        Satunetti on sivusto, jossa voi kuunnella julkaisseiden lastenkirjailijoiden kuten Mari Mörön ja Jukka Parkkisen satuja. Satunetin kerrotaan syntyneen satujenkerrontakilpailun tuloksena ja sivulla on kuvia kilpailuun osallistuneista näyttelijöistä.

        http://www.sbi.kb.se/

        Svenska barnbokinstitutetin tavoitteena on ruotsalaisten lastenkirjojen ja yleensäkin lastenkirjallisuuden tunnetuksi tekeminen. SBI on lastenkirjallisuuteen ja sen tutkimukseen perustettu kirjasto, joka toimii paitsi virtuaalisena myös fyysisenä. Tieteellinen, tutkijoille ja kirjastoalan ammattilaisille suunnattu sivusto. Hakukone Elsa, jolla voi etsiä paitsi lastenkirjallisuutta myös tieteellistä tutkimusta lastenkirjallisuudesta. Kuninkaallinen kirjasto valvoo SBI:n toimintaa.

        http://www.scils.rutgers.edu/~kvander/index.html

        Kay Vandergriftin aatteellinen lasten- ja nuortenkirjoille omistautunut sivusto. Feminismiä ja politiikkaa. Esittelyssä lastenkirjoja jotka liittyvät esimerkiksi yhteiskunnalliseen epäoikeudenmukaisuuteen, kulttuuriin ja sukupuoleen. Vandergrift on eläkkeelle jäänyt informaatiotutkimuksen professori ja sivusto on saanut useita palkintoja.

        http://www.seniorinet.net/kirjakantaa/

        Kirja kantaa, tarina tukee on Alavieskan, Kalajoen, Merijärven, Nivalan, Oulaisten, Pyhäjoen, Sievin ja Ylivieskan kirjastojen yhteisprojekti, jonka tarkoituksena on auttaa lasta löytämään lukemisen ilo ja tukea hänen kasvuaan itsensä ja toiset hyväksyväksi yksilöksi. Hyödyllinen ja arvokas projekti ja sen kautta sivustoilla esitellään myös lastenkirjoja. Sivuston grafiikka ei ole paras mahdollinen, siis suttuinen ja epäselvä.

        http://www.taidetalo.net/

        Pukinmäen Taidetalo on 1989 perustettu monialainen taidekoulu, joka järjestää taideopetusta 5-18 -vuotiaille lapsille ja nuorille sanataiteessa, kuvataiteessa, musiikissa, sirkustaiteessa ja teatteritaiteessa. Pukinmäen sanataidekoulu järjestää taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaista sanataiteen opetusta 2005 hyväksytyn opetusohjelman pohjalta.
        Kirjallisuutta harrastavat lapset ja nuoret ovat usein kiinnostuneita myös kirjoittamisesta. Taidetalon sivustolta saa kattavan yleiskäsityksen sanataiteen harrastamisesta. Siellä on myös hyvä repertuaari oppilastöiden esittelyjä sekä linkkisivusto Sanasirkus-lehteen. Sopii hyvin niin lapsille, nuorille, kuin opettajille ja vanhemmille innostukseksi ja virikkeeksi. Yleisesti tunnetun ja tunnustetun Taidetalon nettisivut on luotettava tiedonlähde.

        http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/

        alasivustoineen
        Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti on”valtakunnallinen lasten- ja nuortenkirjallisuutta, sen tutkimusta ja kuvitusta tallentava, nuorisokirjallisuuden ja kuvituksen tutkimusta edistävä sekä alasta tiedottava laitos.” Nuorisokirjallisuuden instituutin sivujen kautta pääsee (fyysisesti Tampereella sijaitsevan) Nuorisokirjallisuuden instituutin kokoelmatietokantaan. Lisäksi sivulla on tietoja ko. kokoelmasta, aiheeseen liittyvistä näyttelyistä, nuorisokirjallisuuden tutkimuksesta, esittelyjä lasten- ja nuorten kirjallisuuteen keskittyneistä lehdistä jne.


        http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/15.joulukuu/lask5000.htm

        Linkki Verkkouutisten artikkeliin, joka käsittelee lyhyesti lastenkirjallisuuteen ilmestyneitä muutoksia sodan jälkeen. Artikkeli on mielenkiintoinen. 

        http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=281  

        Linkki on sivulle jossa kerrotaan lastenkirjallisuuden historiasta Suomen merkittävimpien lastenkirjojen kautta. Nämä kirjat ovat yleissivistystä ja artikkeli toi minulle uusia näkökulmia katsoa kyseisiä kirjoja, kuten myös kirjoja muutenkin.

        http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/index.htm

        Jyväskylän kaupunginkirjaston lasten- ja nuortensivut, joilla on mm. lukuvinkkejä, uutuusarvosteluja, luettelo lainatuimmista, kilpailuja ja linkkejä kirjailijoiden sivuille. Peruskoulun luokilla 1-6 voi suorittaa diplomin joka vuosi. Kaikki kuusi diplomia luettuaan oppilas on suorittanut koko Lukemalla lentoon -lukudiplomin.
         

    • poikanen

      Kirjoituksia kirkon varhaisilta ajoilta.
      Raamattu alkukielillä.
      Erikielisiä raamattuja vaikka minkä verran.
      Paljon latinaa ja kirkkohistoriaa eri kielillä.
      Latinan sanakirja.
      Ja paljon, paljon muuta linkkilistoilla.

      http://personal.inet.fi/koti/osmo/linkiva.html

    • poikanen
    • poikanen
    • poikanen

      Aivan muuta etsiessäni törmäsin mielenkiintoiseen linkkisivuun, Humboldtin yliopistokirjaston tilastoihin.

      Linkeistä näkyy pääsevän mm. eri yliopistojen sivuille.

      Kenties jotain mielenkiintoista myöhemmin niiltä sivuilta, kunhan kaivaudun syvemmälle.

      • poikanen
      • poikanen

        Huomasin että edelläolevaisesta oli varsinainen linkki unohtunut pois. Tässä tulee useampiakin

        http://library.humboldt.edu/

        http://www.hu-berlin.de/noframes/index_e.php3

        ja linkkien linkki wwwvls, virtuaalikirjastostatistiikkaa

        http://www.stat.ufl.edu/vlib/statistics.html

        Ja sitten aivan erilainen linkki. Tulevaisuuden teknologiapainotteisuus jokaisen elämässä ? Webbikameroitu koti, 5-6 kameraa jatkuvasti päällä "tavanomaisessa" Lieksalaisperheessä, seuraavat kotielämää ja pihamaisemia ja monesti jopa peruskissaa päivisin olohuoneen pöydän alla.

        http://personal.inet.fi/koti/pehkonen/webcam.htm

      • Jokeri
        poikanen kirjoitti:

        Huomasin että edelläolevaisesta oli varsinainen linkki unohtunut pois. Tässä tulee useampiakin

        http://library.humboldt.edu/

        http://www.hu-berlin.de/noframes/index_e.php3

        ja linkkien linkki wwwvls, virtuaalikirjastostatistiikkaa

        http://www.stat.ufl.edu/vlib/statistics.html

        Ja sitten aivan erilainen linkki. Tulevaisuuden teknologiapainotteisuus jokaisen elämässä ? Webbikameroitu koti, 5-6 kameraa jatkuvasti päällä "tavanomaisessa" Lieksalaisperheessä, seuraavat kotielämää ja pihamaisemia ja monesti jopa peruskissaa päivisin olohuoneen pöydän alla.

        http://personal.inet.fi/koti/pehkonen/webcam.htm

        Kurkistin tänne.Kiitos linkeistä!Olen seikkaillut
        erilaisilla sivuilla.Vilkuilin keskustelupalstoja-
        kin,mutta ei jaksa oikein kahlata kaikenlaisia
        avauksia.Täytynee vähän ryhdistäytyä.

      • poikanen
        Jokeri kirjoitti:

        Kurkistin tänne.Kiitos linkeistä!Olen seikkaillut
        erilaisilla sivuilla.Vilkuilin keskustelupalstoja-
        kin,mutta ei jaksa oikein kahlata kaikenlaisia
        avauksia.Täytynee vähän ryhdistäytyä.

        Laitoin sinulle jälleen matkailuopasteita avarammille maisemille Eurosuomen postilaatikkoosi. Saattaa helpottaa seikkailua moninaisilla maisemilla.

      • gg
        poikanen kirjoitti:

        Huomasin että edelläolevaisesta oli varsinainen linkki unohtunut pois. Tässä tulee useampiakin

        http://library.humboldt.edu/

        http://www.hu-berlin.de/noframes/index_e.php3

        ja linkkien linkki wwwvls, virtuaalikirjastostatistiikkaa

        http://www.stat.ufl.edu/vlib/statistics.html

        Ja sitten aivan erilainen linkki. Tulevaisuuden teknologiapainotteisuus jokaisen elämässä ? Webbikameroitu koti, 5-6 kameraa jatkuvasti päällä "tavanomaisessa" Lieksalaisperheessä, seuraavat kotielämää ja pihamaisemia ja monesti jopa peruskissaa päivisin olohuoneen pöydän alla.

        http://personal.inet.fi/koti/pehkonen/webcam.htm

        tuossa edellisessä mainittu kotikameramäärä on pudonnut kuudesta kahteen-kolmeen ja kameroita oli myynnissä; liekö tullut taloudellisesti kalliiksi?

        Tuossa seuraavassa on kuitenkin kamerasivuja. Olen näitä kylvänyt muuallekin, mutta menkööt uusintana

        http://personal.inet.fi/koti/pehkonen/linkit.htm
        ja vähän muitakin vebbikamerasivuja
        http://www.museokatu.net/finncams.html
        http://www.quad.pp.fi/webcam.html
        http://personal.inet.fi/koti/pehkonen/more/listattu.htm
        http://home.att.ne.jp/red/nuka/ru.htm
        http://www.tiehallinto.fi/alk/frames/kelikamerat-frame.html
        http://perso.guetali.fr/thierryp/NEW/WEBCAM.HTM
        http://www.educeth.ch/stromboli/livecams/worldwide-en.html
        http://search.earthcam.com/search_cam.php?offset=0&cat=SCE&sub=B
        http://www.viewsurf.com/rubrique.php?rubrique=surf
        http://www.saunalahti.fi/~jmrantan/cam.html
        http://www.jr.co.il/hotsites/cameras.htm
        http://rapidfire.sci.gsfc.nasa.gov/gallery/
        http://www.appnetsite.com/webcameras.htm

      • kaltaisia
        Jokeri kirjoitti:

        Kurkistin tänne.Kiitos linkeistä!Olen seikkaillut
        erilaisilla sivuilla.Vilkuilin keskustelupalstoja-
        kin,mutta ei jaksa oikein kahlata kaikenlaisia
        avauksia.Täytynee vähän ryhdistäytyä.

        baabelinkala eurooppalaisia kieliä
        http://world.altavista.com/tr
        http://www.babelfish.org/
        englanti-ranska-saksa-venäjä--heprea-ääntäen (irtosanoja) http://www.ibiblio.org/yiddish/Vort/vort-m_files/frame.htm
        englanti-heprea sanakirja
        http://elmar.co.il/wwh/wwh/lexicons/microsoft/english/index.en.html
        moninaisesta kielestä toiseen
        http://www.foreignword.com/Tools/dictsrch.asp?p=files/f_70_40.htm
        parvi ohjelmia?
        http://www.jr.co.il/hotsites/j-hebrew.htm

      • tasokkaasti
        poikanen kirjoitti:

        Hitaan oloinen vaan latautumisessaan

        http://www.landsat.org/

        lyhyine kuvauksineen

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietotekniikka   
        Tietotekniikn perusteet ja peruskäsitteet.
        Suhteessa varsin yleiseen aiheeseen, jonka oikeellisuutta varmasti wikipediassa seurataan varsin ahkerasti, kohtuullisen luotettava lähde.

        http://Manuaali.fi/

        Aloittelijan atk –opas. Yksinkertainen ja selkeä, kuluttajille suunnattu sivusto, selityksiä esim. tietokoneen eri osien merkityksistä
        Paljon tietoa liittyen tietokoneisiin, vaikuttaa asiantuntevalta sivustolta.

        http://www.atk-ajokorttikoulu.fi/fi/

        Tietotekniikan perusoppimateriaalia sisältävä sivusto. Erityisesti opiskelu- /opetuskäyttöön    
        http://www.bbc.co.uk/learning/subjects/information_technology.shtml

        BBC:n ylläpitämä ”online learning, support and advice” –sivusto. Laajasti tietoa informaatioteknologian opiskelusta, tietotekniikan kysymyksistä, sekä internetin käytöstä. Luotettavuutta määrittelee julkaisija.

        http://www.computing.co.uk/

        Uutisia, kommentaareja, podcasteja, työpaikkoja ym. tietoa tietotekniikan alalta. Sivusto mainostaa olevansa UK:n johtava bisnesteknologian verkkojulkaisu, julkaisija on VNU Business Publications.

        http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/indexfi.html

        Tietoja ja näkemyksiä tietotekniikasta ja sen hyödyntämisestä viestintään, erityisesti internetissä.
        Linkkikirjasto tietotekniikan eri aihealueisiin, ohjelmoinnista surffailuun.
        Sivuston ylläpitäjä on alan tunnustettu asiantuntija.
         
        http://www.freeprogrammingresources.com/

        Pidemmälle edistyneiden laaja sivusto ohjelmoinnista. Sisältää ohjeita, verkkokirjoja, lähdekoodeja jne. ohjelmointiin liittyvää materiaalia.
        Öuotettavuuden suhteen on ongelmallista, että ylläpitäjästä ei sivustolla ollut mainintaa.

        http://www.infoworld.com/?source=nav_HOME

        Testejä, blogeja, tapahtumia ja uutiskirjeitä tietotekniikan alalta. Asiantuntijoille laaja ja ajankohtaista tietoa sisältävä sivusto.

        http://www.internetopas.com/

        Suomen internetopas –sivusto. Perustietoa internetistä, tietoturvasta ja hakupalveluista. Opasmedian sivusto.

        http://www.internettutorials.net/

        Monipuolisesti tietoa internetistä mm. linkkejä eri hakukoneisiin ja luvaukset niistä.
        Sivusto mainostaa laatuaan kertomalla useista saamistaan palkinnoista.

        http://www.makupalat.fi/

        Tekniikka / Tietotekniikka, atk / Tietotekniikka

        Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä linkkikirjasto Makupalat on laaja ja tunnettu linkkikirjasto, jonka ylläpitäjää pidetään yleisesti luotettavana. Linkkien päivityspäivämääriä ei näy sivustolla, mutta linkit ovat useimmiten toimivia. Linkit ovat käytännössä kauttaaltaan kaupallisia. Tieto on kiitettävästi ajantasaista. Eikä informatiivisuus kata pelkästään tuote-esittelyä, vaan perustietoa on saatavilla joka aihe-alueesta. Kotimaisen tekstin osuus on - varsinkin perusasioiden esittelyn suhteen myös kattavaa

        http://www.mbnet.fi/

        Sanoma Magazines Finland Oy:n julkaiseman Mikrobitti-lehden verkkosivusto. Sivuilla asiaa ja viihdettä. Julkaisija on tunnettu luotettava kotimainen kustantaja.
           
        http://www.nicehouse.fi/tyohuone/atk/

        Nicehousen sivusto, jossa perustietoa aloitteleville tietotekniikkaan tutustujille. Internetin alkeet, tietokoneen hallinta ja käytetyt termit selostetaan ymmärrettävästi.

        http://www.oulu.fi/tietohallinto/linkit/alalta.htm

        Oulun yliopiston tietohallinnon it-alan linkkilista. Ylläpitäjä on tunnettu ja luotettavaksi tiedetty, sivusto on selkeä, mutta asioiden löydettävyys sivustolla ei ole paras mahdollinen.

        http://www.tieke.fi/tieke/

        TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n sivusto. Sis. mm. tietoyhteiskuntaan ja sen kehittämiseen liittyviä julkaisuja, joista osa luettavissa suoraan verkosta. Tietoa myös tuotteista ja palveluista, verkostoista, seminaareista ja projekteista, palveluina esim. tietokoneen ajokortti –koulutukset, Tietotyö-tutkinto, työkaluja tietotekniikan hyödyntämiseksi liiketoiminnassa jne.
        Luotettavaksi tunnetun yhteisön sivusto, jossa esimerkilliset yhteys- ja päivitystiedot

        http://www.tietokone.fi/

        Sanoma Magazines Finland Oy:n julkaiseman Tietokone-lehden verkkosivusto. Ks. kuvaus mbnet-sivuston kohdalta.

        http://www.ttlry.fi/

        Tietotekniikan liiton verkkosivusto. Yli 50 vuotta toiminut liitto, jossa jäsenjärjestöjä tietotekniikan alalta. Koulutus-, työpaikka ja tuotetietoa laajahkosti. Hyvä perussivusto alaan perehtyville ja asiantuntijoille.

        http://www.vertaa.fi/p/hardware.html

        Tietokoneiden ja oheislaitteiden hintavertailusivusto. Kaupallinen sivusto, jossa runsaasti mainosaineistoa, mutta myös arviointeja, tuotevertailuja ja ostopaikkoja
        toimiva, päivitetty.

      • laatuWebistisesti
        gg kirjoitti:

        tuossa edellisessä mainittu kotikameramäärä on pudonnut kuudesta kahteen-kolmeen ja kameroita oli myynnissä; liekö tullut taloudellisesti kalliiksi?

        Tuossa seuraavassa on kuitenkin kamerasivuja. Olen näitä kylvänyt muuallekin, mutta menkööt uusintana

        http://personal.inet.fi/koti/pehkonen/linkit.htm
        ja vähän muitakin vebbikamerasivuja
        http://www.museokatu.net/finncams.html
        http://www.quad.pp.fi/webcam.html
        http://personal.inet.fi/koti/pehkonen/more/listattu.htm
        http://home.att.ne.jp/red/nuka/ru.htm
        http://www.tiehallinto.fi/alk/frames/kelikamerat-frame.html
        http://perso.guetali.fr/thierryp/NEW/WEBCAM.HTM
        http://www.educeth.ch/stromboli/livecams/worldwide-en.html
        http://search.earthcam.com/search_cam.php?offset=0&cat=SCE&sub=B
        http://www.viewsurf.com/rubrique.php?rubrique=surf
        http://www.saunalahti.fi/~jmrantan/cam.html
        http://www.jr.co.il/hotsites/cameras.htm
        http://rapidfire.sci.gsfc.nasa.gov/gallery/
        http://www.appnetsite.com/webcameras.htm

        parviLinkkejä


        http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=db5e5c59-362e-4f63-97bb-d4a30d09ed46
         
        Linkkikirjasto tietokantoihin, joissa on rakennustaidetta ja arkkitehtuuria eri puolilta maailmaa.
         
        Ylläpitäjä Hämeenlinnan kaupunginkirjasto 
         

        http://www.rakennustieto.fi/

        Rakennusalan tieto- ja mediatalo. Puolueettoman Rakennustietosäätiön omistama.
        Saatavilla RT-, LVI-, SIT-, Ratu- ja KH-kortistot, Rakennusalan työturvallisuuskansio ja RT-sopimusasiakirjat ajantasaisina. Ajantasaisinta tietoa rakennusalalta, seuraa myös lainsäädännössä tapahtuvia muutoksia. Osa aineistosta ja palveluista maksullista, erityisesti verkon kautta tilattavat tuotteet.
        Aiherelevanssi hyvä. Tieto sivuilla on tuoretta, ja organisaation taustatiedot (historia, toimintatavat, strategiat) hyvin esillä. Huomioitu eri asiakasprofiilit hyvin. Myös kansainvälistä tietoa aiheesta saatavilla. Osin kaupallinen sivusto.


        http://www.rakentaja.net/

        tai

        http://www.rakentaja.fi/

        Rakentaja.net sivustolla on tietoa omakotitaloa rakentavalle tai rakentamista suunnittelevalle. Paljon linkkejä ja kontakteja muille saman alan sivustoille. Osa sivuston palveluista edellyttää rekisteröitymistä.
        Rakentaja.net on vuodesta 1999 toiminut rakentamisen kontaktipalvelu. Rakentaja.netin kautta saa suorat yhteydet aktiivisesti toimiviin rakentamisen ja remontoinnin yrityksiin. Valtakunnallisesti toimivien tuotannollisten ja palveluyritysten yhteydet löydät nopeasti Rakentaja.net-valikosta.
        Julkaisija: Novidan oy. Sivuilta löytyvät mediatiedot.

        http://www.suomirakentaa.fi

        Suomirakentaa.fi on suunnattu sekä pienrakentajille että ammattilaisille. Sivustosta löytyy perustietoa omakotirakentamisesta, mökkirakentamisesta sekä tietoa korjaus- ja ammattirakentajille. Sisältö pohjautuu Rakennustutkimus RTS Oy:n tutkimuksiin sekä alan asiantuntijoihin. Sivuilla esitellään mm. yleisimmät talopaketit, hirsitalo- ja rakennustarviketoimittajat sekä rakentajauutiset. Artikkelien yhteydestä löytyy myös linkkejä tuotteita ja rakennuspalveluja tarjoaviin yrityksiin. 
        Sivuja päivitetään jatkuvasti, joten uusinta tietoa on saatavilla.

        http://www.tikkurila.fi/kotimaalarit

        Sivuilla on maalausneuvoja, värikarttoja ja muita ideoita niin kotimaalareille kuin ammattilaisille. Yhtiöstä löytyy kaikki tarvittavat tiedot sivuilta. Vuonna 1862 perustettu Tikkurila kehittää, markkinoi ja valmistaa maaleja ja pinnoitteita kuluttajille, ammattilaisille ja teollisuudelle.

        http://www.tsk.fi/tepa

        Tekniikan sanastokeskuksen termipankki, joka sisältää erikoisalojen sanastoa monella eri kielellä; pääasialliset kielet suomi, ruotsi, englanti ja saksa, muun muassa rakentamiseen liittyvää terminologiaa
         
        http://www.vtt.fi/

        ja

        http://www.vtt.fi/vtt_search.jsp?target=julk&fuzz=true&search=

        Tutkimusrekisteristä löytyy kattavasti tutkimuksia rakentamisen alueelta. Tieto on puolueetonta ja kattavaa, mutta myös innovatiivista ja uraauurtavaa. Voi avata uusia näkökulmia rakentamiseen, riippuen millaista tietoa etsii. Relevanssi riippuu aiheesta. Tieto on soveltavaa tietoa, eikä pelkkää teoriaa. Löytyy sekä vanhoja hankkeita että uusia projekteja.

        http://www.ymparisto.fi/

        Maankäyttö ja rakentaminen –osiossa rakentamiseen liittyvää tietoa. Sivuilla on enemmänkin maankäyttöön, rakentamista säätelevään lainsäädäntöön ja lupa-asioihin liittyvää materiaalia, mutta myös kiinteistön kunnossapitoon ja korjaukseen liittyvää tietoa löytyy runsaasti.
        Ympäristöministeriö on virallistietoa tuottava organisaatio, jonka toimialaan ympäristöasiat kuuluvat. Päivitysajankohdat olivat näkyvissä, ja ne olivat alle kuukauden vanhoja. Tieto pidettänee myös ajantasaisena ja tietosisällöltään validina. Kaikki aineisto julkista.

    • poikanen

      Eilen alkoi purkautua Afrikassa Nyiragongo tulivuori. Keräilin vähän linkkejä aiheeseen jatkotutkailuja varten. 15. päivä oli maanjäristys varsin lähellä Krakataun tulivuorta. Pitänee pitää silmällä sitäkin, oirehtiiko se aikomuksistaan.

      http://www.volcanolive.com/nyiragongo.html

      http://www.volcano.si.edu/gvp/volcano/region02/africa_c/nyiragon/var.htm

      Sitten ihan yleistyyppisiä linkkilinkkejä tulivuorten maailmoihin:

      http://www.geo.mtu.edu/volcanoes/world.html

      http://www.geology.unsw.edu.au/Staff/Buck/BuckVolcs.html

      http://vulcan.wr.usgs.gov/Monitoring/techniques.html

      Pannaan vielä kaupanpäällisiksi muutama maanjäristyssivu:

      http://wwwneic.cr.usgs.gov/neis/bulletin/

      http://seismo.ethz.ch/redpuma/redpuma.html

      http://www.seismolinks.com/main.htm

      http://www.seismo.helsinki.fi/

      • Jokeri

        Vilkaisin euosoumea,enkä meinannut löytää keskus-
        teupalstalle kaiken sen mainos-sekamelskan keskeltä
        Vaisuksi on kutistunut.Tännekin tulin vain katomaan,oletko jatkanut linkkilöydöillä.
        Taidat olla ainoa aktiivisempi eurosuomessakin.
        Minä alan jo kyllästyä.Olenkin siirtynyt enemmän lukemisen puolelle.Jatkan kuitnekin vilkuilua silloin tällöin.

      • poikanen
        Jokeri kirjoitti:

        Vilkaisin euosoumea,enkä meinannut löytää keskus-
        teupalstalle kaiken sen mainos-sekamelskan keskeltä
        Vaisuksi on kutistunut.Tännekin tulin vain katomaan,oletko jatkanut linkkilöydöillä.
        Taidat olla ainoa aktiivisempi eurosuomessakin.
        Minä alan jo kyllästyä.Olenkin siirtynyt enemmän lukemisen puolelle.Jatkan kuitnekin vilkuilua silloin tällöin.

        Olen siirtynyt Näkökulman puolelle enenevästi ja Eurosuomi on sivuharrastuksena ja nämä Suomet ovat jääneet lähes kokonaan sivuun, Enimmäkseen käyn täällä etsimässä jotain tietoa näiltä omilta linkkisivuilta (kuten nytkin) Lähes "koko vanha porukka" on siellä näkökulman puolella ja muut omilla nimimerkeillään, vain minä harrastan vaihtelua. Tule mukaan vaan sillekin puolelle. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen, lukea voi ilmankin. Osoite on Nakokulma.org

      • Taivaiden tarkkailija
        poikanen kirjoitti:

        Olen siirtynyt Näkökulman puolelle enenevästi ja Eurosuomi on sivuharrastuksena ja nämä Suomet ovat jääneet lähes kokonaan sivuun, Enimmäkseen käyn täällä etsimässä jotain tietoa näiltä omilta linkkisivuilta (kuten nytkin) Lähes "koko vanha porukka" on siellä näkökulman puolella ja muut omilla nimimerkeillään, vain minä harrastan vaihtelua. Tule mukaan vaan sillekin puolelle. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen, lukea voi ilmankin. Osoite on Nakokulma.org

        Helpotetaan uteliaitten vaivannäköä ja kerrotaan asia suoraan, niin ei tarvitse turhaan kysellä

        http://einstein.stcloudstate.edu/Dome/constellns/gienah.html

      • Taivaiden tarkkailija
      • Taivaiden tarkkailija
        Taivaiden tarkkailija kirjoitti:

        Helpotetaan uteliaitten vaivannäköä ja kerrotaan asia suoraan, niin ei tarvitse turhaan kysellä

        http://einstein.stcloudstate.edu/Dome/constellns/gienah.html

        Koska edelläolevaisessa annettu einsteiniläinen osoite ei aina tunnu selvittävän tietään taivaallisiin, annetaan uusia tienviittoja käymättömien korpimaiden uumeniin.

        http://www.kaal.org/present031/sld014.htm

        http://www.chez.com/nyssen/etcrv.htm

        Nopea tähtipaikannusjärjestelmä (Jos ranskankielisyys ja mainoksellisuus ei häiritse)

        http://www.chez.com/nyssen/etoiles.htm

        Katalookillinen nuivaa numeraalitietoutta taivaallisista tähteistä

        http://www.gatter.demon.co.uk/data/CrvS.htm

        ((Lisäksellisenä selveytyksenä PhoebusApollon-keskusteluryhmässä reilu vuosi sitten esiintynyt samanimimerkillisyys ei ole sama.))

      • Gienah Ghurab
        Taivaiden tarkkailija kirjoitti:

        Koska edelläolevaisessa annettu einsteiniläinen osoite ei aina tunnu selvittävän tietään taivaallisiin, annetaan uusia tienviittoja käymättömien korpimaiden uumeniin.

        http://www.kaal.org/present031/sld014.htm

        http://www.chez.com/nyssen/etcrv.htm

        Nopea tähtipaikannusjärjestelmä (Jos ranskankielisyys ja mainoksellisuus ei häiritse)

        http://www.chez.com/nyssen/etoiles.htm

        Katalookillinen nuivaa numeraalitietoutta taivaallisista tähteistä

        http://www.gatter.demon.co.uk/data/CrvS.htm

        ((Lisäksellisenä selveytyksenä PhoebusApollon-keskusteluryhmässä reilu vuosi sitten esiintynyt samanimimerkillisyys ei ole sama.))

        Astrofysiikan tutkijoita ja tuloksia menneeltä viikolta

        http://arxiv.org/list/astro-ph/recent#1

      • taivasilmiöt
        Gienah Ghurab kirjoitti:

        Astrofysiikan tutkijoita ja tuloksia menneeltä viikolta

        http://arxiv.org/list/astro-ph/recent#1

        URSAn taivastapahtumat
        http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/

        Astronetin taivaalliset
        http://www.astronetti.com/uutiset/index.htm
        ja linkkilista
        http://www.astronetti.com/linkit/index.htm

        Kuureen NettiAvaruus
        http://netti.nic.fi/~avaruus/

        (kalenteri kopsittu edellisestä

        ja toinen osa Astronetista)

        Taivaskalenteri

        Tammikuu
        3.1.    Kvadrantidien maksimi, säteilypiste RA. 15 h 28 min. dec. 49°
        4.1.    Maapallo perihelissä kello 19:42, maapallon ja Auringon välinen etäisyys on 147'094'326 km
        7.1.    Saturnus 4° etelään Kuusta kello 03:01; - Täysikuu kello 17:40
        12.1.    Jupiter 2,4° etelään Kuusta kello 13:28
        15.1.    

        Kuun viimeinen neljännes kello 6:48
        Uranus 0,9° pohjoiseen Venuksesta kello 02:34

        17.1.    Merkurius suurimmassa läntisessä (23°) elongaatiossaan kello 11:15
        19.1.    Pluto 12,4° pohjoiseen Kuusta kello 06:32
        20.1.    Merkurius 5,5° pohjoiseen Kuusta kello 04:25
        21.1.    Uusikuu kello 23:05
        22.1.    Neptunus 6,0° pohjoiseen Kuusta kello 15:50
        23.1.    Uranus 5,1° pohjoiseen Kuusta kello 23:20
        24.1.    Venus 4,3° pohjoiseen Kuusta kello 18:56
        28.1.    Mars 3,4° pohjoiseen Kuusta kello 05:07
        29.1.    Kuun ensimmäinen neljännes kello 8:03

        Helmikuu
        2.2.    Neptunus konjunktiossa kello 11:42
        3.2.    Saturnus 3,4° Kuun eteläpuolella kello 6:45
        6.2.    Täysikuu kello 10:47
        8.2.    Jupiter 2,4° etelään Kuusta kello 15:23
        13.2.    Kuun viimeinen neljännes kello 15:42
        15.2.    

        Neptunus 2,0° pohjoiseen Merkuriuksesta kello 11:12
        Pluto 12,5° pohjoiseen Kuusta kello 16:21

        19.2.    

        Neptunus 5,9° pohjoiseen Kuusta kello 02:09
        Merkurius 3,9° pohjoiseen Kuusta kello 14:25

        20.2.    Uusikuu kello 11:18; - Uranus 5,4° pohjoiseen Kuusta kello 10:57
        22.2.    Uranus konjunktiossa kello 11:09
        23.2.    Venus 3,6° pohjoiseen Kuusta kello 22:47
        26.2.    Uranus 1,4° pohjoiseen Merkuriuksesta kello 01:09
        28.2.    Kuun ensimmäinen neljännes kello 05:42


        Maaliskuu
        1.3.    Saturnus 3,7° etelään Kuusta kello 11:45
        3.3.    Merkurius yläkonjunktiossa kello 07:28
        4.3.    Jupiter oppositiossa kello 06:53
        6.3.    Jupiter 2,6° etelään Kuusta kello 16:45
        7.3.    Täysikuu kello 00:40
        13.3.    

        Pluto 12,7° pohjoiseen Kuusta kello 21:13
        Kuun viimeinen neljännes kello 22:16

        17.3.    Neptunus 6,2° pohjoiseen Kuusta kello 11:51
        18.3.    Uranus 5,0° pohjoiseen Kuusta kello 22:15
        20.3.    Kevätpäiväntasaus kello 08:48, Maan ja Auringon välinen etäisyys on 148'999'993 km
        21.3.    Uusikuu kello 01:12
        24.3.    Venus 2,9° pohjoiseen Kuusta kello 23:59
        25.3.    Mars peittyy Kuun taakse kello 01:56 - 02:49, ei näy Suomessa
        28.3.    Siirrytään kesäaikaan siirtämällä kello tunti eteenpäin kello 3:00
        29.3.    

        Kuun ensimmäinen neljännes kello 03:31
        Merkurius suurimmassa itäisessä elongaatiossaan 18° kello 15:15
        Venus suurimmassa itäisessä elongaatiossaan 46° kello 19:11


        Huhtikuu
        2.4.    Jupiter 2,8° etelään Kuusta kello 21:58
        5.4.    Täysikuu kello 14:03
        10.4.    Pluto 13,3° pohjoiseen Kuusta kello 04:22
        12.4.    Kuun viimeinen neljännes kello 06:58
        13.4.    Neptunus 6,0° pohjoiseen Kuusta kello 19:24
        15.4.    Uranus 5,5° pohjoiseen Kuusta kello 06:43
        16.4.    Merkurius sisäkonjunktiossa kello 17:16
        19.4.    

        Merkurius 4,1° pohjoiseen Kuusta
        Uusikuu kello 16:21
        Osittainen auringonpimennys kello 11:28 - 15:01 - 15:38 (UT), ei näy Suomessa

        22.4.    Lyridien maksimi, säteilypiste RA 18h 08m, dekl. 31° , ZHR 10
        23.4.    Venus 2,1° pohjoiseen Kuusta kello 12:26;
        24.4.    Mars 1,5° etelään Kuusta kello 00:36
        25.4.    Saturnus 4,0° etelään Kuusta kello 08:40
        27.4.    Kuun ensimmäinen neljännes kello 20:33

        Toukokuu
        4.5.    Täysikuu kello 23:34
        5.5.    Eta Akvaridien maksimi, säteilypiste RA 22h 20m, dekl. 00°, ZHR 35
        7.5.    Pluto 13,1° pohjoiseen Kuusta kello 12:43
        11.5.    

        Neptunus 6,4° pohjoiseen Kuusta kello 00:28
        Kuun viimeinen neljännes kello 14:06

        12.5.    Uranus 5,0° pohjoiseen Kuusta kello 15:24
        14.5.    Merkuriuksen suurin läntinen elongaatio 25° kello 23:42
        17.5.    Merkurius 1,6° etelään Kuusta kello 01:36
        19.5.    Uusikuu kello 07:52
        21.5.    Venus peittyy Kuun taakse kello 14:56 - 15:16 - 15:48
        22.5.    

        Mars 2,6° etelään Kuusta kello 19:26
        Saturnus 4,2° etelään Kuusta kello 22:00

        24.5.    Saturnus 1,6° etelään Marsista kello 02:27
        27.5.    

        Kuun ensimmäinen neljännes kello 10:57
        Jupiter 3,1° etelään Kuusta kello 13:36


        Kesäkuu
        3.6.    

        Täysikuu kello 07:20
        Pluto 13,1° pohjoiseen Kuusta kello 20:40

        7.6.    Neptunus 6,1° pohjoiseen Kuusta kello 09:30
        8.6.    

        Venuksen ylikulku kello 08:19 -11:20 -14:23
        Uranus 5,1° pohjoiseen Kuusta kello 21:14

        9.6.    Kuun viimeinen neljännes kello 23:05
        11.6.    Pluto oppositiossa kello 15:06
        13.6.    Merkurius 1,4° pohjoiseen Venuksesta kello 03:44
        16.6.    Venus 4,2° etelään Kuusta kello 21:03
        17.6.    

        Merkurius 2,0° etelään Kuusta kello 21:22
        Uusikuu kello 23:27

        19.6.    Merkurius yläkonjunktiossa kello 00:42
        20.6.    Mars 3,3° etelään Kuusta kello 11:19
        21.6.    Kesäpäivänseisaus kello 03:57, Auringon ja Maan välinen etäisyys on 152'037'580 km
        24.6.    Jupiter 2,4° etelään Kuusta kello 03:05
        25.6.    Kuun ensimmäinen neljännes kello 22:08
        27.6.    Saturnus 2,1° etelään Merkuriuksesta kello 00:08

        Heinäkuu
        1.7.    Pluto 13,0° pohjoiseen Kuusta kello 7:53
        2.7.    Täysikuu kello 14:09
        5.7.    Maa on aphelissä kello 13:49, Maan ja Auringon välinen etäisyys 152'095'209 km
        8.7.    Saturnus konjunktiossa kello 18:39
        9.7.    Kuun viimeinen neljännes kello 10:36
        10.7.    Mars 0,2° etelään Merkuriuksesta kello 01:39
        14.7.    Venus 6,8° etelään Kuusta kello 02:24
        16.7.    Saturnus 4,1° etelään Kuusta kello 22:53
        17.7.    Uusikuu kello 14:24
        19.7.    

        Mars 3,1° etelään Kuusta kello 04:32
        Merkurius 4,2° etelään Kuusta kello 19:09

        21.7.    Jupiter 2,3° etelään Kuusta kello 16:13
        25.7.    Kuun ensimmäinen neljännes kello 06:37
        27.7.    Merkurius suurimmassa itäisessä elongaatiossaan 27° kello 06:17
        28.7.    Delta Akvaridien maksimi, säteilypiste RA 22h 36m, dekl. -16°, ZHR 20
        31.7.    Uusikuu kello 21:05 ( Blue moon)

        Elokuu
        1.8.    Neptunus 6,0° pohjoiseen Kuusta kello 03:33
        2.8.    Uranus 4,6° pohjoiseen Kuusta kello 14:52
        6.8.    Neptunus oppositiossa kello 05:42
        8.8.    Kuun viimeinen neljännes kello 01:04
        12.8.    

        Venus 7,1° etelään Kuusta kello 01:18
        Perseidien maksimi, säteilypiste RA 3h 4m, dekl. 58°, ZHR 80

        13.8.    Saturnus 4,6° etelään Kuusta kello 11:44
        16.8.    

        Uusikuu kello 04:24
        Mars 2,6° etelään Kuusta kello 22:45
        Merkurius 8,8° etelään Kuusta kello 23:19

        17.8.    Venuksen suurin läntinen elongaatio 45° kello 21:18
        18.8.    Jupiter 2,0° etelään Kuusta kello 7:26
        23.8.    

        Merkurius sisäkonjunktiossa kello 02:04
        Kuun ensimmäinen neljännes kello 13:12

        24.8.    Pluto 13,3° pohjoiseen Kuusta kello 23:24
        27.8.    Uranus oppositiossa kello 21:26
        30.8.    Täysikuu kello 05:22

        Syyskuu
        1.9.    Saturnus 1,9° pohjoiseen Venuksesta
        6.9.    Kuun viimeinen neljännes kello 18:36
        9.9.    Merkuriuksen suurin läntinen elongaatio 17° kello 16:58;
        10.9.    

        Saturnus 4,5° etelään Kuusta kello 00:21
        Venus 5,7° etelään Kuusta kello 18:38

        13.9.    Merkurius 3,0° etelään Kuusta kello 03:12
        14.9.    

        Mars 1,7° etelään Kuusta kello 16:48
        Uusikuu kello 17:35

        15.9.    Jupiter 1,3° etelään Kuusta kello 02:14
        16.9.    Mars konjunktiossa kello 21:36
        21.9.    Kuun ensimmäinen neljännes kello 18:46
        22.9.    

        Jupiter konjunktiossa kello 17:32
        Syyspäiväntasaus kello 19:30, Maan ja Auringon välinen etäisyys on 150'115'224 km

        24.9.    Neptunus 6,3° pohjoiseen Kuusta kello 17:30
        27.9.    Jupiter 0,2° pohjoiseen Marsista kello 07:37
        28.9.    Täysikuu kello 16:14
        29.9.    

        Jupiter 0,7° etelään Merkuriuksesta kello 00:20
        Mars 0,8° etelään Kuusta kello 15:27



        Lokakuu
        5.10.    Merkurius yläkonjunktiossa kello 04:39
        6.10.    Kuun viimeinen neljännes kello 13:14
        7.10.    Saturnus 4,7° etelään Kuusta kello 14:01
        10.10.    Venus 3,0° etelään Kuusta
        12.10.    Jupiter 0,7° etelään Kuusta kello 22:35
        13.10.    Mars o,5° etelään Kuusta kello 10:50
        14.10.    

        Uusikuu kello 05:48
        Osittainen auringonpimennys kello 00:53 - 01:39 - ´05:04 UT, ei näy Suomessa Merkurius 0,9° pohjoiseen Kuusta kello 18:11

        18.10.    Pluto 13,0° pohjoiseen Kuusta kello 10:19
        21.10.    

        Kuun ensimmäinen neljännes kello 00:59
        Orionidien parven maksimi, säteilypiste RA 6h 24m, dekl. 14°, ZHR 25;

        22.10.    Neptunus 6,1° pohjoiseen Kuusta kello 00:16
        23.10.    Uranus 4,8° pohjoiseen Kuusta kello 10:40
        28.10.    

        Täydellinen kuunpimennys kello 03:32 - 06:04 - 09:03
        Täysikuu kello 06:08

        31.10.    Normaaliaikaan siirrytään kello 4:00 siirtämällä kelloa tunti taaksepäin.

        Marraskuu
        3.11.    

        Saturnus 4,7° etelään Kuusta kello 21:14
        Tauridien meteoriparven maksimi, säteilypiste RA 3h 44m, dekl. 22°, ZHR 10

        4.11.    Jupiter 0,6° etelään Venuksesta kello 22:41
        5.11.    Kuun viimeinen neljännes kello 07:56
        9.11.    Jupiter peittyy Kuun taakse kello 17:56-18:47, ei näy Suomessa
        10.11.    Venus 0,8° pohjoiseen Kuusta kello 02:43
        12.11.    Uusikuu kello 16:27
        14.11.    

        Merkurius 1,5° pohjoiseen Kuusta kello 04:41
        Pluto 13,0° pohjoiseen Kuusta kello 20:00

        17.11.    Leonidien meteoriparven maksimi, säteilypiste RA 10h 8m, dekl. 21°, ZHR vaihtelee
        18.11.    Neptunus 5,9° pohjoiseen Kuusta kello 04:43
        19.11.    

        Kuun ensimmäinen neljännes kello 07:50
        Uranus 5,1° pohjoiseen Kuusta kello 14:17

        21.11.    Merkuriuksen suurin itäinen elongaatio 22° kello 02:52
        26.11.    Täysikuu kello 22:07

        Joulukuu
        1.12.    Saturnus 4,7° etelään Kuusta kello 04:37
        5.12.    Kuun viimeinen neljännes kello 02:55
        7.12.    Jupiter 0,7° pohjoiseen Kuusta kello 13:34
        10.12.    

        Mars 2,7° pohjoiseen Kuusta kello 01:40
        Venus 4,3° pohjoiseen Kuusta kello 06:20
        Merkurius sisäkonjunktiossa kello 11:44

        11.12.    Merkurius 6,4° pohjoiseen Kuusta kello 22:37
        12.12.    

        Uusikuu kello 03:29
        Pluto 12,8° pohjoiseen Kuusta kello 06:21

        13.12.    Geminidien meteoriparven maksimi, säteilypiste RA 7h 28m, dekl. 31°, ZHR 100
        14.12.    Pluto konjunktiossa kello 06:14
        15.12.    Neptunus 6,2° pohjoiseen Kuusta kello 12:45
        16.12.    Uranus 4,5° pohjoiseen Kuusta kello 23:37
        18.12.    Kuun ensimmäinen neljännes kello 18:40
        26.12.    Täysikuu kello 17:07
        29.12.    

        Venus 1,2° etelään Merkuriuksesta kello 06:47
        Merkuriuksen suurin läntinen elongaatio 22° kello 22:06


        Toinen kalenterillinen tapahtumia:

        Vuoden 2004 tähtitaivaalla tapahtuu monia mielenkiintoisia asioita. Alkuvuodesta komeetta C/2002 T7 (LINEAR) saattaa kirkastua jopa paljain silmin nähtäväksi. Touko-kesäkuussa saattaa komeetta C/2001 Q4 (NEAT) olla nähtävissä eteläisimmässä Suomessa valoisista kesäöistä huolimatta, sillä komeetan kirkkaudeksi on ennustettu jopa 0-1 magnitudia.

        Toukokuussa ja lokakuussa tapahtuu täydellinen kuunpimennys ja kesäkuun 8. päivä Venus kulkee Auringon pinnan yli.
        .: Pimennykset :.

        Vuonna 2004 Suomen taivaalla tapahtuu kaksi hyvin näkyvää täydellistä kuunpimennystä, toinen toukokuun alussa ja toinen lokakuun lopussa. Seuraavan kerran Suomessa nähdään täydellinen kuunpimennys 3.3.2007.

        04./05.05.2004 Täydellinen kuunpimennys

        Toukokuun 4. ja 5. päivän välisenä yönä tapahtuu täydellinen kuunpimennys. Pimennyksen näkymistä haittaa Kuun matala korkeus. Kuu liukuu puolivarjoon klo 20:51, osittainen vaihe alkaa klo 21:48, Kuu on kokonaan täysvarjossa klo 22:52, pimennys on syvimmillään klo 23:30, Kuu alkaa poistua täysvarjosta klo 00:08, osittainen vaihe päättyy klo 01:12 ja puolivarjopimennys päättyy klo 02:10

        28.10.2004 Täydellinen kuunpimennys

        Torstaina 28.10. aamuyöllä tapahtuu täydellinen kuunpimennys, joka näkyy koko Suomessa hyvin. Maan varjo koskettaa Kuuta klo 03:05 ja täydellinen vaihe alkaa klo 04:14. Täydellinen pimennys on syvimmillään klo 06:04 ja päättyy klo 07:54. Kuu irtoaa Maan varjosta klo 09:03.
        .: Planeetat :.

        Merkurius alkaa maaliskuun puolivälin jälkeen näkyä läntisellä iltataivaalla. Maaliskuun puolivälissä Merkurius on kirkas, mutta matalalla. Maaliskuussa se kuitenkin kohoaa nopeasti ylemmäs ja on kuun loppupuolella jo hyvin näkyvissä. Suurin itäinen elongaatio 19° on 29.3. Huhtikuun alkupuolella Merkurius on vielä melko hyvin näkyvissä, mutta sen korkeus taivaalla alenee nopeasti.

        Syyskuussa Merkurius alkaa näkyä aamutaivaalla ja kuun loppua kohti mentäessä näkyvyys paranee planeetan kirkastuessa ja noustessa korkeammalle. Suurin läntinen elongaatio 18° on 09.09. Syyskuun 10. päivän aamuna Merkurius on ainoastaan 10' päässä Leijonan kirkkaimmasta tähdestä Reguluksesta..

        Venus näkyy koko kevään erityisen hyvin iltataivaalla laskien tammikuun puolivälissä länsilounaaseen 4 tuntia Auringon jälkeen. Tammikuun alkupuolella Venus on Kauriin tähdistössä, mutta siirtyy 12. tammikuuta Vesimiehen tähdistöön. Uranus on 14. ja 15. päivän iltoina ainoastaan asteen päässä Venuksen pohjoispuolella.

        Kevättalven kuluessa Venuksen näkyvyys paranee entisestään ja helmikuun puolivälissä se laskee puoli kymmenen maissa illalla. Helmikuun 3. päivänä Venus siirtyy Vesimiehestä Kalojen tähdistöön.

        Maaliskuussa Venus on pimeän tullessa yli 20° korkeudella Etelä-Suomessa ja se laskee maaliskuun lopussa vasta keskiyöllä! Venuksen suurin itäinen elongaatio on 29.3., jolloin planeetta on 46° etäisyydellä Auringosta itään.

        Suurimman itäisen elongaation sattuessa lähelle kevätpäiväntasausta, Venus näkyy koko pohjoisella pallonpuoliskolla hyvin iltataivaalla. Venus sijaitsee taivaalla niin pohjoisessa, että Utsjoella se ei laske maaliskuun lopun jälkeen ennen kuin kesäkuun lopulla! Huhtikuun alusta kesäkuun alkuu planeetta pysyy myös Oulussa horisontin yläpuolella.

        Huhtikuun 3. päivän iltana Venus on Seulasten tähtijoukossa. Huhtikuun puolivälissä Venus laskee luoteeseen kello 2 yöllä.

        Toukokuun 5. päivänä Venus saavuttaa taivaanpallolla suurimman pohjoisen deklinaationsa, eli 27° 49'. Toukokuun 21. iltapäivällä Venus peittyy kapean kuunsirpin taakse. Toukokuun lopussa Venus näkyy iltayöstä matalalla pohjoisluoteisella taivaalla.

        Kesäkuun 8. päivänä Venus kulkee Auringon kiekon yli ja sitä kannattaa ehdottomasti tarkkailla, sillä kyseessä on melko harvinainen tapahtuma (Merkuriuksen ylikulkuja Auringon pinnan yli tapahtuu useammin kuin Venuksen ylikulkuja). Kukaan tällä hetkellä elossa oleva ihminen ei ole nähnyt Venuksen ylikulkua, sillä edellisen kerran sellainen tapahtui vuonna 1882 joulukuun 6. päivänä, joka ei kuitenkaan näkynyt Suomessa. Seuraava ylikulku tapahtuu 6. kesäkuuta 2012, jonka loppuhetket näkyvät Suomessakin.

        HUOM! Aurinkoa EI koskaan saa katsoa ilman asianmukaista suodinta!

        Heinäkuussa Venus alkaa näkyä itäkoilisella aamutaivaalla kirkkaana "aamutähtenä". Se nousee kuukauden edetessä yhä korkeammalle ja sen näkyvyys paranee aamu aamulta.

        Elokuussa Venus nouse jo neljä tuntia ennen Aurinkoa. Elokuun 12. päivänä Kuu on lähellä Venusta. Suurimman läntisen elongaation 46° Venus saavuttaa 17.8. Venus on ainoastaan 2° päässä Saturnuksesta aamulla 31.8.

        Koko loppusyksyn Venus näkyy hyvin aamutaivaalla nousten noin nelisen tuntia ennen Aurinkoa. Joulukuun alussa Venus nousee kolmisen tuntia ja kuun lopussa pari tuntia ennen Aurinkoa ja on Auringon noustessa etelätaivaalla. Venus on niin kirkas, että se on mahdollista nähdä päivätaivaalla.

        Mars näkyy alkuvuodesta iltataivaalla Kalojen tähdistössä. Planeetan kirkkaus on melko himmeä, mutta punertavan värinsä ansiosta se on melko helposti tunnistettavissa. Helmikuussa Mars laskee länteen keskiyön jälkeen.

        Maaliskuun alusta heinäkuun alkuun Mars pysyttelee Utsjoella horisontin yläpuolella. Huhtikuun lopulta toukokuun lopulle Mars pysyttelee myös Oulussa horisontin yläpuolella. Aamuyöllä 26.3. klo 01:50 Mars peittyy kuunsirpin taakse Pohjois-Suomessa.

        Toukokuussa Mars ja Saturnus ovat lähellä toisiaan Kaksosten tähdistössä. Toukokuun 24. päivänä planeettojen välimatka on ainoastaan 1.5°. Kesäkuun loppuun mennessä Mars häviää näkyvistä ja alkaa näkyä seuraavan kerran vasta marraskuussa aamutaivaalla.

        Jupiter on näkyy alkuvuodesta lähes koko yön Leijonan tähdistössä. Tammikuussa se nousee kello 21 tienovilla, kevään edetessä iltayöstä. Planeetta on oppositiossa maaliskuun 4. päivänä, jolloin se nousee idästä Auringon laskiessa. Kevään kuluessa Jupiterin näkyminen painottuu enemmän iltaan ja iltayöhön. Jupiter on kesäkuun alussa matalalla läntisellä iltataivaalla.

        Lokakuun lopussa Jupiter alkaa näkyä itäisellä aamutaivaalla Neitsyen tähdistössä. Lokakuun 6. päivänä Jupiter siirtyy taivaanpallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle puoliskolle, joten sen näkyvyys Suomessa huononee tulevina vuosina. Seuraavan kerran Jupiter siirtyy taivaanpallon pohjoiselle puoliskolle vasta heinäkuun 8. päivänä 2010. Marras-joulukuussa Jupiter nousee idästä aamuyöllä.

        Saturnus on koko vuoden Kaksosten tähdistössä. Alkuvuodesta se näkyy läpi koko yön. Helmikuusta toukokuuhun Saturnuksen paras näkyvyysaika painottuu iltaan ja iltayöhön. Saturnuksella ei ole lainkaan oppositiota vuonna 2004, sillä edellinen oppositio oli 31.12.2003 ja seuraava tulee olemaan vasta 14.1.2005.

        Saturnus kannattaa ottaa alkuvuoden aikana havaintolistalle, sillä Saturnuksen sijainti on erittäin otollinen vuoden 2004 aikana. Yhtä hyvät havainto-olosuhteet vallitsevat seuraavan kerran vasta vuosina 2032-2034.

        Saturnus katoaa Auringon loisteeseen kesäkuussa ja planeetta näkyy seuraavan kerran aamutaivaalla elokuussa, jolloin se nousee koilisesta aamuyöllä. Syyskuuhun mennessä se nousee jo keskiyön jälkeen.

        Syksyn kuluessa Saturnus näkyy yhä paremmin ja lokakuussa se nousee jo ennen puoltayötä ja on korkealla etelässä aamuhämärän aikaan. Marras-joulukuussa se nousee iltayöllä koilisesta. Saturnuksen renkaiden kaltevuuskulma on joulukuussa 22°.

        Uranus näkyy matalalla lounaassa heti pimeän tultua tammikuun alkupuolella. Uranus on Vesimiehen tähdistössä, jossa se pysyttelee vuoteen 2009 saakka. Tammikuun 14.-15. päivänä Uranus on vain asteen päässä kirkkaan Venuksen pohjoispuolella.

        Tammikuun jälkeen Uranusta on mahdollista tarkkailla seuraavan kerran vasta heinä-elokuun vaihteessa, kun yöt alkavat olla jälleen riittävän pimeitä. Uranuksen oppositio on elokuun 27. päivänä, jolloin sen korkeus on Etelä-Suomessa parhaimmillaan 19°.

        Uranus näkyy koko loppusyksyn ja alkutalven iltataivaalla ja se on periaatteessa mahdollista nähdä jo paljain silmin, sillä planeetan kirkkaus on 5.7 magnitudia. Kaukoputkella planeetta on mahdollista nähdä pienenä vihertävänä levynä. Joulukuussa Uranus on matalalla lounaassa pimeän saapuessa.

        Neptunus alkaa näkyä elokuussa ja se on oppositiossa elokuun 6. päivänä. Loppuvuoden ajan planeetta näkyy iltataivaalla Kauriin tähdistössä. Neptunuksen näkemiseen tarvitaan isot kiikarit tai kaukoputki, joilla se näkyy tähtimäisenä valopisteenä.

        Pluto alkaa näkyä maaliskuussa ja on Käärmeen hännän (Serpens Cauda) tähdistössä. Huhtikuussa Pluto näkyy aamuyöstä ja on Etelä-Suomessa 10° korkeudella kun on vielä pimeää. Elokuussa Pluto on iltayöstä matalalla lounaassa, mutta ilmakehän häiriöt lienevät niin suuria, ettei planeetan löytäminen on äärimmäisen vaikeaa, ellei peräti mahdotonta.

        Pluto on oppositiossa kesäkuun 11. päivänä ja konjunktiossa joulukuun 12. päivänä. Planeetan korkeus pienenee vuoden aikana noin 1°, jolloin sen deklinaatio on vuoden 2004 lopussa noin - 15°12'.

        Pluton näkyminen Suomessa on siis heikkenemässä, joten ellei planeettaa ole vielä nähnyt, kannattaa sitä yrittää havaita keväällä ennen kuin on myöhäistä. Pluton näkemiseen tarvitaan yli 20 cm objektiivilla varustettu kaukoputki ja pimeä, kuuton ja valosaasteeton taivas sekä hyvä läpinäkyvyys.
        .: Aurinko :.

        Tammikuun 4. päivänä kello 20:00 Maa on perihelissä eli lähimpänä Aurinkoa. Maan ja Auringon välinen etäisyys on 0.983AU eli 147 102 635,20 km.

        Kevätpäiväntasaus on maaliskuun 20. päivänä kello 08:49. Tuolloin Aurinko siirtyy ekvaattorin pohjoispuolelle. Yö ja päivä ovat periaatteessa kaikkialla maapallolla yhtä pitkät.

        Kesäpäivän seisaus sattuu osumaan tänä vuonna juuri juhannuspäiväksi eli 21. kesäkuuta kello 03:57. Päivä on tuolloin pisimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla ja lyhyimmillään eteläisellä.

        Heinäkuun 5. päivänä Maa on aphelissa eli kauimpana Auringosta kello 14:00. Maan ja Auringon välinen etäisyys on 1.017AU eli 152 093 106,10 km.

        Syyspäiväntasaus osuu syyskuun 22. päivälle kello 19:30. Aurinko siirtyy tuolloin taivaan pohjoispuoliskolta eteläiselle. Yö ja päivä ovat peritaatteessa yhtä pitkät kaikkialla maapallolla.

        Talvipäivän seisaus on joulukuun 21. päivänä kello 14:42. Yö on tuolloin pisimmillään ja päivä lyhimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla.
        .: Komeetat :.

        Alkuvuodesta komeetta C/2002 T7 LINEAR saattaa kirkastua jopa paljain silmin nähtäväksi.

        Touko-kesäkuussa saattaa komeetta C/2001 Q4 (NEAT) olla nähtävissä eteläisimmässä Suomessa valoisista kesäöistä huolimatta, sillä komeetan kirkkaudeksi on ennustettu jopa 0-1 magnitudia.

      • valtamerillä

        Suoria lainailuja ja myötäjäislinkkejä

        http://www.esa.int/esaCP/SEMOKQL26WD_index_0.html

        Kuvia
        http://www.wavephotos.com/cgi-bin/store/imageFolio.cgi?direct=Waves

        http://images.google.com/imgres?imgurl=http://www.naval.com/heavy-seas/3/burin.jpg&imgrefurl=http://www.naval.com/heavy-seas/3/&h=593&w=800&sz=61&tbnid=NrJikF3tGT0J:&tbnh=105&tbnw=141&start=1&prev=/images?q=giant waves&hl=en&lr=&ie=UTF-8&sa=G

        ym


        Satelliitit osoittivat hirmuaallot oletettua yleisemmiksi

        PP, 21.7.2004

        Myytteinä pidetyt jättimäiset valtameriaallot ovat saaneet vahvistusta ESA:n tutkasatelliittien kuvista. Hirmuaallot on nyttemmin hyväksytty selitykseksi outoihin laivojen katoamisiin.

        Epänormaalin suuret valtameriaallot, joita pidettiin aikoinaan merimiesten kehittäminä myytteinä ja joiden on kerrottu olevan 10-kerroksisen talon korkuisia, on nyttemmin hyväksytty selitykseksi outoihin laivojen uppoamistapauksiin.

        Kuluneen kahden vuosikymmenen aikana on huonoissa sääolosuhteissa uponnut yli 200 supertankkeria ja konttilaivaa, jotka ovat olleet pituudeltaan yli 200 metriä. Tuhoaaltojen uskotaan olevan pääasiallisina tekijöinä näissä onnettomuuksissa.

        "Valtava vesiseinä"

        Vastaavista tilanteista hengissä selvinneillä merimiehillä on hämmästyttäviä tarinoita kerrottavanaan. Risteilyalus Queen Elizabeth II kohtasi 29-metrisen tuhoaallon helmikuussa 1995 joutuessaan hurrikaanin vaikutuspiiriin Pohjois-Atlantilla. Aluksen kapteeni Ronald Warwick kuvaili aaltoa ”valtavaksi vesiseinäksi… näytti avain siltä, kuin olisimme olleet törmäämässä Doverin rantajyrkänteeseen.”

        Saman viikon kuluessa helmi-maaliskuussa 2001 kaksi paljon kokenutta risteilyalusta – Bremen ja Caledonian Star – menettivät komentosillan ikkunat, kun 30-metrinen tuhoaalto pyyhkäisi laivojen yli Etelä-Atlantilla. Bremen joutui ajelehtimaan pari tuntia ilman toimivaa navigointilaitteistoa ja työntövoimaa.

        - Nämä tapahtumat sattuivat alle tuhannen kilometrin päässä toisistaan, kertoo Wolfgang Rosenthal, Geesthachtissa Saksassa sijaitsevan GKSS Forschungszentrum GmbH -tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija, joka on tutkinut tuhoaaltoja useita vuosia.

        - Vastaava ilmiö olisi voinut upottaa monta vähemmän onnekasta alusta: keskimäärin kaksi suurta laivaa uppoaa viikoittain, mutta tapausten syitä ei koskaan tutkita niin yksityiskohtaisesti kuin lentotapaturmien syitä. Syyksi todetaan yksinkertaisesti ’huono sää’.

        Myös öljynporauslautat ovat saaneet osansa. Esimerkiksi Pohjanmerellä sijaitsevaan Draupnerin öljynporauslauttaan iski valtava aalto 1. tammikuuta 1995. Aallon korkeudeksi mitattiin lautalla olevalla laserlaitteella 26 metriä ja sitä ympäröivät pienemmät aallot olivat nekin jopa 12-metrisiä.

        Valtameriaalto Biskajanlahdella

        Draupnerin lautalta ja muiltakin mm. Pohjanmeren Goma-öljykentän lautoilta on tarkkoja havaintoja 466 tuhoaaltotapauksesta 12:sta vuoden ajalta. Niistä on ollut apua, kun tuhoaaltotutkijat ovat koittaneet käännyttää kannalleen epäileviä kollegoitaan; tilastotieteellinen lähestymistapa väittää, että näin merkittävät poikkeamat ympäröivän meren tilasta eivät voisi tapahtua kuin kerran 10 000 vuodessa.

        Tuhoaaltotutkimuksella voi olla yleisen kiinnostavuuden lisäksi huomattavaa turvallisuudellista ja taloudellista merkitystä, sillä nykyiset laivat ja öljynporauslautat on mitoitettu sietämään enintään 15-metrisiä aaltoja.

        Joulukuussa 2000 Euroopan unioni käynnisti MaxWave-nimisen tieteellisen projektin, jonka tavoitteena on saada vahvistus tuhoaaltojen laajamittaiselle esiintymiselle, mallintaa niiden esiintymistapoja ja arvioida niiden merkitystä laivojen ja öljynporauslauttojen rakennesuunnittelulle. ESAn ERS-tutkasatelliittien keräämiä tietoja käytettiin projektissa ensimmäistä kertaa tuhoaaltojen globaalissa kartoituksessa.

        Kuvat kertovat aaltojen energian

        - Ilman avaruudessa olevia tutkalaitteita, ei meillä ole mitään mahdollisuutta tehdä näin laajamittaisia havaintoja, kertoo kolme vuotta kestänyttä projektia johtanut Rosenthal.

        - Aluksi meillä oli käytössämme vain öljynporauslauttojen mittaustiedot, joten olimme kiinnostuneita ERS-satelliittien tutkakuvien hyödyntämisestä heti alusta pitäen.

        ESAn ympäristöntutkimussatelliitit ERS-1 ja ERS-2 on varustettu ns. synteettisen apertuurin tutkalla, eli millimetriaaltotutkalla, jonka tarkkuutta pystytään elektronisesti parantamaan ilman, että tutkan koko kuitenkaan on suuri. Satelliitit laukaistiin avaruuteen heinäkuussa 1991 ja huhtikuussa 1995. Merta ja maan pintaa kuvantava SAR-tutka oli kummankin satelliitin päätutkimuslaite.

        Tutka pystyy toimimaan eri tavoilla eri tilanteissa; satelliitin lentäessä merten päällä, toimii SAR-tutka ns. aaltotilassa, jolloin se ottaa kooltaan 10 km x 5 km olevia ’kuvakkeita’ merenpinnasta 200 kilometrin välein. Kuvakkeet muunnetaan matemaattisesti keskimääräistetyiksi esityksiksi aaltojen energiasta ja niiden suunnasta; tätä kutsutaan valtamerispektriksi.

        - Valtamerispektrit edustavat keskimääräistä valtameren tilasta kertovaa data, mutta kuvakkeet esittävät yksittäisten aaltojen korkeutta sekä niiden ääriarvoja. Juuri nämä tiedot kiinnostavat meitä.

        Toistakymmentä yli 25-metristä aaltoa

        - ESA järjesti meille kolmen viikon edestä dataa, noin 30 000 kuvakkeen verran, ja valitsimme me ajalta, jolloin Bremen ja Caledonian Star joutuivat tuhoaaltojen hyökytykseen. Kuvat käsiteltiin Saksan ilmailu- ja avaruustutkimuskeskuksessa DLR:ssä ja niiltä haettiin tietokoneen avulla automaattisesti ääriarvoja edustavia aaltoja.

        Vaikka ajanjakso olikin suhteellisen lyhyt, MaxWave-projektiryhmä onnistui tehtävässään ja tunnisti yli kymmenen 25 metriä suurempaa jättiaaltoa eri puolilta maapalloa.

        - Kun saimme näin todisteen niiden olemisesta, ja vieläpä esiintymisestä odotettua runsaslukuisempana, on seuraava vaihe tehdä analyysi niiden ennustettavuudesta, selittää Rosenthal.

        Joitain käyttäytymismalleja on jo paljastunut. Tuhoaallot usein liittyvät merialueisiin, joilla tavalliset aallot kohtaavat merivirtoja ja pyörteitä. Virran voimakkuus keskittää aaltoenergiaa, joka synnyttää suurempia aaltoja. Lehner vertaa ilmiötä optiseen linssiin, joka keskittää valoa pienelle alalle.

        Kerätty tietoaineisto on osoittanut myös sen, että tuhoaaltoja voi ilmetä kaukana merivirroista, säärintamien ja matalapaineiden yhteydessä. Yli 12 tuntia kestävien pitkäaikaisten myrskyjen tuulet voivat kasvattaa optiminopeudella kulkevien aaltojen kokoa, jotka kulkevat tuulen kanssa synkronissa – jos ne etenisivät liian nopeasti, ne menisivät myrskyn edelle, kun taas hitaammin kulkiessaan ne jäisivät jälkeen.

        - Tiedossamme on muutamia syitä, jotka saavat tuhoaaltoja aikaan, mutta emme suinkaan tunne kaikkia, Rosenthal päättää.

        MaxWave-projekti lopetettiin muodollisesti viime vuonna, mutta työtä jatkaa muun muassa uusi WaveAtlas-projekti, joka on sovittu päättyväksi vuoden 2005 ensimmäisen neljänneksen aikana.

        Lähde: ESA

        ja

        Source:
           
        European Space Agency
        Date:
           
        2004-07-21
           
                 Print this page    
                 Email to friend    
        Ship-sinking Monster Waves Revealed By ESA Satellites

        Once dismissed as a nautical myth, freakish ocean waves that rise as tall as ten-storey apartment blocks have been accepted as a leading cause of large ship sinkings. Results from ESA's ERS satellites helped establish the widespread existence of these 'rogue' waves and are now being used to study their origins.

        This rare photo of a rogue wave was taken by first mate Philippe Lijour aboard the supertanker Esso Languedoc, during a storm off Durban in South Africa in 1980. The mast seen starboard in the photo stands 25 metres above mean sea level. The wave approached the ship from behind before breaking over the deck, but in this case caused only minor damage. The mean wave height at the time was between 5-10 metres. (Credit: Philippe Lijour)
           
        What's Related

        Japanese Shipwreck Adds To Evidence Of Great Cascadia Earthquake In 1700

        European Space Agency's 'Shipping Forecast' - From Titan!

        Internal Waves Appear To Have The Muscle To Pump Up Mid-lats
        > more related stories
        Related section:
           
        Earth & Climate

        Severe weather has sunk more than 200 supertankers and container ships exceeding 200 metres in length during the last two decades. Rogue waves are believed to be the major cause in many such cases. Mariners who survived similar encounters have had remarkable stories to tell. In February 1995 the cruiser liner Queen Elizabeth II met a 29-metre high rogue wave during a hurricane in the North Atlantic that Captain Ronald Warwick described as "a great wall of water… it looked as if we were going into the White Cliffs of Dover."

        And within the week between February and March 2001 two hardened tourist cruisers – the Bremen and the Caledonian Star – had their bridge windows smashed by 30-metre rogue waves in the South Atlantic, the former ship left drifting without navigation or propulsion for a period of two hours.

        "The incidents occurred less than a thousand kilometres apart from each other," said Wolfgang Rosenthal - Senior Scientist with the GKSS Forschungszentrum GmbH research centre, located in Geesthacht in Germany - who has studied rogue waves for years. "All the electronics were switched off on the Bremen as they drifted parallel to the waves, and until they were turned on again the crew were thinking it could have been their last day alive.

        "The same phenomenon could have sunk many less lucky vessels: two large ships sink every week on average, but the cause is never studied to the same detail as an air crash. It simply gets put down to 'bad weather'."

        Offshore platforms have also been struck: on 1 January 1995 the Draupner oil rig in the North Sea was hit by a wave whose height was measured by an onboard laser device at 26 metres, with the highest waves around it reaching 12 metres.

        Objective radar evidence from this and other platforms – radar data from the North Sea's Goma oilfield recorded 466 rogue wave encounters in 12 years - helped convert previously sceptical scientists, whose statistics showed such large deviations from the surrounding sea state should occur only once every 10000 years.

        The fact that rogue waves actually take place relatively frequently had major safety and economic implications, since current ships and offshore platforms are built to withstand maximum wave heights of only 15 metres.

        In December 2000 the European Union initiated a scientific project called MaxWave to confirm the widespread occurrence of rogue waves, model how they occur and consider their implications for ship and offshore structure design criteria. And as part of MaxWave, data from ESA's ERS radar satellites were first used to carry out a global rogue wave census.

        "Without aerial coverage from radar sensors we had no chance of finding anything," added Rosenthal, who headed the three-year MaxWave project. "All we had to go on was radar data collected from oil platforms. So we were interested in using ERS from the start."

        ESA's twin spacecraft ERS-1 and 2 – launched in July 1991 and April 1995 respectively – both have a Synthetic Aperture Radar (SAR) as their main instrument.

        The SAR works in several different modes; while over the ocean it works in wave mode, acquiring 10 by 5 km 'imagettes' of the sea surface every 200 km.

        These small imagettes are then mathematically transformed into averaged-out breakdowns of wave energy and direction, called ocean-wave spectra. ESA makes these spectra publicly available; they are useful for weather centres to improve the accuracy of their sea forecast models.

        "The raw imagettes are not made available, but with their resolution of ten metres we believed they contained a wealth of useful information by themselves," said Rosenthal. "Ocean wave spectra provide mean sea state data but imagettes depict the individual wave heights including the extremes we were interested in.

        "ESA provided us with three weeks' worth of data – around 30,000 separate imagettes – selected around the time that the Bremen and Caledonian Star were struck. The images were processed and automatically searched for extreme waves at the German Aerospace Centre (DLR)."

        Despite the relatively brief length of time the data covered, the MaxWave team identified more than ten individual giant waves around the globe above 25 metres in height.

        "Having proved they existed, in higher numbers than anyone expected, the next step is to analyse if they can be forecasted," Rosenthal added. "MaxWave formally concluded at the end of last year although two lines of work are carrying on from it – one is to improve ship design by learning how ships are sunk, and the other is to examine more satellite data with a view to analysing if forecasting is possible."

        A new research project called WaveAtlas will use two years worth of ERS imagettes to create a worldwide atlas of rogue wave events and carry out statistical analyses. The Principal Investigator is Susanne Lehner, Associate Professor in the Division of Applied Marine Physics at the University of Miami, who also worked on MaxWave while at DLR, with Rosental a co-investigator on the project. "Looking through the imagettes ends up feeling like flying, because you can follow the sea state along the track of the satellite," Lehner said. "Other features like ice floes, oil slicks and ships are also visible on them, and so there's interest in using them for additional fields of study.

        "Only radar satellites can provide the truly global data sampling needed for statistical analysis of the oceans, because they can see through clouds and darkness, unlike their optical counterparts. In stormy weather, radar images are thus the only relevant information available."

        So far some patterns have already been found. Rogue waves are often associated with sites where ordinary waves encounter ocean currents and eddies. The strength of the current concentrates the wave energy, forming larger waves – Lehner compares it to an optical lens, concentrating energy in a small area.

        This is especially true in the case of the notoriously dangerous Agulhas current off the east coast of South Africa, but rogue wave associations are also found with other currents such as the Gulf Stream in the North Atlantic, interacting with waves coming down from the Labrador Sea.

        However the data show rogue waves also occur well away from currents, often occurring in the vicinity of weather fronts and lows. Sustained winds from long-lived storms exceeding 12 hours may enlarge waves moving at an optimum speed in sync with the wind – too quickly and they'd move ahead of the storm and dissipate, too slowly and they would fall behind.

        "We know some of the reasons for the rogue waves, but we do not know them all," Rosenthal concluded. The WaveAtlas project is scheduled to continue until the first quarter of 2005.

        Editor's Note: The original news release can be found here.

        This story has been adapted from a news release issued by European Space Agency.

      • G.G.
        valtamerillä kirjoitti:

        Suoria lainailuja ja myötäjäislinkkejä

        http://www.esa.int/esaCP/SEMOKQL26WD_index_0.html

        Kuvia
        http://www.wavephotos.com/cgi-bin/store/imageFolio.cgi?direct=Waves

        http://images.google.com/imgres?imgurl=http://www.naval.com/heavy-seas/3/burin.jpg&imgrefurl=http://www.naval.com/heavy-seas/3/&h=593&w=800&sz=61&tbnid=NrJikF3tGT0J:&tbnh=105&tbnw=141&start=1&prev=/images?q=giant waves&hl=en&lr=&ie=UTF-8&sa=G

        ym


        Satelliitit osoittivat hirmuaallot oletettua yleisemmiksi

        PP, 21.7.2004

        Myytteinä pidetyt jättimäiset valtameriaallot ovat saaneet vahvistusta ESA:n tutkasatelliittien kuvista. Hirmuaallot on nyttemmin hyväksytty selitykseksi outoihin laivojen katoamisiin.

        Epänormaalin suuret valtameriaallot, joita pidettiin aikoinaan merimiesten kehittäminä myytteinä ja joiden on kerrottu olevan 10-kerroksisen talon korkuisia, on nyttemmin hyväksytty selitykseksi outoihin laivojen uppoamistapauksiin.

        Kuluneen kahden vuosikymmenen aikana on huonoissa sääolosuhteissa uponnut yli 200 supertankkeria ja konttilaivaa, jotka ovat olleet pituudeltaan yli 200 metriä. Tuhoaaltojen uskotaan olevan pääasiallisina tekijöinä näissä onnettomuuksissa.

        "Valtava vesiseinä"

        Vastaavista tilanteista hengissä selvinneillä merimiehillä on hämmästyttäviä tarinoita kerrottavanaan. Risteilyalus Queen Elizabeth II kohtasi 29-metrisen tuhoaallon helmikuussa 1995 joutuessaan hurrikaanin vaikutuspiiriin Pohjois-Atlantilla. Aluksen kapteeni Ronald Warwick kuvaili aaltoa ”valtavaksi vesiseinäksi… näytti avain siltä, kuin olisimme olleet törmäämässä Doverin rantajyrkänteeseen.”

        Saman viikon kuluessa helmi-maaliskuussa 2001 kaksi paljon kokenutta risteilyalusta – Bremen ja Caledonian Star – menettivät komentosillan ikkunat, kun 30-metrinen tuhoaalto pyyhkäisi laivojen yli Etelä-Atlantilla. Bremen joutui ajelehtimaan pari tuntia ilman toimivaa navigointilaitteistoa ja työntövoimaa.

        - Nämä tapahtumat sattuivat alle tuhannen kilometrin päässä toisistaan, kertoo Wolfgang Rosenthal, Geesthachtissa Saksassa sijaitsevan GKSS Forschungszentrum GmbH -tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija, joka on tutkinut tuhoaaltoja useita vuosia.

        - Vastaava ilmiö olisi voinut upottaa monta vähemmän onnekasta alusta: keskimäärin kaksi suurta laivaa uppoaa viikoittain, mutta tapausten syitä ei koskaan tutkita niin yksityiskohtaisesti kuin lentotapaturmien syitä. Syyksi todetaan yksinkertaisesti ’huono sää’.

        Myös öljynporauslautat ovat saaneet osansa. Esimerkiksi Pohjanmerellä sijaitsevaan Draupnerin öljynporauslauttaan iski valtava aalto 1. tammikuuta 1995. Aallon korkeudeksi mitattiin lautalla olevalla laserlaitteella 26 metriä ja sitä ympäröivät pienemmät aallot olivat nekin jopa 12-metrisiä.

        Valtameriaalto Biskajanlahdella

        Draupnerin lautalta ja muiltakin mm. Pohjanmeren Goma-öljykentän lautoilta on tarkkoja havaintoja 466 tuhoaaltotapauksesta 12:sta vuoden ajalta. Niistä on ollut apua, kun tuhoaaltotutkijat ovat koittaneet käännyttää kannalleen epäileviä kollegoitaan; tilastotieteellinen lähestymistapa väittää, että näin merkittävät poikkeamat ympäröivän meren tilasta eivät voisi tapahtua kuin kerran 10 000 vuodessa.

        Tuhoaaltotutkimuksella voi olla yleisen kiinnostavuuden lisäksi huomattavaa turvallisuudellista ja taloudellista merkitystä, sillä nykyiset laivat ja öljynporauslautat on mitoitettu sietämään enintään 15-metrisiä aaltoja.

        Joulukuussa 2000 Euroopan unioni käynnisti MaxWave-nimisen tieteellisen projektin, jonka tavoitteena on saada vahvistus tuhoaaltojen laajamittaiselle esiintymiselle, mallintaa niiden esiintymistapoja ja arvioida niiden merkitystä laivojen ja öljynporauslauttojen rakennesuunnittelulle. ESAn ERS-tutkasatelliittien keräämiä tietoja käytettiin projektissa ensimmäistä kertaa tuhoaaltojen globaalissa kartoituksessa.

        Kuvat kertovat aaltojen energian

        - Ilman avaruudessa olevia tutkalaitteita, ei meillä ole mitään mahdollisuutta tehdä näin laajamittaisia havaintoja, kertoo kolme vuotta kestänyttä projektia johtanut Rosenthal.

        - Aluksi meillä oli käytössämme vain öljynporauslauttojen mittaustiedot, joten olimme kiinnostuneita ERS-satelliittien tutkakuvien hyödyntämisestä heti alusta pitäen.

        ESAn ympäristöntutkimussatelliitit ERS-1 ja ERS-2 on varustettu ns. synteettisen apertuurin tutkalla, eli millimetriaaltotutkalla, jonka tarkkuutta pystytään elektronisesti parantamaan ilman, että tutkan koko kuitenkaan on suuri. Satelliitit laukaistiin avaruuteen heinäkuussa 1991 ja huhtikuussa 1995. Merta ja maan pintaa kuvantava SAR-tutka oli kummankin satelliitin päätutkimuslaite.

        Tutka pystyy toimimaan eri tavoilla eri tilanteissa; satelliitin lentäessä merten päällä, toimii SAR-tutka ns. aaltotilassa, jolloin se ottaa kooltaan 10 km x 5 km olevia ’kuvakkeita’ merenpinnasta 200 kilometrin välein. Kuvakkeet muunnetaan matemaattisesti keskimääräistetyiksi esityksiksi aaltojen energiasta ja niiden suunnasta; tätä kutsutaan valtamerispektriksi.

        - Valtamerispektrit edustavat keskimääräistä valtameren tilasta kertovaa data, mutta kuvakkeet esittävät yksittäisten aaltojen korkeutta sekä niiden ääriarvoja. Juuri nämä tiedot kiinnostavat meitä.

        Toistakymmentä yli 25-metristä aaltoa

        - ESA järjesti meille kolmen viikon edestä dataa, noin 30 000 kuvakkeen verran, ja valitsimme me ajalta, jolloin Bremen ja Caledonian Star joutuivat tuhoaaltojen hyökytykseen. Kuvat käsiteltiin Saksan ilmailu- ja avaruustutkimuskeskuksessa DLR:ssä ja niiltä haettiin tietokoneen avulla automaattisesti ääriarvoja edustavia aaltoja.

        Vaikka ajanjakso olikin suhteellisen lyhyt, MaxWave-projektiryhmä onnistui tehtävässään ja tunnisti yli kymmenen 25 metriä suurempaa jättiaaltoa eri puolilta maapalloa.

        - Kun saimme näin todisteen niiden olemisesta, ja vieläpä esiintymisestä odotettua runsaslukuisempana, on seuraava vaihe tehdä analyysi niiden ennustettavuudesta, selittää Rosenthal.

        Joitain käyttäytymismalleja on jo paljastunut. Tuhoaallot usein liittyvät merialueisiin, joilla tavalliset aallot kohtaavat merivirtoja ja pyörteitä. Virran voimakkuus keskittää aaltoenergiaa, joka synnyttää suurempia aaltoja. Lehner vertaa ilmiötä optiseen linssiin, joka keskittää valoa pienelle alalle.

        Kerätty tietoaineisto on osoittanut myös sen, että tuhoaaltoja voi ilmetä kaukana merivirroista, säärintamien ja matalapaineiden yhteydessä. Yli 12 tuntia kestävien pitkäaikaisten myrskyjen tuulet voivat kasvattaa optiminopeudella kulkevien aaltojen kokoa, jotka kulkevat tuulen kanssa synkronissa – jos ne etenisivät liian nopeasti, ne menisivät myrskyn edelle, kun taas hitaammin kulkiessaan ne jäisivät jälkeen.

        - Tiedossamme on muutamia syitä, jotka saavat tuhoaaltoja aikaan, mutta emme suinkaan tunne kaikkia, Rosenthal päättää.

        MaxWave-projekti lopetettiin muodollisesti viime vuonna, mutta työtä jatkaa muun muassa uusi WaveAtlas-projekti, joka on sovittu päättyväksi vuoden 2005 ensimmäisen neljänneksen aikana.

        Lähde: ESA

        ja

        Source:
           
        European Space Agency
        Date:
           
        2004-07-21
           
                 Print this page    
                 Email to friend    
        Ship-sinking Monster Waves Revealed By ESA Satellites

        Once dismissed as a nautical myth, freakish ocean waves that rise as tall as ten-storey apartment blocks have been accepted as a leading cause of large ship sinkings. Results from ESA's ERS satellites helped establish the widespread existence of these 'rogue' waves and are now being used to study their origins.

        This rare photo of a rogue wave was taken by first mate Philippe Lijour aboard the supertanker Esso Languedoc, during a storm off Durban in South Africa in 1980. The mast seen starboard in the photo stands 25 metres above mean sea level. The wave approached the ship from behind before breaking over the deck, but in this case caused only minor damage. The mean wave height at the time was between 5-10 metres. (Credit: Philippe Lijour)
           
        What's Related

        Japanese Shipwreck Adds To Evidence Of Great Cascadia Earthquake In 1700

        European Space Agency's 'Shipping Forecast' - From Titan!

        Internal Waves Appear To Have The Muscle To Pump Up Mid-lats
        > more related stories
        Related section:
           
        Earth & Climate

        Severe weather has sunk more than 200 supertankers and container ships exceeding 200 metres in length during the last two decades. Rogue waves are believed to be the major cause in many such cases. Mariners who survived similar encounters have had remarkable stories to tell. In February 1995 the cruiser liner Queen Elizabeth II met a 29-metre high rogue wave during a hurricane in the North Atlantic that Captain Ronald Warwick described as "a great wall of water… it looked as if we were going into the White Cliffs of Dover."

        And within the week between February and March 2001 two hardened tourist cruisers – the Bremen and the Caledonian Star – had their bridge windows smashed by 30-metre rogue waves in the South Atlantic, the former ship left drifting without navigation or propulsion for a period of two hours.

        "The incidents occurred less than a thousand kilometres apart from each other," said Wolfgang Rosenthal - Senior Scientist with the GKSS Forschungszentrum GmbH research centre, located in Geesthacht in Germany - who has studied rogue waves for years. "All the electronics were switched off on the Bremen as they drifted parallel to the waves, and until they were turned on again the crew were thinking it could have been their last day alive.

        "The same phenomenon could have sunk many less lucky vessels: two large ships sink every week on average, but the cause is never studied to the same detail as an air crash. It simply gets put down to 'bad weather'."

        Offshore platforms have also been struck: on 1 January 1995 the Draupner oil rig in the North Sea was hit by a wave whose height was measured by an onboard laser device at 26 metres, with the highest waves around it reaching 12 metres.

        Objective radar evidence from this and other platforms – radar data from the North Sea's Goma oilfield recorded 466 rogue wave encounters in 12 years - helped convert previously sceptical scientists, whose statistics showed such large deviations from the surrounding sea state should occur only once every 10000 years.

        The fact that rogue waves actually take place relatively frequently had major safety and economic implications, since current ships and offshore platforms are built to withstand maximum wave heights of only 15 metres.

        In December 2000 the European Union initiated a scientific project called MaxWave to confirm the widespread occurrence of rogue waves, model how they occur and consider their implications for ship and offshore structure design criteria. And as part of MaxWave, data from ESA's ERS radar satellites were first used to carry out a global rogue wave census.

        "Without aerial coverage from radar sensors we had no chance of finding anything," added Rosenthal, who headed the three-year MaxWave project. "All we had to go on was radar data collected from oil platforms. So we were interested in using ERS from the start."

        ESA's twin spacecraft ERS-1 and 2 – launched in July 1991 and April 1995 respectively – both have a Synthetic Aperture Radar (SAR) as their main instrument.

        The SAR works in several different modes; while over the ocean it works in wave mode, acquiring 10 by 5 km 'imagettes' of the sea surface every 200 km.

        These small imagettes are then mathematically transformed into averaged-out breakdowns of wave energy and direction, called ocean-wave spectra. ESA makes these spectra publicly available; they are useful for weather centres to improve the accuracy of their sea forecast models.

        "The raw imagettes are not made available, but with their resolution of ten metres we believed they contained a wealth of useful information by themselves," said Rosenthal. "Ocean wave spectra provide mean sea state data but imagettes depict the individual wave heights including the extremes we were interested in.

        "ESA provided us with three weeks' worth of data – around 30,000 separate imagettes – selected around the time that the Bremen and Caledonian Star were struck. The images were processed and automatically searched for extreme waves at the German Aerospace Centre (DLR)."

        Despite the relatively brief length of time the data covered, the MaxWave team identified more than ten individual giant waves around the globe above 25 metres in height.

        "Having proved they existed, in higher numbers than anyone expected, the next step is to analyse if they can be forecasted," Rosenthal added. "MaxWave formally concluded at the end of last year although two lines of work are carrying on from it – one is to improve ship design by learning how ships are sunk, and the other is to examine more satellite data with a view to analysing if forecasting is possible."

        A new research project called WaveAtlas will use two years worth of ERS imagettes to create a worldwide atlas of rogue wave events and carry out statistical analyses. The Principal Investigator is Susanne Lehner, Associate Professor in the Division of Applied Marine Physics at the University of Miami, who also worked on MaxWave while at DLR, with Rosental a co-investigator on the project. "Looking through the imagettes ends up feeling like flying, because you can follow the sea state along the track of the satellite," Lehner said. "Other features like ice floes, oil slicks and ships are also visible on them, and so there's interest in using them for additional fields of study.

        "Only radar satellites can provide the truly global data sampling needed for statistical analysis of the oceans, because they can see through clouds and darkness, unlike their optical counterparts. In stormy weather, radar images are thus the only relevant information available."

        So far some patterns have already been found. Rogue waves are often associated with sites where ordinary waves encounter ocean currents and eddies. The strength of the current concentrates the wave energy, forming larger waves – Lehner compares it to an optical lens, concentrating energy in a small area.

        This is especially true in the case of the notoriously dangerous Agulhas current off the east coast of South Africa, but rogue wave associations are also found with other currents such as the Gulf Stream in the North Atlantic, interacting with waves coming down from the Labrador Sea.

        However the data show rogue waves also occur well away from currents, often occurring in the vicinity of weather fronts and lows. Sustained winds from long-lived storms exceeding 12 hours may enlarge waves moving at an optimum speed in sync with the wind – too quickly and they'd move ahead of the storm and dissipate, too slowly and they would fall behind.

        "We know some of the reasons for the rogue waves, but we do not know them all," Rosenthal concluded. The WaveAtlas project is scheduled to continue until the first quarter of 2005.

        Editor's Note: The original news release can be found here.

        This story has been adapted from a news release issued by European Space Agency.

        Pääsivu
        http://polar.wwb.noaa.gov/
        Aalto- ja tuuliennusteanimaatioita viikko eteenpäin
        http://polar.wwb.noaa.gov/waves/main_table.html
        sama yksittäisinä kuvina
        http://polar.wwb.noaa.gov/waves/main_text.html
        Löytyy jäitä
        http://polar.wwb.noaa.gov/seaice/Analyses.html#nhmap
        pintalämpötiloja
        http://polar.wwb.noaa.gov/sst/

      • aaltoja
        valtamerillä kirjoitti:

        Suoria lainailuja ja myötäjäislinkkejä

        http://www.esa.int/esaCP/SEMOKQL26WD_index_0.html

        Kuvia
        http://www.wavephotos.com/cgi-bin/store/imageFolio.cgi?direct=Waves

        http://images.google.com/imgres?imgurl=http://www.naval.com/heavy-seas/3/burin.jpg&imgrefurl=http://www.naval.com/heavy-seas/3/&h=593&w=800&sz=61&tbnid=NrJikF3tGT0J:&tbnh=105&tbnw=141&start=1&prev=/images?q=giant waves&hl=en&lr=&ie=UTF-8&sa=G

        ym


        Satelliitit osoittivat hirmuaallot oletettua yleisemmiksi

        PP, 21.7.2004

        Myytteinä pidetyt jättimäiset valtameriaallot ovat saaneet vahvistusta ESA:n tutkasatelliittien kuvista. Hirmuaallot on nyttemmin hyväksytty selitykseksi outoihin laivojen katoamisiin.

        Epänormaalin suuret valtameriaallot, joita pidettiin aikoinaan merimiesten kehittäminä myytteinä ja joiden on kerrottu olevan 10-kerroksisen talon korkuisia, on nyttemmin hyväksytty selitykseksi outoihin laivojen uppoamistapauksiin.

        Kuluneen kahden vuosikymmenen aikana on huonoissa sääolosuhteissa uponnut yli 200 supertankkeria ja konttilaivaa, jotka ovat olleet pituudeltaan yli 200 metriä. Tuhoaaltojen uskotaan olevan pääasiallisina tekijöinä näissä onnettomuuksissa.

        "Valtava vesiseinä"

        Vastaavista tilanteista hengissä selvinneillä merimiehillä on hämmästyttäviä tarinoita kerrottavanaan. Risteilyalus Queen Elizabeth II kohtasi 29-metrisen tuhoaallon helmikuussa 1995 joutuessaan hurrikaanin vaikutuspiiriin Pohjois-Atlantilla. Aluksen kapteeni Ronald Warwick kuvaili aaltoa ”valtavaksi vesiseinäksi… näytti avain siltä, kuin olisimme olleet törmäämässä Doverin rantajyrkänteeseen.”

        Saman viikon kuluessa helmi-maaliskuussa 2001 kaksi paljon kokenutta risteilyalusta – Bremen ja Caledonian Star – menettivät komentosillan ikkunat, kun 30-metrinen tuhoaalto pyyhkäisi laivojen yli Etelä-Atlantilla. Bremen joutui ajelehtimaan pari tuntia ilman toimivaa navigointilaitteistoa ja työntövoimaa.

        - Nämä tapahtumat sattuivat alle tuhannen kilometrin päässä toisistaan, kertoo Wolfgang Rosenthal, Geesthachtissa Saksassa sijaitsevan GKSS Forschungszentrum GmbH -tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija, joka on tutkinut tuhoaaltoja useita vuosia.

        - Vastaava ilmiö olisi voinut upottaa monta vähemmän onnekasta alusta: keskimäärin kaksi suurta laivaa uppoaa viikoittain, mutta tapausten syitä ei koskaan tutkita niin yksityiskohtaisesti kuin lentotapaturmien syitä. Syyksi todetaan yksinkertaisesti ’huono sää’.

        Myös öljynporauslautat ovat saaneet osansa. Esimerkiksi Pohjanmerellä sijaitsevaan Draupnerin öljynporauslauttaan iski valtava aalto 1. tammikuuta 1995. Aallon korkeudeksi mitattiin lautalla olevalla laserlaitteella 26 metriä ja sitä ympäröivät pienemmät aallot olivat nekin jopa 12-metrisiä.

        Valtameriaalto Biskajanlahdella

        Draupnerin lautalta ja muiltakin mm. Pohjanmeren Goma-öljykentän lautoilta on tarkkoja havaintoja 466 tuhoaaltotapauksesta 12:sta vuoden ajalta. Niistä on ollut apua, kun tuhoaaltotutkijat ovat koittaneet käännyttää kannalleen epäileviä kollegoitaan; tilastotieteellinen lähestymistapa väittää, että näin merkittävät poikkeamat ympäröivän meren tilasta eivät voisi tapahtua kuin kerran 10 000 vuodessa.

        Tuhoaaltotutkimuksella voi olla yleisen kiinnostavuuden lisäksi huomattavaa turvallisuudellista ja taloudellista merkitystä, sillä nykyiset laivat ja öljynporauslautat on mitoitettu sietämään enintään 15-metrisiä aaltoja.

        Joulukuussa 2000 Euroopan unioni käynnisti MaxWave-nimisen tieteellisen projektin, jonka tavoitteena on saada vahvistus tuhoaaltojen laajamittaiselle esiintymiselle, mallintaa niiden esiintymistapoja ja arvioida niiden merkitystä laivojen ja öljynporauslauttojen rakennesuunnittelulle. ESAn ERS-tutkasatelliittien keräämiä tietoja käytettiin projektissa ensimmäistä kertaa tuhoaaltojen globaalissa kartoituksessa.

        Kuvat kertovat aaltojen energian

        - Ilman avaruudessa olevia tutkalaitteita, ei meillä ole mitään mahdollisuutta tehdä näin laajamittaisia havaintoja, kertoo kolme vuotta kestänyttä projektia johtanut Rosenthal.

        - Aluksi meillä oli käytössämme vain öljynporauslauttojen mittaustiedot, joten olimme kiinnostuneita ERS-satelliittien tutkakuvien hyödyntämisestä heti alusta pitäen.

        ESAn ympäristöntutkimussatelliitit ERS-1 ja ERS-2 on varustettu ns. synteettisen apertuurin tutkalla, eli millimetriaaltotutkalla, jonka tarkkuutta pystytään elektronisesti parantamaan ilman, että tutkan koko kuitenkaan on suuri. Satelliitit laukaistiin avaruuteen heinäkuussa 1991 ja huhtikuussa 1995. Merta ja maan pintaa kuvantava SAR-tutka oli kummankin satelliitin päätutkimuslaite.

        Tutka pystyy toimimaan eri tavoilla eri tilanteissa; satelliitin lentäessä merten päällä, toimii SAR-tutka ns. aaltotilassa, jolloin se ottaa kooltaan 10 km x 5 km olevia ’kuvakkeita’ merenpinnasta 200 kilometrin välein. Kuvakkeet muunnetaan matemaattisesti keskimääräistetyiksi esityksiksi aaltojen energiasta ja niiden suunnasta; tätä kutsutaan valtamerispektriksi.

        - Valtamerispektrit edustavat keskimääräistä valtameren tilasta kertovaa data, mutta kuvakkeet esittävät yksittäisten aaltojen korkeutta sekä niiden ääriarvoja. Juuri nämä tiedot kiinnostavat meitä.

        Toistakymmentä yli 25-metristä aaltoa

        - ESA järjesti meille kolmen viikon edestä dataa, noin 30 000 kuvakkeen verran, ja valitsimme me ajalta, jolloin Bremen ja Caledonian Star joutuivat tuhoaaltojen hyökytykseen. Kuvat käsiteltiin Saksan ilmailu- ja avaruustutkimuskeskuksessa DLR:ssä ja niiltä haettiin tietokoneen avulla automaattisesti ääriarvoja edustavia aaltoja.

        Vaikka ajanjakso olikin suhteellisen lyhyt, MaxWave-projektiryhmä onnistui tehtävässään ja tunnisti yli kymmenen 25 metriä suurempaa jättiaaltoa eri puolilta maapalloa.

        - Kun saimme näin todisteen niiden olemisesta, ja vieläpä esiintymisestä odotettua runsaslukuisempana, on seuraava vaihe tehdä analyysi niiden ennustettavuudesta, selittää Rosenthal.

        Joitain käyttäytymismalleja on jo paljastunut. Tuhoaallot usein liittyvät merialueisiin, joilla tavalliset aallot kohtaavat merivirtoja ja pyörteitä. Virran voimakkuus keskittää aaltoenergiaa, joka synnyttää suurempia aaltoja. Lehner vertaa ilmiötä optiseen linssiin, joka keskittää valoa pienelle alalle.

        Kerätty tietoaineisto on osoittanut myös sen, että tuhoaaltoja voi ilmetä kaukana merivirroista, säärintamien ja matalapaineiden yhteydessä. Yli 12 tuntia kestävien pitkäaikaisten myrskyjen tuulet voivat kasvattaa optiminopeudella kulkevien aaltojen kokoa, jotka kulkevat tuulen kanssa synkronissa – jos ne etenisivät liian nopeasti, ne menisivät myrskyn edelle, kun taas hitaammin kulkiessaan ne jäisivät jälkeen.

        - Tiedossamme on muutamia syitä, jotka saavat tuhoaaltoja aikaan, mutta emme suinkaan tunne kaikkia, Rosenthal päättää.

        MaxWave-projekti lopetettiin muodollisesti viime vuonna, mutta työtä jatkaa muun muassa uusi WaveAtlas-projekti, joka on sovittu päättyväksi vuoden 2005 ensimmäisen neljänneksen aikana.

        Lähde: ESA

        ja

        Source:
           
        European Space Agency
        Date:
           
        2004-07-21
           
                 Print this page    
                 Email to friend    
        Ship-sinking Monster Waves Revealed By ESA Satellites

        Once dismissed as a nautical myth, freakish ocean waves that rise as tall as ten-storey apartment blocks have been accepted as a leading cause of large ship sinkings. Results from ESA's ERS satellites helped establish the widespread existence of these 'rogue' waves and are now being used to study their origins.

        This rare photo of a rogue wave was taken by first mate Philippe Lijour aboard the supertanker Esso Languedoc, during a storm off Durban in South Africa in 1980. The mast seen starboard in the photo stands 25 metres above mean sea level. The wave approached the ship from behind before breaking over the deck, but in this case caused only minor damage. The mean wave height at the time was between 5-10 metres. (Credit: Philippe Lijour)
           
        What's Related

        Japanese Shipwreck Adds To Evidence Of Great Cascadia Earthquake In 1700

        European Space Agency's 'Shipping Forecast' - From Titan!

        Internal Waves Appear To Have The Muscle To Pump Up Mid-lats
        > more related stories
        Related section:
           
        Earth & Climate

        Severe weather has sunk more than 200 supertankers and container ships exceeding 200 metres in length during the last two decades. Rogue waves are believed to be the major cause in many such cases. Mariners who survived similar encounters have had remarkable stories to tell. In February 1995 the cruiser liner Queen Elizabeth II met a 29-metre high rogue wave during a hurricane in the North Atlantic that Captain Ronald Warwick described as "a great wall of water… it looked as if we were going into the White Cliffs of Dover."

        And within the week between February and March 2001 two hardened tourist cruisers – the Bremen and the Caledonian Star – had their bridge windows smashed by 30-metre rogue waves in the South Atlantic, the former ship left drifting without navigation or propulsion for a period of two hours.

        "The incidents occurred less than a thousand kilometres apart from each other," said Wolfgang Rosenthal - Senior Scientist with the GKSS Forschungszentrum GmbH research centre, located in Geesthacht in Germany - who has studied rogue waves for years. "All the electronics were switched off on the Bremen as they drifted parallel to the waves, and until they were turned on again the crew were thinking it could have been their last day alive.

        "The same phenomenon could have sunk many less lucky vessels: two large ships sink every week on average, but the cause is never studied to the same detail as an air crash. It simply gets put down to 'bad weather'."

        Offshore platforms have also been struck: on 1 January 1995 the Draupner oil rig in the North Sea was hit by a wave whose height was measured by an onboard laser device at 26 metres, with the highest waves around it reaching 12 metres.

        Objective radar evidence from this and other platforms – radar data from the North Sea's Goma oilfield recorded 466 rogue wave encounters in 12 years - helped convert previously sceptical scientists, whose statistics showed such large deviations from the surrounding sea state should occur only once every 10000 years.

        The fact that rogue waves actually take place relatively frequently had major safety and economic implications, since current ships and offshore platforms are built to withstand maximum wave heights of only 15 metres.

        In December 2000 the European Union initiated a scientific project called MaxWave to confirm the widespread occurrence of rogue waves, model how they occur and consider their implications for ship and offshore structure design criteria. And as part of MaxWave, data from ESA's ERS radar satellites were first used to carry out a global rogue wave census.

        "Without aerial coverage from radar sensors we had no chance of finding anything," added Rosenthal, who headed the three-year MaxWave project. "All we had to go on was radar data collected from oil platforms. So we were interested in using ERS from the start."

        ESA's twin spacecraft ERS-1 and 2 – launched in July 1991 and April 1995 respectively – both have a Synthetic Aperture Radar (SAR) as their main instrument.

        The SAR works in several different modes; while over the ocean it works in wave mode, acquiring 10 by 5 km 'imagettes' of the sea surface every 200 km.

        These small imagettes are then mathematically transformed into averaged-out breakdowns of wave energy and direction, called ocean-wave spectra. ESA makes these spectra publicly available; they are useful for weather centres to improve the accuracy of their sea forecast models.

        "The raw imagettes are not made available, but with their resolution of ten metres we believed they contained a wealth of useful information by themselves," said Rosenthal. "Ocean wave spectra provide mean sea state data but imagettes depict the individual wave heights including the extremes we were interested in.

        "ESA provided us with three weeks' worth of data – around 30,000 separate imagettes – selected around the time that the Bremen and Caledonian Star were struck. The images were processed and automatically searched for extreme waves at the German Aerospace Centre (DLR)."

        Despite the relatively brief length of time the data covered, the MaxWave team identified more than ten individual giant waves around the globe above 25 metres in height.

        "Having proved they existed, in higher numbers than anyone expected, the next step is to analyse if they can be forecasted," Rosenthal added. "MaxWave formally concluded at the end of last year although two lines of work are carrying on from it – one is to improve ship design by learning how ships are sunk, and the other is to examine more satellite data with a view to analysing if forecasting is possible."

        A new research project called WaveAtlas will use two years worth of ERS imagettes to create a worldwide atlas of rogue wave events and carry out statistical analyses. The Principal Investigator is Susanne Lehner, Associate Professor in the Division of Applied Marine Physics at the University of Miami, who also worked on MaxWave while at DLR, with Rosental a co-investigator on the project. "Looking through the imagettes ends up feeling like flying, because you can follow the sea state along the track of the satellite," Lehner said. "Other features like ice floes, oil slicks and ships are also visible on them, and so there's interest in using them for additional fields of study.

        "Only radar satellites can provide the truly global data sampling needed for statistical analysis of the oceans, because they can see through clouds and darkness, unlike their optical counterparts. In stormy weather, radar images are thus the only relevant information available."

        So far some patterns have already been found. Rogue waves are often associated with sites where ordinary waves encounter ocean currents and eddies. The strength of the current concentrates the wave energy, forming larger waves – Lehner compares it to an optical lens, concentrating energy in a small area.

        This is especially true in the case of the notoriously dangerous Agulhas current off the east coast of South Africa, but rogue wave associations are also found with other currents such as the Gulf Stream in the North Atlantic, interacting with waves coming down from the Labrador Sea.

        However the data show rogue waves also occur well away from currents, often occurring in the vicinity of weather fronts and lows. Sustained winds from long-lived storms exceeding 12 hours may enlarge waves moving at an optimum speed in sync with the wind – too quickly and they'd move ahead of the storm and dissipate, too slowly and they would fall behind.

        "We know some of the reasons for the rogue waves, but we do not know them all," Rosenthal concluded. The WaveAtlas project is scheduled to continue until the first quarter of 2005.

        Editor's Note: The original news release can be found here.

        This story has been adapted from a news release issued by European Space Agency.

        Aaltolainaus verkkouutisista:

        >>Hurrikaani nostatti korkeimman mitatun aallon
        IA, 6.8.2005


        --------------------------------------------------------------------------------

        Viime vuoden syyskuussa Meksikonlahdella riehunut hurrikaani Ivan nostatti korkeimman mitatun aallon, kertoo BBC.

        Tutkijoiden mukaan Ivanin nostattaman aallon korkeus oli yli 27 metriä eli se oli yli 10-kerroksisen talon korkuinen, ja olisi ulottunut Vapaudenpatsaan rinnankorkeudelle. Patsaalla on mittaa 46 metriä ilman jalustaa. Kairon lähellä sijaitseva 20-metrinen sfinksi olisi peittynyt kokonaan aallon alle.

        Naval Research Laboratoryn tutkijoiden mukaan hurrikaanien aiheuttamien aaltojen kokoa ei ole aiemmin täysin ymmärretty ja niitä on pidetty matalampina. Heidän mukaansa jättiläisaallot saattavat myös olla huomattavasti yleisempiä hurrikaanien yhteydessä kuin aiemmin on luultu.

        Lisäksi tutkijat epäilevät, että mittalaitteilta jäi rekisteröimättä vieläkin korkeampia, jopa 40 metrin korkuisia aaltoja.

        Atlantilla on joidenkin tietojen mukaan esiintynyt jopa 50-70 metriä korkeita aaltoja, mutta niistä ei ole mittaamalla tehtyjä pitäviä todisteita.

        Hurrikaani Ivan tappoi yli sata ihmistä riehuessaan Karibian saarilla ja osassa Yhdysvaltoja.

        Itämerellä korkein yksittäinen mitattu aalto oli 14 metriä. Suomenlahdella korkein yksittäisen aalto on ollut noin 9 metriä. Eteläisellä Selkämerellä puolestaan mitattiin 1970-luvulla 10 metrin aalto.

      • tutkailuja
      • ال&...
      • poikanen
      • poikanen
      • Jokeri
        poikanen kirjoitti:

        Perussivu tieteisiin kauvautumiseen:

        http://dmoz.org/World/Deutsch/Wissenschaft/

        voi siihen kauvautua suomeksikin, jos haluaa:

        http://dmoz.org/World/Suomi/Tiede/

        Posteistasi.Oli ihan vahinko,että vilkaisin eurosuo
        mea,se tuntuu kuihtuvan ja tämä palsta no ei siitä
        enempää.Löysi kuitenkin sinne.Tuntuu olevan teknisetsi hieman vaateliaampi,mutta en kai ole sen tyhmempi kuin muutkaanvaikk en olekaan niin
        perehtynyt tähän tietotekniikan ihmemaailmnna.
        Töissä on ollur stressaavaa.Syänparka kaipasi lepoa.Siksi olen ollut vähän vaisusti mukana.

      • astrolinkkejä
    • A.

      En tiedä tavoittaako, mutta kirjoittelenpa tänne.

      Koska harvoin luen uudestaan omia tekstejäni, niin en löytänyt koordinaatioita kuin sattumalta, toisen keskustelun yhteydessä. Ja pöhkö kun olen (ja yliväsynytkin, mutta tänään sentään takana yksi hyvin suoritettu tutkinto), niin systeemi ei aivan avautunut. Tarvitsen rautalankaa silloin, kun on kysymyksissä vähänkin numeroihin liittyvää.

      En ole maanantain jälkeen käynyt sisällä näkkärissä. Toisaalta kaipaisin nähdä, onko tullut privaviestejä ystäviltä. Mutta toisaalta pelkään niitä Amien pommitusviestejä, jotka ovat täynnä epämääräisiä vihjailuja toisten kanssa käymisistään (priva)keskusteluista. Ja manipulointia viimeisen päälle. Johon täytyisi ottaa kantaa. En jaksa.

      Täytynee todeta, että Pseudon julkinen nuhtelu oli itsetutkiskelun paikka. Myönnän, että omassa kirjoittamisessani olen huutanut rehellisyyttä liiankin äänekkäästi. Mutta sen jälkeiset viestit, elleivät ole omaa vainoharhaisuuttani, niin olivat todella omituiseen yhteyteen kirjoitettuja. En jaksa uskoa, että näissä viesteissään tarkoittivat itseään, tai toisiaan. Olenko siis todella epäkorrekti, lievästi pahempi narsisti, jonka olisi syytä välillä vetäytyä, ja antaa tilaa muillekin?

      Alusta lähtien tunsin olevani riidankylväjä, koska ketjussa kun ketjussa kompastuin siihen. Huusin syytä, ja vastaus oli aina epämääräinen (privanakin) että ei johdu sinusta. Ja sain tietenkin vainoharhaisen maineen. Vähitellen aukeni, että on vain roolipeliä, huvittelua toisten naiiviuden kustannuksella. Vedätystä viimeisen päälle (jota kyllä aavistinkin). Ja johon olen mennyt mukaan, kuvitellen tyhmyydessäni että kirjoittavat rehellisesti mielipiteitään.

      Jos olisin epäillyt, niin Amien kommentti keskustelussa Porno ja erotiikka (kaikkien pyöriteltyä nimimerkki Ainoa) kertoi suoraan roolileikin:

      ”Tosissamme?
      Kyllähän me olimme.

      Vaatii vaan aika tavalla näkkilukutaitoa selvittää mitä kukin todella sanoi
      - ja varsinkin mitä jätti sanomatta.
      Näitten kanssa vääntäminen kun nyt kertakaikkiaan on sitä että osaa välttää
      tekemästä virheitä vähäpätöisissä yksityiskohdissa ja muotoseikoissa ;)

      Vasta sitten alkaa keskustelu. ”

      Siinäkin keskustelussa ihailin oplevin sanomaa (jota arvostettiin vain hyvän argumentoinnin tasolla, eikä siitä, että sisälsi asiaa)

      Mikä tässä keskustelussa todella kolahti oli Tupakkamiehen kommentti:

      ” Prostituutio, teki sitä nainen, lapsi tai mies ei ole minun mielestäni ihmisarvoinen tapa hankkia elantoaan. Yhteiskunnan pitäisi pystyä tarjoamaan sellainen vaihtoehto, ettei heidän tarvitsisi sitä tehdä. Tiedän, että se on hurskastelua, koska sitä vaihtoehtoa kaikilla ei ole eikä tule koskaan olemaan.”

      Tämä kun on minusta asian ydin, jota hyvin koulutettu, itseään fiksuna pitävät pullamössössä kasvaneita eivät ymmärrä. Elämä voi todella olla niin raadollinen, ettei muuta vaihtoehtoa juuri ole, kuin nälkäpalkalla elämiseen (jos edes siihen mahdollista), tai itsensä myymiseen. Tavalla tai toisella.

      Mutta eihän tällaista voi kirjoittaa näkkäriin, perustelematta asiansa sadoilla tilastoilla, tai hyvin argumentteihin. Muussa tapauksessa on tekopyhä hurskastelija. Hyvän roolipelin hengissä.

      Ja minä kun kuvittelin, että rehellinen kirjoittaminen riittäisi.

      • J

        Vaikka siellä vähän aikaa pyörinkin.Pelästyin pahanpäiväisesti O:n otaksumaa loukkausta.Sillä
        kirjoituksellani oli selvä osoite minuun itseeni.
        Mutta tyyliin ei kai kuulu,että itsestään voi
        tehdä pilaa.Olen siis varpaillani.No nämähän ovat
        vain virtuaalimurheita.Muita onkin enemmän kuin
        tarpeeksi.Kunhan nyt selviäisi ensin niistä.Jatkoja!

      • A.
        J kirjoitti:

        Vaikka siellä vähän aikaa pyörinkin.Pelästyin pahanpäiväisesti O:n otaksumaa loukkausta.Sillä
        kirjoituksellani oli selvä osoite minuun itseeni.
        Mutta tyyliin ei kai kuulu,että itsestään voi
        tehdä pilaa.Olen siis varpaillani.No nämähän ovat
        vain virtuaalimurheita.Muita onkin enemmän kuin
        tarpeeksi.Kunhan nyt selviäisi ensin niistä.Jatkoja!

        Älä huoli. Uskallan O. puolesta vakuuttaa, ettei hän kanna niin minkäänlaista kaunaa. Hän tekee harvoin virhetulkintoja (pari olen huomannut kolmen vuoden aikana), ja ne silloin paineen alaisena. Sinä selitit, ja olen aivan vuoren varma, täysin vakuuttunut, että ymmärsi. Ja olisi varmaan enemmän kuin pahoillaan tietäessä sinun murehtivan asiaa. Luultavasti piti niin itsestään selvänä, että väärinkäsitys oli ymmärretty, puolen tai toiseen.

        Tuo palsta on rankempi kuin päältä päin uskoisi. Selviät varmaan hyvin omalla tyylilläsi, koska et esitä kärkeviä mielipiteitä. Mutta silloin tuskin juurikaan saat vastauksiakaan, mikä sekin on turhauttava.

        Itse olen päivän aikana lukenut uudestaan kaikki O. lähettämät viestit, ja yrittänyt mahdollisuuksien mukaan analysoida sitä kovaa arvostelua, jota hän on saanut. Kerta toisensa jälkeen näen vain vääriä tulkintoja selvästi kirjoittamasta, asiallisista teksteistä (vastineet ovat enimmäkseen olleet vähemmän asiallisia). En etsimälläkään löydä niistä kansan kynttilän julistusta, ylimielisyyttä, tai itseään toisten yläpuolelle korottamista. Kaiken eniten hämmästelin X:n (jota pidin järkevänä naisen) kertakaikkista virhetulkintaa. Tämä kuin tulkitsi O:n moralisoivan, paheksuvan prostituoituja, ja pitävän näitä uhkana parisuhteelle. Kun taas O. kritisoi kaksinaismoraalia, ja yhteiskuntia, joka johtaa tähän ammattiin. Ikuinen ongelma, jo aivan historian syntyluvuista (ja jolla ei ole niin mitään tekemistä kristinuskon kanssa).

        Kaiken päätteeksi vielä tuo uskomaton virhetulkinta O. lähtemisestä, ivallisten kommenttien säestyksellä, kuin varmistaakseen ettei vain palaisi. Olen haistavinani savustusta, kuin myös omalla kohdallani. Sain tosin itse tästä vahvistuksen privana, oikeastaan ystävällisenä vihjeenä, että joko lähdet, tai itket tai lähdet. Jotkut siellä puolustavat reviiriään viimeisen päälle (eivät suinkaan kaikki). Toisin ajattelijoita suvaitaan vain huvittelumielessä. Hetken hauskuus, kunhan eivät pesiydy sinne.

        Tämä tietenkin on oma tulkintani, eikä siihen kannata luottaa.

      • GG
        A. kirjoitti:

        Älä huoli. Uskallan O. puolesta vakuuttaa, ettei hän kanna niin minkäänlaista kaunaa. Hän tekee harvoin virhetulkintoja (pari olen huomannut kolmen vuoden aikana), ja ne silloin paineen alaisena. Sinä selitit, ja olen aivan vuoren varma, täysin vakuuttunut, että ymmärsi. Ja olisi varmaan enemmän kuin pahoillaan tietäessä sinun murehtivan asiaa. Luultavasti piti niin itsestään selvänä, että väärinkäsitys oli ymmärretty, puolen tai toiseen.

        Tuo palsta on rankempi kuin päältä päin uskoisi. Selviät varmaan hyvin omalla tyylilläsi, koska et esitä kärkeviä mielipiteitä. Mutta silloin tuskin juurikaan saat vastauksiakaan, mikä sekin on turhauttava.

        Itse olen päivän aikana lukenut uudestaan kaikki O. lähettämät viestit, ja yrittänyt mahdollisuuksien mukaan analysoida sitä kovaa arvostelua, jota hän on saanut. Kerta toisensa jälkeen näen vain vääriä tulkintoja selvästi kirjoittamasta, asiallisista teksteistä (vastineet ovat enimmäkseen olleet vähemmän asiallisia). En etsimälläkään löydä niistä kansan kynttilän julistusta, ylimielisyyttä, tai itseään toisten yläpuolelle korottamista. Kaiken eniten hämmästelin X:n (jota pidin järkevänä naisen) kertakaikkista virhetulkintaa. Tämä kuin tulkitsi O:n moralisoivan, paheksuvan prostituoituja, ja pitävän näitä uhkana parisuhteelle. Kun taas O. kritisoi kaksinaismoraalia, ja yhteiskuntia, joka johtaa tähän ammattiin. Ikuinen ongelma, jo aivan historian syntyluvuista (ja jolla ei ole niin mitään tekemistä kristinuskon kanssa).

        Kaiken päätteeksi vielä tuo uskomaton virhetulkinta O. lähtemisestä, ivallisten kommenttien säestyksellä, kuin varmistaakseen ettei vain palaisi. Olen haistavinani savustusta, kuin myös omalla kohdallani. Sain tosin itse tästä vahvistuksen privana, oikeastaan ystävällisenä vihjeenä, että joko lähdet, tai itket tai lähdet. Jotkut siellä puolustavat reviiriään viimeisen päälle (eivät suinkaan kaikki). Toisin ajattelijoita suvaitaan vain huvittelumielessä. Hetken hauskuus, kunhan eivät pesiydy sinne.

        Tämä tietenkin on oma tulkintani, eikä siihen kannata luottaa.

        Asioita sekä A.lle, että J:lle.

        Olen perustanut viereisen keskustelun puolivälin paikkeille "Jaunttaustukikohdan", nopeuttamaan avaruusaikamatkailua. Syöttämällä tukikohtakoordinaatit reittitietokoneen lähtöarvoiksi, liikennöinti näillä käymättömistä korpimaista viimeisimmilläkin helpottuu huikeasti, erityisesti käytettäessä kulkuneuvossa tuplaikkunointia.

      • A.
        GG kirjoitti:

        Asioita sekä A.lle, että J:lle.

        Olen perustanut viereisen keskustelun puolivälin paikkeille "Jaunttaustukikohdan", nopeuttamaan avaruusaikamatkailua. Syöttämällä tukikohtakoordinaatit reittitietokoneen lähtöarvoiksi, liikennöinti näillä käymättömistä korpimaista viimeisimmilläkin helpottuu huikeasti, erityisesti käytettäessä kulkuneuvossa tuplaikkunointia.

        En osaa käyttää reittitietokonetta, vaikka olen miettinyt pääni kohta puhki.

        Syötettyäni koordinaatteja ei tapahdu mitään. Jos painan "päivitä", niin näyttöön napsahtaa vanhat koordinaatit.

        Olen varmaan tyhmä, valitettavasti.

      • Avaruusloikkari
        A. kirjoitti:

        En osaa käyttää reittitietokonetta, vaikka olen miettinyt pääni kohta puhki.

        Syötettyäni koordinaatteja ei tapahdu mitään. Jos painan "päivitä", niin näyttöön napsahtaa vanhat koordinaatit.

        Olen varmaan tyhmä, valitettavasti.

        Toimiakseen systeemi ilmeisesti tarvitsee aika reilusti näyttömuistia tai jotain muuta kapasiteettia, koska itsellänikin jämähtää jumiin, jos on runsaasti kuvallisia ikkunoita auki yhtäaikaa, mutta sammuttamalla vaikka kymmenkunta tulivuorta, loikkiminen onnistuu sujuvasti.

        Ongelman ratkaiseminen saattaa vaatia runsaampaa reaalikommunikaatiota. Pitäisikö mahdollisesti siirtyä sille paljonparjatulle toisenmaiseman privapuolelle pohtimaan tilannetta?

      • Tupakkamies
        A. kirjoitti:

        En osaa käyttää reittitietokonetta, vaikka olen miettinyt pääni kohta puhki.

        Syötettyäni koordinaatteja ei tapahdu mitään. Jos painan "päivitä", niin näyttöön napsahtaa vanhat koordinaatit.

        Olen varmaan tyhmä, valitettavasti.

        Minä en ihan puhki asti uskaltanut miettiä, mutta en hogannut minäkään. Tämän ketjun tai oikeastaan nämä uudemmat viestit bongasin tosin vasta tänään.

        Nk:n keskustelu on pyörinyt pitkään minua puuduttavien aihealueiden tiimoilla ja huolimatta muutamasta mielenkiintoisesta persoonasta huolimatta valtavan runsas kommentointini sinne lienee hiljalleen hiipumassa ellei muutoksesta tai muusta muuta johdu.

        TM:kin on toisaalta jo aikansa elänyt ja puhki&poikki puhuttu nikki. Muut virtuaalipersoonani ovat jo pitkään vaatineet ääntänsä kuuluviin. Ehkä aika olisi otollinen nyt.

      • J
        Tupakkamies kirjoitti:

        Minä en ihan puhki asti uskaltanut miettiä, mutta en hogannut minäkään. Tämän ketjun tai oikeastaan nämä uudemmat viestit bongasin tosin vasta tänään.

        Nk:n keskustelu on pyörinyt pitkään minua puuduttavien aihealueiden tiimoilla ja huolimatta muutamasta mielenkiintoisesta persoonasta huolimatta valtavan runsas kommentointini sinne lienee hiljalleen hiipumassa ellei muutoksesta tai muusta muuta johdu.

        TM:kin on toisaalta jo aikansa elänyt ja puhki&poikki puhuttu nikki. Muut virtuaalipersoonani ovat jo pitkään vaatineet ääntänsä kuuluviin. Ehkä aika olisi otollinen nyt.

        Kaiketi vihjaiset?

      • p
        Tupakkamies kirjoitti:

        Minä en ihan puhki asti uskaltanut miettiä, mutta en hogannut minäkään. Tämän ketjun tai oikeastaan nämä uudemmat viestit bongasin tosin vasta tänään.

        Nk:n keskustelu on pyörinyt pitkään minua puuduttavien aihealueiden tiimoilla ja huolimatta muutamasta mielenkiintoisesta persoonasta huolimatta valtavan runsas kommentointini sinne lienee hiljalleen hiipumassa ellei muutoksesta tai muusta muuta johdu.

        TM:kin on toisaalta jo aikansa elänyt ja puhki&poikki puhuttu nikki. Muut virtuaalipersoonani ovat jo pitkään vaatineet ääntänsä kuuluviin. Ehkä aika olisi otollinen nyt.

        Myönnän, että saatan joskus kirjoitella hieman hämärästi. Eka hämäryys oli kolmen pisteen vihje, mutta hämäröidään kahdella pisteellä lisää (tietenkin homma luontuisi selkeimmin sp-teitse). Koska sinun nyt pitäisi päätyä johonkin tarkoin tarkoitettuun, niin mahdollista on päästä tavoitteeseen vähentämällä aamun keskustelusivumme numerosta 106 ja etsimällä päätymisalueelta tässäkin ketjussa esiintyvän p-maailmankatsomuksellisen olennaisen "koodisanan" (ja tarkkailemalla päiväyksiä)

        Jos ei tule kesää, niin annetaan seuraavaksi yhden pisteen vihje.

      • Tupakkamies
        p kirjoitti:

        Myönnän, että saatan joskus kirjoitella hieman hämärästi. Eka hämäryys oli kolmen pisteen vihje, mutta hämäröidään kahdella pisteellä lisää (tietenkin homma luontuisi selkeimmin sp-teitse). Koska sinun nyt pitäisi päätyä johonkin tarkoin tarkoitettuun, niin mahdollista on päästä tavoitteeseen vähentämällä aamun keskustelusivumme numerosta 106 ja etsimällä päätymisalueelta tässäkin ketjussa esiintyvän p-maailmankatsomuksellisen olennaisen "koodisanan" (ja tarkkailemalla päiväyksiä)

        Jos ei tule kesää, niin annetaan seuraavaksi yhden pisteen vihje.

        tukikohdan.

        Kattava ja hieno läpileikkaus.

        Muutoin en ole löytänyt yhtään käynnissä olevaa järkevää keskustelua S24:sella millään palstalla. Omatkin epätoivoiset hiillokseen puhaltelut näyttävät vain tuovan pääosin savua silmille.

        Ei syty ei, uskottava se on.

        Minä veäydyn näiltä kunnian kentiltä joksikin aikaa takavasemmalle.

        Palataan asiaan: TM

      • Valvoja
        p kirjoitti:

        Myönnän, että saatan joskus kirjoitella hieman hämärästi. Eka hämäryys oli kolmen pisteen vihje, mutta hämäröidään kahdella pisteellä lisää (tietenkin homma luontuisi selkeimmin sp-teitse). Koska sinun nyt pitäisi päätyä johonkin tarkoin tarkoitettuun, niin mahdollista on päästä tavoitteeseen vähentämällä aamun keskustelusivumme numerosta 106 ja etsimällä päätymisalueelta tässäkin ketjussa esiintyvän p-maailmankatsomuksellisen olennaisen "koodisanan" (ja tarkkailemalla päiväyksiä)

        Jos ei tule kesää, niin annetaan seuraavaksi yhden pisteen vihje.

        hehhehheh...

        täähän on fantastista.

        Aikamoinen labyrintti. Kiitos vaan vinkeistä.

        Surkeuden surkeus kun seuraavat pari-kolme viikkoa on nyt niin onneton kiire, olisi hauska tutkia ihan saman tien perusteellisemminkin tätä huikeaa mini-maailmankaikkeutta mikä tänne on synnytetty.

        Mutta ehtiihän tässä. Ei kait sitä nyt noin yleisesti ottaen niin kauhea kiire saa olla. Hahaa

        danke und schuldigung

        t. Valvoja

      • Labyrakentelija
        Valvoja kirjoitti:

        hehhehheh...

        täähän on fantastista.

        Aikamoinen labyrintti. Kiitos vaan vinkeistä.

        Surkeuden surkeus kun seuraavat pari-kolme viikkoa on nyt niin onneton kiire, olisi hauska tutkia ihan saman tien perusteellisemminkin tätä huikeaa mini-maailmankaikkeutta mikä tänne on synnytetty.

        Mutta ehtiihän tässä. Ei kait sitä nyt noin yleisesti ottaen niin kauhea kiire saa olla. Hahaa

        danke und schuldigung

        t. Valvoja

        Aikomuksia on jatkeskella rakentelua aina joskus joutoaikoina, mutta tuppaa olemaan vähän ajasta ja inspiraatiosta kiinni, milloin saa aikaiseksi tarttua toimeen. Aika parhain aamuvarhain, jolloin linjat ovat joutuisammat loikkelehtimiseen näissä virtuaalimaisemissa. Nykyelonrytmi vain ei mahdollista moista kuin ehkä joskus sunnuntaiaamuisin. Muutenkin mennyt viikko oli niin kiireinen, etten ehtinyt kuin lyhytpyrähdellä näissä maisemissa muutamana päivänä, eikä sattunut tuttuin keskusteluja mistään silmiin.

        Tuplatornientuhon muistoviikolla sain aikaiseksi alkaa tuhota omia tornejani satunnaisilla joutoajoillani (hesareita melkein vuoden ajalta kahdessa tornimaisessa pinossa odottamassa saksimistaan ja lehtileikekansiokiinnostuksenaiheita täälläkin ilmeneviä runsaslukuisammin.) Tornien tuhoamisoperaatio saattaa kestää kuukaudenverran, jolloin täällä ilmenemiseni lienee tavanomaistakin vähäisempää. Toinen tekemistään odottava työ on lemmikkieläinten vuoriston ainakin osittainen purkaminen, siivoaminen ja uudelleenjärjestäminen, (kun ne paperinpaloista päätellen ovat kaivautuneet johonkin kirjalaatikkoon, jossa minun mielestäni on säilyttämisen arvoisia kirjoja)(aiheen esihistoriaan pääsemiseen reitti: tukikohta/luontoisia juttuja/ja elukoista/lisää karvapalleroita ja siitä jatko)

        Aloin elätellä mielessäni mietteitä tämänkaltaisesta joskus 1980-luvun lopulla, kun tutustuin ensikertoja hypertekstin ideaan. Sopiva ympäristö vain puuttui. Kun tänne viime vuodenvaihteen uudistuksessa liitettiin mukaan suora linkitettävyys, idea alkoi vähitellen, kuin itsestään konkretisoitua. Täällä ei ilmeisestikään voi kätkeä linkkiä suoraan tekstin alle, vaan mukaan tarvitaan koko osoiterimpsu, joka on toisinaan älyttömän pitkä mutkankauttahakureiteillä. (Haen kuvagooglella esimerkiksi jotain tiettyä graafista kuvaajaa) Esimerkinomaisena vaikkapa auringonpilkkujaksojen ja maansäiden välinen yhteys:

        http://images.google.com/imgres?imgurl=www.ngdc.noaa.gov/stp/SCOSTEP/image018.jpg&imgrefurl=http://www.ngdc.noaa.gov/stp/SCOSTEP/CAWSESDraft.html&h=319&w=425&prev=/images?q=sunspot cycle&start=20&svnum=10&hl=en&lr=&ie=UTF-8&oe=UTF-8&safe=off&sa=N

      • poikanen
        Labyrakentelija kirjoitti:

        Aikomuksia on jatkeskella rakentelua aina joskus joutoaikoina, mutta tuppaa olemaan vähän ajasta ja inspiraatiosta kiinni, milloin saa aikaiseksi tarttua toimeen. Aika parhain aamuvarhain, jolloin linjat ovat joutuisammat loikkelehtimiseen näissä virtuaalimaisemissa. Nykyelonrytmi vain ei mahdollista moista kuin ehkä joskus sunnuntaiaamuisin. Muutenkin mennyt viikko oli niin kiireinen, etten ehtinyt kuin lyhytpyrähdellä näissä maisemissa muutamana päivänä, eikä sattunut tuttuin keskusteluja mistään silmiin.

        Tuplatornientuhon muistoviikolla sain aikaiseksi alkaa tuhota omia tornejani satunnaisilla joutoajoillani (hesareita melkein vuoden ajalta kahdessa tornimaisessa pinossa odottamassa saksimistaan ja lehtileikekansiokiinnostuksenaiheita täälläkin ilmeneviä runsaslukuisammin.) Tornien tuhoamisoperaatio saattaa kestää kuukaudenverran, jolloin täällä ilmenemiseni lienee tavanomaistakin vähäisempää. Toinen tekemistään odottava työ on lemmikkieläinten vuoriston ainakin osittainen purkaminen, siivoaminen ja uudelleenjärjestäminen, (kun ne paperinpaloista päätellen ovat kaivautuneet johonkin kirjalaatikkoon, jossa minun mielestäni on säilyttämisen arvoisia kirjoja)(aiheen esihistoriaan pääsemiseen reitti: tukikohta/luontoisia juttuja/ja elukoista/lisää karvapalleroita ja siitä jatko)

        Aloin elätellä mielessäni mietteitä tämänkaltaisesta joskus 1980-luvun lopulla, kun tutustuin ensikertoja hypertekstin ideaan. Sopiva ympäristö vain puuttui. Kun tänne viime vuodenvaihteen uudistuksessa liitettiin mukaan suora linkitettävyys, idea alkoi vähitellen, kuin itsestään konkretisoitua. Täällä ei ilmeisestikään voi kätkeä linkkiä suoraan tekstin alle, vaan mukaan tarvitaan koko osoiterimpsu, joka on toisinaan älyttömän pitkä mutkankauttahakureiteillä. (Haen kuvagooglella esimerkiksi jotain tiettyä graafista kuvaajaa) Esimerkinomaisena vaikkapa auringonpilkkujaksojen ja maansäiden välinen yhteys:

        http://images.google.com/imgres?imgurl=www.ngdc.noaa.gov/stp/SCOSTEP/image018.jpg&imgrefurl=http://www.ngdc.noaa.gov/stp/SCOSTEP/CAWSESDraft.html&h=319&w=425&prev=/images?q=sunspot cycle&start=20&svnum=10&hl=en&lr=&ie=UTF-8&oe=UTF-8&safe=off&sa=N

        Tuosta edellisestä on melkein kuukausi, eikä niitäkään tuossa mainittuja ole ehtinyt paljon muuta kuin suunnitella. Lisäksi pukkasi täksi loppukuuksi vielä muuta puuhaa, joten tänne ehtiminen jäännee nykyistäkin vähäisemmäksi, luultavasti hyvin satunnaisesti jos edes sitä arkisin, mahdollisesti viikonloppuisin jonkinverran. Vinkit jossakin käytävistä mielenkiintoisista keskusteluista ovat tervetulleita, vaikka en ehkä ehdi kovinkaan osallistua.

    • poikanen

      Harrastustähtitieteen puolelta Teletapilta lainattu valmis lista
      >>
      Jotain pientä alkupaloiksi, ole hyvä vain...

      Hevosen pää:
      http://imgsrc.hubblesite.org/hu/db/2001/12/images/a/formats/print.jpg

      Hubblegallery:
      http://hubblesite.org/newscenter/archive/

      News bå finska:
      http://netti.nic.fi/~avaruus/

      2003 taivas:
      http://netti.nic.fi/~avaruus/artikkelit/t%E4htivuosi%202003/vuoden%202003%20t%E4htitaivas.html

      Astronetti:
      http://www.astronetti.com/index.htm

      Esa suomeksi:
      http://www.esa.int/export/esaCP/Finland.html

      Paljonkin hyviä kuvia:
      http://antwrp.gsfc.nasa.gov/apod/archivepix.html

      Esa Science: http://sci.esa.int/

      Space Station:
      http://www.scipoc.msfc.nasa.gov/

      Aurinko nyt:
      http://sohowww.nascom.nasa.gov/

      Nasan kuvaa:
      http://images.jsc.nasa.gov/

      Universe today:
      http://www.universetoday.com/

      Nasa Live TV:
      http://www.unitedspacealliance.com/live/NASATV.htm

      Harvemmin nähtyjä otoksia:
      http://photojournal.jpl.nasa.gov/

      Seti:
      http://www.setiathome.ssl.berkeley.edu/home_finnish.html

      Nix:
      http://nix.nasa.gov/nix.cgi

      JBL:
      http://www.jpl.nasa.gov/index.cfm

      Science Nasa:
      http://science.nasa.gov/

      Science Daily:
      http://www.sciencedaily.com/

      Solar Images:
      http://www.sec.noaa.gov/solar_images/

      Virtual Solar System:
      http://www.nationalgeographic.com/solarsystem/index.html


      Lisälinkit:
      http://www.google.fi/search?hl=fi&ie=UTF-8&oe=UTF-8&q=t%C3%A4hdet linkit&lr=

      • GG
      • GG.
        GG kirjoitti:

        http://faculty.carroll.cc.md.us/crabenhorst/geoscience 101,110/links.htm

        Seuraava on kopio evo/krea palstalta ja vaikuttaa asialliselta

        Maailman vanhin DNA Siperiasta
        Kirjoittanut: Old Earth UnCrea, 19.4.2003 klo 09.00


        Pyhäpäivien ratoksi ja uusien keskustelujen aiheiksi:

        Kenties maailman vanhin DNA on löydetty Siperiasta. Jäätyneestä maasta löytynyt DNA -näyte on peräisin kasvista, joka eli maapallolla noin 400 000 vuotta sitten, kertoo BBC.

        http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/2949629.stm

        http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=35014


        Nämä jäi Moosekseltakin näkemättä, maailmankaikkeuden tutkintaa infrapunaisin silmin:
        http://netti.nic.fi/~avaruus/artikkelit/sirtf/sirtf.html

        Uusi standardikynttilä avaruuden etäisyyksien luotettavempiin mittauksiin:
        http://netti.nic.fi/~avaruus/vol7/huhtikuu/sn2002dd.html

        Galaksit kehittyivät jo varhaisessa vaiheessa?:
        http://netti.nic.fi/~avaruus/vol7/maaliskuu/kaukaisin galaksi.html

        Kosmologia on täsmätiedettä:
        http://www.tsv.fi/ttapaht/983/kajantie.htm

        Uusia kuvia naapurista:
        http://mars.jpl.nasa.gov/odyssey/gallery/images.html

        Space. Work and fun for a couple of lifetimes.:
        http://www.student.oulu.fi/~jkorteni/space/index.html

        Loppukevennys kulttuurievon puolelta, valikoituja sitaatteja Carl Barksin suomennetuista teoksista:
        http://www.aikakone.org/juhani/gamma.html

      • exosastolainen
        GG. kirjoitti:

        Seuraava on kopio evo/krea palstalta ja vaikuttaa asialliselta

        Maailman vanhin DNA Siperiasta
        Kirjoittanut: Old Earth UnCrea, 19.4.2003 klo 09.00


        Pyhäpäivien ratoksi ja uusien keskustelujen aiheiksi:

        Kenties maailman vanhin DNA on löydetty Siperiasta. Jäätyneestä maasta löytynyt DNA -näyte on peräisin kasvista, joka eli maapallolla noin 400 000 vuotta sitten, kertoo BBC.

        http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/2949629.stm

        http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=35014


        Nämä jäi Moosekseltakin näkemättä, maailmankaikkeuden tutkintaa infrapunaisin silmin:
        http://netti.nic.fi/~avaruus/artikkelit/sirtf/sirtf.html

        Uusi standardikynttilä avaruuden etäisyyksien luotettavempiin mittauksiin:
        http://netti.nic.fi/~avaruus/vol7/huhtikuu/sn2002dd.html

        Galaksit kehittyivät jo varhaisessa vaiheessa?:
        http://netti.nic.fi/~avaruus/vol7/maaliskuu/kaukaisin galaksi.html

        Kosmologia on täsmätiedettä:
        http://www.tsv.fi/ttapaht/983/kajantie.htm

        Uusia kuvia naapurista:
        http://mars.jpl.nasa.gov/odyssey/gallery/images.html

        Space. Work and fun for a couple of lifetimes.:
        http://www.student.oulu.fi/~jkorteni/space/index.html

        Loppukevennys kulttuurievon puolelta, valikoituja sitaatteja Carl Barksin suomennetuista teoksista:
        http://www.aikakone.org/juhani/gamma.html

        Osaston pitäjä häipyy maisemista ja täyttäminen päättyy siltä osin.

      • KsrTmrn
      • kokeiltavaksi
        GG. kirjoitti:

        Seuraava on kopio evo/krea palstalta ja vaikuttaa asialliselta

        Maailman vanhin DNA Siperiasta
        Kirjoittanut: Old Earth UnCrea, 19.4.2003 klo 09.00


        Pyhäpäivien ratoksi ja uusien keskustelujen aiheiksi:

        Kenties maailman vanhin DNA on löydetty Siperiasta. Jäätyneestä maasta löytynyt DNA -näyte on peräisin kasvista, joka eli maapallolla noin 400 000 vuotta sitten, kertoo BBC.

        http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/2949629.stm

        http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=35014


        Nämä jäi Moosekseltakin näkemättä, maailmankaikkeuden tutkintaa infrapunaisin silmin:
        http://netti.nic.fi/~avaruus/artikkelit/sirtf/sirtf.html

        Uusi standardikynttilä avaruuden etäisyyksien luotettavempiin mittauksiin:
        http://netti.nic.fi/~avaruus/vol7/huhtikuu/sn2002dd.html

        Galaksit kehittyivät jo varhaisessa vaiheessa?:
        http://netti.nic.fi/~avaruus/vol7/maaliskuu/kaukaisin galaksi.html

        Kosmologia on täsmätiedettä:
        http://www.tsv.fi/ttapaht/983/kajantie.htm

        Uusia kuvia naapurista:
        http://mars.jpl.nasa.gov/odyssey/gallery/images.html

        Space. Work and fun for a couple of lifetimes.:
        http://www.student.oulu.fi/~jkorteni/space/index.html

        Loppukevennys kulttuurievon puolelta, valikoituja sitaatteja Carl Barksin suomennetuista teoksista:
        http://www.aikakone.org/juhani/gamma.html

        http://www.sunpoint.net/~freakboy/harhat.html

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Moikka rakas

      Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa
      Ikävä
      60
      15018

    2. Mitä tapahtunut

      Poliiseja monta autoa+panssariauto Porista kpäähän päin tänään klo n.20 kuka hurjistunut ?
      Kankaanpää
      25
      2884

    3. HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?

      https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa
      Maailman menoa
      265
      2381

    4. Gallup: kaivattusi syntymävuosi

      Minä vuonna kaipaamasi henkilö on syntynyt?
      Ikävä
      125
      1710

    5. Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan

      Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.
      Maailman menoa
      127
      1453

    6. Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?

      Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon
      Maailman menoa
      346
      1358

    7. Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä

      Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E
      Ikävä
      10
      1193

    8. Missäpäin,,,

      Lapuaa tapettu ihminen viime yönä ? Hurjaa touhua nykymeno täällä...
      Lapua
      12
      1085

    9. Onko PS kaaoksessa?

      Kuinka pahasti kulissit heiluu? Tulenarka aihe? Kyllähän vaalitappio toisensa jälkeen on vakava paikka, mutta jospa P
      Perussuomalaiset
      73
      926

    10. Mitähän ne katseet merkitsee

      Kun et saa sanaa suustasi.
      Ikävä
      100
      853
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt